Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
@veeteetee erittäin mielenkiintoisia kirjoituksia, kiitos vaivannäöstäsi niiden kirjoittamisessa tänne!

122 K 60:n suoritusarvoista tulee muuten mieleen, niin kuinka pitkä tykin kantama perusampumatarvikkeella oli? Jostain PV:n oppaasta muistan lukeneeni, että se oli "yli 25 km", mutta sen enempää en asiasta ole nähnyt.
Näin jälkiviisautena voisi todeta, että 122 K 60:n massamaiset hankinnat olisivat olleet pidemmälle kestävä ratkaisu, nimenomaan paremman kantamansa vuoksi. Nyt ei vielä tarvitsisi välttämättä puhua tykistön pääkaluston massavanhenemisesta, ainakaan yhtä vakavasta kuin mitä nyt, kun 122 H 63:n lyhyempi kantama on paljon vakavampi ongelma kuin 55 vuotta sitten.

Onko sinulla muuten myöskään tarkempaa tietoa Soltamin puolella tehdystä kokeilusta, jossa 122 K 60 asennettiin M4 Shermanin alustalle telatykki-idealla?

122k60-m4.webp

Kiinnostavaa olisi myös ylipäätään kuulla Tampellan ja Soltamin telatykkikokeiluista enemmän. Ilmeisesti Israel valmistikin 155 KAN 68/Soltam M-68:ia M4 Shermanin alustalle L-33/Ro'em -nimikkeellä, ja näitä ilmeisesti myös käytettiin Jom kippur -sodassa.
Oliko 155 KAN 68 teknisesti identtinen Soltam M-68:n kanssa?

L-33-Roem-beyt-hatotchan-2.webp

Harkittiinko näiden telatykkien hankkimista tai kokeilemista ikinä Suomessa?
 
Kiitokset kiittämisestä: aloitin ketjun, kun väsyin väittelemään palstan v-luamatimiesten kanssa, nyt kirjoitan omaksi ilokseni:)

EDIT: suotakoon siis anteeksi myös otsikkoon nähden OT, en osaa lisätä 1. viestiin "...tykki-...":(

122K60:n englanninkielisen esitteen mukaan suoritusarvot ovat seuraavat:
1520022671881.webp

122K60-prototyypppiase oli Israelissa kokeiltavana 1966-70, missä se asennettiin tela-alustalle, minulla on JTH ammuntapöytäkirjatkin:
1520022987331.webp

1520023042071.webp

Soltam M-68 on Tampellan kehittämä 155KAN68; sama ase, eri nimi.

Kuvan M-68@Sherman on Latrounin panssarimuseossa:
1520023581816.webp

M-68@Sherman-asennuksen lisäksi Soltam teki edelleen kehitetystä M-72 -tykistä "oikean" (=pyörivällä panssaritornilla varustetun) panssarihaupitsinkin, mutta vain kokeilukappaleen:
1520023358980.webp
 
Last edited by a moderator:
Laitetaan nyt tämäkin, vaikka se on julkaistu myös Ase-lehdessä.

Ensimmäinen versio krh-suuntain m/35:stä:
1520184614985.webp

Viimeiset m/35:een perustuvat eli krh-suuntain 94:n eri versiot eli NATO, Pv ja kevyt:
1520184793106.webp
 

Liitteet

J0h1F kirjoitti:
122 K 60:n suoritusarvoista tulee muuten mieleen, niin kuinka pitkä tykin kantama perusampumatarvikkeella oli? Jostain PV:n oppaasta muistan lukeneeni, että se oli "yli 25 km", mutta sen enempää en asiasta ole nähnyt.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kantamakysymykseen tuliki jo vastattua, mutta tässä vielä kuva ampumatarvikkeista:
1520246010987.webp
 
Esitteestä "155 mm:n kenttätykki malli 68/Tampella" 70-luvun alusta:
Tampella155esite001.webp
Tampella155esite002.webp
Tampella155esite003.webp
Tampella155esite004.webp
Sulkujärjestelmää esittävässa kuvassa teräksinen ns. Broadwellin renkaaseen (patentti US55762) perustuva tiivistys on häveliäästi jätetty pois, vaikka rakenteelle oli saatu patenttejakin (mm. FI54200) ts. se oli julkinen. Alla koulutus- ja esittelymateriaaliin kuuluneesta piirustuksesta:
0273.webp
Kaikkiaan 20-sivuisesta esitteestä tehtiin suomen-, englannin- saksan ja espanjankieliset versiot.
0545.webp
 
Last edited by a moderator:
Tuolla Valimossa tuli juhlituksi parikin vappuyötä 90-luvulla. Kelloportilta Valimolle oli oikealla puolella pitkä ja komea tehtaan tiiliseinä. Siinä arvosti niin tehtaan kokoa kuin tyylitajua.
Valimossa oli muuten myös Windows 95:n Suomen julkkarit.
:-)
 
Tampellan 155 mm kenttätykeissä sulkukappaleen (kiilan) ja panoskammion saumassa käytettävä tiivistys, ns. Broadwellin rengas, perustuu englantilaisen Louis Wells Broadwellin keksintöihin 1860-luvulta, tässä amerikkalainen patentti US55762 vuodelta 1866:

1520505419284.webp
Tässä Tampellan tiivistekehittelyn kulkua .


1520505516385.webp
Ylärivi 1 ja 2 vasemmalta: 152HX-koetykissä käytettiin aluksi152 H/37:n saksalaisvalmisteisesta teräshylsystä lyhennyttyä tumppihylsyä. Seuraavaksi putkeen / kiilaan vaihdettiin tarvittavat osat ja ammuttiin ensimmäiset testit terästiivisteellä kesäkuussa 1967.

Terästiivisteen suuri ideahan on, että kalliita / raskaita / huoltoketjua rasittavia hylsyjä ei enää tarvita.

1520506463160.webp

Ylärivi oikealla: 155KAN68/Soltam M-68 -tykkiä varten tiiviste skaalattiin suuremmaksi.

Alarivi vasemmalla: varikkotyönä tehty käyttökelvoton piraattitiiviste.

Alarivi keskellä: 155GH45T-tykin tiiviste on halkaisijaltaan pienempi, mikä pienentää lukkorasituksia. Lisäksi muoto on yksinkertaisempi. Pitsiksi palaneen tiivisteen väliin on tahallaan jätetty panospussin nyörejä sen tutkimiseksi, mitä tapahtuu ja vaarantuuko miehistö (ei).

1520506257725.webp

Alarivi oikealla: 155GH52 / 155K98-tykissä tiivisteen halkaisijaa on onnistuttu pienentämään vielä hiukan.

130/53TK-rannikkotykkitornissa käytetään samaa tiivistysratkaisua ja tällöin (80-luvun alku) heräsi kysymys siitä, mitä miehistölle tapahtuu suljetun panssarikuvun sisällä, jos tiiviste vuotaa. Asia ratkaistiin niin, että täyspanoslaukauksella ladatun aseen tiivisteen väliin laitettiin partakoneen terän paloja, aseen pääsuunnittelija insinööri Heikki Collanus asettui ampujaksi, luukut suljettiin ja sitten vain tulta! Ongelmitta.
1520507060934.webp
EDIT:

Sen verran vielä tuosta tiivisteestä, että ILMAN tiivistettä ampuminen on kuolemaksi: IDF:n jampat ampuivat tuolla M-68@Sherman -yhdistelmällä ilman tiivistettä ja kaikki tuon peltikuoren sisällä kuolivat. Tästä syystä myöhemmissä Tampella-tykeissä on tiivistevarmistin, joka estää kiilan sulkemisen tiivisteen ollessa poissa paikaltaan.
 
Last edited by a moderator:
155HX Niinisalossa 1967, kuvat Jaakko Sillanpää.

Valto Sihvo, Tauno Suntinen, tuntematon, tuntematon, tuntematon, Paavo Manninen, tuntematon.
1520511161049.webp

1520511095572.webp

1520511219474.webp
Ragnar Landstedt, Tauno Suntinen, Valto Sihvo, Heikki Collanus, tuntematon.
1520511282335.webp
Paavo Manninen, tuntematon, Heikki Collanus, Tauno Suntinen.
1520511431315.webp

1520526493912.webp
 
Last edited by a moderator:
Vuonna 1936 Tampella teki Liettuaan 100 kpl 81 mm:siä Brandt-mallin kranaatinheittimiä, vuonna 1934 sovitun yhteistyösopimuksen mukaisesti:
1520623365200.webp
1520623500854.webp

1520623555342.webp
Aseosaston 1. johtajan Aarne Tuomolan laatima vuosiraportti 1936:
1520624189626.webp

Netin syövereistä löytyi yksi ainokainen kuva Liettuan 81 krh.sta:
1520624080421.webp

Jollain käsittämättömällä tavalla (ref. RyssysysR) yksi Liettuan heittimistä on säilynyt näihin päiviin saakka:
http://www.primeportal.net/armory/yuri_pasholok/81mm_brand_mortar_mod.1934/

Suomesta löytyy ampumataulukko:
1520623846853.webp
Ja suuntain (1/6400v):
1520623954769.webp
 
Ei tykinteko aina ole silkkaa riemusaattoa: vuonna 1971 katkesi 155KAN68-tykin n:o 70211 kiila koeammunnassa täydellisesti poikki, syynä Lokomon materiaali- ja lämpökäsittelyvika. Ammunta tapahtui suojatoimenpitein, joten henkilöstövahingoilta vältyttiin.
1520669227515.webp
Tapahtuma johti muutoksiin materiaalispesifikaatiossa, valmistusprosessissa ja sitä valvovassa kiilayksilökohtaisessa vaihetarkastuslistassa.

EDIT: Tampellan Aseosaston viimeisellä johtajalla Seppo Nikulalla oli sanonta: "Pakko sen on kestää, kun on tykkiteräkseksi ryhtynyt"
 
Last edited by a moderator:
Tampellan 155KAN68 ja asentaja Harri Arra 02.12.1971 Näsijärven rannassa:
1520670414109.webp
Tämä kuva päätyi Soltam M-68:n englanninkieliseen kalustokirjaankin, lumesta tulikin hiekkaa;):
1520670476316.webp
 
veeteetee kirjoitti:
Ei tykinteko aina ole silkkaa riemusaattoa: vuonna 1971 katkesi 155KAN68-tykin n:o 70211 kiila koeammunnassa täydellisesti poikki, syynä Lokomon materiaali- ja lämpökäsittelyvika. Ammunta tapahtui suojatoimenpitein, joten henkilöstövahingoilta vältyttiin.
Katso liite: 19980
Tapahtuma johti muutoksiin materiaalispesifikaatiossa, valmistusprosessissa ja sitä valvovassa kiilayksilökohtaisessa vaihetarkastuslistassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä teräslaatuja noissa käytettiin? Nuorrutus- vai hiilletysteräksiä?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top