Taloustieteellinen keskustelu

[fulcrum]

Päädyttiinkö taas puhumaan asumisesta? Sehän onkin suosikkiaiheitani... No, sille on mielestäni aika hyvät syyt, kun Suomen taloutta analysoidaan.

Valtakunnan ykkösongelmia lienevät edelleen krooninen työttömyys ja vientikelpoiseen tuotantoon jääneet aukot. Jos kakkua ei ole, sen jakamisesta vänkääminen on jokseenkin turhaa. Työttömyydestä seuraa taloudellisten ongelmien lisäksi turhautuminen ja uskon menetys yhteiskuntaan. Vanhempien ikäluokkien työttömät kokevat tulleensa laivasta heitetyiksi. Nuoremmat katsovat, etteivät ole laivaan koskaan päässeetkään. Kun ei ole töitä, vientiä eikä tuloja, eletään vuodesta toiseen velaksi.

Mutta sitten se asuminen. Olen jo monta kertaa viitannut Findikaattorin kulutusmenokäppyröihin. Jutun juoni kaikessa lyhykäisyydessään on, että asumismenot (ja siinä sivussa myös asumistuet) ovat edelleen paljon jyrkemmässä kasvussa kuin tulot. Asuminen on kirkkaasti kotitalouksien suurin yksittäinen menoerä. Se määrittää äärimmäisen vahvasti kaiken muun rahankäytön, koska jossain on asuttava. Sillan tai veneen alus ei ole useimmille varteenotettava vaihtoehto. Muutamia linkkejä:

860 000 suomalaista saa asumistukea – määrä pomppasi yli 200 000:lla vuosikymmenessä (Taloussanomat 28.6.2017)
Asumismenot kasvavat tuloja nopeammin - "Uhkaa jo työllisyyttä ja kilpailukykyä" (kauppalehti 16.8.2017)
Kela maksaa 12 600 kodin asumiskulut kokonaan Helsingissä – "Luku on hirveän iso ja näyttää vain kasvavan" (Helsingin Uutiset 7.10.2017)
Kommentti: Pysäyttävät luvut – näin suuri osa vuokra-asujista saa kunnassasi tukia (Taloussanomat 3.8.2017)
Analyysi: Asumisen kallistuminen jatkuu eikä kukaan mahda sille mitään (Yle 16.8.2017)

Tilanne tuottaa kasapäin ongelmia, jotka lienee todettu jo moneen kertaan, mutta kertauksen vuoksi muutamia tärkeimpiä:

• Valtion talous menee entistä pahemmin kuralle asumistukimenoista, jotka huitelevat jo kahdessa miljardissa per vuosi, eikä kasvu tunnu edes hidastuvan.
  
• Laajat kansankerrokset perusduunareita myöten päätyvät nostamaan säännönmukaisesti asumistukia ja toimeentulotukea, joiden pitäisi oikeasti olla väliaikaisia tai viimesijaisia keinoja erityistilanteisiin.
• Kun työt ovat kasvukeskuksissa ja asumisen hinnat tapissa, työn perässä muuttaminen tökkii heti kun asumisensa joutuisi maksamaan siellä itse.
  
• Kannustinloukut pahenevat, kun pieni palkka menisi pahimmillaan kokonaan asumiseen ja voisi vieläpä tarkoittaa heikompia oloja kuin täysin tukien varaan heittäytymällä.

Onko tämä viimeinen liioittelua? Olisikin, mutta kun ei...

Vantaalle valmistuu kerrostalollinen 15,5 neliön asuntoja, vaikka lain mukaan alaraja on 20 neliötä – asuntoja markkinoidaan yhteisillä tiloilla (HS 17.9.2017)

68 miniasuntoa, 700 hakijaa. Ei näitä kukaan oikeasti halua:

Pienessä asunnossa ei haluaisi asua kukaan. Kyselyyn vastanneet yksin asuvatkin haaveilevat keskimäärin 72 neliön kolmiosta. Vastausten perusteella se on ihannekoko yhden ihmisen kodille. (HS 30.7.2017)

Mutta pakko on, kun tilistä olisi kiva jäädä jotain vielä ruokaankin. Samaan aikaan Kela maksaa mukisematta täysin pennittömälle Vantaan yksinasujalle 694 euroa toimeentulotuen asumismenoja jo pykälien mukaan, ja käytännössä vielä enemmänkin, kuten aiempi Helsingin Uutisten artikkeli kertoo:

Ja kappas vain, tämän osaston ei tarvitsekaan jonottaa 15 neliön asuntoihin, joista pyydetään 500 euron vuokraa. Asia muuttuu ajankohtaiseksi vain jos erehtyy työllistymään Alepan kassalle tai siivoojaksi. 700 hengen jonosta peräpään 632 ilman asuntoa jäänyttä pendelöivät Keravalta tai improvisoivat jotenkin muuten.

Äitini työkaveri voivotteli taannoin syrjäseutujen huonoa palkkausta verrattuna siihen mitä samasta työstä saisi Helsingistä. Äitimuori käski ottaa selvää Helsingin vuokratasosta ja laskea uudestaan. Muuttohalut Helsinkiin loppuivat...

Asuntomarkkinat ovat vahvasti polarisoituneet pääkaupunkiseutuun vs. muuhun maahan. Itse asun ns. kasvukeskuksessa ja vuokrani on ollut sama vuosikausia. Pääkaupunkiseudun asuntopula on täysin keinotekoinen, jäykällä kaavoituksella luotu. Jos Helsingissä rupeat esittämään että tähän voitaisiin kaavoittaa uusi iso kerrostalo hyvälle paikalle, tulet saamaan vastaukseksi että "ethän sä nyt voi tähän tollaista määrää uusia asuntoja kaavoittaa, entisten arvohan romahtaa!". Ei toki virallisissa yhteyksissä, niissä puhutaan varovasti suojelusta, kaupunkikuvasta ja virkistysalueista. Alueella on paljon ns. vanhaa rahaa jolle on edullista että jonkun mörskän arvo nousee eksponentiaalisesti kun se sattumalta tsaarinajalla rakennettiin hyvälle paikalle.
Samaa ilmiötä esiintyy muuallakin kuin Suomessa, ääriesimerkki lienee Lontoo. Tarinat kertovat Cityn pörssimeklareista jotka joutuvat asumaan ahtaassa kimppakämpässä.

 

[Nojatuolistrategi]

Suomi on Euroopan harvimmin asutettuja valtioita. Asumisen kalleus tuskin selittyy maan niukkuuden vuoksi (vaikka sen valmistus on kuulemma lopetettu). Kasvukeskusten keskukset on tietysti rakennettu jo tsaarinaikaan. Mutta muualla on tilaa, etenkin ilmassa, sikäli kuin kaavoitus sallii rakentamisen.

Mutta maksaa se neliö muuallakin. Eikä vuokraaminenkaan ole välttämättä halpaa. Esimerkiksi.

• Australia: USD 7,250 / m2
  
• Itävalta: USD 10,807 / m2
  
• Kanada: USD 9,409 / m2

http://www.globalpropertyguide.com/

Siitä hakemaan vuokra- tai sijoitusasuntoa.

 

[Pihatonttu]

Pääkaupunkiseudun asuntopula on täysin keinotekoinen, jäykällä kaavoituksella luotu.

Pääkaupunkiseudun asuntopula on täysin keinotekoinen, humanitäärisellä maahanmuutolla luotu.

Poistetaanpas huvikseen mielikuvitusleikkinä kaikki humanitääriset maahanmuuttajat, näiden puoliso, jälkeläiset, perseenyhdistämiset, palautuskelvottomat, paperittomat sun muut sosiaalisen asuntotuotannon piiriin kuuluvista kämpistä. Sen jälkeen katsotaan, miten kysyntä-tarjonta -tasapaino muuttuu yksityisillä vuokramarkkinoilla. Sitten mietitään, että mitä se tarkoittaisi niille, joiden koko säästö- ja sijoitusmassa on käytännössä kiinni asuntosijoittamisessa.

Sitten muistetaan, että kun poliitikoilla on tää taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus, niin sehän ei tainnut koskea asuntoja ollenkaan? Ja sitkeät huhuthan ovat väittäneet jo kauan että monilla poliitikoilla olisi useita sijoitusasuntoja? Ja monilla politiikkaa lähellä olevalla, vaalirahaa tolkuttomasti syytävällä säätiöllä taisi myös olla iso ja tuottava vuokra-asuntomassa?

Ja sijoitusasuntojahan ei ole ikinä taidettu huomioida jääviyttä tuottavana taloudellisena sidonnaisuutena?

Ja Suomessahan ei ole poliittista korruptiota, etenkään rakenteellista sellaista?

Ja monet sijoitusasuntomassoja lähellä olevat puolueet ja näiden vaalirahoittamat poliitikothan ajavat humonetääristä maahanmuuttoa pakollisena itsestäänselvyytenä jota ilman heidän sijoitussalk... anteeksi... Suomi ei voi selvitä.

 

[kimmo.j]

Pääkaupunkiseudun asuntopula on täysin keinotekoinen, humanitäärisellä maahanmuutolla luotu.

Poistetaanpas huvikseen mielikuvitusleikkinä kaikki humanitääriset maahanmuuttajat, näiden puoliso, jälkeläiset, perseenyhdistämiset, palautuskelvottomat, paperittomat sun muut sosiaalisen asuntotuotannon piiriin kuuluvista kämpistä. Sen jälkeen katsotaan, miten kysyntä-tarjonta -tasapaino muuttuu yksityisillä vuokramarkkinoilla. Sitten mietitään, että mitä se tarkoittaisi niille, joiden koko säästö- ja sijoitusmassa on käytännössä kiinni asuntosijoittamisessa.

Sitten muistetaan, että kun poliitikoilla on tää taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus, niin sehän ei tainnut koskea asuntoja ollenkaan? Ja sitkeät huhuthan ovat väittäneet jo kauan että monilla poliitikoilla olisi useita sijoitusasuntoja? Ja monilla politiikkaa lähellä olevalla, vaalirahaa tolkuttomasti syytävällä säätiöllä taisi myös olla iso ja tuottava vuokra-asuntomassa?

Ja sijoitusasuntojahan ei ole ikinä taidettu huomioida jääviyttä tuottavana taloudellisena sidonnaisuutena?

Ja Suomessahan ei ole poliittista korruptiota, etenkään rakenteellista sellaista?

Ja monet sijoitusasuntomassoja lähellä olevat puolueet ja näiden vaalirahoittamat poliitikothan ajavat humonetääristä maahanmuuttoa pakollisena itsestäänselvyytenä jota ilman heidän sijoitussalk... anteeksi... Suomi ei voi selvitä.

Helsingin asuntopula on ollut olemassa ainakin vuodesta 1944. Ties mihin maahanmuuttajiin haluat vihjata, mutta musta ei ollut kyse maahanmuutosta.

Pääkaupunkiseudun asuntopula johtuu yksinkertaisesti siitä, että yhä suurempi joukko ihmisiä haluaa asua täällä.

Asuntoja rakennetaan kokoajan lisää, mutta samalla ihmiset haluavat asua väljemmin, eli niihin pieniin asuntoihin ei enää ahtaudu sama ihmismäärä kuin ennen.

Siinä olet oikeassa, että esim. AY-liikkeelä on suuria omistuksia vuokra-asunto bisneksessä.

 

[Pihatonttu]

Pääkaupunkiseudun asuntopula johtuu yksinkertaisesti siitä, että yhä suurempi joukko ihmisiä haluaa asua täällä.

Opiskelupaikat on keskitetty kasvukeskuksiin. Niihin muutetaan siksi, että jos haluaa päästä työelämään , niin on vähän pakko.

Valmistumisen alla ja jälkeen voidaan valita asuinympäristö vapaammin - jos työmarkkinat sallivat. Siinä elämänvaiheessa muuttovirran suunta on pois kasvukeskuksista, ei niihin päin.

Monet yritykset keskittävät toimintojaan - usein kasvukeskuksiin. Silloin työntekijät "saavat" valita että joutuvatko pakon edessä muuttamaan esim. pääkaupunkiseudulle vai saavatko jatkaa asumista siellä missä elämä sillä hetkellä on. Moni valitsee uran sijaan hyvän elinympäristön eli ei muuta työpaikan siirtymisen myötä kasvukeskukseen.

 

[kimmo.j]

Opiskelupaikat on keskitetty kasvukeskuksiin. Niihin muutetaan siksi, että jos haluaa päästä työelämään , niin on vähän pakko.

Valmistumisen alla ja jälkeen voidaan valita asuinympäristö vapaammin - jos työmarkkinat sallivat. Siinä elämänvaiheessa muuttovirran suunta on pois kasvukeskuksista, ei niihin päin.

Monet yritykset keskittävät toimintojaan - usein kasvukeskuksiin. Silloin työntekijät "saavat" valita että joutuvatko pakon edessä muuttamaan esim. pääkaupunkiseudulle vai saavatko jatkaa asumista siellä missä elämä sillä hetkellä on. Moni valitsee uran sijaan hyvän elinympäristön eli ei muuta työpaikan siirtymisen myötä kasvukeskukseen.

Ihmeellistä miten paljon täällä asuu ihmisiä jotka eivät halua asua täällä
Mutta onneksi muuttotappio kunnilla ei ole mitään hätää, koska ne koulutetut nuoret palaavat kotikulmille sankoin joukoin.

 

[Springeri]

n

 

[Springeri]

Näin tapahtui...


Faktat ovat kiistattomia..Mutta se on varmaa ettei devalvaatiolla olisi kyetty korjaamaan mitään. Se olisi luonut Suomelle vain uusia ja entistäkin vaikeampia ongelmia. Joskus minusta tuntuu että meillä on sellaisia poliitikkoja ja ideologioita jotka oikein tavoittelevat yhteiskunnan tuhoamista.

Mutta jos joku haluaa uskoa devalvaatiotalouteen niin antaa mennä vaan. Se sopii minulle henkilökohtaisesti erittäin hyvin. Eniten siitä olisi haittaa palkansaajille sekä sosiaaliturvan varassa eläville. Yrittäjille devalvaatio olisi jo paljon parempi keino..saataisiin helpolla keinolla palkkatasoa alennettua. Toisaalta yrittäjät kykenevät nostamaan tuotteidensa ja palveluidensa hintatasoa varsin helposti.

Olen pahoillani myöhäisestä vastauksesta, mutta en oikein nettiin ole 1,5-viikkoon päässyt. Asia on kuitenkin omasta mielestäni aika tärkeä. Itse todistin faktoilla ja väitin, että Ruotsi ja Norja pelastivat hyvin paljon teollisuuden työpaikkoja devalvoimalla valuuttansa. Samaan aikaan kun Suomesta katosi Itä-Eurooppaan ja Aasiaan noin 100 000 vientiteollisuuden työpaikkaa.

Vaikkapa: https://www.talouselama.fi/uutiset/...-jalkeen/358c1a1d-dc00-3885-bc4b-0878c3b9e4ef

Oma väitteesi oli se, että oman valuutan omaava valtio kärsii. Tai jotain sinne päin. Olisi tullut vaikeampia ongelmia tms... poliitikkoja ja ideologioita jotka oikein tavoittelevat yhteiskunnan tuhoamista.

On kauhean vaikea vastata epämääräisiin väitteisiin, mutta yritetään. Suomen BKT ei ole vieläkään saavuttanut (inflaatiokorjattuna) lähimaillekaan vuoden 2007 tasoa 11 vuodessa. Yllättäen sekä Tanska, Ruotsi ja Norja ovat menneet hujahtaen ohi tällä mittarilla. Näillä mailla on oma valuutta, eikä niiden talous ole kokenut suurempia ongelmia oman valuutan suhteen. Veikkaamasi yhteiskunnan tuhoutuminen oman valuutan vuoksi lienee myös aika kaukana? Kansantalouden kannalta lienee aika tavalla ihan paskan maku, jos jokin Teneriffalla, Baselissa, Prahassa, Krakovassa tai New Yorkissa hortoileva turisti joutuu vaihtamaan kruununsa euroiksi, vai? Itse en ole huomannut ainakaan ruotsalaisten tai tanskalaisten turistien kauheasti omasta valuutasta kärsineen, kun kortilla voi nostaa tarvittaessa euroja/dollareita/ausseja/canadan taaloja tarvittavan määrän. Oman valuutan omaavien Pohjoismaiden vientiteollisuus taas porskuttaa, https://tradingeconomics.com/sweden/exports

kun taas Suomen vienti: https://tradingeconomics.com/finland/exports näyttää aika paljon surullismielisemmältä (ten years).

Sanoisin, että (oletettu) väitteesi muiden Pohjoismaiden yhteiskuntien tuhoutumisesta oman valuutan vuoksi on täyttä puppua. Väitän siis, että muut Pohjoismaat ovat hyötyneet aivan helvetisti omasta valuutastaan verrattuna Suomeen. Tämä siis kansantalouden - eikä sillä Teneriffalla toikkaroivan kännilomalaisen tasolla. Myönnän toki, että faktat ovat ilkeitä. Todellisuus kun vain pohjautuu todellisuuteen ja faktoihin, eikä niille voi oikein mitään. Olen pahoillani.

 

[Deleted member 1079]

Onko joku aidosti yllättynyt tästä?

VATT: Kuntaliitokset eivät tuoneet säästöjä

TALOUS 18.10.2017 7:17
STT

Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset eivät tuoneet kunnille säästöjä, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita, VATT:n Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkijan Oskari Harjusen selvityksessä todetaan.

Palveluverkkoon kuntaliitokset kuitenkin vaikuttivat. VATT:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin. Samalla palveluverkko eriytyi.


Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.

Samaa kaavaa noudatteli myös kunnan hallintoon liittyvien työpaikkojen jakautuminen. Koulujen ja opetusalan muiden työpaikkojen jakautumiseen liitokset eivät vaikuttaneet.

- Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa, Tukiainen sanoo tiedotteessa.

Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa.

 

[Nojatuolistrategi]

Olen pahoillani myöhäisestä vastauksesta, mutta en oikein nettiin ole 1,5-viikkoon päässyt. Asia on kuitenkin omasta mielestäni aika tärkeä. Itse todistin faktoilla ja väitin, että Ruotsi ja Norja pelastivat hyvin paljon teollisuuden työpaikkoja devalvoimalla valuuttansa. Samaan aikaan kun Suomesta katosi Itä-Eurooppaan ja Aasiaan noin 100 000 vientiteollisuuden työpaikkaa.

Vaikkapa: https://www.talouselama.fi/uutiset/...-jalkeen/358c1a1d-dc00-3885-bc4b-0878c3b9e4ef

Oma väitteesi oli se, että oman valuutan omaava valtio kärsii. Tai jotain sinne päin. Olisi tullut vaikeampia ongelmia tms... poliitikkoja ja ideologioita jotka oikein tavoittelevat yhteiskunnan tuhoamista.

On kauhean vaikea vastata epämääräisiin väitteisiin, mutta yritetään. Suomen BKT ei ole vieläkään saavuttanut (inflaatiokorjattuna) lähimaillekaan vuoden 2007 tasoa 11 vuodessa. Yllättäen sekä Tanska, Ruotsi ja Norja ovat menneet hujahtaen ohi tällä mittarilla. Näillä mailla on oma valuutta, eikä niiden talous ole kokenut suurempia ongelmia oman valuutan suhteen. Veikkaamasi yhteiskunnan tuhoutuminen oman valuutan vuoksi lienee myös aika kaukana? Kansantalouden kannalta lienee aika tavalla ihan paskan maku, jos jokin Teneriffalla, Baselissa, Prahassa, Krakovassa tai New Yorkissa hortoileva turisti joutuu vaihtamaan kruununsa euroiksi, vai? Itse en ole huomannut ainakaan ruotsalaisten tai tanskalaisten turistien kauheasti omasta valuutasta kärsineen, kun kortilla voi nostaa tarvittaessa euroja/dollareita/ausseja/canadan taaloja tarvittavan määrän. Oman valuutan omaavien Pohjoismaiden vientiteollisuus taas porskuttaa, https://tradingeconomics.com/sweden/exports

kun taas Suomen vienti: https://tradingeconomics.com/finland/exports näyttää aika paljon surullismielisemmältä (ten years).

Sanoisin, että (oletettu) väitteesi muiden Pohjoismaiden yhteiskuntien tuhoutumisesta oman valuutan vuoksi on täyttä puppua. Väitän siis, että muut Pohjoismaat ovat hyötyneet aivan helvetisti omasta valuutastaan verrattuna Suomeen. Tämä siis kansantalouden - eikä sillä Teneriffalla toikkaroivan kännilomalaisen tasolla. Myönnän toki, että faktat ovat ilkeitä. Todellisuus kun vain pohjautuu todellisuuteen ja faktoihin, eikä niille voi oikein mitään. Olen pahoillani.

Euroon siirryttiin viime vuosisadan lopulla. Silloin olisi pitänyt rakenteita rukata uuteen uskoon. Kun 18 vuotta on vettä virrannut Vantaan joessa, on myöhäistä surra maahaan kaatunutta maitoa tai Nokian nousun jälkeistä syöksykierrettä. Nykyhistorian pisin stagnaatio on jo takana.






Nyt pitäisi tehdä jotakin, millä orastavat nousun merkit muutetaan trendiksi. Eteenpäin katsominen onkin vaikeampi rasti.

 

[jurppi]

Olen pahoillani myöhäisestä vastauksesta, mutta en oikein nettiin ole 1,5-viikkoon päässyt. Asia on kuitenkin omasta mielestäni aika tärkeä. Itse todistin faktoilla ja väitin, että Ruotsi ja Norja pelastivat hyvin paljon teollisuuden työpaikkoja devalvoimalla valuuttansa. Samaan aikaan kun Suomesta katosi Itä-Eurooppaan ja Aasiaan noin 100 000 vientiteollisuuden työpaikkaa.
.

Suomen talouden notkumiseen vaikutti erilaiset ongelmat kuin Ruotsissa ja Norjassa. Toisekseen Ruotsissa tehtiin paljon sellaisia korjauksia kilpailukyvyn parantamisessa joita meillä jätettiin tekemättä eikä niitä vieläkään ole meillä toteutettu..(googleta Borg-Vartiainen jne) Norjalla on omat keinonsa selviytyä ilman valuutan arvon heikentämistä (Norjan kruunut on itseasiassa vain vahvistuneet suhteessa €)

Olen niin monet devalvaatiot kokenut käytännössä että tiedän tasan tarkkaan kuinka yhteiskunta ja talous siihen reagoi.. Siksi en oikein viitsi edes ryhtyä kiistelemään aiheesta.. Toisekseen (varsinkin velkojensa vuoksi) Suomella ei ole enää (eikä tulevaisuudessakaan) minkäänlaisia mahdollisuuksia siirtyä omaan valuuttaan ja devalvointi-talouteen.

Mutta jokainen saa vapaasti unelmoida devalvaatioiden ihanuudesta ja niiden "taloutta parantavista vaikutuksista".

 

[jurppi]

Euroon siirryttiin viime vuosisadan lopulla. Silloin olisi pitänyt rakenteita rukata uuteen uskoon. Kun 18 vuotta on vettä virrannut Vantaan joessa, on myöhäistä surra maahaan kaatunutta maitoa tai Nokian nousun jälkeistä syöksykierrettä. Nykyhistorian pisin stagnaatio on jo takana.

Nyt pitäisi tehdä jotakin, millä orastavat nousun merkit muutetaan trendiksi. Eteenpäin katsominen onkin vaikeampi rasti.

Juuri näin..

Meillä unohdettiin talouden rakenteiden korjaaminen suurelta osalta Nokian historiallisen nousuboomin johdosta. Kaikki talouden käppyrät osoittivat siihen aikaan koilliseen. Kuten yllä olevista meileistä näkyy. Eikä ihme että myös poliitikot uskoivat ikuiseen kasvuun ja menestykseen..

Nyt Suomella on taas hyvät kortit käsissä..Perusteollisuuden kilpailukyky on jo Saksan tasolla (Saksalaiset suuryrityksetkin jopa siirtävät tuotantoa Suomeen). Tästä on hyvä lähteä viemään asioita eteenpäin..

Mutta katsotaan kuinka lopulta käy. Ensimmäiset lakkovaroitukset on taas heitetty ilmoille. Siitäkin huolimatta että meillä on edelleenkin liki puoli miljoonaan työtöntä..ehkä äärivasemmistossa halutaan sitä lukua vielä suuremmaksi ja mikä ettei..onhan meillä hyvä sosiaaliturva ja velkapiikki edelleenkin käytettävissä.

 

[jurppi]

Tässä oikeastaan jatkumoa aikaisempaan meiliini.

Lukekaapa tämä artikkeli jossa erittäin selkeästi ja osaavasti kerrotaan miksi Ruotsi on kyennyt nostamaan kansantalouttaan..

MT 23.10.2017/Jouko Kyytsönen:
Ruotsi porskutti vuosikymmenen talousihmeeseen
Ero Suomeen venyi nopeasti viidennekseen eikä hyytymistä ole näköpiirissä.
Ruotsin kansantalous on kasvanut vuosia 3–5 prosentin tahtiin eikä loppua näy. Kymmenessä vuodessa länsinaapurimme on repinyt viidenneksen eron Suomeen.
”Ruotsin kaltaista talousihmettä ei ole Länsi-Euroopassa nähty vuosikymmeniin”, Suomen Ruotsin-suurlähettiläs Matti Anttonen sanoo.
Kansantalouden kasvuluvut ovat huikeat: noin 80 prosentin työllisyysaste paranee koko ajan samaan aikaan kuin väestö kasvaa kovaa, julkinen talous ja vaihtotase ovat plussalla, vienti ja yksityinen kulutus vetävät sekä investoinnit lisääntyvät.

Kaiken takana ovat palkkasopimukset. Palkankorotukset sovitaan vientiteollisuuden kantokyvyn perusteella eivätkä muut alat ylitä niitä.
Kun kilpailukyky pysyy hyvänä, työtä riittää kaikille. Lakkoja ei juuri ole.
Anttosen mukaan ihmeen takana on kansakunnan yhteinen ajatus, että kaikkien on hyvä olla töissä. Palkat eivät ole kuitenkaan erityisen suuria ja osa-aikatyö on erittäin yleistä. Vuoden 2006 jälkeen Ruotsiin on syntynyt 600 000 uutta työpaikkaa, kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna.
Työttömyysprosentti on kuuden paikkeilla ja kantaväestöllä neljä eli liki täystyöllisyys. Useat alat kärsivät työvoimapulasta.
Ruotsin väestö puhkaisee 11 miljoonan rajan viimeistään vuonna 2025. Asuntoja rakennetaan runsaasti. Omaisuus- ja perintöveroja ei peritä, veroaste on noin 44 prosenttia eli hieman vähemmän kuin Suomessa.
95 prosenttia tuloveroista peritään kunnallisveroina eli tasaverona. Suomessa veroprogressio on selvästi kovempi.
Kun asuntolainoja lyhennetään varsin hitaasti, rahaa riittää mukavasti muuhun sijoittamiseen. Piensijoittajilla on osakkeita ja osaamista sijoittamiseen.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.210552

Meillä asiat päätettiin hoitaa 2008 talouslaman jälkeen erilaisilla keinoilla.
- hallituksen (velka)elvytyksellä korotettiin julkishallinnon ja sosiaalialan palkkoja, joka toimi ns.palkkaveturina myös yksityiselle teollisuudelle.
- kaikki julkishallinnon kustannuslisäykset rahoitettiin ottamalla lisää velkaa
- sosiaaliturvaa parannettiin sellaiseksi että se kykenee kilpailemaan "hyvällä menestyksellä" työssäkäyntiä/itsenäistä toimeentulon hankintaa vastaan. Ei juuri kannata lähteä töihin kun työkkäri ja sossu maksaa niin hyvin.
- niille jotka kaikesta huolimatta tekevät töitä lisätään verotaakkaa.

Kaikista näistä verolisäyksistä huolimatta äärivasemmisto huutaa eduskunnassa kuinka eriarvoisuus lisääntyy..Ilmeisesti pitäisi työssäkävijöitä verottaa yhä enemmän ja vastapainoksi korottaa sosiaaliturvan tasoa entisestään.

Sinällään kysymys Suomen talouden tilanteesta on saman suuntainen verrattaessa myös muihin maihin.

Tässä nyt vielä Suomen ja Ruotsin kansantalouksien vartailuun liittyviä kuvaajia..

Sen verran pitää tähän lisätä että devalvaatiolla ei ole mitään merkitystä tässä kokonaisuudessa. Valuuttakurssit ovat pysyneet suurin piirtein saman tasolla niin euroalueella kuin Ruotsin kruunuilla.

Itse asiassa hetkellisen heilahduksen jälkeen euro on devalvoitunut (laskenut arvoaan) kruunuun verratuna viimeisten vuosien aikana. Yllä olevassa kuvassa euron/Ruotsin kruunun keskinäisen arvon muutokset viimeisen kymmenen vuoden aikana. US dollarin ja Euron keskinäinen arvo on heilahdellut huomattavasti enemmän. Käytännössä Ruotsin vientiteollisuus on toiminut samoilla edellytyksillä Suomen kanssa niin euroalueella kuin muuallakin maailmassa.

Siis mitä pitäisi tehdä jotta Suomi kykenisi jatkamaan tämän vuoden aikana alkuun päässyttä päässyttä kasvupolkua?

Mielestäni voitaisiin ottaa mallia niistä yhteiskunnallisista muutoksista joita tehtiin Ruotsissa jo reilut kymmenen vuotta sitten.
- pitää löytää/päättää ratkaisuista joilla kasvatetaan työllisyysastetta ja samalla kevennetään verotusta.

 

[fulcrum]

Meillä asiat päätettiin hoitaa 2008 talouslaman jälkeen erilaisilla keinoilla.
- hallituksen (velka)elvytyksellä korotettiin julkishallinnon ja sosiaalialan palkkoja, joka toimi ns.palkkaveturina myös yksityiselle teollisuudelle.
- kaikki julkishallinnon kustannuslisäykset rahoitettiin ottamalla lisää velkaa
- sosiaaliturvaa parannettiin sellaiseksi että se kykenee kilpailemaan "hyvällä menestyksellä" työssäkäyntiä/itsenäistä toimeentulon hankintaa vastaan. Ei juuri kannata lähteä töihin kun työkkäri ja sossu maksaa niin hyvin.
- niille jotka kaikesta huolimatta tekevät töitä lisätään verotaakkaa.

Valitan mutta tuossa nyt ei ole totta siteeksikään. Toimeentulotukimenojen kasvu selittyy pääasiassa kasvaneilla asumiskustannuksilla. Yllättäen, tai sitten ei, tässä 'kasvuveturina' on ollut Uusimaa.
Se paljon puhuttu "huono palkkaratkaisu" (Wahlroos et al) oli vuonna 2007, siis nousukauden huipulla sovittu ratkaisu. Kunnallisella alalla muuten palkkakehitys on ollut heikompaa kuin valtio/yksityinen.
Valtio luonnollisesti otti velkaa elvytykseen, kuinka muutenkaan? Jos ei olisi, seurauksena olisi ollut romahdus. Ruotsissakin muuten on otettu aivan helvetisti velkaa. Siellä vaan velanottajia ovat olleet yksityiset. Sama sille, kansantalous maksaa viime kädessä ne viulut kuitenkin tavalla tai toisella.

 

[Lunni]

Valitan mutta tuossa nyt ei ole totta siteeksikään. Toimeentulotukimenojen kasvu selittyy pääasiassa kasvaneilla asumiskustannuksilla. Yllättäen, tai sitten ei, tässä 'kasvuveturina' on ollut Uusimaa.
Se paljon puhuttu "huono palkkaratkaisu" (Wahlroos et al) oli vuonna 2007, siis nousukauden huipulla sovittu ratkaisu. Kunnallisella alalla muuten palkkakehitys on ollut heikompaa kuin valtio/yksityinen.
Valtio luonnollisesti otti velkaa elvytykseen, kuinka muutenkaan? Jos ei olisi, seurauksena olisi ollut romahdus. Ruotsissakin muuten on otettu aivan helvetisti velkaa. Siellä vaan velanottajia ovat olleet yksityiset. Sama sille, kansantalous maksaa viime kädessä ne viulut kuitenkin tavalla tai toisella.

Jos Uusimaalla lasketaan vuokra-asunnon tuotoksi se osakesijoittamisen vastine, niin tasoissa ollaan, +5% vuosi. Ja lisää asuntoja on niin perhanan hankala saada, neliörajat, jne...vanha raha ja pankit...

Kunnallisella ja julkisella on palkkakehitys junnannut paikoillaan jo pitkään. Juuri tuon palkkakeskustelun takia, siellä on vain vaihdettu palkatonta lomaa palkallisiin työpäiviin, enemmän lomaa vähemmän palkkaa. Mutta tätähän haluttiin, jos veronmaksajilta kysyttiin...

 

[jurppi]

Valitan mutta tuossa nyt ei ole totta siteeksikään. Toimeentulotukimenojen kasvu selittyy pääasiassa kasvaneilla asumiskustannuksilla. Yllättäen, tai sitten ei, tässä 'kasvuveturina' on ollut Uusimaa.
Se paljon puhuttu "huono palkkaratkaisu" (Wahlroos et al) oli vuonna 2007, siis nousukauden huipulla sovittu ratkaisu. Kunnallisella alalla muuten palkkakehitys on ollut heikompaa kuin valtio/yksityinen.
Valtio luonnollisesti otti velkaa elvytykseen, kuinka muutenkaan? Jos ei olisi, seurauksena olisi ollut romahdus. Ruotsissakin muuten on otettu aivan helvetisti velkaa. Siellä vaan velanottajia ovat olleet yksityiset. Sama sille, kansantalous maksaa viime kädessä ne viulut kuitenkin tavalla tai toisella.

Ikävä kyllä olen eri mieltä ja näillä sivuilla olen näkemyksiäni perustellut jo aikaisemmin. Mutta jokaisella saa olla omat mielipiteensä..

Tarkentaisin kansantalouden osalta sen verran että velanotto on siirrettyä verotusta. Kyseisten velkojen lyhentäjiksi joutuvat tulevaisuuden veronmaksajat. Lapset ja lastenlapsemme. Käytännössä heistäkin vain ne joilla riittää sitä veronmaksukykyä.

Esitin tuossa aikaisemmassa viestissäni ratkaisun jolla myös Suomen talous saataisiin vahvemmalle kasvu-uralle. Velaksi eläminen ja maksun jättäminen tuleville sukupolville ei ole kestävää kehitystä valtiolle eikä yksityiselle.

 

[Raveni]

Valitan mutta tuossa nyt ei ole totta siteeksikään. Toimeentulotukimenojen kasvu selittyy pääasiassa kasvaneilla asumiskustannuksilla. Yllättäen, tai sitten ei, tässä 'kasvuveturina' on ollut Uusimaa.
Se paljon puhuttu "huono palkkaratkaisu" (Wahlroos et al) oli vuonna 2007, siis nousukauden huipulla sovittu ratkaisu. Kunnallisella alalla muuten palkkakehitys on ollut heikompaa kuin valtio/yksityinen.
Valtio luonnollisesti otti velkaa elvytykseen, kuinka muutenkaan? Jos ei olisi, seurauksena olisi ollut romahdus. Ruotsissakin muuten on otettu aivan helvetisti velkaa. Siellä vaan velanottajia ovat olleet yksityiset. Sama sille, kansantalous maksaa viime kädessä ne viulut kuitenkin tavalla tai toisella.

Sairaanhoitajien "kuoppa" korotus oli suuri virhe ja sitä laskua maksetaan vielä tänäkin vuonna. Kuten myös ensivuonna.

Helsingissä on noin 12 000 asuntokuntaa jotka saavat asumistukea. Ei liene mahdoton ajatus, että toimeentulotuen saajia on vähintäänkin sama määrä. Siitä huolimatta sinne muutetaan kiihtyvällä tahdilla asuntoihin joihin ei ole varaa koska työstä saatava palkka ei vaan riitä siellä asumiseen. Järjetön yhtälö.

Tuossa eräs asuntosijoittaja kirjoitti jokin aika sitten, että matalapalkka alan työntekijöillä ei ole enään kauaa mahdollisuuksia asua helsingissä. Toisaalta ne palkat ei riitä työmatka liikkumiseenkaan niin tilanne näyttää huonolta.

Talouskriisien suurin ongelma ja aiheuttaja taitaa olla tänä päivänä juuri velka. Maailmassa on yksinkertaisesti enemmän velkaa kuin mitä on rahaa jolla sen voisi maksaa pois. Velan lyhennyksiin tarvitaan siis uutta velkaa.

 

[Mustaruuti]

Talouskriisien suurin ongelma ja aiheuttaja taitaa olla tänä päivänä juuri velka. Maailmassa on yksinkertaisesti enemmän velkaa kuin mitä on rahaa jolla sen voisi maksaa pois. Velan lyhennyksiin tarvitaan siis uutta velkaa.

Ensimmäinen lause oikein.

Kaksi jälkimmäistä ei. Tuo on tosin hyvin yleinen harhakäsitys.

 

[Raveni]

Ensimmäinen lause oikein.

Kaksi jälkimmäistä ei. Tuo on tosin hyvin yleinen harhakäsitys.

Teoriassa väärin käytännössä ei. käsittääkseni maailmassa on enemmän velkaa mitä rahaa.

 

[Mustaruuti]

Teoriassa väärin käytännössä ei. käsittääkseni maailmassa on enemmän velkaa mitä rahaa.

Se voi olla hyvinkin mahdollista. Esim. meikäläisellä on enemmän velkaa kuin rahaa (joka itse asiassa on pankin tai keskuspankin velkaa minulle). Omaisuutta on vain sitten enemmän kuin velkaa. Ja vaikka ei olisikaan sellaista tilannetta, niin normaalisti velka maksetaan pois tulevista tulovirroista. Ei kerralla.