Taloustieteellinen keskustelu

Vanhasen ja Kataisen elvytys oli surkeinta mahdollista elvytystä - pidettiin yllä vanhoja rakenteita eikä investoitu. Matalien korkojen aikaan olisi ollut paikka isoihin investointeihin, esim. rakennus- ja infra-alalla sekä t&k -sektorilla, joilla olisi parannettu kilpailukykyä ja luotu työpaikkoja työttömyyskorvausten maksun sijaan. Esim. 10mrd euroakin investointipaketteihin olisi ollut summa, jonka varjolla olisi voitu leikkauksiakin tehdä toisaalla.

Nyt valittiin typerin tie. Yksikään maa ei ole noussut lamasta leikkauksilla, toisaalta ei taida olla yhtään maata jossa riittäisi malttia uudistuksiin nousukauden aikana jolloin ne pitäisi tehdä...

Niin. Kymmenen vuotta oli aikaa pohtia, löytyisikö julkisinvestoinneille kannattavaa kohdetta. Sellaista, jonka tuotto ylittäisi valtion velanoton “nollakoron”. Esimerkiksi homekoulujen tai routavaurioteiden korjausta. Puolustusvoimatkin puuhailivat HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden parissa. Vieläkään ei olisi liian myöhäistä pidentää valtion kiinteäkorkoisen lainasalkun maturiteettia. Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi valtio voisi laskea liikkeelle satavuotisen joukkolainan. Lyhyemmilläkin lainoilla pääsisi alkuun. Kunhan kannattavia investointikohteita löytyy.
 
Nämä sinun ja @PSB 5500:n perusteet ymmärrän täysin. Lyhytaikainen, muuttuva tarve, joustavuus, "koeajan luonteisesti" ja sitten palkkaus omille listoille jne. Näinhän minäkin työnantajana saattaisin toimia. Vaan en ymmärrä sitä, että homma jatkuu samanlaisena vuodesta toiseen. Puhutaan, ettei suomalaisilla yksityishenkilöillä ole uskallusta ottaa minkäänlaista riskiä mutta ei näytä kyllä olevan kaikilla yrityksilläkään.

Ehkä jollain yrityksillä on sellainen vuosibudjetti että palkkoihin on varattu X euroa ja momentille "muut toimintamenot" sitten se vuokratyöntekijöiden kustannus. Työntekijän, edes hyvän sellaisen, tuntipalkkaa ei ole varaa korottaa 50 sentillä mutta kymppi per tunti vuokrafirmalle on aivan peanuts. Ei olisi koskaan tullut minusta taloustieteilijää kun en tällaisia itsestäänselvyyksiä ymmärrä :confused:
Omalla työpaikallani ei ole vuokratyöntekijöitä käytetty (vielä) mutta työnantajamme sitävastoin kikkailee kesä- ja talvityöntekijoiden käytöllä. Talvella työvoimantarve on suurempi alasta johtuen mutta kesälläkin on tarvetta lisäväelle. Nämä kausityöntekijät on osittain samoja kesät talvet, ollut jo vuosia, kausien välissä on vain ne pakolliset kuukauden 'kesälomat'. Eräänlaista kikkailua tämäkin työnantajalta. Mutta eipähän tarvitse vakinaistaa.. Haittapuolena näissä on kuitenkin väen suuri vaihtuvuus ja suuri koulutustarve vuosittain. Itsellä alkanut jotenkin turhauttaa väen vaihtuvuus ja jatkuva kouluttaminen, faktahan on se että määräaikaisuus sopii ihmisille aikansa mutta yleensä ne parhaiten asioita omaksuvat ja pärjäävät pääsevät muuallekin töihin. Ja tämä tapahtuu muutaman kauden jälkeen kun alkaa olla osaamista jo riittävästi. Sitten taas haalitaan uutta väkeä ja aletaan kouluttaa näitä uusia.. Ja niitä vanhoja jotka ei omaksu asioita. Tosin tässä kohtaa pakko sanoa että on myös ryhmiä joille tällainen kausityö sopii hyvin ja he ovat korvaamattomia meillä ( tämä siksi jos joku lukee näitä ja osaa yhdistellä asioita).
 
Omalla työpaikallani ei ole vuokratyöntekijöitä käytetty (vielä) mutta työnantajamme sitävastoin kikkailee kesä- ja talvityöntekijoiden käytöllä. Talvella työvoimantarve on suurempi alasta johtuen mutta kesälläkin on tarvetta lisäväelle. Nämä kausityöntekijät on osittain samoja kesät talvet, ollut jo vuosia, kausien välissä on vain ne pakolliset kuukauden 'kesälomat'. Eräänlaista kikkailua tämäkin työnantajalta. Mutta eipähän tarvitse vakinaistaa.. Haittapuolena näissä on kuitenkin väen suuri vaihtuvuus ja suuri koulutustarve vuosittain. Itsellä alkanut jotenkin turhauttaa väen vaihtuvuus ja jatkuva kouluttaminen, faktahan on se että määräaikaisuus sopii ihmisille aikansa mutta yleensä ne parhaiten asioita omaksuvat ja pärjäävät pääsevät muuallekin töihin. Ja tämä tapahtuu muutaman kauden jälkeen kun alkaa olla osaamista jo riittävästi. Sitten taas haalitaan uutta väkeä ja aletaan kouluttaa näitä uusia.. Ja niitä vanhoja jotka ei omaksu asioita. Tosin tässä kohtaa pakko sanoa että on myös ryhmiä joille tällainen kausityö sopii hyvin ja he ovat korvaamattomia meillä ( tämä siksi jos joku lukee näitä ja osaa yhdistellä asioita).

Kausityöläisiä, ainakin kesäsellaisia, on ollut iät ja ajat. Heitä tarvitaan tuuraamaan lomien ajaksi sekä tekemään tiettyjä huoltojuttuja ym., jotka ajoittuvat joko vuodenajoista johtuviien syiden tms. vuoksi kesäaikaan, kun opiskelijoilla on taukoa opinnoissa. Se ei minusta ole mitään kikkailua vaan erittäin tärkeää (alakohtaista) työkokemusta opiskelijoille ja jopa valmistumisen edellytys. Itsekin olin viimeistä opiskeluvuotta edeltävänä kesänä konepajalla, jonka tuotanto pyöri aika pitkälle "kesähessujen" varassa. Ja töitä oli minkä jaksoi tehdä. Ahkerimmat kesäteekkarit vetivät neljä kuukautta putkeen ilman ainuttakaan vapaapäivää. Lauantai- ja sunnuntailisät nostivat kk-palkan yli kaksinkertaiseksi joten niiden ei tarvinnut paljon opintolainoja ottaa joilla kesän tienestit pyörivät 60 ja 80 tuhannen välillä markka-aikana.

Kikkailumoodiin mennään siinä vaiheessa kun käytetään ei-opiskelijoita ja samoja ihmisiä vuositolkulla. Pahimmillaan näillä ihmisillä ei ole koskaan kesälomaa ja muukin loma voi olla vähän niin ja näin jos on vailla töitä joskus marraskuussa mutta kuitenkin pitää olla välittömästi käytettävissä jos töitä ilmaantuu. Pahimmillaanhan näitä sitten ratkotaan oikeudessa kun on ollut esim. 64 peräkkäistä määräaikaisuutta putkeen mutta "ei perusteita vakinaistamiseen."
http://nordiclaw.fi/maaraaikaisen-tyosopimuksen-ketjuttaminen/

Vaihtuvuus on vähän kaksiteräinen miekka. Toisaalta sillä saadaan uutta verta taloon, uusia ajatuksia ja kehitysideoita sekä päästään ehkä "mädistä omenoista" eroon. Toisaalta se kuormittaa perehdyttäjiä melkoisesti kun on jatkuva koulutus päällä oto:na. Ja kustannukset ovat melkoisia koska ainakin insinöörihommissa se talutettavasta tekijäksi muuttuminen vie helposti vuoden pari. Minusta vaihtuvuutta on työnantajan puolelta seurattava aika tarkkaan ja mikäli mennään hyväksyttävän rajan yli niin tehdä korjaavat toimenpiteet.
 
Niin. Kymmenen vuotta oli aikaa pohtia, löytyisikö julkisinvestoinneille kannattavaa kohdetta. Sellaista, jonka tuotto ylittäisi valtion velanoton “nollakoron”. Esimerkiksi homekoulujen tai routavaurioteiden korjausta. Puolustusvoimatkin puuhailivat HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden parissa. Vieläkään ei olisi liian myöhäistä pidentää valtion kiinteäkorkoisen lainasalkun maturiteettia. Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi valtio voisi laskea liikkeelle satavuotisen joukkolainan. Lyhyemmilläkin lainoilla pääsisi alkuun. Kunhan kannattavia investointikohteita löytyy.

Kyllähän niitä nollakoron ylittäviä investoinkohteita tosiaankin löytyy. Tosin esimerkiksi homekoulujen korjausprojekti olisi kannattanut pykäistä pystyyn rakennusteollisuuden ollessa romahdustilassa 2008 finanssikriisin jälkeen - nythän korjaukset joudutaan tekemään suhdannehuipun aikaan.

Sijoitusajattelussa pitäisi laskea myös sijoitukset inhimilliseen pääomaan. Laskentamalleja tähän varmasti löytyisi, kun alettaisiin hakemaan. On jotenkin kummallista, että vaikkapa tehdasta rakentaessa osataan laskea hyvinkin tarkkaan diskonttausta ja takaisinmaksuaikaa jne. mutta kun puhutaan sijoituksista inhimilliseen pääomaan nähdään pelkästään ensi vuoden kulut eikä ajatella takaisinmaksuaikaa jne.

Epäilen syyksi itse sitä, että insinöörimaassa koulutus, terveydenhoito, markkinointi jne. ovat akkain puuhastelua, toisaalta näiden alojen edustajat eivät itse osaa esittää mitään muuta kuin vaatimuksia lisämäärärahoista ja kaikenlainen tuloksellisuuden pohtiminen on pahasta.
 
Viimeksi muokattu:
Sijoitusajattelussa pitäisi laskea myös sijoitukset inhimilliseen pääomaan. Laskentamalleja tähän varmasti löytyisi, kun alettaisiin hakemaan.. ..kun puhutaan sijoituksista inhimilliseen pääomaan nähdään pelkästään ensi vuoden kulut eikä ajatella takaisinmaksuaikaa jne.

Epäilen syyksi itse sitä, että insinöörimaassa koulutus, terveydenhoito, markkinointi jne. ovat akkain puuhastelua,

Syy on toinen:

Laadullisen tiedon kvantifioiminen ja kvantitatiivisen tiedon kääntäminen laadulliseksi ovat sellaista aluetta, jossa osaajia on vähän ja menetelmiä ei esitellä muille.

Göögeli, Turpatapetti, Twittula, Instarööri, Juupituupi sun muut toki hallitsevat kvali<=>kvantti -käännösten tekemisen - ja hyödyntävät sitä ansaintalogiikkansa ytimessä.

Iso osa maailman mittakaavassa parhaista mainostoimistoista osaa tehdä tuota kääntämistä vähintään intuitiivisest, joku ehkä myös systematisoidusti.

Vakuutusyhtiöt tai osa niistä - oman alansa puitteissa kyllä.

Nou Sats Eitsensi taatusti osaa - systematisoidusti ja automatisoidusti.

Materiaalisen tuotannon yritykset tai julkinen sektori? Ei niitä vähiä osaajia kaikille riitä.

Shell... En hämmästyisi jos osaisivat.
 
Materiaalisen tuotannon yritykset tai julkinen sektori? Ei niitä vähiä osaajia kaikille riitä.

Shell... En hämmästyisi jos osaisivat.

Eiköhän sentään löydy... heti tulee mieleen monet kaupalliset ahkeroijat amazon, ebay, apple jopa korean samsung, eräät japanilaiset yritykset tai omalla tavallaan jopa Nokia voisivat olla tällaisia..Vaikka tuosta viimeisestä en olekaan niin varma..
Juttelin joskus Andersson consultingin Aasian johtajan kanssa ja hänellä oli varsin avartavat näkemykset globaalin palvelubusineksen kehittymisestä Kiinassa, Intiassa ja muuallakin..ja varmasti myös IBM roikkuu tällä sektorilla joukon jatkona.
 
Eiköhän sentään löydy... heti tulee mieleen monet kaupalliset ahkeroijat amazon, ebay, apple jopa korean samsung, eräät japanilaiset yritykset tai omalla tavallaan jopa Nokia.. ..Andersson consultingin.. ..IBM...

Olet oikeassa.

Esimerkkini olivat enemmänkin typologioiden kuin kattavan listauksen esille tuomista. Ilmaisin itseäni epäselvästi. (Ollut tavallista parisen viikkoa ja jatkuu vielä noin kuukauden. Samoin kirjoitusvirheiden valtava määrä ja tekstin jatkuva korjailu heti kirjoittamisen yhteydessä/jälkeen.)

Katsoisin, että esittämäsi yritykset uppoavat enimmäkseen samoihin typologioihin.
 
Kausityöläisiä, ainakin kesäsellaisia, on ollut iät ja ajat. Heitä tarvitaan tuuraamaan lomien ajaksi sekä tekemään tiettyjä huoltojuttuja ym., jotka ajoittuvat joko vuodenajoista johtuviien syiden tms. vuoksi kesäaikaan, kun opiskelijoilla on taukoa opinnoissa. Se ei minusta ole mitään kikkailua vaan erittäin tärkeää (alakohtaista) työkokemusta opiskelijoille ja jopa valmistumisen edellytys. Itsekin olin viimeistä opiskeluvuotta edeltävänä kesänä konepajalla, jonka tuotanto pyöri aika pitkälle "kesähessujen" varassa. Ja töitä oli minkä jaksoi tehdä. Ahkerimmat kesäteekkarit vetivät neljä kuukautta putkeen ilman ainuttakaan vapaapäivää. Lauantai- ja sunnuntailisät nostivat kk-palkan yli kaksinkertaiseksi joten niiden ei tarvinnut paljon opintolainoja ottaa joilla kesän tienestit pyörivät 60 ja 80 tuhannen välillä markka-aikana.

Kikkailumoodiin mennään siinä vaiheessa kun käytetään ei-opiskelijoita ja samoja ihmisiä vuositolkulla. Pahimmillaan näillä ihmisillä ei ole koskaan kesälomaa ja muukin loma voi olla vähän niin ja näin jos on vailla töitä joskus marraskuussa mutta kuitenkin pitää olla välittömästi käytettävissä jos töitä ilmaantuu. Pahimmillaanhan näitä sitten ratkotaan oikeudessa kun on ollut esim. 64 peräkkäistä määräaikaisuutta putkeen mutta "ei perusteita vakinaistamiseen."
http://nordiclaw.fi/maaraaikaisen-tyosopimuksen-ketjuttaminen/

Vaihtuvuus on vähän kaksiteräinen miekka. Toisaalta sillä saadaan uutta verta taloon, uusia ajatuksia ja kehitysideoita sekä päästään ehkä "mädistä omenoista" eroon. Toisaalta se kuormittaa perehdyttäjiä melkoisesti kun on jatkuva koulutus päällä oto:na. Ja kustannukset ovat melkoisia koska ainakin insinöörihommissa se talutettavasta tekijäksi muuttuminen vie helposti vuoden pari. Minusta vaihtuvuutta on työnantajan puolelta seurattava aika tarkkaan ja mikäli mennään hyväksyttävän rajan yli niin tehdä korjaavat toimenpiteet.

Tuo ketjuttaminen oli yleistä vielä 7-8 vuotta sitten, nyt siihen on ay-väen toimesta puututtu suht tomerasti. Minusta tuo perusteeton ketjuttaminen on lyhytnäköistä toimintaa, ei siten saada taloon hyvää tekemisen fiilistä. Ja osoittaahan se jotain yrityksen tilasta jos ei luoteta/pystytä näkemään tulevaisuuteen sen vertaa, että pystytäisiin vakinaistamaan väkeä.
Mutta onhan se kortilla toinenkin puoli, jos yritys on jo valmiiksi tiukilla ja tulee erittäin nopea, ennakoimaton myyntikannan pudotus, silloin tämä kotimainen yt-prosessi kaikkine neppailuineen on armottoman hidas. Olen joutunut sitä ihmettelemään pöydän sillä puolella jossa istuu ne veemäisemmät tyypit ja täytyy sanoa, että kyllä se hirvittää kun firman rahat on loppumassa ja henkilöstö haluaa vetää kaiken ns pitkän kaavan yt-neuvottelujen kautta. Mutta ei siinäkään voi muuta kuin yrittää kertoa kuinka vakava tilanne on. Suurin ongelmahan noissa tilanteissa on se, että tavallinen duunari ei ymmärrä yrityskirjanpidosta sen enempää kuin sika jäätyneestä jäneksestä, yritä siinä sitten selittää että rahat on loppu kun vastapuoli tuijottaa omia pääomia ja väittää että onhan meillä rahaa, miksi ei polteta sitä :(
 
Tuo ketjuttaminen oli yleistä vielä 7-8 vuotta sitten, nyt siihen on ay-väen toimesta puututtu suht tomerasti. Minusta tuo perusteeton ketjuttaminen on lyhytnäköistä toimintaa, ei siten saada taloon hyvää tekemisen fiilistä. Ja osoittaahan se jotain yrityksen tilasta jos ei luoteta/pystytä näkemään tulevaisuuteen sen vertaa, että pystytäisiin vakinaistamaan väkeä.
Mutta onhan se kortilla toinenkin puoli, jos yritys on jo valmiiksi tiukilla ja tulee erittäin nopea, ennakoimaton myyntikannan pudotus, silloin tämä kotimainen yt-prosessi kaikkine neppailuineen on armottoman hidas. Olen joutunut sitä ihmettelemään pöydän sillä puolella jossa istuu ne veemäisemmät tyypit ja täytyy sanoa, että kyllä se hirvittää kun firman rahat on loppumassa ja henkilöstö haluaa vetää kaiken ns pitkän kaavan yt-neuvottelujen kautta. Mutta ei siinäkään voi muuta kuin yrittää kertoa kuinka vakava tilanne on. Suurin ongelmahan noissa tilanteissa on se, että tavallinen duunari ei ymmärrä yrityskirjanpidosta sen enempää kuin sika jäätyneestä jäneksestä, yritä siinä sitten selittää että rahat on loppu kun vastapuoli tuijottaa omia pääomia ja väittää että onhan meillä rahaa, miksi ei polteta sitä :(
Terveydenhuollossa sairaanhoitopiirit jatkavat ketjuttamista tyytyväisenä, samoin monet pelastuslaitokset. Tehy ei asiaan paljon puutu.
 
Terveydenhuollossa sairaanhoitopiirit jatkavat ketjuttamista tyytyväisenä, samoin monet pelastuslaitokset. Tehy ei asiaan paljon puutu.

Jep, julkisella puolella tuo on vielä yleistä, vaimo sai kokea tuon myös. Vinkkasin hänelle kun oli viiden määräaikainen tulossa, että kehu saaneesi vakityö naapurikunnasta, maagisesti työ vakinaistettiin. Tämä nyt onnistui koska ei ollut diabetes-koulutettuja lähihoitajia kovin paljoa tarjolla
 
Syy on toinen:

Laadullisen tiedon kvantifioiminen ja kvantitatiivisen tiedon kääntäminen laadulliseksi ovat sellaista aluetta, jossa osaajia on vähän ja menetelmiä ei esitellä muille.

Paljon on myös kvantitatiivista tietoa jota ei vain viitsitä käyttää, koska ajatellaan ainoastaan laadullisen tutkimuksen olevan arvokasta. Lopputuloksena vaikkapa kasvatustieteestä merkittävää tutkimusta (en puhu tieteellisestä merkityksestä, vaan päätökseentekoon vaikuttavasta) tekevät tilastotieteilijät ja taloustieteilijät jotka eivät ota huomioon ihmisen kasvuun ja kehitykseen liittyviä seikkoja.

Lopputuloksena tulee esimerkiksi koulutuksen alalla päätöksiä jotka vaikuttavat hyvältä ainoastaan kapealta numeraaliselta kannalta ja joiden kritiikki on kuitenkin epä-älyllistä ulinaa vaatimuksena loputtomat määrärahat.
 
Puhetta piilaaksosta, kuinka ajatusten kehitystahti siellä on hyytynyt:
https://techcrunch.com/2017/10/08/dear-silicon-valley-americas-fallen-out-of-love-with-you/
Pätkän voinee ajatella soveltuvin osin myös muualle. On siellä mainintaa perustulostakin.

Näitä lääkkeitä vissiin käytetään aika laajasti SV:ssa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nootropiinit

https://www.washingtonpost.com/nati...c9c064-0b35-11e7-93dc-00f9bdd74ed1_story.html
Health & Science
Tweaking brains with ‘smart drugs’ to get ahead in Silicon Valley
(GETTY IMAGES)
By Sara Solovitch June 11
 
Näitä lääkkeitä vissiin käytetään aika laajasti SV:ssa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nootropiinit

En ymmärrä.

Ajattelun metatyökalujen käytön opettelulla voidaan tuottaa todella nopeasti ja halvalla erittäin merkittävää suorituskyvyn nousua. ÄO pysyy samana, mutta ajattelutoiminta nopeutuu, tehostuu, sokeat täplät ja itsereflektointivaikeudet samoin kuin egoprovosoitumien vähenee.

Yhteistoimintakyky sisällöllisesti, rakenteellisesti ja dynamiikaltaan täysin eri tavoin ajattelevien kanssa paranee.

Intuitiivisen ja puoli-intuitiivisen oivaltamisen luotettavuus paranee.

Kyky luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun paranee. Outside box -taidot paranevat.

Tuttuja ajattelun kaavamaisia ja toiminnan hyödyllisiä rakenteita ei kuitenkaan korvata tai menetetä.

Ja nuo hyödyt eivät kiinnosta ketään missään pisaraakaan.

Sen sijaan joku aivojen polttaminen karrelle smart drugseilla on olevinaan iso juttu.

En käsitä sitten yhtään. En pisaraakaan.
 
Olet oikeassa.

Esimerkkini olivat enemmänkin typologioiden kuin kattavan listauksen esille tuomista. Ilmaisin itseäni epäselvästi. (Ollut tavallista parisen viikkoa ja jatkuu vielä noin kuukauden. Samoin kirjoitusvirheiden valtava määrä ja tekstin jatkuva korjailu heti kirjoittamisen yhteydessä/jälkeen.)

Katsoisin, että esittämäsi yritykset uppoavat enimmäkseen samoihin typologioihin.

Tämä jäi hieman alitajuntaan raksuttamaan (kun viestisi sisältää paljon hienoja sanoja enkä ole aivan varma ymmärsinkö oikein koko asian?).

Myös tuotannollisten yritysten suunnalta löytyy loppuviimeksi paljon sellaisia jotka ovat kehittäneet tuotteistustaan niin laadullisesti (kvalitatiivisesti) kuin määrällisesti (kvantitatiivisesti) aivan uudelle tasolle.

Esimerkkinä vaikkapa Äänekoskelle rakennettu Metsä Groupin uusi biotuotetehdas.
http://biotuotetehdas.fi/
biotuotekonsepti-fin-jpg_s638x0_q80_noupscale.png


Tässä prosessissa yhdestä ja samasta perusraaka-aineesta, siis puusta, tuotetaan huomattavan laaja valikoima erilaisia tuotteita joilla kaikilla on oma tuotantotaloudellinen merkityksensä yritykselle. Selluloosa lienee päätuotteena mutta sen lisäksi erotetaan raaka-aineesta/prosessista useita muitakin sivutuotteita joilla on oma tuotannollinen sekä kaupallinen jatkonsa. Kaiken lisäksi tuotantoprosessin myötä tuotetaan/saadaan huomattavan suuri määrä bioenergiaa.

Näin toteutettuna saadaan puuraaka-aineen jalostusarvoa nostettua paljon korkeammalle tasolle kuin sahaamalla puunrungoista lankkuja tai kakkosnelosia..

Jokainen ymmärtää että tällaisella tuotantotalouden toteutuksella erittäin paljon kaupallisesti höldynnettävää merkitystä. Lähtien jopa vastaavan kaltaisen tuotantotekniikan osaamisen kaupallistamisesta.

Vastaavia kehityshankkeita ja toteutuksia löytyy toki paljon muitakin. Juuri nämä ovat sellaista tuotantoa jossa suomalainen kilpailukyky esittäytyy parhaimmillaan. Näissä suomalaisen yritykset ovat maailman huippua.

P.S. Ikävää tässä on vain se että kaikenlaisilla syytöksillään vihreät ja muut sosialistit vastustavat äärimmilleen juuri tällaista tuotantotalouden kehitystä.
 
Äänekosken sellutehdas

Laitos tuottaa sähköä 2,4-kertaisesti oman kulutuksensa verran. Tehdas tuottaa sähköä 1,8 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa 2,5 prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta.
http://www.tekniikkatalous.fi/summa...a-energiatukea-metsänomistajille-3259859.html

Tuulivoima Suomessa

Vuoden 2016 (2015) lopussa Suomen 552 (387) tuulivoimalan kokonaiskapasiteetti oli 1 533 MW (1 005 MW). Ne tuottivat noin 3,6 (2,8) prosenttia Suomessa samana vuonna kulutetusta sähköstä.[34][28], kun vielä syksyllä 2011 luku oli 0,3 prosenttia.[35]Vuonna 2013 laadistussa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena on, että tuulivoimalla tuotetaan yhdeksän terawattituntia vuodessa vuoteen 2025 mennessä, jolloin kapasiteetin pitää olla noin 3 000 MW.[36]
 
Tämä jäi hieman alitajuntaan raksuttamaan (kun viestisi sisältää paljon hienoja sanoja enkä ole aivan varma ymmärsinkö oikein koko asian?).

Myös tuotannollisten yritysten suunnalta löytyy loppuviimeksi paljon sellaisia jotka ovat kehittäneet tuotteistustaan...

Ilmaisin varmaan itseäni epäselvästi tai - itselleni ah niin tyypillisesti - liian vähäsanaisesti.

STMSvejk puhui siitä, että sijoitusajattelussa pitäisi laskea mukaan sijoitukset inhimilliseen pääomaan. Syyksi siihen, ettei näin tehdä veikkasi sekä arvioinnin liian lyhyttä aikajännettä ("nähdään pelkästään ensi vuoden kulut, eikä...") että asenteita ("akkain puuhastelua").

Vastaukseni koski siis teemaa "inhimillisen pääoman arviointi osana suurempaa pääoman inventointia".

Syyksi esitin - kunnon sotamiehestä poiketen - sitä, että henkisen pääoman numeraalinen (kvantitatiivinen) arviointi on äärettömän vaikeaa ellei ole sekä siihen sopivia työkaluja että sellaista henkilöstöä joka osaa tuollaista arviointia tehdä.

Selityksenä tuon arvioinnin vaikeudelle esitin kaksi asiaa:

1. Arviointi edellyttää inhimillisen pääoman (laadullista tietoa) muuttamisen numeraaliseen muotoon (kvantitatiivista tietoa). Ja jotta inhimillisen pääoman tuotantotaloudellinen hyödyntäminen ja tulevaisuuteen suuntaava budjetointi onnistuisi, niin sama henkisen pääoman arvioimisen prosessi pitäisi kyetä tekemään myös toisinpäin, kvantitatiivisestä laadulliseen.

2. Alan osaaminen on sellaista, että parhaat taitajat kerääntyvät herkästi niihin jättiläsmäisiin ja supervarakkaisiin yrityksiin, joiden ansaintalogiikka ja kasvu perustuvat lähes täysin datan/informaation kvali<=>kvantti -käännöstyöhön.

Esimerkkinä käytin someyrityksiä, jotka saavat käyttäjistään laadullista sosiaalista ja muuta tietoa, kääntävät sen sitten mainonnan ja markkinoinnin kohdistamisessa keskeiseksi kvantitatiiviseksi tiedoksi, joka puolestaan hyödynnetään mainonnan ja markkinoinnin laadullisessa tuotteistamisessa...

"Tavalliselle" yritykselle, julkiselle sektorille, turvallisuusalojen analyytikoille ja tutkijoille tulee siis ongelmaksi myös se, että kilpaillako yliopistojen suojatyöduuneissa olevien superhitaiden puolivillaisten idioottien panoksesta kolmen tonnin kuukausipalkkaa ja paskaa arvostustasoa tarjoamalla (tyyliin Supo) vai yrittääkö haalia niitä harvoja, joilla on muodollisen pätevyyden ja vielä muodollisemman työpanoksen sijaan aihepiirille jotain syvällisempää annettavaa.

Edellinen vaihtoehto on helppo toteuttaa ja omaa turvallisesti ennustettavissa olevan tuottamattomuuspotentiaalin.

Jälkimmäinen vaihtoehto on paljon hankalampi ja sisältää valtavasti sekä riskejä että potentiaalia.

Julkisen sektorin ja turvallisuusalan suhteen painotin sitä, että jälkimmäisen vaihtoehdon valinnut Nou Sats Eitsensi hallitsee tiettävästi datan/informaation kvali <=> kvantti -käännöstyön huomattavan hyvin - lähinnä rekrytointikäytäntöjensä ansiosta. Palkkaavat tiettävästi mieluummin taitavia ja kyvykkäitä lahjakkuuksia kuin muodollisesti päteviä.

(Aihetta sivuttiin myös "Supo rekrytoi" -aiheisessa keskustelussa mutta vähän eri termein.)
 
Back
Top