Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM
Omaan versioonsa (20x113B) Tampella suunnitteli itse hylsyn / ammukset, kuka niitä sitten lopulta valmisti, ei ole tiedossani.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
M-68@Sherman-asennuksen lisäksi Soltam teki edelleen kehitetystä M-72 -tykistä "oikean" (=pyörivällä panssaritornilla varustetun) panssarihaupitsinkin, mutta vain kokeilukappaleen:
Katso liite: 19794
Oliko Tampellalla enää osaa tuossa?
Joku olikin jo Ylilaudalla ehtinyt kaivaa kuvia M-72:sta lisää, laitan tähän niistä mielestäni parhaan.
155mm-M-72-f-1.jpg

Mitenkä tuo Soltamin M-71 (ilmeisesti tuossa M-72:ssa siis käytettiin M-71:n 39-pituuskaliiperista putkea) oli suhteessa Tampellaan, oliko se myös Tampella-johtoisesti suunniteltu, vai tehtiinkö 155 KAN 68:sta pidempään putkeen siirtyminen Soltamin suunnitteluna?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Tampella suunnitteli 39-kaliiperisen aseen juuri virallisen välirikon aikoihin keväällä 1974; tässä 155HZ Niinisalossa 16.04.1974:
155HZ pitkä putki Nsalossa 16041974 kuva 8147-28.jpg
Aseessa huomiota herättävät myös sähköhydraulinen suuntaus (huomaa ohjausboxi johtoineen peruskehän takana) ja ns. korkea peräkappale, jossa pa-koneisto on peräkappaleen sisällä (kuten 155K83:ssa), ei sen päällä kuten aiemmissa malleissa (155KAN68, 155K74).

Perustuuko Soltam M-71:n putki tähän, ei ole tiedossani.

Tampellan arkistossa (nykyään ELKAssa) on piirustuksia ja speksejä panssarihaupitsiversiosta, mutta niidenkin lähde on auki:
1521476229860.png
Ylilautamiehille suosittelen https://elka.darchive.fi/YKSA3/publ...3107692600/YAM100300&ref=results&prevSearch=1

EDIT: tässä vielä 155HZ lyhyellä 33 kaliiperin putkella 20.12.1973:
155HZ lyhyt putki verstaalla 20121973 kuva 7909.jpg
 
Last edited by a moderator:
Tampella suunnitteli 39-kaliiperisen aseen juuri virallisen välirikon aikoihin keväällä 1974; tässä 155HZ Niinisalossa 16.04.1974:
Katso liite: 20330
Aseessa huomiota herättävät myös sähköhydraulinen suuntaus (huomaa ohjausboxi johtoineen peruskehän takana) ja ns. korkea peräkappale, jossa pa-koneisto on peräkappaleen sisällä (kuten 155K83:ssa), ei sen päällä kuten aiemmissa malleissa (155KAN68, 155K74).

Perustuuko Soltam M-71:n putki tähän, ei ole tiedossani.

Tampellan arkistossa (nykyään ELKAssa) on piirustuksia ja speksejä panssarihaupitsiversiosta, mutta niidenkin lähde on auki:
Katso liite: 20331
Ylilautamiehille suosittelen https://elka.darchive.fi/YKSA3/publ...3107692600/YAM100300&ref=results&prevSearch=1
Hetkinen niin, onko siis 155 K 74 sama kuin Soltam M-71 (siis se vedettävä, ei M-72)? Useiden lähteiden mukaan M-71 valmistui (nimestään huolimatta) vasta 1974, ja sehän nimenomaan on matalalla peräkappaleella. Vai onko M-71 155 K 72?
M-71-cannon-deployed.JPG
M-71-cannon-towed.JPG

Myöhemmätkin Soltamin/Elbitin tykit (Rascal, ATMOS ja ATHOS, ilmeisesti myös Sholef, mutta jälkimmäisestä en ole nähnyt kuvia sisältä) ovat näköjään matalalla peräkappaleella, niin olettaisin, että tuo korkea peräkappale ei ehtinyt mennä Soltamille - ainakaan valmiina lopullisessa muodossaan.

Täytyy hankkia tuo kirjoittamasi kirja ja lukea se, niin avautuu paremmin tuo Tampellan tykkien historia.
 
Viimeksi muokattu:
Suosittelen kirjaa, tarina on (turhankin) monipolvinen. Tässä liittyviä sivuja:
1521483391945.png
155K74 oli Singaporen tykkisarjan "lunch boc special" eli 155KAN68:n kehitelmä:
1521483660976.png
1521483776240.png
Sinällään tuo vanha erillinen pa-koneisto on fiksumpi kuin korkean peräkappaleen sisälle tehty, mutta se on jo toinen juttu...
 
Hetkinen niin, onko siis 155 K 74 sama kuin Soltam M-71 (siis se vedettävä, ei M-72)? Useiden lähteiden mukaan M-71 valmistui (nimestään huolimatta) vasta 1974, ja sehän nimenomaan on matalalla peräkappaleella. Vai onko M-71 155 K 72?
Katso liite: 20333
Katso liite: 20334

Myöhemmätkin Soltamin/Elbitin tykit (Rascal, ATMOS ja ATHOS, ilmeisesti myös Sholef, mutta jälkimmäisestä en ole nähnyt kuvia sisältä) ovat näköjään matalalla peräkappaleella, niin olettaisin, että tuo korkea peräkappale ei ehtinyt mennä Soltamille - ainakaan valmiina lopullisessa muodossaan.

Täytyy hankkia tuo kirjoittamasi kirja ja lukea se, niin avautuu paremmin tuo Tampellan tykkien historia.

Arkistoni kaivelu kertoi seuraavaa:

Tampella / Aseosaston johtaja Paavo Manninen lähetti 13.05.1974 Soltamille yhteenvedon ammunnoista 16.-26.04.1974, joissa oli kokeiltu
1) vanhaa L33-pituista putkea
2) L33-pituista isommalla panoskammiolla varustettua M2-putkea
3) vanhalla panoskammiolla varustettua pidempää L39 putkea M3
Tällä perusteella voidaan väittää, että L39 putken kehitystyö tehtiin Tampellassa.

Mitä tulee M-68:n ja M-71:n kehityshistoriaan, Etablissements Salgad:in (= Tampellan / Soltamin välinen markkinointi-/IPR-/rahanjakoyhtiö) esite "The 155 mm towed gun-howitzer M-71 Type Tampella" kertoo seuraavaa:

Soltam M-71001.jpg
Tämä tieto siis on peräisin ns. hevosen suusta eli kyseessä ei ole internetin kierrätystuote;)

BTW, nuo värilliset M-71-kuvat ovat Ejercito de Chilen eli Chilen armeijan tykeistä.

Ylijäämänä myytäviä Soltam M-71 löytyy http://contact-kalia.com/product/soltam-m-71-howitzer/
 
Last edited by a moderator:
Voit luvallani ostaa itsellesi oluen - omalla rahalla;) Kiitos vastauksestasi, kunnialaukaus sille:

0279.jpg
Esimagnetoitu ammus näkyy piirtona nopeudenmittauskehysten etupuolella.

EDIT: kuvanselitystä:
1521642519807.png
 
Last edited by a moderator:
Tämä kuva tuli vastaan edellistä tietokoneelta etsiessä ja täytyy sanoa, että en enää muista, missä tämän sotasaaliiksi saadun Tampella 120 Krh/40:n kerrottiin olevan, olisiko ollut Astrakanissa tai jossain muualla Keski-Aasian monista ex-USSR-Brutopistaneista:
4aSab.jpg
120 Krh/40:ssähän ajopyörästö ei ole kiinni putkessa, kun ase on ampuma-asennossa. Oikea kuljetusasento SA-kuvassa 113210:
113210 120 mm krh ajovalmiusasennossa 120 Krh40.jpg
 
Last edited by a moderator:
Tämä kuva tuli vastaan edellistä tietokoneelta etsiessä ja täytyy sanoa, että enää muista, missä tämän sotasaaliiksi saadun Tampella 120 Krh/40:n kerrottiin olevan, olisiko ollut Astrakanissa tai jossain muualla Keski-Aasian monista ex-USSR-Brutopistaneista:
Katso liite: 20382
120 Krh/40:ssähän ajopyörästö ei ole kiinni putkessa, kun ase on ampuma-asennossa. Oikea kuljetusasento SA-kuvassa 113210:
Katso liite: 20384
Miten toi nyt ajetaan asemaan/asemasta kun jotenkin tuo brutopian kuva sotkee.

Jotenkin näin?
1. Ajetaan vastimenkuopalle tuki ampumasuuntaanpäin
2. Irrotetaan heinäharavan istuin jollin tuli vapautuu
3. Irtoitetaan aisat putkesta
4. Irroitetaan pyörästön panta putkesta
5.nostetaan putki ylös jolloin vastin tuleemaahan ja tuenjalka lataajan saappaasta läpi
6. Irrotetaan pyörästö
7. Kiinnitetään suuntain ja

Tuo pyörästön irroitraminen vähä nyt tökkii missä järjestyksessä panta irti putkesta ja milloin koulut irtoaa vastimesta.

Ja kuka jätti tän vihollisille?.. aina ei voi voittaa.
 
SA 23192 ase menossa tuliasemaan
1521659977582.png
SA 23193 ase ampuma-asennossa, tasauskoneistoa kiinnitetään
23193 (2).jpg
 
Miten toi nyt ajetaan asemaan/asemasta kun jotenkin tuo brutopian kuva sotkee.

Jotenkin näin?
1. Ajetaan vastimenkuopalle tuki ampumasuuntaanpäin
2. Irrotetaan heinäharavan istuin jollin tuli vapautuu
3. Irtoitetaan aisat putkesta
4. Irroitetaan pyörästön panta putkesta
5.nostetaan putki ylös jolloin vastin tuleemaahan ja tuenjalka lataajan saappaasta läpi
6. Irrotetaan pyörästö
7. Kiinnitetään suuntain ja

Tuo pyörästön irroitraminen vähä nyt tökkii missä järjestyksessä panta irti putkesta ja milloin koulut irtoaa vastimesta.

Ja kuka jätti tän vihollisille?.. aina ei voi voittaa.

Kuvassa heitin työnnetään montulle tuki ampumasuunnasta poispäin joka voi tarkoittaa sitä, että putkea ja sen mukana tukea käännetään 180 astetta jahka vastin on maassa. Tällainen menettely oli eräällä muullakin heitinmallilla (jonka tyyppimerkintää en enää muista) jota koulutuskäytössä näkyi vielä 90 luvullakin.
 
Kuvassa heitin työnnetään montulle tuki ampumasuunnasta poispäin joka voi tarkoittaa sitä, että putkea ja sen mukana tukea käännetään 180 astetta jahka vastin on maassa. Tällainen menettely oli eräällä muullakin heitinmallilla (jonka tyyppimerkintää en enää muista) jota koulutuskäytössä näkyi vielä 90 luvullakin.
Venäläinen sotasaalisheitin 120 KRH38. Ite en tykkimiehenä niiden kanssa ole pelannu, mutta 1970- ja 1980-lukujen kovapanosammunnoissa olivat tuttu näky.
 
120 Krh/38:n kalustokirjan (PE 1941)ohjeen mukaan homma menee näin, omakohtaista kokemusta ei ole:
1522133408841.png
 
Suosittelen kirjaa, tarina on (turhankin) monipolvinen. Tässä liittyviä sivuja:
Katso liite: 20337
155K74 oli Singaporen tykkisarjan "lunch boc special" eli 155KAN68:n kehitelmä:
Katso liite: 20338
Katso liite: 20339
Sinällään tuo vanha erillinen pa-koneisto on fiksumpi kuin korkean peräkappaleen sisälle tehty, mutta se on jo toinen juttu...
Tässä vielä koneenpiirustuspornoa eli 155KAN68:n piirustuksia;
0273.jpg0274.jpg
0275.jpg
Kuvat on piirretty & tekstitetty käsin tussilla, leikkauspinnat on tehty liimaamalla ao. kohtiin tarramuoville painettu rasterointi ja lopputulos on valokuvattu; hiukan vaikeampaa kuin nykyään, mutta kyllä piirustus sitten onkin parempi kuin millään näkemälläni CAD-ohjelmistolla tehty.
 
Last edited by a moderator:
Back
Top