HS:n tiedot: Postin palkanalennukset koskisivatkin jopa 8 000:ta työntekijää – Pääministeri Rinne väläyttää ratkaisuksi ”tuntuvaa” kertakorvausta työntekijöille
Pääministeri Rinteen mukaan valtio voisi ehkä luopua määräajaksi osasta Postin tuloutuksista, jotta pienituloisten Postin työntekijöiden elinolosuhteet turvattaisiin.
POSTI suunnittelee HS:n tietojen mukaan tuntuvia palkanalennuksia peräti 8 000 työntekijälle. Postilla on nyt noin 22 000 työntekijää.
Julkisuudessa on tähän asti kerrottu mahdollisten alennusten koskevan vain 700 henkeä, lähinnä lajittelijoita. Lajittelijoita edustavan Posti- ja logistiikka-alan unionin Paun työehtosopimuksen piirissä olleet työt ollaan siirtämässä edullisemman Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin.
HS:n tietojen mukaan vastaava suunnitelma koskee Postin työtehtäviä myös huomattavasti laajemmin. Asian vahvistaa kaksi eri lähdettä HS:lle.
POSTIN hallituksen puheenjohtajan
Markku Pohjolan mukaan yhtiö tutkii vaihtoehtoja.
”Täytyy löytää joku ratkaisu, joka takaa kilpailukyvyn”, Postin hallituksen puheenjohtaja Pohjola sanoo HS:lle.
Hän kertoo, että laajempaan hankkeeseen viitattiin epäsuorasti jo tiedotteessa, jossa kerrottiin 700 työntekijän työehtosopimusmuutoksesta.
Posti kertoi tuolloin tavoittelevansa vuosien 2019−2021 aikana noin 150−200 miljoonan euron kustannussäästöjä. Yhtiö kertoi tuolloin, että sillä on 11 työehtosopimusta eri tehtäviin.
”Posti pyrkii löytämään markkinaehtoisen työehtosopimus- ja kustannustason myös perinteisissä postipalveluissa syksyn 2019 aikana”, tiedotteessa luki.
PÄÄMINISTERI
Antti Rinne (sd) kertoo HS:lle, että tilanne on hallituksella tiedossa.
Rinteen mukaan Postin työntekijöitä uhkaava palkkojen heikentäminen tulisi ratkaista niin, että pienipalkkaiset työntekijät pystyvät tulemaan palkallaan yhä toimeen pääkaupunkiseudulla.
”Tavoite on, että päästään oikeudenmukaisiin palkkoihin.”
Rinne korostaa myös sitä, että Postin tulisi pyrkiä löytämään sopu neuvottelemalla asiasta työntekijöiden kanssa.
Mahdollisiin ratkaisuihin siitä, miten nykyisille työntekijöille voisi korvata siirtymisen heikompaan työehtosopimukseen tai vastaaviin pysyvästi palkkaa alentaviin järjestelyihin, Rinne ei halua ottaa suoraa kantaa.
”Yksi vaihtoehto voisi olla sen selvittäminen, voiko asian ratkaista jollain rahallisella kertakorvauksella”, Rinne kuitenkin sanoo.
Rinteen mukaan kertakorvauksia on käytetty ennenkin vastaavia riitojen ratkaistaessa, kun siirtymiä vanhasta järjestelmästä uuteen on rakenneltu.
Rinne kertoo pohtineensa sitäkin, että valtio voisi joidenkin vuosien ajaksi luopua osasta Postilta vaatimistaan tuottotavoitteista, jotta Postin pienipalkkaisten työntekijöiden elinolosuhteet voitaisiin turvata.
Rahallisessa kertakorvauksessa kyse on helposti kymmenistä tai jopa yli sadasta miljoonasta eurosta.
Jos kahdeksalle tuhannelle työntekijälle maksettaisiin kertakorvauksena esimerkiksi viisituhatta euroa, se maksaisi Postille ja valtiolle 40 miljoonaa.
Rinne ei suostu ottamaan kantaa korvauksen euromääriin.
”Mutta jos haetaan aidosti ratkaisua kertakorvauksella, sen täytyy tuntua ihmisten arjessa.”
Rinne sanoo myös toivovansa, että Postin johto etsisi kustannussäästöjä aktiivisesti muualtakin kuin työvoimakuluista, esimerkiksi erilaisista syrjäseutujen teknologiaratkaisuista.
Postin nykyisen hallituksen asemasta Rinne sanoo, että hänelle riittää nyt se, että hallitus nauttii kunta- ja omistajaohjausministeri
Sirpa Paateron (sd) luottamusta.