Alhaisemmat palkankorotukset tulevaisuudessa (tai palkanalennukset heti) tietysti alentavat työnantajan kustannuksia. Mutta ei tuloveron alentaminen. Ihan vain, pidetään asiat kirkkaina
Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Alhaisemmat palkankorotukset tulevaisuudessa (tai palkanalennukset heti) tietysti alentavat työnantajan kustannuksia. Mutta ei tuloveron alentaminen. Ihan vain, pidetään asiat kirkkaina
Tuo on erittäin hyvä ja tärkeä kysymys. Voisi sanoa, että Suomen talouden kohtalo riippuu siitä.
Luulen, että siinä on käynyt about näin. 80-luvulla oli juppitalous, kulutettiin ja talouteen tuli tehottomuutta. 90-luvun lamassa tuottavuus parani, kun oli pakko karsia, ja toisaalta devalvaation myötä teollisuuden vienti lähti vetämään ja Nokian nousu alkoi.
Nyt taas on käynyt niin, että Nokia kuoli ja esim. metsäteollisuuden vientihinnat ovat tippuneet. Ylipäänsä korkean jalostusasteen viennin kehitys on ollut heikkoa, kuten siinä yhdessä linkittämässäni kalvossa näkyy.
Ei varsinaisesti uutta, mutta pari hyvää kuvaa vielä kustannusten / tuottavuuden ja Suomen viennin kehityksestä.
Yksikkötyökustannukset
Vienti (markkinaosuuksien kehitys maailmanmarkkinalla)
http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/55/
Yksikkötyökustannukset
Vienti (markkinaosuuksien kehitys maailmanmarkkinalla)
http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/55/
krd
Ylipäällikkö
Metsäteollisuudesta pieni täydennys:
Metsäteollisuus ry:n tilastoista.
http://www.metsateollisuus.fi/tilastot/10-Metsäteollisuus
Tuolla sivulla oli hyvä kommentti:" FT noted that, post-privatisation, the industry employed hundreds of people just to fight over who is to blame for every minute of delay to trains". Eli kun asiat pyöritetään yksityisesti, on taloudellisesti järkevää kuluttaa paljonkin rahaa siihen, että itse ei ole vastuussa siitä, miksi jotain meni väärin. Firmalla X on taloudellisesti kannattavampaa maksaa 90 killinkiä lakimiehille siitä, että junan ollessa myöhässä syy saadaan sälytettyä firman Y niskaan kuin 100 killinkiä siihen, että juna saataisiin pysymään aikataulussa. Julkisella puolella ei tietenkään tällaisessa ole mitään järkeä (tosin Suomessa kunnat ja valtiot pelaavat joissain asioissa tällaista peliä sysäämällä asioita toistensa vastuulle ja siten kasvattaen kokonaiskuluja).
USA:n älyttömän korkeiden terveydenhuoltomenojen yksi selittäjä on juuri tämä. Siellä menee valtavasti "terveydenhuoltorahaa" vakuutusyhtiöiden lakimiehille, joiden tehtävä on vain koittaa keksiä syitä, miksi vakuutusyhtiön ei tulisi maksaa jotain hoitoa. Samoin sairaaloissa tehdään ihan liikaa tutkimuksia, koska pelätään syytteitä väärin hoidosta. En tiedä, onko enää, mutta jossain vaiheessa amerikkalaisten ihmisten suurin taustasäteilyn lähde oli röntgen-kuvat. Siellä kuvia napsittiin niin suuressa määrin juuri sen välttämiseksi, ettei vaan tulisi hoitovirhesyytettä. Ketään ei tietenkään kiinnostanut kokonaisuus, eli säteilyannoksen täysin turha lisääminen kansalle, koska yhtään yksittäistä röntgen-kuvaa ei tietenkään voi mitenkään yhdistää mihinkään lisääntyneestä säteilystä mahdollisesti seuranneeseen syöpään.
Tarkoittanet samalla nettopalkalla syntyviä kustannuksia. Olen samaa mieltä, että verotusta tulisi siirtää työstä ja investoinnista kulutukseen, eli ALV:hen. Sen ainoa ongelma on se, ettei kulutusverotusta ole mahdollista saada progressiiviseksi yhtä helpolla kuin työn.
Metsäteollisuudesta pitkän tähtäimen isoa kuvaa. Paperien hinnat romahtivat.
Lähde: metla
Oletteko tutustuneet Singaporen terveydenhuoltoon? Muistelisin, että suuresti arvostettu Osmokin on joskus kehaissut sitä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Singaporen_väestö#Terveydenhuolto
Yksityistämisestä löytyy varmasti monenlaisia esimerkkejä. Joskus sillä saadaan toivottuja vaikutuksia ja joskus ei. Esimerkiksi rautatieliikenteeseen liittyen löytyy niin onnistuneita kuin epäonnistuneita esimerkkejä.
Osmokin on joskus kehaissut sitä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Singaporen_väestö#TerveydenhuoltoYksityistämisestä löytyy varmasti monenlaisia esimerkkejä. Joskus sillä saadaan toivottuja vaikutuksia ja joskus ei. Esimerkiksi rautatieliikenteeseen liittyen löytyy niin onnistuneita kuin epäonnistuneita esimerkkejä.
Vonka
Supreme Leader
Kokonaisvaikutusten laskeminen ei ole viime aikoina onnistunut. Pitkän aikavälin strategiassa se on oleellista. Suomen menestys tuotekehittelyssä osui yhteen huippuluokan koulutuksen kanssa. Jo nyt satsaamme koulutukseen OECD-maiden keskiarvoa vähemmän - siis vähemmän kuin kilpailijamme.
Kuitenkaan meillä ei puhuta "koulutusvaaleista" eikä vaalikoneissa ole edes tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä. SDP:n puheenjohtaja kuulutti, että koulutuksesta voidaan ottaa 260 miljoonaa. Mitään arvokeskustelua ei ole tehty, onko koulutuksesta mahdolista tai järkevää leikata. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa miljoona euroa yhteiskunnalle ja toisaalta tarvitsemme lahjakkuusreserviä menestykseen, eli eriyttäminen ylöspäinkin pitäisi olla kunnossa.
Nämä asiat ovat hankalia, koska niiden pitkän aikavälin vaikutuksia on hankala mitata. A priori tiedämme, että koulutus on ollut pohjimmiltaan ainoa valttimme, josta kaikki lähtee. Ja nyt sitä kustaan oikein huolella, eikä asia ole mitenkään keskusteluissa.
Julkisyhteisöjen velka on lisääntynyt samassa suhteessa kuin valtionvelka tasoittunut, kun valtionosuuksia kuntiin on vähennetty, mutta kuntien tehtäviä ei. Mistä kunnat sitten säästävät? Koulutuksesta.
Kuitenkaan meillä ei puhuta "koulutusvaaleista" eikä vaalikoneissa ole edes tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä. SDP:n puheenjohtaja kuulutti, että koulutuksesta voidaan ottaa 260 miljoonaa. Mitään arvokeskustelua ei ole tehty, onko koulutuksesta mahdolista tai järkevää leikata. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa miljoona euroa yhteiskunnalle ja toisaalta tarvitsemme lahjakkuusreserviä menestykseen, eli eriyttäminen ylöspäinkin pitäisi olla kunnossa.
Nämä asiat ovat hankalia, koska niiden pitkän aikavälin vaikutuksia on hankala mitata. A priori tiedämme, että koulutus on ollut pohjimmiltaan ainoa valttimme, josta kaikki lähtee. Ja nyt sitä kustaan oikein huolella, eikä asia ole mitenkään keskusteluissa.
Julkisyhteisöjen velka on lisääntynyt samassa suhteessa kuin valtionvelka tasoittunut, kun valtionosuuksia kuntiin on vähennetty, mutta kuntien tehtäviä ei. Mistä kunnat sitten säästävät? Koulutuksesta.
Jep @Vonka
Suomi on ainoa maa, jossa esim. tutkimus- ja kehityspanostukset laskussa. Suomesta tulossa bulkkituottaja?
http://www.awis.org/news/204014/Fin...ngress-Increase-Funding-for-STEM-Research.htm
Suomi on ainoa maa, jossa esim. tutkimus- ja kehityspanostukset laskussa. Suomesta tulossa bulkkituottaja?
http://www.awis.org/news/204014/Fin...ngress-Increase-Funding-for-STEM-Research.htm
Onko joku palkansaaja joskus sanonut, ettei tarvitse palkankorotusta?
Nettopalkkamme ovat reaalisesti nykyisin varmaan luokkaa 10 kertaa suuremmat kuin sodan jälkeen. Olemmeko tosiaan tarvinneet ne kaikki korotukset vai olemmeko vain vaatineet itsellemme ne, kun se on ollut mahdollista?
Jos tuo tuloverojen lasku vielä kompensoitaisiin ALV:n nostolla (tarkoitushan tässä oli parantaa valtion talouden tilaa, ei huonontaa sitä...), niin työntekijät kyllä sanoisivat tarvitsevansa ne tuloverokevennykset itselleen maksaakseen korkeammat kuluttajahinnat.
Tästä huolimatta olen kanssasi samaa mieltä, että tuloverojen lasku johtaisi todennäköisesti pidemmällä aikavälillä alentuneisiin työvoimakustannuksiin.
krd
Ylipäällikkö
Toimii Singaporessa. Singaporen ikärakenne on aivan erilainen kuin Suomen:Oletteko tutustuneet Singaporen terveydenhuoltoon? Muistelisin, että suuresti arvostettu
Yksityistämisestä löytyy varmasti monenlaisia esimerkkejä. Joskus sillä saadaan toivottuja vaikutuksia ja joskus ei. Esimerkiksi rautatieliikenteeseen liittyen löytyy niin onnistuneita kuin epäonnistuneita esimerkkejä.
http://www.indexmundi.com/graphs/population-pyramids/singapore-population-pyramid-2014.gif
Tuossa Wikipedia-linkissä mainitaan: "Valtioneläkettä ei ole, joka viides singaporelainen vanhus kokee, etteivät heidän tulonsa riitä elämiseen ja kolme kymmenestä kärsii aliravitsemuksesta."
krd
Ylipäällikkö
Kuvassa Kiina ja Etelä-Korea näyttävät mallia, miten toimia.Jep @Vonka
Suomi on ainoa maa, jossa esim. tutkimus- ja kehityspanostukset laskussa. Suomesta tulossa bulkkituottaja?
http://www.awis.org/news/204014/Fin...ngress-Increase-Funding-for-STEM-Research.htm
Jos on muuten Suomen ja Venäjän välillä eroa, niin Korean rajalla se on jotain käsittämätöntä...
En tiedä, kuka tuon suomenkielisen wikipediatekstin on oikein kirjoittanut. "Iso syy korkeaan tulokseen vähin kuluin on se, että potilaat ja tohtorit tekevät päätökset, eivät byrokraatit ja vakuutusyhtiöt[15]. Valtio lähinnä tarjoaa turvaverkon sekä hoitaa ja rahoittaa ennalta ehkäiseviä kampanjoita[15]". Käytännössä tuo ei selitä yhtään mitään. Jos potilaat tekevät päätökset, niin on kaksi vaihtoehtoa. Joko he ovat itse maksajina, jolloin seurauksena voi hyvinkin olla niitä henkilökohtaisia konkursseja, kun ihmiset koittavat selviytyä maksuistaan, tai sitten vakuutusyhtiö/valtio maksaa, jolloin olisin varsin kiinnostunut tietämään, miten tässä pidetään kustannukset kurissa ilman "vakuutusyhtiöiden tai byrokraattien" puuttumista asiaan.Oletteko tutustuneet Singaporen terveydenhuoltoon? Muistelisin, että suuresti arvostettu
Yksityistämisestä löytyy varmasti monenlaisia esimerkkejä. Joskus sillä saadaan toivottuja vaikutuksia ja joskus ei. Esimerkiksi rautatieliikenteeseen liittyen löytyy niin onnistuneita kuin epäonnistuneita esimerkkejä.
Jostain syystä terveydenhoidon mittarina pidetään hyvin usein odotettavissa olevaa elinikää. Ok, ehkä se jotain kuvaa, mutta ongelmana on se, että siinä vaiheessa, kun terveydenhoidon taso on saatu nostettua jollekin välttävälle teollisuusmaan tasolle ja siis a) lapsikuolleisuus painettua alas ja b) tartuntataudit eliminoitua, on kuolleisuus paljon enemmän kiinni elintavoista yms. kuin terveydenhoitojärjestelmästä. Olemalla tupakoimatta napsaiset itsellesi karkeasti sellaiset 10 lisäelinvuotta. Vastaavaan pääsy sitä kautta, että maassa on niin hyvä terveydenhoitosysteemi, että pystyy sinut aina pelastamaan, kun meinaat kuolla johonkin tupakan aiheuttamaan sairauteen, maksaa aivan tolkuttomasti. Hyvin suuri osa ihmisen koko elämän terveydenhoitokuluista tulee elämän viimeisinä vuosina. Periaatteessa napsaisemalla nämä pois ja saamalla kansa elämään hieman terveemmillä elintavoilla olisi periaatteessa mahdollista saavuttaa sama keskimääräinen elinikä huomattavasti alemmalla terveydenhoitomenolla, mutta poliittisesti tämä on hyvin vaikeaa, koska se tarkoittaa siis sitä, että vanhukset jätetään kuolemaan siinä vaiheessa, kun heillä alkaa kroppa pettää ensimmäistä kertaa. En tiedä, tehdäänkö näin Singaporessa, mutta ainakaan tuo wikipediaan jonkun naputtelema selitys ei ainakaan minulle selitä juuri mitenkään niitä alhaisia terveydenhoitokuluja. Vastaus löytyy ehkä sieltä seuraavasta kappaleesta:"Valtioneläkettä ei ole, joka viides singaporelainen vanhus kokee, etteivät heidän tulonsa riitä elämiseen[18] ja kolme kymmenestä kärsii aliravitsemuksesta."
Mutta mikäpä ettei tuo Singaporen mallikin voisi toimia. Suomessahan on vähän tuon tyylinen systeemi, koska "julkinen" terveydenhoitomme ei oikeasti ole täysin ilmainen käyttäjilleen, vaan suunnilleen kaikkeen (ennen kaikkea lääkkeisiin) liittyy omavastuu. Voi olla, että tämä on yksi syy siihen, miksi Suomen terveydenhoitokulut ovat suhteellisen alhaiset eurooppalaisessa vertailussa.
Kiinassa R&D satsaus on alle kaksi kolmannesta siitä, mitä se on Suomessa, joten sanoisin kyllä Suomen näyttävän E-Koreaa lukuunottamatta kaikille, miten tulee toimia.
krd
Ylipäällikkö
Totta, enemmän katsoin kasvua, kuin tasoa. Suomen ja Kiinan ero on kaventunut nopeasti. Nykyisen tahdin jatkuessa suhteet ovat pian toisinpäin.
Oletteko tutustuneet Singaporen terveydenhuoltoon? Muistelisin, että suuresti arvostettu
Yksityistämisestä löytyy varmasti monenlaisia esimerkkejä. Joskus sillä saadaan toivottuja vaikutuksia ja joskus ei. Esimerkiksi rautatieliikenteeseen liittyen löytyy niin onnistuneita kuin epäonnistuneita esimerkkejä.
Sattuneesta syystä tunnen hyvin Israelin terveydenhuoltosysteemin. Yli 6 kk maassa asuneen tulee liittyä sairasvakuutusyhteisöön, joita taisi olla 3 (ainakin suurimmat). Homma on siis periaatteessa kuin Suomen julkinen terveydenhoito (eli maksat sairasvakuutusmaksua), mutta Israelissa voit mennä sillä kenelle tahansa lekurille. Ja sanon, että homma on helvetin paljon toimivampaa kuin Suomessa julkinen terveydenhoito (kielitaito saattaa joskus rajoittaa, mutta vastapainona monet lekurit tekevät jopa vanhakantaisia kotikäyntejä) . Vaativiin operaatioihin tms. tietysti on erikseen sitten sairaalat.
