Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM
Tykin kiilan materiaali on pinnastaan nitrattu nuorrutusteräs, speksi on Hyvin Tiukka ja ihan erikseen tähän tarkoitukseen kehitetty ts. luonteeltaan Company Confidential.

Tampellan 81 krh:n rakennetta on hierottu yksinkertaisemmaksi ja kestävämmäksi vuodesta 1934, sillä on käyty talvi-, jatko- ja Lapin sota, se on kestänyt varusveijarikäytössä vuosikymmenet, sillä osuu ja nykyinen vastalevy m/96 ja suuntain m/94 olivat lopullinen kruunu. Jane´s Infantry Weapons -kirjaa tai internetin ihmeellistä maailmaa tutkimalla selviää, että huomattavan suuri osa maailman 81 krh:istä on Tampella / Soltam / Salgad -sukua, mikä sekin kertoo paljon.


Salgadin mainos 1984 kevyt.jpg
EDIT: Lontoon toimisto oli/on Zabludowiczien (alussa Shlomo, nyttemmin Chaim/Poju) omistama Tamares Ltd, Kööpenhaminan toimisto oli A/S Wejra.
 
Last edited by a moderator:
Tykin kiiloista kun tuli juttua, niin tässä koneenpiirustustaidetta 50-luvulta, 122 K/60:
Katso liite: 1520695302618.png
Katso liite: 1520695394692.png

Nykyajan CAD-suunnittelijapolvi ei varmaankaan edes tajua, millaista taitoa noiden piirtämiseen käsin on tarvittu. Toinen juttu on, että suunniteluohjelmia väsääviltä kolaolleilta on jäänyt Koneenpiirustus 1 ja 2 väliin, eikä ohjelmilla enää edes saa aikaan kunnollista kokoonpanokuvaa; kaikki opit viivanpaksuuksista, osaleikkauksista jne. on unohdettu:(
 
Juurikin samaa mieltä. Jo tuo tauti leviää, enää ei vasta valmistunut koneistajakaan osaa tulkita kuvia:mad:
 
Lisää koneenpiirustustaidetta eli 122 K/60:n kokoonpanokuva syksyltä 1959, otsikkotaulussa suunnittelijan kohdalla aseen pääsuunnittelijan, myöhemmin ystäväni ja mentorini Heikki Collanuksen kuittaus.

Vuonna 1990 kävimme Niinisalossa tykistömuseon päivänä, jollloin 155K83 oli näytillä. Riemastunut HC meni heti tykin ääreen, jolloin varusmies alkoi varoitella tykkiin koskemisen vaarallisuudesta. Heikki tähän: "Ei tarvitse selittää, olen tämän tykin pääsuunnittelija":) ja alikersantti poistui naama punaisena.

1520698738896.png
 

Liitteet

  • 0584.jpg
    4.3 MB · Luettu: 30
Vuonna 1990 kävimme Niinisalossa tykistömuseon päivänä, jollloin 155K83 oli näytillä. Riemastunut HC meni heti tykin ääreen, jolloin varusmies alkoi varoitella tykkiin koskemisen vaarallisuudesta. Heikki tähän: "Ei tarvitse selittää, olen tämän tykin pääsuunnittelija":) ja alikersantti poistui naama punaisena.
Varusmies oli tietysti aiheesta huolissaan, jos hänelle tuntemattomat veli @veeteetee sekä HC menivät lukkoa aukomaan. Tästäkin on edelleen edetty sääntö-Suomi hengessä, sillä Tykistö-100 näyttelyssä Senaatintorilla kuukausi sitten ei tykkiä esittelevä varusmieskaan saanut avata ja sulkea lukkoa. Tällaisen ohjeen antaja pelkäsi varmaan että uteliaiden katsojien nenät jäävät lukon väliin....

Jo esillä olleesta Broadwell-renkaasta voisi kiinnostavaa tarinaa olla enemmänkin. Lukon tiivistäminen ei ollut mikään helppo homma, sillä suurin paine122 K60:n panoskammiossa oli 2500 kp/cm eli juomalasin kokoiseen alueeseen kohdistui veturin paino. Myöhemmissä versioissa paine oli tietysti vielä korkeampi; tarkkoja lukemia ei kai ole julkaistu.
 
Tuo juomalasijuttu toi mieleen tämän:

Entisen esimieheni mukaan (en koskaan tarkistanut):
*155K83:n putkiaikainen teho ylittää Loviisan ydinvoimalan
*kaikki (tuolloisen) maailman ihmiset sopivat Inarinjärven jäälle niin, että jokaiselle on oma neliömetrinsä
*155K83:n kun sijoittaa tuliasemaan siihen keskelle, niin kaikki voidaan tappaa siitä (= kantama + 360 asteen sektori)
*kaikki ye-everstit kun sijoitetaan napapiirille pitämään toisiaan kädestä...niin se on helvetin hyvä;)

1520703897206.png
 
[QUOTE="aab, post: 591492, member: 1976"Tykeistä tai krh:sta mitään ymmärtämättä pitää kysyä mikä teki tästä niin erinomaisen verrattuna muihin vastaaviin?[/QUOTE]

Erinomaisen siitä tekee:

- toimintavarma rakenne joka sietää lunta, jäätä, hiekkaa ja pölyä
- vastimen muotoilu
- liikkuvien osien viimeistely ja sitä kautta tarkkuus joka vaikuttaa suoraan itse aseen osuma tarkkuuteen
- pitkän kehityksen myötä syntynyt ergonomia

Totuuden nimissä on kuitenkin myönnettävä, että 81KRH71Y96 on kohtuuttoman painava suhteessa muihin vastaaviin aseisiin.
 
Vuonna 1936 Tampella teki Liettuaan 100 kpl 81 mm:siä Brandt-mallin kranaatinheittimiä, vuonna 1934 sovitun yhteistyösopimuksen mukaisesti:
Ja suuntain (1/6400v):

Eli Liettua siirtyi 6400 jakoiseen ympyrään 6000 jakoisen sijasta päinvastoin kuin Suomi? Onpa mielenkiintoista, mitenköhän Viro ja Latvia tekivät samaan aikaan?
 
Puhtaasti ulkomuistista ja lähteitä käyttämättä sanoisin seuraavaa:

6000 jakoinen ymypyrä on ollut käytössä ainakin Venäjällä ja Neuvostoliitossa, 6300 jakoinen Ruotsissa ja 6400 jakoinen tätä nykyä lähes kaikissa länsimaissa. Ilmailussa ja merenkulussa on käytetty muitakin kulman yksiköitä mutta siitä en tiedä mitään.

Suomeen 6000 jakoinen on periytynyt Venäjältä eikä sitä ole haluttu aiemmin muuttaa arvatenkin osin siksi, että NL:sta hankittu kalusto on ollut yhteensopivaa. 6400 jakoista kalustoakin on ollut historian saatossa syystä jota en osaa tutkimatta sanoa, nykyisin taas kaikissa uusissa välineissä on oltava sekä 6000 että 6400 yhteensopivuus. Asteita on käytetty joissakin epäsuorantulen välineissä kuten kulmatasaimissa . Uusasteita eli gooneja käytetään erilaisessa laskennassa mutta manuaalisesti toimittaessa niihin ei törmää.

Miksi sitten useita erilaisia jakoja? 6000 on helpoin ymmärtää ja muistaa koska se toimii kuten kello taulu mutta se aiheuttaa virhettä käytettäessä ns. piirukolmiota (tai tykkimiehen kolmiota tai millä nimellä sitä sitten kutsuukin) koska . 6300 on lähinnä (6283) oikeaa mutta melko hankala käyttää muistin varaisesti koska esimerkiksi tasoetelä on lukuna 3150 eikä mikään tasaluku. 6400 taas on sopiva kompromissi.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
No just löysin Wikipediasta selityksen ja noinhan se tosiaan meni. (Huono mittayksikkö; aina likiarvo, joskin helppo käyttää.)
 
Tässä yksi historian harha-askel, 81 Krh/42.

Otetaan venäläisen 50 Krh/40:n tuki (SA 113240):
1520789968575.png
Katkaistaan pilalle ammutusta 81 krh:n putkesta pätkä, suunnitellaan uusi suuntain ja vastalevy ja Tampellan 81 Krh/42 m/Donner on syntynyt (SA 115499):
1520790019147.png
50 Krh/39:n tukeen perustuva versio todettiin paremmaksi, eikä sekään ollut paljon, niitäkin Tampella teki vain pienen koesarjan, .
Tampellan 1943 vuosikertomuksen liitteessä todetaan Aseosaston toimittaneen 24 kpl 81 Krh/42:ia.
SA 12621:
1520790051485.png
SA126420:
1520790074005.png
SA16423; suupamaus oli perkeleellinen:
1520790101963.png

Ase n:o 18 löytyy (2014) USA:sta; putki on alunperin vuodelta 1934:
1520790922970.png
Peräkappale vuodelta 1943:
1520791015412.png
Tuki on vähän uupelolla eli tasauskoneisto puuttuu ja suuntain on jenkkimallinen Brandt:
1520791112959.png1520791183095.png
 

Liitteet

  • 1520791148895.png
    1520791148895.png
    380.1 KB · Luettu: 4
Last edited by a moderator:
Back
Top