Taloustieteellinen keskustelu

Mustaruuti kirjoitti:
Se voi olla hyvinkin mahdollista. Esim. meikäläisellä on enemmän velkaa kuin rahaa (joka itse asiassa on pankin tai keskuspankin velkaa minulle). Omaisuutta on vain sitten enemmän kuin velkaa. Ja vaikka ei olisikaan sellaista tilannetta, niin normaalisti velka maksetaan pois tulevista tulovirroista. Ei kerralla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Omaisuudella vaan se arvo määräytyy markkinoilla. Jos ihmisillä ei ole varaa maksaa siitä esim. talosta kuin 100 000 vaikka pyynti olisikin 300 000 niin sen talo on silloin 100 000. Velka vetoinen markkinataloushan toimii niin kauan hyvin kun velka menee kaupaksi tai sitä myönnetään. Jos velan myynti häiriintyy niin se tarkoittaa alueellisesti, kansantaloudellisesti ikäviä aikoja. USA:ssa kaatui yksi pankki ja siitä alkoi vuoden 2008 lama ja velka kriisi jota EKP on tähän päivään saakka elvyttnyt ilmaisella rahalla. Velan myynti tarvitsee kasvavantalouden tai sitten keinotekoista elvytystä. Nykyisenkaltaisessa talousjärjestelmässä kaikki perustuu ikuiseen kasvuun.

Valitettavasti maapallon mittakaavassa jossain vaiheessa tulee raja vastaan. Kun ei ole enään puita hakattavaksi ja kaloja kalastettavaksi eikä malmeja halvalla louhittavaksi, pääsemme elämään mielenkiintoisia muutoksien aikaa.
 
Raveni kirjoitti:
Omaisuudella vaan se arvo määräytyy markkinoilla. Jos ihmisillä ei ole varaa maksaa siitä esim. talosta kuin 100 000 vaikka pyynti olisikin 300 000 niin sen talo on silloin 100 000. Velka vetoinen markkinataloushan toimii niin kauan hyvin kun velka menee kaupaksi tai sitä myönnetään. Jos velan myynti häiriintyy niin se tarkoittaa alueellisesti, kansantaloudellisesti ikäviä aikoja. USA:ssa kaatui yksi pankki ja siitä alkoi vuoden 2008 lama ja velka kriisi jota EKP on tähän päivään saakka elvyttnyt ilmaisella rahalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä.

Raveni kirjoitti:
Velan myynti tarvitsee kasvavantalouden tai sitten keinotekoista elvytystä. Nykyisenkaltaisessa talousjärjestelmässä kaikki perustuu ikuiseen kasvuun.

Valitettavasti maapallon mittakaavassa jossain vaiheessa tulee raja vastaan. Kun ei ole enään puita hakattavaksi ja kaloja kalastettavaksi eikä malmeja halvalla louhittavaksi, pääsemme elämään mielenkiintoisia muutoksien aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kovin Malthusilainen ajatus. Voitko perustella miksi?

Talous kasvaa varmaan ikuisesti, mutta yhä enemmän siitä tulee esim. hedonistisen virtuaalisuuden kautta.

Mutta ei velkojen maksu vaadi talouskasvua. Se vaatii vain sitä, ettei talous täysin romahda.
 
Nykyajan nuoret tilaavat Spotifyä, HBO:ta, Netflixiä jne. Eivätkä enää osta autoja eivätkä juo alkoholia.

Ei ole talouskaan entisensä :rolleyes:
 
Mustaruuti kirjoitti:
Nykyajan nuoret tilaavat Spotifyä, HBO:ta, Netflixiä jne. Eivätkä enää osta autoja eivätkä juo alkoholia.

Ei ole talouskaan entisensä :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei olet siinä oikeassa, että on myös ns. materiaalittomia hyödykkeitä. Kuten esim. spotify joka on bittejä "avaruudessa". Kuitenkin se tilaaminen vaatii rahaa. Mistä tämä nuori saa rahaa? Vanhemmilta tai töitä tekemällä? Mistä työnantaja ja vanhemmat saavat rahansa? Myymällä hydykkeitä joita usein ostavat yritykset tai ihmiset velaksi ainakin hemmetinmoisen ketjun jossain vaiheessa. Voisi sanoa, että joka ainoa euro mitä teidänkin pankkitilillä tai kukkarossa on, on ollut jossain vaiheessa jonkun velkaa.
 
Raveni kirjoitti:
Voisi sanoa, että joka ainoa euro mitä teidänkin pankkitilillä tai kukkarossa on, on ollut jossain vaiheessa jonkun velkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on. Kaikki raha on sitä paitsi velkaa. Talletukset ovat pankkien velkaa asiakkaille. Ja sinun talletuksesi pankissa on hyvin helposti edelleen jonkun toisen asiakkaan velkaa. Jo tuosta esimerkistä nähdään, että velkaa on helposti 2 osaa ja "rahaa" yksi osa.

Ja käteinen on loppupeleissä keskuspankin velkaa. Käteinen on itse asiassa anonyymi velkapaperi.

Vanhoissa seteleissä se oli näin ilmaistukin.

Series_1928B_Ten_Dollar_Federal_Reserve_Note_Obverse1.jpg
 
http://www.euro.fi/fi/ylakoulut/mita-raha-on/raha-on-velkaa/
Raha on velkaa
Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Seteliä lompakossaan kantava kuluttaja tuskin kokee olevansa velkoja, mutta seteli on kuitenkin keskuspankin velkaa setelinhaltijalle. Pankkitalletus puolestaan on pankin velkaa asiakkaalle.

Rahaa syntyy lainatessa

Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle. Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta, kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat.

Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä. Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon kasvaneen ja hänellä on enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin. Kun asiakas maksaa lainansa pois, hänen on järjestettävä jostain tililleen tarvittava summa. Takaisinmaksuhetkellä sekä velat että saamiset pyyhitään pois pankin kirjanpidosta. Käytännössä asiakkaan talletustililtä kirjataan pois hiukan enemmän pankin velkoja kuin alkuperäisen lainasumman edestä, sillä pankki perii myöntämistään lainoista korkoa ja usein joitain palkkioitakin.

Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui. Miksi rahan määrä taloudessa ei vähitellen supistu nollaan? Yksi keskeisin syy on, että rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan. Pankkivirkailijat ja pankkien osakkaat saavat tileilleen säännöllisesti lisää saldoa, mutta pankki ei saa henkilöstökulujensa ja voitonjakonsa vastineeksi mitään saamaoikeuksia.

torikuva_nettiin.jpg


Keskuspankkiraha syntyy, kun pankki lainaa keskuspankista

Vaikka suurin osa rahasta muodostuu tavallisissa talletuspankeissa, nykyisen kaltainen rahajärjestelmä edellyttää keskuspankin olemassaoloa. Pankkijärjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen.

Keskuspankkiraha koostuu setelistöstä ja pankkien talletuksista pankkien pankissa, siis keskuspankissa. Keskuspankkitalletusten kanssa tavallinen kotitalous ei joudu tekemisiin, mutta pankeille ne ovat tärkeitä.
Keskuspankkirahan luonne velkana on hankalammin miellettävissä kuin pankkitalletusten. Kun keskuspankki on velkaa seteleitä hallussaan pitävälle yleisölle, on melko vaikea sanoa, mihin yleisöllä on saamaoikeus. Setelillä velkakirjana ei ole edes eräpäivää.

Keskuspankit eivät ole pelkästään passiivisia velallisia, vaan ne harjoittavat rahapolitiikkaa. Muuttamalla ohjauskorkoa, jolla ne luotottavat liikepankkeja, tai käymällä kauppaa arvopaperimarkkinoilla, keskuspankit voivat vaikuttaa pankkijärjestelmässä muodostuvan rahan määrään.

Muista nämä:

  • Raha on paitsi jonkun varallisuutta, myös jonkun velkaa.
  • Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan.
  • Keskuspankkiraha syntyy, kun pankki lainaa keskuspankista.



Klikkaa laajentaaksesi...
 
Ja tuolla rahalla, velalla, on aina jokin hinta, eli korko.

Että pystyy korot maksamaan, niin sitä varten täytyy tehdä työtä, eli seurauksena talous kasvaa.

Eli sama väännettynä. Käyt 100k pankkilainan. Ei riitä, että palautat 100k pankille, vaan myös korot joutuu maksamaan; jolloin talous kasvaa, kun tehdään töitä korkojen maksuun.

Edit: ja tästä on seurauksena tietenkin se, että jos ajatellaan tuota 100k lainaa yhdenmiehen kansantaloutena, niin tarkoittaa se sitä, että nollakasvu ei riitä velkojen hoitoon, vaan talouden täytyy kasvaa niin, että se riittää myös korkojen hoitamiseen. Niin kuin asuntolainassakin - lyhennykset ja korot.

---

Joskus huomaa, että jotkut puolustelee sosiaaliturvaa sillä, että eihän se ole keneltäkään pois, koska raha kiertää takaisin. Siinä tietysti on vähän muutenkin oikaistavaa, mutta jos kärjistäen ajatellaan, että sosiaalimaksujen raha kiertäisi 100% takaisin valtiolle, niin valtio häviää silti - sen koron verran, joka on syntynyt siinä, kun valtio on ottanut lainaa sosiaaliturvamaksujen hoitoon.

---

Varma en näistä asioista ole, mutta melkoisen varma. Tuo velan kiertokulku taloudessa ei ole muutenkaan ihan yksinkertaisemmasta päästä.
 
Viimeksi muokattu:
ILoveEU kirjoitti:
Ja tuolla rahalla, velalla, on aina jokin hinta, eli korko.

Että pystyy korot maksamaan, niin sitä varten täytyy tehdä työtä, eli seurauksena talous kasvaa.

Eli sama väännettynä. Käyt 100k pankkilainan. Ei riitä, että palautat 100k pankille, vaan myös korot joutuu maksamaan; jolloin talous kasvaa, kun tehdään töitä korkojen maksuun.

Edit: ja tästä on seurauksena tietenkin se, että jos ajatellaan tuota 100k lainaa yhdenmiehen kansantaloutena, niin tarkoittaa se sitä, että nollakasvu ei riitä velkojen hoitoon, vaan talouden täytyy kasvaa niin, että se riittää myös korkojen hoitamiseen. Niin kuin asuntolainassakin - lyhennykset ja korot.

---

Joskus huomaa, että jotkut puolustelee sosiaaliturvaa sillä, että eihän se ole keneltäkään pois, koska raha kiertää takaisin. Siinä tietysti on vähän muutenkin oikaistavaa, mutta jos kärjistäen ajatellaan, että sosiaalimaksujen raha kiertäisi 100% takaisin valtiolle, niin valtio häviää silti - sen koron verran, joka on syntynyt siinä, kun valtio on ottanut lainaa sosiaaliturvamaksujen hoitoon.

---

Varma en näistä asioista ole, mutta melkoisen varma. Tuo velan kiertokulku taloudessa ei ole muutenkaan ihan yksinkertaisemmasta päästä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Menee vähän ohi,mutta välikommenttina sosiaaliturvaa ei pitäisi joutua puolustamaan eikä sitä pitäisi joutua syyttämään rahareikänä.
 
Joo, se meneekin ot, enkä ole mistään ketään syyttämässä.

Periaate vain itsellä on se, että jos sosiaaliturva nähdään normaalina tilanteena mihin päädytään, tai jopa tavoiteltavana asiana, niin yhteiskunnassa on jotain vikaa.

Sosiaaliturvan pitäisi olla vain se viimeinen oljenkorsi.

Ei muuta. Siitä ei tarvitse kiistellä.
 
Tuo negatiivinen korko on sikäli pettävä, että vaikka se on ns. ilmaista niin se lisää kokonaisvelan määrää. Tämä tarkoittaa, että joskus nekin lainat menee maksuun ja silloin korko voikin olla jo 5%. Siksi väitänkin ihan mututuntumalta, että loppujenlopuksi pankkiiri voittaa aina ja velan ottaja häviää. Vähän kuin koulunpihalla jaettaisiin ilmaisia huumeita. Ensimmäiset on ilmaisia ja kun on jäänyt koukkuun niin voitot revitään siitä.

Toki valtiolla on aina mahdollisuus jättää velat maksamatta. Kukaan ei tule ulosmittaamaan valtion omaisuutta tai maita. Rahoitusmarkkinat sen jälkeen kyllä jäätyy eikä kavereitakaan varmaan kamalan paljon olisi. Toisaalta Islanti teki niin ja nyt kuuluu aika hyviä uutisia sieltä suunnalta, toisin kuin esim. eteläisimmistä velka-ankkuri maista.

Kreikkakin sai aikoinaan halpaa lainaa vaikka sen ei olisi maksukykynsä ja taloutensa puolesta pitänyt saada. Sitten kävi niin kuin kävi kun se ei sitä enään saanutkaan lainojen takaisin maksuun/lyhennyksiin.

Pienemmässä mittakaavassa tuota negatiivista korkoa voitaisiin ajatella myös seuraavasti. Pankki antaa hyvätuloissa tehtävässä olevalla perheelle velkaa negatiivisella korolla. Perhe ottaa velkaa jolla ostaa talon, hienon auton, huvi purren, matkustelee, jne. Perhe ei sijoita velkaa siten, että se alkaisi tuottamaan vaan käyttää sen elämiseen ja huvitukseen koska pankki maksaa joka kuukausi siitä, että perhe ottaa velkaa. Hyvin tyypillistä turhamaiselle ihmisluonnolle. Sitten koittaa päivä kun pankki ilmoittaa, että nyt olis miljoona velkaa ja eivät voi myöntää enempää tai perheen toinen puolisko menettää työnsä ja jää työttämäksi. Pankki katsoo joka tapauksessa riskinsä kasvaneen niin suureksi että ei voi myöntää enempää lainaa tai sitten siitä täytyy saada ainakin riskin mukaista korkoa. Tästä alkaa ne ongelmat. 1% korkomenoja on valtava paukku taloudelle. Samalla vielä turhamainen elämä on nostanut tuon esimerkki perheen menoja huomattavasti jotka on aiemmin katettu velkarahalla. Ei ole eletty suu säkkiä myöden vaan rahoitettu menoista esim. 1/3 velalla. Siinä menee myyntiin niin asunnot, autot kuin huvipurretkin. Näistä saa puolet siitä mitä velkaa on ja lopussa juoksee korko. 500 000€, ei omaisuutta ja 1% korko jos hyvin käy. Sekin on 5000€ tuossa summassa. Toki tämä oli hyvin yksinkertaistettu.
 
Viimeksi muokattu:
ILoveEU kirjoitti:
Joo, se meneekin ot, enkä ole mistään ketään syyttämässä.

Periaate vain itsellä on se, että jos sosiaaliturva nähdään normaalina tilanteena mihin päädytään, tai jopa tavoiteltavana asiana, niin yhteiskunnassa on jotain vikaa.

Sosiaaliturvan pitäisi olla vain se viimeinen oljenkorsi.

Ei muuta. Siitä ei tarvitse kiistellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
En itse tiedä ketään kenelle sosiaaliturva olisi tavoiteltava tilanne. Jos jollakin näin on niin sellaisella ihmisellä taitaa olla mielenterveysongelmia koska siinä vaiheessa ei voi paljon olla odotuksia tulevaisuuden suhteen tai unelmia joita kohti kurkotella. Ei sosiaaliturvalla kuitenkaan ostella autoja, hienoa elektroniikkaa yms.
 
Raveni kirjoitti:
En itse tiedä ketään kenelle sosiaaliturva olisi tavoiteltava tilanne. Jos jollakin näin on niin sellaisella ihmisellä taitaa olla mielenterveysongelmia koska siinä vaiheessa ei voi paljon olla odotuksia tulevaisuuden suhteen tai unelmia joita kohti kurkotella. Ei sosiaaliturvalla kuitenkaan ostella autoja, hienoa elektroniikkaa yms.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinpä.
Ongelma on siinä, että sos.turva on osana työttömyyskorvauken kanssa. Kun järjestelmä on kuitenkin suunnitelut niin, että sosiaaliturva on se viimeinen oljenkorsi jos ei työkkäriä saa tai paljon lapsia yms.. Nykyisin yhä useamman kk tulo muodostuu sos.turvasta ja työkkäristä jolloin saadaan se lakisääteinen osuus kokoon. Ongelma olisi ratkaistu sillä, että nostetaan työttömyyskorvausta reilusti ja laitetaan se vastikkeellisesti. Jos et ole aktiivinen tiput sos.turvan toimeentulotuelle. Silloin ei kuole nälkään, mutta ei myöskään elä.

Nykyisin on mediassa näitä kohdistettuja uutisia lusmuista jotka eivät edes halua töitä. Luovat väärän kuvan. Kuitenkin kymmenet tuhannet lapset saavat joka kuukausi ruokaa, vanhukset lääkkeitä ja elämän laatu pysyy ihmismäisenä. Se erottaa meidät eläimistä, että edes yritämme pitää jotenkin huolta heikompiosaisista..
Sanonut ennekin että alkoholistit joilla on korvauspäivänä kirkasta pullo, ja istuvat puistossa sen kanssa ei pitäisi saada ihmisissä muuta kuin ilon ja ylpeyden tunnetta aikaan. Valitettavasti yhä useampi pääsee ääneen agendalla että siellä ne meidän rahoilla ryyppää. Pitää ajaa alas kaikki.
Sinä korvauspäivänä on tuhannet saanut piltit ja vaipat ja muut. Se on hieno päivä ja sen kunniaksi puistossa istuva Pena on ansainnut ryypyn.
 
ILoveEU kirjoitti:
Ja tuolla rahalla, velalla, on aina jokin hinta, eli korko.

Että pystyy korot maksamaan, niin sitä varten täytyy tehdä työtä, eli seurauksena talous kasvaa.

Eli sama väännettynä. Käyt 100k pankkilainan. Ei riitä, että palautat 100k pankille, vaan myös korot joutuu maksamaan; jolloin talous kasvaa, kun tehdään töitä korkojen maksuun. Edit: ja tästä on seurauksena tietenkin se, että jos ajatellaan tuota 100k lainaa yhdenmiehen kansantaloutena, niin tarkoittaa se sitä, että nollakasvu ei riitä velkojen hoitoon, vaan talouden täytyy kasvaa niin, että se riittää myös korkojen hoitamiseen. Niin kuin asuntolainassakin - lyhennykset ja korot.

Varma en näistä asioista ole, mutta melkoisen varma. Tuo velan kiertokulku taloudessa ei ole muutenkaan ihan yksinkertaisemmasta päästä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Usein on niin, että ihmiset ymmärtävät jostain asiasta esim. 75%. Ja se on ihan ok. Auttaa hahmottamaan maailmaa. Mutta, sitten välillä on niin, että tuon 75% oikean ymmärryksen perusteella ihmiset vetävät johtopäätöksiä, jotka menevätkin sitten 100% metsään. Sitä näkee erityisesti talouteen liittyen. Mutta ihan yleisestikin, esim. tällä foorumilla aina silloin tällöin. Varmasti välillä meikäläinenkin vetäisee männikön puolelta jossain asiassa.

Tuo raha, velka ja korko jne on tosiaan hyvin vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus, josta taloustieteilijätkään eivät ole kaikilta osin yksimielisiä.

Mutta kaksi asiaa tuossa selkeästi vaatii vähän korjaamista.
  1. Että pystyy korot maksamaan, niin sitä varten täytyy tehdä työtä, eli seurauksena talous kasvaa. - Tuota on hankala palastella, mutta tuo ei valitettavasti toimi. Ehkä, jos haluat muotoilla sitä selkeämmin, niin sitten sitä voi kommentoida paremmin.
  2. Tuo yleisempi ajatus siitä, että korkoja ei voi maksaa ilman kasvua on hyvin yleinen Internetin harha. Yksinkertainen läpikäynti yhdenmiehen kansantaloutena riittää osoittamaan sen. Tässä on valmiiksi yksi. https://rahajatalous.wordpress.com/2011/02/15/korosta/
Esimerkkimme osoittaa, ettei koron perintä aiheuta välttämättä tarvetta velan määrän kasvattamiselle taloudessa. Kun yrityksen ja kotitalouden pankille maksamat suoritukset lasketaan yhteen, huomataan pankin perineen näiltä toimijoilta 3300 rahayksikköä, vaikka velkarahaa taloudessa olikin enimmillään vain 3000 rahayksikköä.

Yleinen virhe ajattelussa lieneekin se, että pankille maksettavien korkojen nähdään katoavan taloudellisen kierron piiristä. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole, sillä toimiessaan yrityksenä pankki vertautuu kotitalouteen tai hyödykkeiden tuotantoon osallistuvaan yritykseen, joiden säästämismahdollisuudet ja kulutuspäätökset määrittelevät rahatalousjärjestelmän toimintaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Käytännössä, mitä tuo tarkoittaa: pankit eivät ole musta aukko, johon korko häviää. Ne ovat yrityksiä. Ne maksavat palkkaa työntekijöilleen, vuokraa esim. pankkikonttorien omistajille ja IT-yhtiöille ja viivan alle jäävän voiton ne maksavat edelleen omistajille. Ja näin se raha palautuu velalliselle palkkana, jolla koron voi maksaa pankille, jonka koron pankki taas jakaa eteenpäin talouteen.
 
Pankkia voi ajatella transaktioagentiksi ja marginaalieroilla voittoa tekeväksi läpivirtausyksiköksi.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Usein on niin, että ihmiset ymmärtävät jostain asiasta esim. 75%. Ja se on ihan ok. Auttaa hahmottamaan maailmaa. Mutta, sitten välillä on niin, että tuon 75% oikean ymmärryksen perusteella ihmiset vetävät johtopäätöksiä, jotka menevätkin sitten 100% metsään. Sitä näkee erityisesti talouteen liittyen. Mutta ihan yleisestikin, esim. tällä foorumilla aina silloin tällöin. Varmasti välillä meikäläinenkin vetäisee männikön puolelta jossain asiassa.

Tuo raha, velka ja korko jne on tosiaan hyvin vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus, josta taloustieteilijätkään eivät ole kaikilta osin yksimielisiä.

Mutta kaksi asiaa tuossa selkeästi vaatii vähän korjaamista.
  1. Että pystyy korot maksamaan, niin sitä varten täytyy tehdä työtä, eli seurauksena talous kasvaa. - Tuota on hankala palastella, mutta tuo ei valitettavasti toimi. Ehkä, jos haluat muotoilla sitä selkeämmin, niin sitten sitä voi kommentoida paremmin.
  2. Tuo yleisempi ajatus siitä, että korkoja ei voi maksaa ilman kasvua on hyvin yleinen Internetin harha. Yksinkertainen läpikäynti yhdenmiehen kansantaloutena riittää osoittamaan sen. Tässä on valmiiksi yksi. https://rahajatalous.wordpress.com/2011/02/15/korosta/


Käytännössä, mitä tuo tarkoittaa: pankit eivät ole musta aukko, johon korko häviää. Ne ovat yrityksiä. Ne maksavat palkkaa työntekijöilleen, vuokraa esim. pankkikonttorien omistajille ja IT-yhtiöille ja viivan alle jäävän voiton ne maksavat edelleen omistajille. Ja näin se raha palautuu velalliselle palkkana, jolla koron voi maksaa pankille, jonka koron pankki taas jakaa eteenpäin talouteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Otan tuohon kiinni sen verran eli työ = tuotanto arvo/panos. Tuotannon arvon täytyy ylittää työnhinta. Tuo on se epäsuhta ja syy miksi teollisuus niin usein pakenee halvemman työperässä. Eli Jos tuottaa esim. puhelimia niin ne suunnitellaan usein länsimaissa jossa koulutus on hyvällä tasolla = laadukas. Suunnittelussa tuotanto arvo on korkea. Sitten ne puhelimet kuitenkin tuotetaan halpatyövoima maissa esim. kiinassa. Mekaanisessa tuotannossa tuotanto arvo on huono eli tuotte täytyy saada valmistettua mahdollisimman halvalla jotta siitä saatava kate olisi mahdollisimman hyvä. Tuo ei tarkoita, etteikö esim. iPhonea kannattaisi valmistaa Suomessa. Kyllä Apple siltikin voittoa tekisi muttei niin paljoa. Suomessa työnhinta on paljon korkeampi. Työn korkeampaa hintaa voisi perustella laadulla jos siinä olisi selkeä ero ja vastaavasti asiakas olisi siitä erosta valmis maksamaan.

Mitä tulee tuohon korkojen maksuun niin totta kai henkilö saa työllänsä maksettua koronkin. Se työstä saatu palkka on siitä huolimatta jonkun muun ottamaa velkaa. Eli jos ketjua mennään tarpeeksi pitkään ja unohdetaan kasvu niin joku ei saa maksettua korkoja koska jollekin ne kertautuvat tai sitten kaatuu pankki.
 
Tässä hyvä sarja katsottavaksi:

 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top