Taloustieteellinen keskustelu

[Nojatuolistrategi]

J-P Raesteen raastava analyysi.

Suomen valtion ottaman bruttovelan määrä on monella tapaa harhaanjohtava mittari. Ensinnäkin kansantalouden tasolla Suomen velkaantumista mittaa vaihtotase. Jos vaihtotase on ylijäämäinen, se tarkoittaa, että kansantalous saa ulkomailta erilaisista liiketoimista enemmän rahaa kuin mitä Suomesta menee ulos. Tilastokeskuksen tuoreimpien, maaliskuulta olevien tietojen mukaan vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäinenhttp://www.stat.fi/til/mata/2018/03/mata_2018_03_2018-05-15_tie_001_fi.html.

Ja Pete Parkkonen jatkaa.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Peter Parkkonen puolestaan muistuttaa, että valtionhallinnon velkatilanteen tarkastelua tai velanottoa olennaisempaa on seurata valtionhallinnon nettorahoitusvarallisuuden kehittymistä. Valtiolla oli viime vuoden lopussa velkaa 128 miljardia euroa, mutta samaan aikaan sillä oli rahoitusvarallisuutta yli 64 miljardia euroa. Tästä summasta pörssiosakkeissa oli vuoden 2017 lopussa liki 24 miljardia euroa. Ne voisi tiukan paikan tullen myydä nopeastikin.

Tänä vuonna valtion omistamien pörssiyhtiöosakkeiden kurssit ovat nousseet mukavasti. Yksin öljynjalostusyhtiö Nesteen kurssi on alle vuodessa kaksinkertaistunut. Valtion omistusosuuden arvo Nesteessä on tuona aikana kasvanut yli neljä miljardia euroa. Eli jo yksin Nesteen kurssinousun vaikutus valtion nettovarallisuuteen on ollut suurempi kuin valtion vuoden 2018 lisävelanotto.

Kuntien nettorahoitusvarallisuus oli puolestaan pysynyt vakaana. Vuoden 2017 lopulla se oli noin kolme miljardia euroa negatiivinen. Valtiolla ja kunnilla on lisäksi 160 miljardin edestä reaaliomaisuutta. Sekin on kiva tietää, vaikkei niistä ole tuhlattavaksi. https://www.hs.fi/talous/art-2000005725176.html

Tilastokeskuksen mukaan tilastot ovat niin kuin ne luetaan:

Vaihtotase alijäämäinen huhtikuussa 2018

Vaihtotase oli huhtikuussa 0,9 miljardia euroa alijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 19 prosenttia vuodentakaisesta. Viennin arvoa nosti Tullin tietojen mukaan 0,5 miljardin euron suuruinen laivatoimitus Saksaan. Vaihtotaseen alaeristä maksutaseen mukainen kauppatase oli ylijäämäinen. Palvelutase, ensitulon tili ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.
http://www.stat.fi/til/mata/2018/04/mata_2018_04_2018-06-15_tie_001_fi.html

Mutta toki 12 kk liukuva keskiarvo pinnistelee edelleen pinnan yllä.

 

[Nojatuolistrategi]

Sinuhe suomalainen.

Sinuhe Wallinheimo: Päättäjien hurahduskohteena nyt tekoäly ja alustatalous

Veronmaksajien rahaa ja poliittista pääomaa on vuosien saatossa poltettu milloin UMTSien, milloin korkealentoisten tietoyhteiskuntahaaveiden perässä.

Jälkikäteen eletty elämä on osoittanut, että lopputulos ei olisi ollut olennaisesti huonompi, jos poliitikkojen kohkaaminen aiheen ympärillä olisi ollut vähäisempää. Teknologiaa ja sen kehitystä eivät määrittele poliitikot, vaikka voivatkin omalta osaltaan olla mukana rakentamassa uudelle teknologialle sopivaa toimintaympäristöä.

Tällä vaalikaudella päättäjien hurahduskohteena ovat olleet tekoäly ja alustatalous. Näistä asioista on tehty useampikin ministeriöiden rahoittama raportti. Lisäksi aiheesta on istuttu kohtuullisen monta seminaaria. Niiden tarkoituksena on ollut luoda kansalliset askelmerkit Suomen nostamiseksi alustalouden voittajaksi.

https://www.verkkouutiset.fi/paattajien-hurahduskohteena-nyt-tekoaly-ja-alustatalous/

Alustatalouden voittajat ja koittajat.

 

[Nojatuolistrategi]

Rikkaat köyhtyvät.

Valtaosa Suomen 50 pörssirikkaasta on menettänyt vuoden aikana varallisuuttaan, Arvopaperin selvityksestä ilmenee.

Arvopaperin vuosittaisen Pörssirikkaat-selvityksen mukaan Suomeen on syntynyt kaksi uutta sadan miljoonan euron osakesalkkua.

Pörssirikkaisen listalle nousee tänä vuonna vanha rahasuku Rettig. Perheyhtiö laittoi ison kasan rahaa Helsingin pörssin uusiin yhtiöihin lukeutuvaan Terveystaloon. Omistuksen arvo yltää 150 miljoonan euron tuntumaan. Terveystalon lisäksi Rettigit ovat sijoitusyhtiönsä kautta eQ:n merkittäviä omistajia. Yhteensä 186 miljoonan pörssiomaisuudellaan Rettigit nousevat listalla sijalle 21.

Pörssikermaan nousee myös Rovion pääomistaja Kaj Hed. Rovion listautuminen toi Hedin omistuksille markkina-arvon. Potti liikkui kesäkuun alun kursseilla 177 miljoonassa eurossa. Hedin osakkeet ovat Hollantiin rekisteröidyssä sijoitusyhtiössä. Suuri osa Hedin osakevarallisuudesta on ehtinyt sulaa Rovion lyhyen pörssihistorian aikana. Osake maksoi viime syksyn listautumisessa 11,50 euroa. Tuolla hinnalla hänen omistuksensa olisi 370 miljoonan arvoinen. Hedin pörssiomaisuus oikeuttaa Suomen pörssirikkaiden listalla sijoitukseen 23.

Tämänvuotisen Suomen pörssirikkaiden top 50 -listalle yltävien osakevarallisuus on niputettuna 15 949 miljoonaa euroa. Vuodentakaisesta pörssirikkaiden kollektiivinen omaisuus on pienentynyt kaksi prosenttia. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/arvopaperi-tassa-on-suomen-porssikerma--kaksi-uutta-nimea-nousi-sadan-miljoonan-kerhoon/mLDvxXV6

 

[Nojatuolistrategi]

Arvopaperin aasinsilta.

Ahvenanmaalainen yrittäjä Anders Wiklöf kiroaa Arvopaperi-lehden haastattelussa raskaasti sitä, että perintövero kohdistuu maassamme aivan vääriin ihmisiin. Tavalliset ihmiset joutuvat myymään perimänsä kesämökit, kun heillä ei ole varaa muuten maksaa perintöveroja.

Heinäkuussa 72 täyttävällä kauppaneuvoksella ei ole omia lapsia, joten hän ei puhu omassa asiassaan. 206 miljoonan euron nettovarallisuuden yrittämällä hankkinut Wiklöf ei ole myöskään itse perinyt juuri mitään.

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/paakirjoitus-ruotsissa-on-ymmarretty-miten-kansakunta-saadaan-vaurastumaan-6730910

On onnistunutkin. Ja perintätoimisto Hukka on hoitanut ikävät asiat puolestaan.

Mutta muuten artikkelissa on asiaa. Säästötilit Suomeenkin. Sitten pohtimaan, kumpi on parempi: perintövero vai luovutusvoittovero? Wahlroos varmaan vastaisi, että kartano kannattaa lahjoittaa lapselle Ruotsissa ja myydä kahden vuoden asumisajan jälkeen verottomasti Suomessa.

 

[johan6]

Mutta muuten artikkelissa on asiaa. Säästötilit Suomeenkin. Sitten pohtimaan, kumpi on parempi: perintövero vai luovutusvoittovero? Wahlroos varmaan vastaisi, että kartano kannattaa lahjoittaa lapselle Ruotsissa ja myydä kahden vuoden asumisajan jälkeen verottomasti Suomessa.

Suomalaisten kokonaisverotus on jo nykyisellään maailman huipputasoa ja siitä huolimatta julkishallinnon käyttömenoihin otetaan lisää kulutusvelkaa joka vuosi. Jo ilman tätä lainanottoa (=siirrettyä verotusta) olemme eräs maailman kalleimista maista. Kehitys kulkee meillä huonoon suuntaan.
Onneksi EU-jäsenyyden myötä Suomea vastaava terveydenhuolto sekä muu sosiaaliturva on turvattu myös Etelä-Euroopan maissa. Kenties tulevaisuudessa yhä useammat muuttavat ns. pysyvästi ulkomaille. Viimeistään eläkkeelle jäädessään. Toki tällaiseen ratkaisuun löytyy muitakin houkutuksia/etuja kuin perintöveroista välttyminen.

Se että muuttaa esim. pimeän talven ajaksi etelään ei tarkoita sitä etteikö voisi palata Suomeen kevään ja kesän ajaksi.

 

[Nojatuolistrategi]

Suomalaisten kokonaisverotus on jo nykyisellään maailman huipputasoa ja siitä huolimatta julkishallinnon käyttömenoihin otetaan lisää kulutusvelkaa joka vuosi. Jo ilman tätä lainanottoa (=siirrettyä verotusta) olemme eräs maailman kalleimista maista. Kehitys kulkee meillä huonoon suuntaan.
Onneksi EU-jäsenyyden myötä Suomea vastaava terveydenhuolto sekä muu sosiaaliturva on turvattu myös Etelä-Euroopan maissa. Kenties tulevaisuudessa yhä useammat muuttavat ns. pysyvästi ulkomaille. Viimeistään eläkkeelle jäädessään. Toki tällaiseen ratkaisuun löytyy muitakin houkutuksia/etuja kuin perintöveroista välttyminen.

Se että muuttaa esim. pimeän talven ajaksi etelään ei tarkoita sitä etteikö voisi palata Suomeen kevään ja kesän ajaksi.

Andersin isä muutti Ahvenanmaalle.

Anders Wiklöf

(s. 25. heinäkuuta 1946, Maarianhamina[1]) on ahvenanmaalainen liikemies. Wiklöf on kauppaneuvos ja taloustieteen kunniatohtori. Hän on Ahvenanmaan vaikutusvaltaisimpia ja varakkaimpia henkilöitä. Wiklöfin konserni Wiklöf Holding Ab on Pohjoismaitten suurin yhden henkilön sataprosenttisesti omistama yritys[1]. Se työllistää noin 1 000 henkilöä, ja liikevaihto on noin 310 miljoonaa euroa[1]. Wiklöf on myös Ålandsbankenin suuromistaja[1] ja pankin hallituksen jäsen vuodesta 2006[2]. Hän on naimisissa Rita Wiklöfin kanssa. Perhe on lapseton[3].

Wiklöf loi omaisuutensa käytännöllisesti katsoen tyhjästä[1]. Hänen isänsä oli muuttanut Pohjanmaalta Ahvenanmaalle[3], isä oli muurari, äiti 30-vuotiaana sokeutunut hieroja[4][1]. Wiklöf aloitti bisneksen teon Ahvenanmaalla varaosa- ja autokaupasta, myyden muun muassa Mercedes-Benzejä ja BMW:eitä. Sijoittajaksi hän kasvoi Birka Linen myötä. Wiklöf kuului varustamon suuromistajiin. Myöhemmin hän realisoi omistuksensa. Wiklöf Holdingin toimialoja yhdisti aluksi kauppa, mutta sittemmin mukaan on tullut myös hallien rakentaminen ja pelastushelikopterit[4]. Marraskuussa 2010 kerrottiin, että Wiklöfin omistama kauppaketju Mathias Eriksson ostaa Ahvenanmaan suurimman tavaratalon Erik Mattssonin. Wiklöfin ketju vahvistaa asemiaan, mutta kilpailua on tulossa lisää sillä Varuboden ja ruotsalainen Vi-butikerna aikovat avata saarella omia myymälöitään.[5]

Vuonna 2008 Åbo Akademi myönsi Wiklöfille kunniatohtorin arvon[6]. Koulutukseltaan Wiklöf on kokki[1].

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Wikl%C3%B6f

Mutta Åland onkin jo melkein kuin lähiulkomaa. Jos saarimaakunnan muuttaisi veroparatiisiksi – Suomen Monacoksi – ei tarvitsisi lähteä (Ahvenan)merta edemmäs veropakolaiseksi.

Mutta voisihan Suomen verotusta muuttaa muutenkin. Malli on lähellä: Suomenlahden etelärannalla.



https://taxfoundation.org/2017-international-tax-competitiveness-index/

 

[Teräsmies]

Aktiivimalli Kakkosta on alettu petaamaan median taholta, mutta milloin löytyy uusi Juuso haastateltavaksi?
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005733502.html

 

[Nojatuolistrategi]

Köyhyysraja.

San Franciscon alueen elinkustannukset ovat ’tähtitieteelliset’.

New York Times kertoo, että Yhdysvaltain liittovaltio luokittelee nyt San Franciscon lahden ympäristön kolmen piirikunnan (San Francisco, San Mateo ja Marin County) asumisen köyhyysrajaksi 117 400 $:n (100 450 €:n) vuositulot. Kyse on koko maan korkeimmasta asumisen köyhyysrajasta.

– Se kuulostaa naurettavalta, mutta ei ole, totesi Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen emeritusprofessori Richard A. Walker NY Timesille

Toisiksi korkein asumisen köyhyysraja on Havaijin Honolulussa, jossa se on 83 450 dollaria (71 400 euroa). Kolmanneksi tulee myös San Franciscon lahden ympäristössä sijaitsevan Piilaakson Santa Clara. Kalliudestaan tunnettu New York City on vasta sijalla 9.

Liittovaltion määrittelemä asumisen köyhyysraja on eri asia kuin liittovaltion yleinen köyhyysraja. Raja lasketaan vertaamalla mediaanituloa keskimääräisiin asumiskuluihin alueella. Se määrittelee oikeuden liittovaltion ja paikallisiin asunnon hankkimistukiohjelmiin.

Toisaalta viranomaiset huomasivat, että enemmistö San Franciscon alueen asumistukea saavista asukkaista on reilusti alle alimman tulorajan. Keskimääräinen asumisrahoitusta saava kotitalous ansaitsee vain 18 000 dollaria (15 400 euroa) vuodessa, ja sen keskimääräinen odotusaika on yli viisi vuotta.

Walker huomauttaa, että vaikka teknologiabuumista tuomista palkat eivät auta- päinvastoin. Juuri ne ovat hilanneet asuntojen hinnat tähtitieteelliseen summiin.

– Se [San Francisco] on epäilemättä maan kallein kaupunki, joten ei niiden palkkojen todellinen arvo niin suuri ole, kiteyttää Walker, ja jatkaa: ”Myös liikenne, palvelut ja ruoka ovat kalliita. San Franciscossa perheasuntoa pidetään edullisena, jos sen hinta on vain puoli miljoonaa dollaria.”

Kaksion kuukausivuokra San Franciscon vapailla markkinoilla on 3 121 dollaria (2670 euroa). Syntyperäiset sanfranciscolaiset, työväestö ja keskiluokka, muuttavat pois kaupungista, jonka asumiskustannukset nousevat pilviin. Tällä on negatiivinen vaikutus taloudelle.

https://www.verkkouutiset.fi/taalla-koyhyysrajana-on-yli-100-000-euron-tulot/

 

[Teräsmies]

Tens of thousands of people in Vienna packed the streets on Saturday to voice their opposition to loosening labor laws to allow for a 12-hour workday and subsequent 60-hour workweek.

Police in Vienna said some 80,000 people took part, while the trade unions that organized the protest said some 100,000 people attended.

https://www.dw.com/en/austria-thousands-protest-against-plans-for-12-hour-workday/a-44475182

"Melko hapokasta"

 

[miikkaj]

https://www.dw.com/en/austria-thousands-protest-against-plans-for-12-hour-workday/a-44475182

"Melko hapokasta"

Mutta odotettua. Kuten olen täällä jo pariin otteeseen mainostanut niin Suomen valtio on jo persaukinen ja firma pysyy enää pystyssä sen takia, että veronmaksajat kuittaavat talouskasvun omalla persnahalla. Talouden on pakko kasvaa, koska sillä verukkeella rahaa voidaan painaa. Ja rahahan on velkakirja, koska sen arvo ei perustu enää kultaan tahi hopeaan vaan talouskasvuun. Koska Suomen väkiluku on kasvanut parin sadan vuoden takaisesta noin miljoonasta lähes kuuteen miljoonaan niin itse koen tulevan talouden romahduksen aiheuttavan myös väkiluvun romahduksen ja, täten, ihmisten kuoleminen köyhyyteen eli nälkään pitää suhtautua kuin haitallisen villieläimen harventamisena. Jos joku kuolee johonkin 12-tunnin työpäiviin ja jatkuvaan 80-tunnin työviikoihin niin se kuuluu prosessiin.

 

[Oho]

.

 

[Nojatuolistrategi]

Tuukka:

Lukiolaisten tämänvuotisen Talousguru-kisan voittajan Tuukka Tuomikosken mukaan taloustaitojen puute näkyy siinä tavassa, jolla suomalaiset suhtautuvat pääomaan.

– Nykyinen tilanne ei ole suomalaisten kannalta edullinen. Mieluisin säästämisen muoto ei ole sitä ollenkaan. Meillä suomalaisilla on pankkitileillämme yli 87 miljardia euroa rahaa, joka odottaa mahdollisuutta palvella yhteiskuntaamme, Tuomikoski kirjoittaa Finanssialan julkaisussa.

– Tämä ei voi jatkua. Tätä rahamäärää on saatava vapautettua kansantalouden kiertokulkuun, yrityksille investoinneiksi, lainarahaksi ja suomalaiseksi työksi. Kansankapitalismin aika on nyt.

https://www.verkkouutiset.fi/suomalaisten-pankkitileilla-seisoo-87-miljardia-euroa-talous-on-morko/

Siellä se raha seisoo pankin tilillä, kuin Roope Ankan holvissa konsanaan.

Itsekin kirjaan aina setelin sarjanumeron muistivihkoon, kun teen talletuksen. Saa sitten käteistä nostaessa omat rahansa takaisin.

 

[Oho]

Taksikilpailu vapautettiin.....

Birgitta tilasi Kela-taksin sairaalaan klo 22 – autoa ei ollut näkynyt aamuviiteen mennessä: ”Odotin kivuissani ja tuskissani”

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005742344.html

Ei kauaa kestänyt... (Pikkubroidi, joka ajaa taksia Itä-Suomessa, kertoi että PK seudulla KELA kyydit muuttuivat tappiollisiksi ja taksilla ei uudistuksen jälkeen ole velvollisuutta tarjota palvelua...)

 

[Raveni]

Aktiivimalli Kakkosta on alettu petaamaan median taholta, mutta milloin löytyy uusi Juuso haastateltavaksi?
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005733502.html

Tuo onkin aina niin hauska juttu aina löytyy yksi juuso joka ei tykkää tehdä työtä ja jota täytyy rangaista. Tällä sitten saadaan perusteltua rankaisu 400 000 ihmiselle. Aina löytyy myös tuosta määrästä se yksi tai kaksi ihmistä joita ko. malli on hyödyttänyt. Tällöin on hyvä uutisoida, että malli on hyvä. Sitten kuitenkin se leikkaa 5% tuloista henkilöiltä joiden työllistyminen on osaamisen, iän tai terveyydentilan vuoksi tai sitten vain sen vuoksi, että alueella ei ole työtä niin vaikeaa ellei mahdotonta.

Suomi on tunne tasolla mitattuna nykyään sen verran kylmä maa, että täällä jos päästään paria Juusoa rankaisemaan jollain tavalla niin on avain se ja sama jos siinä menee mukana muutama tai muutama sata tai tuhat tai kymmenen tuhatta ihmistä jotka haluaisivat tehdä työtä, ovat hakeneet työtä mutta eivät sitä ole saaneet. Tai sitten jos henkilöllä on sairasraha päivät täynnä mutta ei ole edelleenkään työ kykyinen mutta joutuu pakosta olemaan työtön työnhakija ja te-toimiston kirjoilla että saa rahaa elämiseen edes jostain.

Tuo on se mikä monasti unohtuu kun lähdetään kiimassa rankomaan joitakin sossun rahoilla eläviä niin ne rankaisu toimet valitettavasti vaikuttavat moneen muuhunkin ihmiseen.

Vähän sama kun naapuri tekisi rikoksen ja kaikkia samassa kerrostalossa asuvia rangaistaisiin siitä. Moni on tyytyväinen vain siitä, että rikollinen saa ansionsa mukaan. Oheis kärsijöistä ei ole niin väliä.

 

[Raveni]

Mutta odotettua. Kuten olen täällä jo pariin otteeseen mainostanut niin Suomen valtio on jo persaukinen ja firma pysyy enää pystyssä sen takia, että veronmaksajat kuittaavat talouskasvun omalla persnahalla. Talouden on pakko kasvaa, koska sillä verukkeella rahaa voidaan painaa. Ja rahahan on velkakirja, koska sen arvo ei perustu enää kultaan tahi hopeaan vaan talouskasvuun. Koska Suomen väkiluku on kasvanut parin sadan vuoden takaisesta noin miljoonasta lähes kuuteen miljoonaan niin itse koen tulevan talouden romahduksen aiheuttavan myös väkiluvun romahduksen ja, täten, ihmisten kuoleminen köyhyyteen eli nälkään pitää suhtautua kuin haitallisen villieläimen harventamisena. Jos joku kuolee johonkin 12-tunnin työpäiviin ja jatkuvaan 80-tunnin työviikoihin niin se kuluu prosessiin.

Kyllä siinä voi ennen sitä köyhällistön massa kuolemaa lähteä muutama ns. hyvä osainenkin.

 

[Raveni]

Taksikilpailu vapautettiin.....

Birgitta tilasi Kela-taksin sairaalaan klo 22 – autoa ei ollut näkynyt aamuviiteen mennessä: ”Odotin kivuissani ja tuskissani”

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005742344.html

Ei kauaa kestänyt... (Pikkubroidi, joka ajaa taksia Itä-Suomessa, kertoi että PK seudulla KELA kyydit muuttuivat tappiollisiksi ja taksilla ei uudistuksen jälkeen ole velvollisuutta tarjota palvelua...)

No meillä on kohta pari miljoonaa eläkeläistä käyttämässä kela taksi palveluita ja tällä hetkelläkin siitä palvelusta taidetaan maksaa lähes miljardi vuodessa niin seurauksena tulee varmasti olemaan kuljetusten entistä suuremmat ketjutukset ja tätä myöden entistä pidemmät odotus ajat potilailla. Rahaa ei vaan ole tuollaiseen palveluun, että jokainen halukas tai edes sen tarpeessa oleva saisi oman hovi kuskin ja vielä aina silloin kun tulee tarve.

 

[miikkaj]

Kyllä siinä voi ennen sitä köyhällistön massa kuolemaa lähteä muutama ns. hyvä osainenkin.

Kyllähän tuolla valkokaulusväki esim. koodarit ja myyjät tekee ihan samanlaisia viikkoja. Ainoastaan hillokeisarit voi laittaa töppöset työpöydälle, imeä posket lommolla sikaria ja nauraa sille, että "hölmön homma tuollainen vaikka itseppä juuri sitä teetätän omalla työväellä".

 

[Nojatuolistrategi]

Kyllähän tuolla valkokaulusväki esim. koodarit ja myyjät tekee ihan samanlaisia viikkoja. Ainoastaan hillokeisarit voi laittaa töppöset työpöydälle, imeä posket lommolla sikaria ja nauraa sille, että "hölmön homma tuollainen vaikka itseppä juuri sitä teetätän omalla työväellä".

Mansikkakeisarilla on suu korvissa mansikkahillotolpalla.

Jos Vesa Koivistoisen https://www.hs.fi/haku/?query=vesa+koivistoisenmansikkatilan portinpielessä ei killuisi metrin levyistä mansikkaveistosta, joku saattaisi luulla olevansa festivaalin parkkialueella.

Lahden, Hollolan ja Vantaan alueilla Koivistoisen mansikkaa kasvaa hieman yli sadan hehtaarin alueella. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimivan Koivistoisen liikevaihto liikkuu vuosittain noin neljän miljoonan euron tuntumassa, mistä voittoa on vuodesta riippuen ”aina jonkin verran”. Satoaikaan viljelijän aika maksaa mansikoita, ja toimittajalle ehtii vastailla parhaiten samalla pellolta toiselle matkaten. Suunta on Suomen tiettävästi suurimmalle mansikkapellolle Tennilän kylään, missä kesäkuukausina yhteensä 65 hehtaarin alalla marjaa kerää noin 300 henkilöä.

Juuri suurin mansikkapelto on tuottanut Koivistoiselle myös mansikkakeisari-liikanimen. Miltä titteli viljelijän korvaan kuulostaa? ”Kaverit siitä aina kuittailevat, että katos mansikkakeisarihan se siinä. Varmaan ne ovat sen mediaankin ujuttaneet. Monesti olen kyllä ihan pelkkä Mansikka”, naurahtaa Koivistoinen.

Koko Suomen viljelmille saapuu joka kesä yli 10 000 ulkomaista poimijaa, ja Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Ismo Ruutiaisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ismo+ruutiaisen mukaan vuodenvaihteessa uudistunut kausityölaki on kuumentanut tunteita puutarha-alalla. ”Pirun hankalaksi” kuvailee uudistusta myös Koivistoinen. Alun perin 350 palkatusta unkarilaisesta noin 50 ei saanut tarvittavia lupia tarpeeksi ajoissa.

Kurjan vuoden on kokenut Koivistoinenkin. Kesällä 1990 raekuuro tuhosi tunnissa koko 5 hehtaarin pellon. Mansikankeräämisen oli tarkoitus alkaa, ja pellonreunalla itkivät Vesa sekä vanhemmat.

Laonneella viljapellolla Koivistoinen näppäilee kuitenkin jälleen puhelintaan. Niin, ne suunnitelmat? ”No, tässä on noin 60 hehtaaria alaa. Tietojeni mukaan tämä kiilaisi Pohjoismaiden suurimmaksi yksittäiseksi mansikkapelloksi.”

https://www.hs.fi/talous/art-2000005740416.html

Mutta kuka pyyhkisi marjanpoimijan katseen marjanpoimijan kasvoilta?

 

[fulcrum]

Tuukka:

Siellä se raha seisoo pankin tilillä, kuin Roope Ankan holvissa konsanaan.

Itsekin kirjaan aina setelin sarjanumeron muistivihkoon, kun teen talletuksen. Saa sitten käteistä nostaessa omat rahansa takaisin.

No mutta hänhän on ajan hermolla. Johan talous'viisaat' ovat pitkään esittäneet että tileille pitäisi laittaa negatiivinen korko, jotta ihmiset tuhlaisivat rahansa eivätkä turhaan hilloaisi sitä.

 

[miikkaj]

Mutta kuka pyyhkisi marjanpoimijan katseen marjanpoimijan kasvoilta?

Pitäisi ottaa käyttöön kuolemanrangaistus koronkiskonnasta ja että vain omalla työllä voi tienata eikä seteleitä hiplaamalla.