Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
jurppi
Ylipäällikkö
Yksi pakolainen maksaa todennäköisesti yhteiskunnalle (=veronmaksajille) noin neljä (4) kertaa enemmän kuin vastaava, täysimääräisen sosiaaliturvan varassa elävä suomalainen. Erilaisista syistä johtuen.
Ylimääräisin kuluja verrattuna tavalliseen mökin mummoon esimerkiksi..
- harkinnanvaraiset ylitykset normien mukaiseen toimeentuloturvaan.
- erilaiset tarveharkintaiset kuluerät, tavaran, kalusteiden, kulkuvälineiden jne. hankinta.
- matka-avustukset erilaisilla harkinnanvaraisilla syillä.
- erilaisten avustajien käyttö, lakimiehet avustavat sosiaaliturvan ja erilaisten muiden hakemusten täytössä.
- tulkkauspalvelut vielä 20-30 vuoden kestäneestä asumisesta huolimatta
- asumiseen liittyvät tarveharkintaiset avustukset ja erilaiset vuokratuet jne.
- turvapaikan hakuun liittyvät kustannukset jne. jne.
- erilaisista viranomaispalveluista aiheutuvat kustannukset, poliisi, oikeuslaitos, rikostutkinta jne.
- mahdolliset muut kulut jne.
Kannattaa huomioida että todennäköisesti yhtä pakolaista kohden yhteiskunta joutuu kustantamaan vähintään 1-2 henkilöä täysipäiväiseen avustamiseen jne.
Mutta katsotaan jos joskus saamme hallitusohjelmassa mainitut luvut todellisista kuluista..
Samanlainen kuva itsellä mistä se koostuu mutta se koko summa yhteensä mietityttää, montako miljardia.
Otetaan Viherkokoomuksen #Unelma ihan virallisista lähteistä. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_09_08_Tilastoja_30_Vuori_Laakso.pdf
Eli pelkästään pk-seudulle on siis tulossa - siis tulossa - noin 300 000 kehitysmaalaista lähivuosina. Tämä paperi taitaa olla ihan hyväksytty ainakin Hgin valtuustossa. Espoosta ja Vantaasta en ole ihan varma. Yhden kehitysmaalaisen asuttaminen pelkästään pääomakustannuksina (ei vuosittaisina asumistukina) maksaa aika paljon. Voimassa olevien normien mukaan jokainen ihminen tarvitsee n. 20 m2^ tilaa eli tilaa tarvitaan siis 20 kertaa 300 000. Asuntoneliö pk-seudulla maksaa omilla rahoilla maksajille km. noin 5 donaa per neliö, mutta kehitysmaalaisten asunnoissa voidaan ehkä rakennusliikkeiden katteet ja kaupunkien vuokratalojen neuvotteluvoiman huomioonottaen sanoa suuruusluokan olevan noin neljä donaa per neliö. Tässä ei ole huomioitu millään tavalla esmes muslimien perheasuntoja tai naisilta ja miehiltä erotettuja superasuntoja, joita esmes Vihreät on vaatinut Hgissä ihmisarvon kunnioittamisen nimissä.
Eli pelkkä asuntojen rakentaminen maksaa siis minimissään 300 000 kertaa 20 kertaa 4 000. Tämä tarkoittaa siis pelkästään alkukustannuksena 24 miljardin laskua. Noin aluksi. Helsingin kaikkien tulojen summa on vuositasolla noin 5 mrd ja Espoon sekä Vantaan noin puolet siitä.
Jokainen voi miettiä vaikkapa nanosekunnin, että kuka tämän laskun maksaa? Onko omassa kiinteistöverossasi vielä korottamisen varaa? Kukahan mahtaa muuttaa niihin kymmeniin tuhansiin asuntoihin, joita vaikkapa pk-seudun, Treen tai Turun seudulle on rakenteilla? Ja kukahan mahtaa maksella heidän asumisensa asumistuen kautta?
Kai nyt rekan alle jäänyt supikoirakin ymmärtää, että yhtälö on mahdoton. Jauhelihaksi murskaantunut tuhoeläinkin sen ymmärtää, mutta Dressmann-pukuinen viherkokoomuslainen ei. Eikö olekin hassua?
Eli pelkästään pk-seudulle on siis tulossa - siis tulossa - noin 300 000 kehitysmaalaista lähivuosina. Tämä paperi taitaa olla ihan hyväksytty ainakin Hgin valtuustossa. Espoosta ja Vantaasta en ole ihan varma. Yhden kehitysmaalaisen asuttaminen pelkästään pääomakustannuksina (ei vuosittaisina asumistukina) maksaa aika paljon. Voimassa olevien normien mukaan jokainen ihminen tarvitsee n. 20 m2^ tilaa eli tilaa tarvitaan siis 20 kertaa 300 000. Asuntoneliö pk-seudulla maksaa omilla rahoilla maksajille km. noin 5 donaa per neliö, mutta kehitysmaalaisten asunnoissa voidaan ehkä rakennusliikkeiden katteet ja kaupunkien vuokratalojen neuvotteluvoiman huomioonottaen sanoa suuruusluokan olevan noin neljä donaa per neliö. Tässä ei ole huomioitu millään tavalla esmes muslimien perheasuntoja tai naisilta ja miehiltä erotettuja superasuntoja, joita esmes Vihreät on vaatinut Hgissä ihmisarvon kunnioittamisen nimissä.
Eli pelkkä asuntojen rakentaminen maksaa siis minimissään 300 000 kertaa 20 kertaa 4 000. Tämä tarkoittaa siis pelkästään alkukustannuksena 24 miljardin laskua. Noin aluksi. Helsingin kaikkien tulojen summa on vuositasolla noin 5 mrd ja Espoon sekä Vantaan noin puolet siitä.
Jokainen voi miettiä vaikkapa nanosekunnin, että kuka tämän laskun maksaa? Onko omassa kiinteistöverossasi vielä korottamisen varaa? Kukahan mahtaa muuttaa niihin kymmeniin tuhansiin asuntoihin, joita vaikkapa pk-seudun, Treen tai Turun seudulle on rakenteilla? Ja kukahan mahtaa maksella heidän asumisensa asumistuen kautta?
Kai nyt rekan alle jäänyt supikoirakin ymmärtää, että yhtälö on mahdoton. Jauhelihaksi murskaantunut tuhoeläinkin sen ymmärtää, mutta Dressmann-pukuinen viherkokoomuslainen ei. Eikö olekin hassua?
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kiteen kirkkaat kuvat talouskasvusta 1860...2016. http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243774-suomen-talouskasvu-1860-2016
Pahimmat romahdukset
1891 -2,23, 1892 -3,58, 1899 -3,28,
1914 -5,46, 1915 -5,90, 1917 -16,58, 1918 -12,75, 1930 -2,04, 1931 -3,15, 1932 -1,20, 1939 -4,96, 1940 -5,14, 1945 -6,71, 1991 -6,42, 1992 -3,86, 1993 -1,21,
2009 -8,70
Ja kirkkaimmat nousut
1919 20,66, 1920 10,82, 1922 9,24, 1923 6,39, 1933 6,12, 1934 10,50, 1935 3,46, 1936 6,10, 1943 10,75,
1959 5,04, 1960 8,36, 1961 6,91, 1965 5,02, 1969 10,04, 1970 7,85, 1972 7,00, 1973 6,13, 1979 6,91, 1980 5,34, 1997 5,94, 1998 5,15
Pahimmat romahdukset
1891 -2,23, 1892 -3,58, 1899 -3,28,
1914 -5,46, 1915 -5,90, 1917 -16,58, 1918 -12,75, 1930 -2,04, 1931 -3,15, 1932 -1,20, 1939 -4,96, 1940 -5,14, 1945 -6,71, 1991 -6,42, 1992 -3,86, 1993 -1,21,
2009 -8,70
Ja kirkkaimmat nousut
1919 20,66, 1920 10,82, 1922 9,24, 1923 6,39, 1933 6,12, 1934 10,50, 1935 3,46, 1936 6,10, 1943 10,75,
1959 5,04, 1960 8,36, 1961 6,91, 1965 5,02, 1969 10,04, 1970 7,85, 1972 7,00, 1973 6,13, 1979 6,91, 1980 5,34, 1997 5,94, 1998 5,15
Historian valossa tämän voi tiivistää: Mitä enemmän sääntelyä, sitä voimakkaampi talouskasvu.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kainuun korpikommunisti tiivisti blogissaan auvoisat ajat seuraavasti: ”Aikoinaan osattiin romahdukset kiriä kiinni nopealla nousulla, Euro aikaan sitä ei enää osata.”
”Peesausteesi” saattaisi selittää talouskasvun kehitystä tuotakin luontevammin: Itsenäisyyden alkuaikoina lähdettiin ponnistamaan matalalta lähtötasolta kouluttamalla kansaa ja omaksumalla ulkomailta uutta tekniikkaa, jolla tuottavuutta kohennettiin.
Mitä korkeammaksi elintaso on kohonnut, sitä vaikeampi kasvua on kiihdyttää. Kansan koulutustaso on tapissaan ja tuotantotekniikankin viimeisimmät viritykset on jo otettu käyttöön. Peesaus ei enää riitä. Pitäisi kiriä kehitykseen kärkeen: tuulenhalkojaksi.
Peesaus toki pitää paikkansa, mutta kyseessä on hyvä vertailu yleisten valuuttojen vs. oman valuutan eroista. Onneksi talous on tänä vuonna lopultakin kääntynyt.
jurppi
Ylipäällikkö
Korpikommunisti on tavallaan oikeassa. Aikaisemmin kilpailukykyä korjattiin markan arvoa devalvoimalla. Sillä saatiin aikaan inflaatio joka kuittasi varsin nopeasti aikaisemmat palkankorotukset rahan arvon heikentyessä. Toisaalta devalvointi/inflaatio auttoi suuryrityksiä sillä sen myötä saatiin osittain maksettua myös investointeja..(En viitsi kirjoittaa enempää yksityiskohdista, jokainen löytää niitä googlettamalla). Mutta käytännössä kaikki joilla oli reaaliomaisuutta hyötyivät tilanteesta, vaikka pankkisäästöjen reaaliarvo tietenkin väheni. Devalvaatio auttoi osittain myös velallisia sillä inflaatio helpotti lainan takaisinmaksua. Toki pankit osasivat pelata lainakoroillaan ettei tappiot siirtyneet heidän osalleen.
Siis periaatteessa ja myös käytännössä rikkaat rikastui ja köyhät köyhtyivät....ja sitten taas lakkoiltiin, korotettiin palkkoja, devalvoitiin uudelleen..jne. Käytännössä "korpikommunistin" elämä jatkui samanlaisena vuodesta toiseen, mutta yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehittyminen oli varsin epävarmalla pohjalla. Onneksi siitä huolimatta meillä ymmärrettiin kouluttaa lapsia ja nuorisoa, jaksettiin yrittää ja luoda parempaa tulevaisuutta kovan työn avulla. Näin tehdään toki nykyäänkin.
Talouden perusasiat ovat edelleen samoja vaikka maailma on monella tavalla muuttunut. Euro-aikana tapahtuu valuutta-arvojen muutoksia toisiinsa nähden mutta ns. "valuuttojen kelluessa" liikkeet ovat paljon hitaampia. Lisäksi euro-alue jo pelkästään koollaan ja suurilla sisämarkkinoillaan hillitsee valuutan liikkeitä. Tämä "suuri devalvoituminen/revalvoituminen" näkyy esim. euron vs. USD välisen kurssin vaihteluna.
Euromarkkinoilla tuotantotalouden kilpailukykyä joudutaan ylläpitämään, valuuttakeinottelun sijaan, todellisten tuottavuustekijöiden avulla. Tässä kilpailussa on keskeistä että talouden tuottavuus pysyy parempana kuin kilpailijoilla (-maissa). Ne yritykset, talousalueet, valtiot jne. jotka kykenevät kouluttamaan väestöään, kehittämään uusia tuotteita, luomaan uutta kilpailukykyistä tuotantoa menestyvät. Toisaalta niille jotka hoitavat asiansa huonosti syntyy vaikeuksia.. Saksa menestyy hyvin Euroopassa eikä Suomellakaan ole valittamista. Meillä kilpailukyky on monilla teollisuuden aloilla vastaavaa tasoa Saksan kanssa. Suomalaiset (ainakin yritykset sekä talouselämä) pärjää hyvin nyt ja tulevaisuudessa aivan samoilla säännöillä ja edellytyksillä kuin kilpailijamaatkin.
Suurella euroalueella pääomia on saatavilla riittävästi, lainakorot matalia, kaikenlainen talouteen liittyvä ennustettavuus ja vakaus on suuri etu verrattuna valuuttakeinottelun (devalvaatio-/inflaatiopelin) aikoihin. Pienelle ja valuuttaköyhälle Suomelle euron jäsenyys on luonut erinomaisen perustan talouden kehittymiselle. Me olemme nousseet taloudellisesti erittäin vahvaksi yhteiskunnaksi.
Toivottavasti emme itse, omien poliitikkojemme päätöksillä, tuhoa saavuttamaamme hyvinvointia.
Kyllä, selityksesi on aivan oikea, omastani unohtui hymiö
Suomessa linjaksi on kuitenkin valittu työn halpuuttaminen - jossa emme pärjää kehitysmaita ja viime kädessä automatisointia vastaan - ja jalostusasteen madaltaminen samalla kun haaveillaan väestöllisen huoltosuhteen parantamisesta taloudellisen huoltosuhteen kustannuksella. Soppaa terästetään ideologisella sääntelyn purkamisella sekä veronkevennyksillä.
Tuulenhalkojaksi pääseminen vaatisi investointeja - niin velanotolla kuin julkisen sektorin rahojen uudelleen suuntaamisella - , mutta tähän ei ole rohkeutta useista eri syistä johtuen.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Niin. Oma kelluva valuutta olisi varmaan nopeuttanut elpymistä. “Markan” kurssi olisi reagoinut nopeammin ja täsmällisemmin Suomen reaalitalouden ongelmiin kuin euroalueen kelluva euro.
Suomen Pankki ja Valtiovarainministeriö olisivat ehkä myös kyenneet parempaan raha- ja finanssipolitiikkaan kuin Euroopan keskuspankki koronnostoineen ja Saksa ylijäämineen. Mutta täysin en luottaisi suomalaisten virkamiestenkään erehtymättömyyteen.
Maailmantalous on kasvussa, ja se vihdoin vetää Suomenkin taloutta ylös taantuman suosta.
jurppi
Ylipäällikkö
Mainitsemasi työn halpuuttaminen ei ole mitään valittua politiikkaa. Se vain kertoo siitä että kyseisen toimialan/tuotannon tehokkuus sekä jalostusaste alkavat olla kilpailukyvyttömiä. Työ/palkka on yksi tuotanto-/kustannustekijöistä..jos sen osuus ja merkitys tuotteen kokonaisuudessa kasvaa liian suureksi tuote/tuotanto muuttuu kilpailukyvyttömäksi. Sellainen tuotanto pitääkin lopettaa ja ryhtyä tekemään jotain järkevämpää/tuottavampaa. Suomi ei pärjää sinkkiämpäreitä tekemällä..
Suomen palkkataso ei ole mitenkään erityisesti eroa verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Toki Suomessa maailman korkeinta tasoa oleva verotus heikentää palkansaajien ostovoimaa. Suomessa tehdään mm. tietokonepelejä joiden tuotannossa kustannukset syntyvät lähes kokonaisuudessaan työstä. Silti se on kannattavaa puuhaa jopa Suomen palkkatasolla.
Suomessa nimenomaan tuetaan valtion toimesta kaikenlaisia investointeja..tänäänkin kerrottiin uutisissa kuinka yritystukiin menee valtion rahaa yli 4 miljardia. Muutenkin on rahaa tarjolla vaikka kuinka paljon. Puuttuu vain kehityskelpoisia liikeideoita, yrittäjiä jne. Toisaalta ongelmaksi alkaa muodostua yhä useammin työvoimapula. Ei löydy osaavia tekijöitä vaikka työttömiä on liki puoli miljoonaa.. Eikä kukaan halua muuttaa työn perässä vaikka työnantaja tarjoaa tällaista mahdollisuutta..mennään mieluummin kortistoon.
Tälläkin hetkellä kaikille halukkaille tekijöille löytyy työtä. Palkkaus on täysin sopimusten mukainen. Toki voi joutua alkuunsa koulutettavaksi ja mahdollisesti muuttamaan työn perässä. Osa jopa haluaa muuttaa, toisille se on mahdoton vaihtoehto.
En osaa sanoa mikä on oikein.. Meillä Suomessa on kaikilla mahdollisuus valita. Elää joko töissä käyden tai sosiaaliturvan varassa. Ehkä tämä tilanne houkuttelee yhä useampia jäämään kotiin.
fulcrum
Greatest Leader
Mitäs tämä kiky sitten oli, ja työn halpuuttamista muutenkin meillä useampi ns. talousviisas on tarjonnut Midaan kosketukseksi jolla talouden ongelmat ratkeavat. Asiasta olen samaa mieltä kunnon sotamiehen kanssa: 'sisäinen devalvaatio' voi toimia joskus harvoin tietyllä alalla tai yksittäisessä yrityksessä, mutta kansantalouden laajuudessa se on "race to bottom" jossa voi vain hävitä. Ja esimerkiksi telakkateollisuudessa palkkojen osuus kustannusrakenteesta on niin pieni että 5% palkanalennus koko sektorilla ei toisi havaittavaa parannusta kilpailukykyyn.
Suomen talouden noususta ei kannata liikaa ilakoida. Maailmalla maalaillaan jo seuraavaa taantumaa. Kyllä, se tulee koskettamaan Suomea.
jurppi
Ylipäällikkö
Olet oikeassa. Kiky on politiikkaa ja sen voi nähdä, kuten totesit, osittain myös "työn halpuutuksena". Tämä on ikään kuin pientä vastavetoa sille epäonnistuneelle "velkaelvytykselle" joka jäi päälle suomalaiseen yhteiskuntaan, Kataisen ja Vanhasen aikaisista päätöksistä. Nyt olemme elvyttäneet valtion taloutta ottamalla joka vuosi 5-10 mrd velkaa lisää jo kohta kymmenen vuoden ajan. Eikä sille taida olla loppua vielä näkyvissä.
Samaan "halpuutukseen" tähtää myös SOTE-uudistus jossa yritetään päästä säästöihin yhteiskunnan sosiaalikustannuksissa. Vaikka siihen on puoluepolitikointi tuonut mukaan uusia kustannusrakenteita. Tarkoitan lähinnä maakuntahallintoa jolle ollaan jo kovaa vauhtia suunnittelemassa omaa verotusoikeutta tukemaan lähinnä KEPU:n valtaosaa Suomesta hallitsemaa aluehallintoa.
Itse uskon että suomalaiset yritykset ja teollisuus tulee pärjäämään hyvin EU-alueen kilpailussa.. Ongelmaksi jää julkishallinnon tilanne jota on äärimmäisen vaikea korjata sillä verotusta ei ole enää mahdollista kiristää. Siinä olemme saavuttaneen ns. saturaatiopisteen. (jos yhtä veroa korotetaan, toisen tuotto vähenee. Siis esim. jos palkkaveroa kiristetään se vähentää kansalaisten ostovoimaa jolloin taas ALV:n tuotto vähenee)
Täytyy vain toivoa että tulevaisuudessa:
- teollisuus ja yrittäminen säilyttää kilpailukykynsä Suomessa
- pystymme kasvattamaan tuotantoa
- saamme lisää työpaikkoja
- meillä riittää työvoimaa (ikävä totuus on ettei sosiaaliturvan varassa elävät tule työllistymään riittävästi)
- yhteiskunta (=valtio) saa teollisuuden ja yrittämisen kasvun myötä lisää verotuottoja jne.
- näin saadaan mahdollisesti myös valtion velkaantuminen jossain vaiheessa loppumaan..
Mutta, ikävä kyllä näyttää siltä että olemme saamassa yhä lisää yhteiskunnan elätettäviä ja heillekin pitäisi saada "palkankorotuksia" kuten vasemmisto, vihreät ja osin muutkin puolueet tulevat vaalien alla innokkaasti vaatimaan.
Maailmantalous elää jossain määrin kasvusykleissä. Tulee hyviä kausia ja sitten välillä menee hieman heikommin. Sitä on mielestäni turha valittaa. Yksittäinen ihminen voi lähes aina vaikuttaa omaan ja perheensä hyvinvointiin. Nykyään pärjäämme Suomessa aika hyvin, vaikkapa verrattuna menneisiin vuosikymmeniin ja muuhun maailmaan.
P.S. pyydän anteeksi että ajattelin aikaisemmassa meilissäni hieman eri tavalla kikyn-merkitystä..Kiitos että palasit asiaan ja oikaisit näkemystäni siltä osin.
Sorry, korjaan hiukan, mitä on tapahtunut, kun tämä toistuu niin usein. Velanotto ei ole syy vaan seuraus.
- Suomessa palkat nousivat
- Samaan aikaan suuri osa Suomen talouden pilareista romahti (Nokia, Metsä, raskas metalliteollisuus)
- Seurasi taantuma
- Euron takia palkat eivät joustaneet alas, työttömyys lisääntyi
- Valtio joutui ottamaan velkaa ja pehmentämään kuoppaa
- Kuoppa on kestänyt kohta 10 vuotta
- Kiky auttoi hiukan kilpailukyvyn parantamisessa
- Myös elinkeinoelämä on koko ajan kehittänyt toimintaansa. Nokian tilalle on tullut start-uppeja jne
- Globaali suhdannenousu on nyt auttanut vetämään Suomen suosta
jurppi
Ylipäällikkö
Juuri näin siinä tapahtui.. Lisään sen verran että palkat nousivat kuten yllä on mainittu. Ikävä kyllä juuri siinä tapahtui juuri se kuuluisa "velkaelvytys". Vanhanen/kepu ja Katainen/kok halusivat saada aikaan lisää kulutuskysyntää. Koska valtion kassa oli tyhjä sitä lähdettiin toteuttamaan ottamalla velkaa. Julkishallinnon palkankorotukset vuonna 2009 suunnattiin erityisesti ns. naisvaltaisille terveydenhuollon jne. aloille ja ne rahoitettiin valtion ottamilla lainoilla. Päätyminen tällaiseen ratkaisuun johtui osittain myös Kataisen ja kokoomuksen antamista vaalilupauksista kyseiselle kohderyhmälle.
Tässä yhteydessä kävi myös niin että julkishallinnosta tuli ns. "palkkaveturi" joka antoi suuntaa myös muiden alojen TES-neuvotteluille. Velanottoa ei suinkaan tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi. Ajatus oli että "velkaelvytys" nostaa/tukee Suomen talouden nopeaa elpymistä myös yksityissektorilla.. Näin olisimme päässeet lyhyen romahduksen jälkeen takaisin kasvuun joka olisi tuottanut lisätuloja valtiolle jonka jälkeen tarve velanottoon loppuisi.
Ikävä kyllä asiat eivät kehittyneetkään näin.. Seurasi mainitsemasi Nokia romahdus, joka vei mukanaan myös alihankintayrityksiä jne. jne Juuri kuten yllä on lueteltu...
Tuolla palkkojen joustamisella tarkoittanet ettei ollut mahdollista toteuttaa devalvaatiota (esim. omaa valuutan arvon ns. kelluessa). Totta. Sitä mahdollisuutta ei ollut. Ei toivottavasti ikinä tulekaan. Devalvaatio on aina erittäin ikävä ja hankala keino talouden virheiden/suhdanteiden korjauksessa (se on oikeastaan seuraus epäonnistuneesta politiikasta). Pienellä talous-/valuutta-alueella se aiheuttaa paljon muutakin kuin keinotekoisen ja käytännössä lyhyt aikaiseksi jäävän "kilpailukyvyn" paranemisen (siis ns. "housuihinsa kuseminen pakkasella").
Devalvaatio johtaa automaattisesti inflaation kasvuun, korkojen nousuun (pääomaköyhälle taloudelle tuskallista). Se johtaa ulkomaisen rahoituksen vaikeutumiseen, raaka-aineiden hintojen nousuun jne. Kaikkiaan koko talousalueen ennustettavuuden heikkenemiseen, kaupankäynnin (ulkomaankauppa) maksujen/hintojen epävarmuuteen, rahoitusriskien kasvuun ja kustannusten lisääntymistä. Tällaisesta epävarmuudesta aiheutuu puolestaan rasitetta yritysten toimintaan, sijoituspäätöksiin, investointeihin jne. jne.
Siis devalvaatioista on kaikkea sellaista haittaa joista olemme pyrkineet pääsemään eroon EU:n ja euro-alueen jäsenyydellä. Suomi on kaikesta huolimatta eräs EU:n ja euroalueen kilpailukykyisimmistä maista. Uskoisin että teollisuus ja yritykset kykenevät toimimaan kilpailukykyisesti jatkossa sekä työllistämään yhä enemmän suomalaisia.
EU:n jäsenyydestä ja euro-valuutasta huolimatta meidän omassa päätösvallassa on täydellisesti se kuinka hoidamme julkishallintoa, sen taloutta ja kehittymistä.
En osaa sanoa kuinka paljon pitäisi syyttää Vanhasta ja Kataista tästä päätöksestä. Heillä ei ollut tuossa vaiheessa tiedossa Nokian romahdusta jne..https://yle.fi/uutiset/3-6813078 Nokian varsinainen romahdus tapahtui vasta vuosi-pari myöhemmin.
Jotain piti vain tehdä..jälkeenpäin on tietysti helppo sanoa että valittu talouspolitiikka ei onnistunut. Ehkä suurin ongelma tuli siinä ettei seuravakaan (Kataisen johtama sosialistihallitus) kyennyt tekemään juuri minkäänlaisia korjaavia päätöksiä.
Puhut nyt nimenomaan vanhoista devalvaatioista. Niihin liittyikin mainitsemiasi ongelmia. Jotka osin johtuivat juuri siitä, että kiinteää valuuttakurssia yhtäkkiä muutettiin.
Talous ja taloustiede ovat kehittyneet. Nykyään valuutat ovat kelluvia. Noita ongelmia ei käytännössä ole. Päinvastoin. Sillä on monella tavoin stabiloiva efekti.
Näistä on kyllä keskusteltu jo muutamaan kertaan
jurppi
Ylipäällikkö
Puhut nyt nimenomaan vanhoista devalvaatioista. Niihin liittyikin mainitsemiasi ongelmia. Jotka osin johtuivat juuri siitä, että kiinteää valuuttakurssia yhtäkkiä muutettiin.
Talous ja taloustiede ovat kehittyneet. Nykyään valuutat ovat kelluvia. Noita ongelmia ei käytännössä ole. Päinvastoin. Sillä on monella tavoin stabiloiva efekti.
Näistä on kyllä keskusteltu jo muutamaan kertaan
Juuri näin..
Minun mielestäni on Suomelle parempi että kellumme eurossa..onhan siinäkin ollut melkoisia vaihteluita mm. dollarin arvon suhteen. Näin Suomelle riittää kun pidämme oman kilpailukykymme kunnossa verrattuna muihin euroalueen maihin. Samalla tavalla kuin mm. Saksa tekee.
Tämä omasta kilpailukyvystä huolehtiminen tarkoittaa sitä että jos euron jäsenmaiden keskimääräinen kilpailukyky heikkenee niin eurovaluutta hakee kellumalla oikean arvonsa. Tästä on hyvässä iskussa oleville maille (kuten Suomi ja Saksa) pelkkää ylimääräistä hyötyä. Sanoisinko jopa "ansiotonta arvonnousua". Suomalaisten itsensä pitää vain ymmärtää ettei pää sekoa nousukaudella ja lähdetä ulosmittaamaan kaikkea kasvun tuottoa. Tehdään sellaisessa tilanteessa mieluummin samalla tavalla kuin norjalaiset ja rahastoidaan nousukausien tuottoja jotta niitä voidaan huonoina aikoina tulouttaa takaisin yhteiskunnalle. Se olisi oikea tapa toimia nykyisessä talousjärjestelmässä. Toki muutenkin pitää kansallisesti huomioida varautuminen taloustilanteiden heilahduksiin.
Euron jäsenenä Suomi/suomalaiset yritykset saavat suuren talous/valuutta-alueen myötä luotettavan ja ennustettavan toimintaympäristön. Lisäksi myös matalan korkotason ja erittäin pienen/hallitun inflaation. Nämä ovat paljon suurempia hyötyjä sekä yrityksille että kansantalouksille kuin yleisesti osataan ymmärtää.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
jurppi
Ylipäällikkö
Tällaista tilannetta ei ole mahdollisuutta saavuttaa pienen, pääomaköyhän ja velkaisen maan omalla valuutalla.
Tilanne jossa lainan antaja on halukas tyytymään jopa nollakorkoon (osin jopa maksamaan lainan ottajalle) kertoo erittäin suuresta luottamuksesta valuuttaan ja kyseiseen valuuttajärjestelmään. Ei tämä silti mikään ihannetilanne ole. Pieni (0-1%) inflaatio ja vastaava korkotaso olisi ehkä jatkuvuuden ja markkinoiden kehityksen kannalta parempia. Muttei tietenkään ole syytä valittaa nykyisestä tilanteesta.