Raveni
Greatest Leader
Ongelma ei ole sosiaaliturvan suuruus vaan palkkojen pienuus. Sillä 550€/kk Ei oikeasti Suomessa elä. Jos siitä täytyisi maksaa vuokrat ja menot niin syömättä jäisi.
Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Aika on näyttänyt niiden väitteiden olleen väärässä. Mutta mikäpä on sitten tapaus somaleiden ja arabien tapauksessa? Somaleja on kuitenkin ollut Suomessa helposti sen 20 vuotta, joten siitä lienee jo lupa tehdä huomioita.
lukkarinapulainen
Majuri
Ei ehkä Helsingissä, muualla Suomessa kyllä, jopa kolmekin ihmistä.
Tietysti jos ei mitään osaa sunnittella ja varat valuu käsistä ennen kuin ovat niihin päätynetkään, niin silloin ei mikään riitä.
miheikki
Greatest Leader
Vuosituhannen alkupuolella asuttiin emännän kanssa kahdestaan (+koira) kaksiossa. Siivoushommat oli jaettu tasan. Kerran ehdotin, että maksan 20€/tunti siivouksesta, jottei itsellä tartte. Ei suostunut.
Nyt olen ruikuttanut vastaavaa sopimusta toisinpäin. Ei suostu siihenkään.
Nyt olen ruikuttanut vastaavaa sopimusta toisinpäin. Ei suostu siihenkään.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Entäs jos kokeilet ehdottaa vaihtareita jonkun muun homman kanssa? Renkaanvaihto? Halkosavotta? Paskahuusin tyhjennys?
No hyvin harva palstalainen semmosta voi muistaa, kun muistaminen vaatii suunnillleen jollei yli 50 vuoden ikää jollei ollut hyvin valveutunut mukula tai asunut suunnilleen tulijoiden naapurissa.....
No somaleilla on ollut miltei 30 vuotta aikaa korjata ennakkoluulot, mutta sen sijaan he ovat ainakin osin omalla toiminnallaan vain vahvistaneet kielteistä kuvaa, jota ei enää voi oikein pitää pelkkänä ennakkoluulona....
Niin se on, ajan kuluessa muotoutuneet stereotypiat istuvat tiukassa, koska niissä tuppaa olemaan niin paljon totuutta takana...
Viimeksi muokattu:
miheikki
Greatest Leader
Ennen oli halpa asunto ja kallis ruoka. Nyt toisinpäin.
Juoma, ruoka ja suoja. Helppo nyhtää.
https://www.facebook.com/findikaatt...TzvHzrauOhmdJ4jk9ovIksGt-43QS1mhwhrKLwEVdCiPM
Juoma, ruoka ja suoja. Helppo nyhtää.
https://www.facebook.com/findikaatt...TzvHzrauOhmdJ4jk9ovIksGt-43QS1mhwhrKLwEVdCiPM
https://findikaattori.fi/fi/23
On se ruoka edelleen kallista jos haluaa noudattaa paskatonta ruokavaliota.
Tuo graafi on hiukan hämäävä (jos nyt käsitän oikein) koska hlö joka käyttää €300 asumisen ja ruuan ulkopuolisiin kohteisiin rahaa per kk on samalla viivalla joka käyttää taasen €800.
Japan and EU form world's largest free-trade bloc
https://asia.nikkei.com/Politics/Japan-and-EU-form-world-s-largest-free-trade-bloc
https://yle.fi/uutiset/3-10308186
Sopimus koskee lähes kolmannesta koko maailman bruttokansantuotteesta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201807172201079807_ul.shtml
https://asia.nikkei.com/Politics/Japan-and-EU-form-world-s-largest-free-trade-bloc
https://yle.fi/uutiset/3-10308186
Sopimus koskee lähes kolmannesta koko maailman bruttokansantuotteesta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201807172201079807_ul.shtml
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kenen kömmähdys?
Eiköhän Alexandria tarkoita tässä sitä, että työttömyys on painettu alas palkkoja polkemalla ja ongelmana on se, että ihmisten täytyy siksi tehdä kahta työtä tai 80-tuntisia viikkoja saadakseen ruokaa lapsilleen.
Toimittaja Tikka, tarkkuutta.
Eiköhän Alexandria tarkoita tässä sitä, että työttömyys on painettu alas palkkoja polkemalla ja ongelmana on se, että ihmisten täytyy siksi tehdä kahta työtä tai 80-tuntisia viikkoja saadakseen ruokaa lapsilleen.
Toimittaja Tikka, tarkkuutta.
Kauppa se on mikä kannattaa, raha liikkeelle.
Aika harvinaisia nuo 80 tunnin työviikot ovat. Tilastojen mukaan kahta tai useampaa työtä tekevät työskentelevät keskimäärin 7.9 tuntia per arkipäivä, ja keskimäärin 5.7 tuntia per viikonloppu. Näistä voinee päätellä, että montaa työtä tekevien keskimääräinen viikkotuntimäärä on jossain 5*7.9 + 5.7 = 45.2 tunnin hujakoilla.
Monta työtä tarkoittaa yleisimmin montaa osa-aikaista työtä (tai yhtä osa-aikaista ja yhtä täysiaikaista).
Tuo muu on sitten kulttuurinen, poliittinen ja tottumuskysymys: USA:ssa pidetään vahvemmin kiinni siitä, että ihmisten tulisi mieluummin elää työllä kuin sosiaalituilla. Joten ihmisillä on siellä taipumusta hakeutua sosiaalitukien sijaan töihin, vaikkapa sitten matalapalkkaisiin (kuukausipalkka hieman yli 1000 euroa) ellei parempaa ole saatavilla.
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tikka ja Ocasio-Cortez puhuivat toistensa ohi.
Tikka kirjoitti työllisyyslukujen laskennasta: ”Työllisyyslukuja laskiessa ihmiset kuitenkin lasketaan joko työllisiksi tai työttömiksi. Asiaan ei vaikuta, vaikka joku tekisi 25 työtä.” (Tai ehkä puhe oli työllisyyslukujen laskijoiden työllisyydestä, jos tarkkaan luetaan.)
Ocasio-Cortez taas tuntui valittavan pieniä palkkoja: “Työttömyys on alhaalla, koska ihmiset tekevät 60, 70, 80 tuntia työtä viikossa ja saavat tuskin ruokaa lapsilleen.”
Aika harvinaisia nuo 80-tuntiset työviikot varmaan ovat – riippumatta siitä, tekeekö yhtä, kahta vai kolmea duunia. Toimistotyössä tuollainen 60 tuntinen työviikko on aika tavallinen, jos siihen lasketaan “paikallaoloaika” (esim. Klo 8:00 – 18:00 ja viikonloppuna puolet päivät “ylityötä”). Harvinaisempi ovat 80-tuntiset viikot, jollei ole kyläkauppias, investointipankkiiri tai öljynporauslautalla. Riippuu siitä, miten lasketaan.
ILoveEU
Kenraali
Vaikka olisi kymmenen työtä, niin se ei tarkoita, että työttömyys muuttuisi kymmenen ihmisen verran. Edelleen vain sen yhden. Lisäksi palkkasumma on ollut selvässä kasvussa, joten ei nyt oikein tunnu Cortezin ajatukset loogiselta.
Tuo demarien uusi johtohahmo on myös antanut ymmärtää, että kapitalismi ei ole välttämättä talousjäjestelmänä tulevaisuudessa. Ja omin korvin kuultuna vaikutti siltä, että siihen lopputulokseen pitäisi jopa aktiivisesti pyrkiä.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Niin. Näin Tikka totesi. Kukaan ei kai ole muuta väittänytkään. Jos työttömyys olisi korkea, ”kaikki” tuskin voisivat tehdä kahta työtä tai 60, 70 tai 80 tuntisia viikkoja.
Palkkasummakin on saattanut nousta USA:ssa talouskasvun jatkuttua vuosia. Se ei silti tarkoita, että Cortezin äänestäjien (laittomia latinosiirtolaisia?) palkat olisivat parantuneet.
Alexandria tuntuu väittävän, että palkat ovat edelleen niin pienet, etteivät nuo ihmiset saa hankituksi ruokaa lapsilleen.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ilmaistyota-tekeekin-alle-500 000-suomalaista/
Oikaisu: Ilmaistyötä tekeekin ”vain” alle 500 000 suomalaista
Seuran laskelmassa ilmaistyöntekijöiden määrästä oli virhe. Heitä on kuitenkin edelleen noin puoli miljoonaa.
Eli about puoli miljoonaa on työttömänä ja toinen mokoma about puoli miljoonaa tekee töitä ilmaiseksi. Vakaalla pohjalla ollaan, pojat!
Oikaisu: Ilmaistyötä tekeekin ”vain” alle 500 000 suomalaista
Seuran laskelmassa ilmaistyöntekijöiden määrästä oli virhe. Heitä on kuitenkin edelleen noin puoli miljoonaa.
Eli about puoli miljoonaa on työttömänä ja toinen mokoma about puoli miljoonaa tekee töitä ilmaiseksi. Vakaalla pohjalla ollaan, pojat!
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Lentoasema lennossa.
Pienin kasvaa kovimmin.
Helsinki–Vantaan lentoaseman matkustajamäärä nousi tammi–kesäkuussa ennätykselliseen 10,1 miljoonaan matkustajaan. Kasvu on ollut kaksinumeroista kaikkina kuukausina, ja kaikkiaan sitä on tullut 11,9 prosenttia.
”Jos katsotaan yhtiöittäin, Finnair ja sitä seuraavana Norwegian kasvavat todella kovaa. On tullut uusia reittejä, lentotiheys on kasvanut ja täyttöasteetkin ovat parantuneet”, sanoo Helsinki–Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin Finavialta.
”Myös uusia yhtiöitä on tullut, ja esimerkiksi Qatar Airways on lisännyt kapasiteettia lentotiheydessä ja koneiden koossa. Turkish Airlines on lisännyt laajarunkokoneliikennettä. Tarjontaa on tullut huomattavasti lisää.”
Erityisesti Helsinki–Vantaata tukee kauttakulkuliikenne, joka lisääntyi vuoden alkupuoliskon aikana 23,9 prosenttia. Kauttakulkua tulee etenkin Euroopan ja Aasian välisiltä reiteiltä.
”Se alkaa olla myös absoluuttisesti iso lukumäärä, kun yli 30 prosenttia Helsinki–Vantaan matkustajista on vaihtomatkustajia”, Sundelin sanoo.
Pohjoismaiden suuria kenttiä vertailtaessa Helsinki–Vantaan liikenteen kasvu on omaa luokkaansa. Tukholman Arlandan kentän matkustajamäärä kasvoi tammi–kesäkuussa kahdella prosentilla. Oslossa kasvua tuli tammi–toukokuussa 2,7 prosenttia vuodessa.
Kööpenhaminan kentällä kasvua tuli vuoden alkupuoliskolla 3,1 prosenttia. Mannertenvälisillä lennoilla kasvu oli lähes kolme kertaa nopeampaa, mutta niiden osuus Kööpenhaminan lennoista on selvästi pienempi kuin Helsinki–Vantaalla.
Kööpenhaminan kentällä oli viime vuonna 29 miljoonaa matkustajaa, Oslolla 27 miljoonaa ja Arlandalla hieman tätä vähemmän. Helsinki–Vantaa tavoittelee tänä vuonna 21 miljoonaa matkustajaa, mikä nostaisi sen hyvin lähelle Euroopan 30 vilkkaimman lentokentän listaa.
”Uskoisin, että ensi vuonnakin tulee voimakasta kasvua. Esimerkiksi 8–10 prosentin kasvuluokka olisi erinomainen. Täytyy ottaa huomioon, että vertailupohjakin kasvaa koko ajan”, Sundelin sanoo.
Liikenteen kasvun suuntautumisesta juuri Helsinki–Vantaalle Sundelin kiittää etenkin Finnairin onnistunutta kasvustrategiaa. Myös uusia lentoyhtiöitä on päättänyt suunnata Suomen-reiteille.
”Isoin tekijä on aina, millainen markkina on ja millaisena yhtiöt näkevät kysynnän kehityksen. Sekin on merkittävää, että meillä on näyttää tällaiset kasvuluvut ja siten osoittaa markkinapotentiaalimme.”
Helsinki–Vantaalla on parhaillaan käynnissä rakennustöinä näkyvä miljardin euron investointiohjelma. Muutaman vuoden päästä kentän pitäisi pystyä palvelemaan 30 miljoonaa lentomatkustajaa vuodessa. Tämän jälkeisestä ajasta laaditaan suunnitelmia parhaillaan.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsinkivantaa-paihittaa-kasvussa-pohjoismaiden-muut-isot-kentat-tavoitteena-21-miljoonaa-matkustajaa-talle-vuodelle/XVzt7V7U
”Jos katsotaan yhtiöittäin, Finnair ja sitä seuraavana Norwegian kasvavat todella kovaa. On tullut uusia reittejä, lentotiheys on kasvanut ja täyttöasteetkin ovat parantuneet”, sanoo Helsinki–Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin Finavialta.
”Myös uusia yhtiöitä on tullut, ja esimerkiksi Qatar Airways on lisännyt kapasiteettia lentotiheydessä ja koneiden koossa. Turkish Airlines on lisännyt laajarunkokoneliikennettä. Tarjontaa on tullut huomattavasti lisää.”
Erityisesti Helsinki–Vantaata tukee kauttakulkuliikenne, joka lisääntyi vuoden alkupuoliskon aikana 23,9 prosenttia. Kauttakulkua tulee etenkin Euroopan ja Aasian välisiltä reiteiltä.
”Se alkaa olla myös absoluuttisesti iso lukumäärä, kun yli 30 prosenttia Helsinki–Vantaan matkustajista on vaihtomatkustajia”, Sundelin sanoo.
Pohjoismaiden suuria kenttiä vertailtaessa Helsinki–Vantaan liikenteen kasvu on omaa luokkaansa. Tukholman Arlandan kentän matkustajamäärä kasvoi tammi–kesäkuussa kahdella prosentilla. Oslossa kasvua tuli tammi–toukokuussa 2,7 prosenttia vuodessa.
Kööpenhaminan kentällä kasvua tuli vuoden alkupuoliskolla 3,1 prosenttia. Mannertenvälisillä lennoilla kasvu oli lähes kolme kertaa nopeampaa, mutta niiden osuus Kööpenhaminan lennoista on selvästi pienempi kuin Helsinki–Vantaalla.
Kööpenhaminan kentällä oli viime vuonna 29 miljoonaa matkustajaa, Oslolla 27 miljoonaa ja Arlandalla hieman tätä vähemmän. Helsinki–Vantaa tavoittelee tänä vuonna 21 miljoonaa matkustajaa, mikä nostaisi sen hyvin lähelle Euroopan 30 vilkkaimman lentokentän listaa.
”Uskoisin, että ensi vuonnakin tulee voimakasta kasvua. Esimerkiksi 8–10 prosentin kasvuluokka olisi erinomainen. Täytyy ottaa huomioon, että vertailupohjakin kasvaa koko ajan”, Sundelin sanoo.
Liikenteen kasvun suuntautumisesta juuri Helsinki–Vantaalle Sundelin kiittää etenkin Finnairin onnistunutta kasvustrategiaa. Myös uusia lentoyhtiöitä on päättänyt suunnata Suomen-reiteille.
”Isoin tekijä on aina, millainen markkina on ja millaisena yhtiöt näkevät kysynnän kehityksen. Sekin on merkittävää, että meillä on näyttää tällaiset kasvuluvut ja siten osoittaa markkinapotentiaalimme.”
Helsinki–Vantaalla on parhaillaan käynnissä rakennustöinä näkyvä miljardin euron investointiohjelma. Muutaman vuoden päästä kentän pitäisi pystyä palvelemaan 30 miljoonaa lentomatkustajaa vuodessa. Tämän jälkeisestä ajasta laaditaan suunnitelmia parhaillaan.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsinkivantaa-paihittaa-kasvussa-pohjoismaiden-muut-isot-kentat-tavoitteena-21-miljoonaa-matkustajaa-talle-vuodelle/XVzt7V7U
Pienin kasvaa kovimmin.
https://www.bbc.com/news/world-europe-40826257
Isot edellä, pienet perässä. Uskon, että parissa vuodessa alkaa Helsinki ja muut isommat asutuskeskittymät vähentyä suomalaisesta kulttuurista.
Suomesta ollaan tekemässä samanlaista muovista mitättömyyttä kuin muustakin Euroopasta. Jos jotkut ovat matkustaneet läpi Eurooppaa niin jos otat satunnaisen katukuvan kameralla niin siitä ei pysty tunnistamaan, että mikä kaupunki on kyseessä. Pätee myös ihmisiin kun halutaan olla niin ihqu kansainvälistä sekasikiötä.