Taloustieteellinen keskustelu

Sellutehtaat on sellutehtaita ja paperitehtaat on paperitehtaita ja tuotteiden kysyntä ja tarjonta elävät omaa elämäänsä maailmanmarkkinoilla. Stora Enson(Globaali toimija) kanssa on vaikea kilpailla kun heillä on Etelä-Amerikoissa toimivampi konsepti toimia täkäläisten maanomistajien suhteen blablabla ...
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/...ja-uhkasivat-tappaa-elleivat-kylalaiset-haivy Mot dokumentti jos kiinnostaa rivien välit
 
EKP painaa korot lisää pakkaselle ja seteleitä talouteen.

The European Central Bank has just announced a sweeping round of stimulus for the continent's slowing economy cutting interest rates to their lowest ever level, as well as a round of quantitative easing.

The bank said in a conference in Frankfurt on Thursday announced it would cut its deposit rate from -0.4% to -0.5% as well as start the purchasing of €20 billion of bonds every month from November onwards.

https://markets.businessinsider.com/news/stocks/ecb-launches-fresh-round-of-stimulus-with-10-basis-point-cut-2019-9-1028519768
 

Causes-of-hyperinflation-in-Zimbabwe.jpg
 

EKP yrittää tosiaan saada inflaation nousemaan rahapoliittiseen tavoitteeseensa eli vajaaseen 2 prosenttiin.

Euroopan keskuspankin neuvosto on asettanut rahapoliittiseksi tavoitteekseen, että kuluttajahintaindeksin nousuvauhti keskipitkällä aikavälillä on alle kaksi prosenttia, mutta lähellä sitä. Siten tavoitteen vastaista on sekä deflaatio että yli kahden prosentin inflaatio. https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_keskuspankki

Ei vaan nouse, vaikka viagraa piikitetään suoraan suoneen. Olisi pitänyt palkata vielä vanhanakin viriili Mugabe-vainaa rahapoliittiseksi konsultiksi.
 
Pitäisköhän käydä pankissa tekemässä tarjous: Otan rahaa talteen 0-korolla. Jemmaan vaikka patjaan. Pankki voittaa tuon puoli prosenttia...

Tuo ei ole kaukana todellisuudesta.

Velipoika kilpailututti pankkeja asunto- ja/tai sijoitusasuntolainojen marginaaleista. Tarjosivat 0.4% ja 0.6% marginaaleja. Korkoa ei toistaiseksi tarvitse maksaa, kun se on jo negatiivinen, eli velallinen olisi saamamiehenä. Vanhoissa lainoissa negatiivinen 12 kk euribor tms. alkoi syödä marginaalia, eli nyt lähestyttäisiin nollakorkoa. Uusissa sopimuksissa on korkolattia (0%), vaikka viitekorko painuisi negatiiviseksi.
 
Tuo ei ole kaukana todellisuudesta.

Velipoika kilpailututti pankkeja asunto- ja/tai sijoitusasuntolainojen marginaaleista. Tarjosivat 0.4% ja 0.6% marginaaleja. Korkoa ei toistaiseksi tarvitse maksaa, kun se on jo negatiivinen, eli velallinen olisi saamamiehenä. Vanhoissa lainoissa negatiivinen 12 kk euribor tms. alkoi syödä marginaalia, eli nyt lähestyttäisiin nollakorkoa. Uusissa sopimuksissa on korkolattia (0%), vaikka viitekorko painuisi negatiiviseksi.
Pitää vissiin kilpailuttaa lainat itsekin
 
Velkaa maksimissaan 4,5 kertaa bruttotulot (25 vuodeksi).

Suomalaisten velkaantumista selvittänyt työryhmä esittää useita rajoituksia, joilla pyritään hillitsemään kotitalouksien liiallista velkaantumistahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006256713.html.

Työryhmä ehdottaa muun muassa seuraavia kolmea muutosta:

1. Kaikkien luottojen enimmäismäärää rajoitetaan

Työryhmän ehdotuksen mukaan kotitalouksien kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran. Laskennassa otettaisiin huomioon uusi laina, aiemmat lainat ja osuus taloyhtiölainoista. Esimerkiksi yksinhuoltajan tai yksinasuvan 2 500 euron kuukausituloilla lainojen yhteismäärä saisi olla enintään 135 000 euroa.

2. Asuntoluoton takaisinmaksuajalle asetetaan enimmäispituus

Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi jatkossa olla enintään 25 vuotta. Työryhmä kuitenkin sallisi mahdollisuuden sopia laina-aikana erilaisista maksujärjestelyistä, kuten lyhennysvapaista.

3. Taloyhtiölainojen kokoa rajoitetaan

Taloyhtiö voisi saada lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Uudiskohteiden valmistumista seuraavat lyhennysvapaat kiellettäisiin ja yhtiölainan takaisinmaksuaika saisi olla jatkossa enintään 25 vuotta asuntolainojen tapaan.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006257206.html
 
Kotitalouksilla velkaa 127,2%.

Suomalainen vaurastuu asuntolainan avulla
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksilla oli velkaa viime vuonna keskimäärin 127,2 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Kotitaloudet velkaantuivat nopeasti 2000-luvun alussa, mutta viime vuosina velkaantuminen ei ole juurikaan pahentunut.

Samaan aikaan kotitaloudet ovat vaurastuneet tuntuvasti. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien varallisuus on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2008 notkahduksesta lähtien. Varallisuus on kasvanut nopeammin kuin velat. Kun kotitalouksien varoista vähennetään velat, kotitalouksien nettovarallisuus oli viime vuonna peräti 622 miljardia euroa. Yli 60 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunnoissa ja maassa, mutta myös rahoitusvarat kasvoivat viime vuonna. Lähes kolmasosa eli noin 92 miljardia euroa kotitalouksien rahoitusvaroista oli talletustileillä. Osakkeissa ja rahasto-osuuksissa kotitalouksilla oli viime vuonna 56 miljardia euroa.

Suomessa kotitalouksien varallisuus on pientä verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa hallitukset ovat kannustaneet kotitalouksia kasvattamaan varallisuuttaan eläkejärjestelmän ja sijoitussäästötilin avulla. Pitkät takaisinmaksuajat asuntolainoissa ovat helpottaneet varallisuuden keräämistä. Suomessakin asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet. Pankit ovat perustelleet pitkiä asuntolainoja muun muassa sillä, että kotitalouksille jäisi rahaa sijoittamiseen. Nyt työryhmä haluaa rajoittaa asuntolainojen pituuden korkeintaan 25 vuoteen.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalainen-vaurastuu-asuntolainan-avulla/7a26c129-5cd2-444d-aa47-44ea8adb4b5a

Nettovaroja 622 mrd, josta talletuksia 92 mrd ja osakkeita 56 mrd.
 
Kotitalouksilla velkaa 127,2%.



Nettovaroja 622 mrd, josta talletuksia 92 mrd ja osakkeita 56 mrd.

Luin myös uutisen ja mietin, että säästöpossutililtä voisi vaikka tonnin laittaa johonkin osakkeisiin. Onko hyviä ehdotuksia?
 
Uusiutujat.

Harvard Business Review on nostanut Nesteen 12. sijalle maailmanlaajuisessa vertailuissa, jossa on arvioitu yritysten uudistumiskykyä viimeisen vuosikymmenen aikana.

Listan ykkösenä on Netflix, joka on tuossa ajassa muuttunut dvd-elokuvien postimyyjästä suoratoistojätiksi. Neste on listalla siksi, että se on viime vuosina kasvattanut voimakkaasti uusiutuvien polttoaineiden osuutta liiketoiminnasta. Uusiutuvat tuottavat jo yli kaksi kolmasosaa yhtiön tuloksesta. Alun perin yhtiö perustettiin huolehtimaan Suomen öljyhuollosta. Suomen valtio omistaa Nesteen osakkeista tällä hetkellä yhteensä noin 44 prosenttia.

Selvityksen arviointikriteerit olivat uusi kasvu, aiemman ydinliiketoiminnan sopeuttaminen ja tuloksentekokyky.

Harvard Business Review’n parhaat uusiutujat

1. Netflix (Yhdysvallat)
2. Adobe (Yhdysvallat)
3. Amazon (Yhdysvallat)
4. Tencent (Kiina)
5. Microsoft (Yhdysvallat)
6. Alibaba (Kiina)
7. Orsted (Tanska)
8. Intuit (Yhdysvallat)
9. Ping An (Kiina)
10. DBS Group (Singapore)
11. A.O. Smith (Yhdysvallat)
12. Neste (Suomi)
13. Siemens (Saksa)
14. Schneider Electric (Ranska)
15. Cisco (Yhdysvallat)
16. Ecolab (Yhdysvallat)
17. Fujifilm (Japani)
18. AIA Group (Kiina)
19. Dell (Yhdysvallat)
20. Philips (Alankomaat)

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usko-pois-suomalainen-valtionyhtio-nousi-netflixin-ja-amazonin-rinnalle-harvard-business-reviewn-selvityksessa/dcf2aa34-789f-4bc2-aaf9-40a7145ed803
 
Luin myös uutisen ja mietin, että säästöpossutililtä voisi vaikka tonnin laittaa johonkin osakkeisiin. Onko hyviä ehdotuksia?

Yksittäisistä osakkeista vaikka sellainen, jota tuuppaa vuosikymmeniä eteen- ja ylöspäin jokin megatrendi: Kone (kaupungistuminen ja tornitalot), Hoivatilat (väestön vanheneminen), Orion (sairaudet), Neste (uusiutuvat) tai vastaavanlaisia ulkomaan ihmeitä.

Koko korillisen yrityksiä saa salkkuun, kun ostaa indeksiosuusrahaston (etf): Suomesta OMXH25 ja maailmalta ACWI (All Country World Index) tai kaikkea mahdollista siltä väliltä.

Start up -yrityksiin pääsee nykyisin helposti kiinni joukkorahoitusalustojen kautta: Springvest, Invesdor ja muut koti- tai ulkomaiset.
 
Velkaantumisasteet naapurimaissa.

Lähes 500 miljardin dollarin sijoitusvarallisuutta hoitava Columbia Threadneedle Investments -sijoitusyhtiö kertoo, että esimerkiksi Tanskassa kotitalouksien velkaantumisaste on jopa 270 prosenttia. Suomessa vastaava luku on alle 130 prosenttia.

Pitkään jatkunut velkakeskustelu on Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin mielestä mennyt pelottelun puolelle.

– Velkatilanne ei ole niin huono kuin julkisen keskustelun perusteella voisi luulla. Yksin pohjoismaisessa vertailussa Suomen kotitalouksien tila on muita parempi, sillä velkaantumisaste on selvästi korkeampi Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, Sydänlammi sanoo Kauppalehdelle.

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti tällä viikolla muun muassa tuloihin perustuvaa velkakattoa ja asuntolainauksen rajoittamista.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli Tilastokeskuksen mukaan 150 miljardia euroa lainavelkaa vuoden 2018 lopussa. Lainavelkojen kasvu nosti kotitalouksien velkaantumisastetta vuoden aikana 1,5 prosenttiyksikköä, eli 127,2 prosenttiin.

https://www.verkkouutiset.fi/asiantuntija-kllle-velkakeskustelu-mennyt-pelottelun-puolelle/

Jotain mätää Tanskanmaalla – esimerkiksi asuntolainojen negatiivinen korko.

https://www.salkunrakentaja.fi/2019/08/negatiivinen-lainakorko/
 

Raha on niin halpaa että pankit laittavat vielä yhden säkillisen monopoli-rahaa lainanottajan tilille jotta saadaan setelit liikkeelle. Kannattaa pantata asuntolainan ottamista siihen asti kunnes saa kylkiäisenä uuden karheen mersun ja kuukausikortin bordelliin.
 
Vuoksi ja luode.

Piilaakson ja San Franciscon lahden alueelta muuttaa pois suomalaisia perheitä. Piilaaksossa on meneillään suomalaiskato. Virallisia tilastoja ei ole, mutta väen väheneminen on huomattu Suomen konsulaatissa Los Angelesissa.

"Se näkyy monissa yhteyksissä, kuten haettujen passien määrissä", pääkonsuli Stefan Lindström sanoo.

Piilaakson Suomi-koulun rehtori Anu Valtanen vahvistaa suomalaisten perheiden ja sen myötä lasten vähenemisen.

"Tämä on ensimmäinen vuosi, kun saimme kaikki jonottajat mahtumaan syksyllä luokkiin."

Kesällä Piilaaksosta muutti pois tavallista enemmän suomalaisia perheitä pois, eikä jonoon tullut läheskään yhtä paljon uusia oppilaita kuin aiemmin.

"Syksyllä 2016 koulussa oli 140 oppilasta ja jonossa 70", Valtanen laskee.

Oppilaita on nyt yhteensä 98. Syksyllä 2010 ylitettiin 100 oppilaan raja. Sen alle jäätiin nyt jäätiin ensimmäistä kertaa. Osittain muuttoliikenteeseen vaikuttaa kustannusten karkaaminen.

Aiemmin jatkuva uusien postdoc-tutkijoiden virta huippuyliopisto Stanfordiiin on Haanpään mukaan katkennut tai ainakin vähentynyt radikaalisti. Uusi suunta on mahdollisesti itärannikon yliopistoissa, jossa asumisen kustannustaso ei ole niin kova.

Startup-yrittäjä Jani Penttinen muutti Las Vegasiin vuosi sitten.

"Halusimme ostaa oman talon. Piilaakson alueella se ei ollut mahdollista. Elämä on paljon mukavampaa, kun asuminen ei vie kaikkia rahoja."

Sama talo, samalta rakennusfirmalta olisi maksanut Penttisen mukaan San Franciscon alueella vähintään kolme kertaa enemmän ja tontti sitten vielä erikseen.

Heini Vesanderin perhe muutti takaisin Suomeen kaksi vuotta sitten. Lastenhoitaja maksoi 2000 dollaria kuussa ja koulumaksuihin olisi pitänyt varautua.

"Pienen lapsen päivähoitomaksu on San Franciscossa 3000 dollaria kuussa. Suomessa se on joitakin satasia."

Elinkustannukset ovat Suomessa aivan toista. Piilaaksossa kaikki maksaa helposti monta kertaa enemmän.

Professori Mika Pantzar arvioi, että Suomessa saattaa olla kansainvälistymisen huuma laskussa. Käänne Erasmus-vaihdossa tapahtui jo 2000, jonka jälkeen sisään tulevia oppilaita on ollut enemmän kuin ulos lähteviä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaiset-jattavat-piilaaksoa-suomi-koulun-jono-katosi-ja-stanfordin-tutkijamaara-vaheni/07b216c9-b97f-4e51-b85a-918a5b36b87f
 
Kauas kärki karkaa.

Saksa ja Yhdysvallat putosivat World Economic Forumin vertailussa tänä vuonna.

Suomi on sijalla 11 World Economic Forumin tämän vuoden 141 maan kilpailukykyvertailussa, kertoo Etla. Sekä Suomen sijoitus että maan kilpailukyvyn kokonaispisteet ovat samat kuin viime vuonna.

Vertailun kärkikolmikko on Singapore, Yhdysvallat ja Hongkong. Yhdysvallat putosi kärkisijalta ja Hongkong nousi neljä sijaa pronssille. Kuluvan vuoden kesällä alkanut poliittinen epävakaus Hongkongissa ei ole ehtinyt vaikuttaa näihin tuloksiin.

Alankomaat nousi kaksi sijaa, neljänneksi. Sen saamat pisteet pysyivät samoina kuin viime vuonna. Sijoitusnousu johtui Sveitsin ja Japanin pistemenetyksistä.

Kärkikamppailun suurin häviäjä oli tänä vuonna Saksa, joka putosi neljä sijaa ja päätyi seitsemänneksi. Saksa ja Yhdysvallat putosivat sekä sijoituksessaan että saamissaan pisteissä. Yhdysvaltojen pistemenetys oli koko maajoukon toiseksi suurin, tasan kaksi pistettä. Vain Kongon demokraattinen tasavalta menetti enemmän; 2,1 pistettä.

Ruotsi nousi yhden sijan, kahdeksanneksi, vaikka sen pisteet hieman alenivatkin. Tanska on Suomen edellä kymmenentenä. Taiwan nousi tasapisteisiin Suomen kanssa.

https://www.verkkouutiset.fi/suomen-kilpailukyky-ennallaan-vertailussa/

Mutta minne putoavat USA ja Hongkong johtajiensa johdolla?
 
Viron malli palkanmuodostukseen.

Suomen yksityiskohtaista dataa pääsee katsomaan tämän linkin takaa.

WEF:n vertailussa maata arvioidaan 12 eri pilarin avulla. Niissä käsitellään esimerkiksi instituutioiden toimintaa, infrastruktuuria, kansanterveyttä, taitoja, työmarkkinoita, innovaatioita ja finanssijärjestelmää. Jokainen pilari jakaantuu vielä useisiin alakategorioihin, joissa niin ikään suoritetaan maakohtaista vertailua.

Suomi on esimerkiksi instituutioiden toiminnassa vertailun ykkönen ja taidoissa kakkonen. Taidoilla tarkoitetaan vertailussa työvoiman taitotasoa ja ”koulutuksen määrää ja laatua”.

Eräässä alakategoriassa Suomi on kuitenkin vertailun mukaan aivan pohjalla. Suomi on työmarkkinoiden alaisessa palkanmuodostuksen joustavuudessa sijalla 139 vertailun 141 maasta. Vertailussa saa sitä huonommat pisteet, mitä tiukemmin palkanmuodostus on keskitetyn neuvottelujärjestelmän varassa. tässä kategoriassa vertailun ykkönen oli Viro.

https://www.verkkouutiset.fi/talla-kilpailukyvyn-mittarilla-suomi-on-maailman-huonoimpia/

Palkanmuodostus saattaa vaikuttaa hintakilpailukykyyn painokkaastikin.
 
Palo Alto: Ton kauempaa ei tarvitse hakea syytä miksi porukka lähtee piilaaksosta.....
Jaa meinaat ettei väkeä huvittaisi maksaa 2 miljoonaa euroa 1950-luvulla rakennetusta ankeahkosta 100-neliöisestä talosta? No, piha on isohko, mutta silti...
https://www.zillow.com/homedetails/978-Amarillo-Ave-Palo-Alto-CA-94303/19498285_zpid/

Vertailun vuoksi New Yorkin Manhattanin etelä-kärjestä saisi 1.65 miljoonalla eurolla 100-neliöisen asunnon, josta kohtuu mukavat näkymät Hudson-joelle ja talosta löytyy mm. uima-allas ja kuntoklubi.
https://www.zillow.com/homedetails/380-Rector-Pl-APT-10H-New-York-NY-10280/31491499_zpid/
 
Back
Top