Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

[J0h1F]

@veeteetee erittäin mielenkiintoisia kirjoituksia, kiitos vaivannäöstäsi niiden kirjoittamisessa tänne!

122 K 60:n suoritusarvoista tulee muuten mieleen, niin kuinka pitkä tykin kantama perusampumatarvikkeella oli? Jostain PV:n oppaasta muistan lukeneeni, että se oli "yli 25 km", mutta sen enempää en asiasta ole nähnyt.
Näin jälkiviisautena voisi todeta, että 122 K 60:n massamaiset hankinnat olisivat olleet pidemmälle kestävä ratkaisu, nimenomaan paremman kantamansa vuoksi. Nyt ei vielä tarvitsisi välttämättä puhua tykistön pääkaluston massavanhenemisesta, ainakaan yhtä vakavasta kuin mitä nyt, kun 122 H 63:n lyhyempi kantama on paljon vakavampi ongelma kuin 55 vuotta sitten.

Onko sinulla muuten myöskään tarkempaa tietoa Soltamin puolella tehdystä kokeilusta, jossa 122 K 60 asennettiin M4 Shermanin alustalle telatykki-idealla?



Kiinnostavaa olisi myös ylipäätään kuulla Tampellan ja Soltamin telatykkikokeiluista enemmän. Ilmeisesti Israel valmistikin 155 KAN 68/Soltam M-68:ia M4 Shermanin alustalle L-33/Ro'em -nimikkeellä, ja näitä ilmeisesti myös käytettiin Jom kippur -sodassa.
Oliko 155 KAN 68 teknisesti identtinen Soltam M-68:n kanssa?



Harkittiinko näiden telatykkien hankkimista tai kokeilemista ikinä Suomessa?

 

[Deleted member 266]

Kiitokset kiittämisestä: aloitin ketjun, kun väsyin väittelemään palstan v-luamatimiesten kanssa, nyt kirjoitan omaksi ilokseni

EDIT: suotakoon siis anteeksi myös otsikkoon nähden OT, en osaa lisätä 1. viestiin "...tykki-..."

122K60:n englanninkielisen esitteen mukaan suoritusarvot ovat seuraavat:


122K60-prototyypppiase oli Israelissa kokeiltavana 1966-70, missä se asennettiin tela-alustalle, minulla on JTH ammuntapöytäkirjatkin:




Soltam M-68 on Tampellan kehittämä 155KAN68; sama ase, eri nimi.

Kuvan M-68@Sherman on Latrounin panssarimuseossa:


M-68@Sherman-asennuksen lisäksi Soltam teki edelleen kehitetystä M-72 -tykistä "oikean" (=pyörivällä panssaritornilla varustetun) panssarihaupitsinkin, mutta vain kokeilukappaleen:

 

[ctg]

EDIT: suotakoon siis anteeksi myös otsikkoon nähden OT, en osaa lisätä 1. viestiin "...tykki-..."

Modeilla on tähän oikeus.

@setämies tai @baikal Voisitko lisätä otsikkoon tykki- sanan ?

 

[setämies]

Modeilla on tähän oikeus.

@setämies tai @baikal Voisitko lisätä otsikkoon tykki- sanan ?

@veeteetee pistätkö yv:llä otsikon jonka haluat, niin muokkailen kuntoon.

 

[setämies]

Ketjun otsikko muokattu:
Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

 

[Deleted member 266]

 

[Deleted member 266]

Laitetaan nyt tämäkin, vaikka se on julkaistu myös Ase-lehdessä.

Ensimmäinen versio krh-suuntain m/35:stä:


Viimeiset m/35:een perustuvat eli krh-suuntain 94:n eri versiot eli NATO, Pv ja kevyt:

 

[Deleted member 266]

Tässä vielä KRH SNT 94 käytössä 81 KRH 71Y m96:ssa:

Parempaa - jos sotimaan ruvetaan - 81 krh:tä saa hakea; keveämpiä toki löytyy

 

[Deleted member 266]

122 K 60:n suoritusarvoista tulee muuten mieleen, niin kuinka pitkä tykin kantama perusampumatarvikkeella oli? Jostain PV:n oppaasta muistan lukeneeni, että se oli "yli 25 km", mutta sen enempää en asiasta ole nähnyt.

Kantamakysymykseen tuliki jo vastattua, mutta tässä vielä kuva ampumatarvikkeista:

 

[Deleted member 266]

Esitteestä "155 mm:n kenttätykki malli 68/Tampella" 70-luvun alusta:




Sulkujärjestelmää esittävässa kuvassa teräksinen ns. Broadwellin renkaaseen (patentti US55762) perustuva tiivistys on häveliäästi jätetty pois, vaikka rakenteelle oli saatu patenttejakin (mm. FI54200) ts. se oli julkinen. Alla koulutus- ja esittelymateriaaliin kuuluneesta piirustuksesta:

Kaikkiaan 20-sivuisesta esitteestä tehtiin suomen-, englannin- saksan ja espanjankieliset versiot.

 

[Deleted member 266]

Ei varsinaisesti asejuttu, mutta täällä niitä tehtiin, Tampella 50-luvulla (?):

Ja sodan aikana 1941:

 

[Deleted member 266]

Pirkkalalainen taiteilija Armas Raunio asui Aseosaston tykkisuunnittelua johtaneen Heikki Collanuksen naapurissa ja teki Heikin aloitteesta kesällä 1974 sarjan akvarelleja ja yhden öljymaalauksen 155 mm tykin koeammunnoista Tampellan radalla.

Tässä pari akvarellia:

 

[PSS]

Tuolla Valimossa tuli juhlituksi parikin vappuyötä 90-luvulla. Kelloportilta Valimolle oli oikealla puolella pitkä ja komea tehtaan tiiliseinä. Siinä arvosti niin tehtaan kokoa kuin tyylitajua.
Valimossa oli muuten myös Windows 95:n Suomen julkkarit.

 

[Deleted member 266]

Tampellan 155 mm kenttätykeissä sulkukappaleen (kiilan) ja panoskammion saumassa käytettävä tiivistys, ns. Broadwellin rengas, perustuu englantilaisen Louis Wells Broadwellin keksintöihin 1860-luvulta, tässä amerikkalainen patentti US55762 vuodelta 1866:


Tässä Tampellan tiivistekehittelyn kulkua .



Ylärivi 1 ja 2 vasemmalta: 152HX-koetykissä käytettiin aluksi152 H/37:n saksalaisvalmisteisesta teräshylsystä lyhennyttyä tumppihylsyä. Seuraavaksi putkeen / kiilaan vaihdettiin tarvittavat osat ja ammuttiin ensimmäiset testit terästiivisteellä kesäkuussa 1967.

Terästiivisteen suuri ideahan on, että kalliita / raskaita / huoltoketjua rasittavia hylsyjä ei enää tarvita.



Ylärivi oikealla: 155KAN68/Soltam M-68 -tykkiä varten tiiviste skaalattiin suuremmaksi.

Alarivi vasemmalla: varikkotyönä tehty käyttökelvoton piraattitiiviste.

Alarivi keskellä: 155GH45T-tykin tiiviste on halkaisijaltaan pienempi, mikä pienentää lukkorasituksia. Lisäksi muoto on yksinkertaisempi. Pitsiksi palaneen tiivisteen väliin on tahallaan jätetty panospussin nyörejä sen tutkimiseksi, mitä tapahtuu ja vaarantuuko miehistö (ei).



Alarivi oikealla: 155GH52 / 155K98-tykissä tiivisteen halkaisijaa on onnistuttu pienentämään vielä hiukan.

130/53TK-rannikkotykkitornissa käytetään samaa tiivistysratkaisua ja tällöin (80-luvun alku) heräsi kysymys siitä, mitä miehistölle tapahtuu suljetun panssarikuvun sisällä, jos tiiviste vuotaa. Asia ratkaistiin niin, että täyspanoslaukauksella ladatun aseen tiivisteen väliin laitettiin partakoneen terän paloja, aseen pääsuunnittelija insinööri Heikki Collanus asettui ampujaksi, luukut suljettiin ja sitten vain tulta! Ongelmitta.

EDIT:

Sen verran vielä tuosta tiivisteestä, että ILMAN tiivistettä ampuminen on kuolemaksi: IDF:n jampat ampuivat tuolla M-68@Sherman -yhdistelmällä ilman tiivistettä ja kaikki tuon peltikuoren sisällä kuolivat. Tästä syystä myöhemmissä Tampella-tykeissä on tiivistevarmistin, joka estää kiilan sulkemisen tiivisteen ollessa poissa paikaltaan.

 

[Deleted member 266]

155HX Niinisalossa 1967, kuvat Jaakko Sillanpää.

Valto Sihvo, Tauno Suntinen, tuntematon, tuntematon, tuntematon, Paavo Manninen, tuntematon.





Ragnar Landstedt, Tauno Suntinen, Valto Sihvo, Heikki Collanus, tuntematon.

Paavo Manninen, tuntematon, Heikki Collanus, Tauno Suntinen.

 

[Deleted member 266]

Vuonna 1936 Tampella teki Liettuaan 100 kpl 81 mm:siä Brandt-mallin kranaatinheittimiä, vuonna 1934 sovitun yhteistyösopimuksen mukaisesti:




Aseosaston 1. johtajan Aarne Tuomolan laatima vuosiraportti 1936:


Netin syövereistä löytyi yksi ainokainen kuva Liettuan 81 krh.sta:


Jollain käsittämättömällä tavalla (ref. RyssysysR) yksi Liettuan heittimistä on säilynyt näihin päiviin saakka:
http://www.primeportal.net/armory/yuri_pasholok/81mm_brand_mortar_mod.1934/

Suomesta löytyy ampumataulukko:

Ja suuntain (1/6400v):

 

[Panssari Salama]

Upeaa historiikkia, @veeteetee , kiitos näistä postauksista!

 

[Deleted member 266]

Ei tykinteko aina ole silkkaa riemusaattoa: vuonna 1971 katkesi 155KAN68-tykin n:o 70211 kiila koeammunnassa täydellisesti poikki, syynä Lokomon materiaali- ja lämpökäsittelyvika. Ammunta tapahtui suojatoimenpitein, joten henkilöstövahingoilta vältyttiin.

Tapahtuma johti muutoksiin materiaalispesifikaatiossa, valmistusprosessissa ja sitä valvovassa kiilayksilökohtaisessa vaihetarkastuslistassa.

EDIT: Tampellan Aseosaston viimeisellä johtajalla Seppo Nikulalla oli sanonta: "Pakko sen on kestää, kun on tykkiteräkseksi ryhtynyt"

 

[Deleted member 266]

Tampellan 155KAN68 ja asentaja Harri Arra 02.12.1971 Näsijärven rannassa:

Tämä kuva päätyi Soltam M-68:n englanninkieliseen kalustokirjaankin, lumesta tulikin hiekkaa:

 

[Deleted member 2762]

Ei tykinteko aina ole silkkaa riemusaattoa: vuonna 1971 katkesi 155KAN68-tykin n:o 70211 kiila koeammunnassa täydellisesti poikki, syynä Lokomon materiaali- ja lämpökäsittelyvika. Ammunta tapahtui suojatoimenpitein, joten henkilöstövahingoilta vältyttiin.
Katso liite: 19980
Tapahtuma johti muutoksiin materiaalispesifikaatiossa, valmistusprosessissa ja sitä valvovassa kiilayksilökohtaisessa vaihetarkastuslistassa.

Mitä teräslaatuja noissa käytettiin? Nuorrutus- vai hiilletysteräksiä?