Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

Pistetään nyt jälleen pätkä historiaa, 120 mm kaasujarru-krh (eli rekyylittömyyttä tavoitellut ase) vuodelta 1944; pöytäkirjakopioista kiitos Jarkko Vihavaiselle, www.jaegerplatoon.net:

View attachment 19728

View attachment 19729
Tampellasta Patriaan-kirjassa vuosiluku on väärin, todennäköisesti haastateltavan (Vesa Metsola tai Niilo Asikainen) väärin muistamana, itse kuvakopiossa kun ei vuosilukua ole lainkaan:
View attachment 19730
Työhuoneen siirto toi pintaan nämäkin 20+ vuotta hukassa olleet asiakirjakopiot, originaalit vei juutalaisten lakiasiamies Tampellan "viimeisessä puhdistuksessa". Evl Skorajev, johon otsikossa viitataan, oli Liittoutuneiden Valvontakomission (LVK) edustaja.
Kaasujarruaseet001.jpg Kaasujarruaseet002.jpg
 
@veeteetee erittäin mielenkiintoisia kirjoituksia, kiitos vaivannäöstäsi niiden kirjoittamisessa tänne!

122 K 60:n suoritusarvoista tulee muuten mieleen, niin kuinka pitkä tykin kantama perusampumatarvikkeella oli? Jostain PV:n oppaasta muistan lukeneeni, että se oli "yli 25 km", mutta sen enempää en asiasta ole nähnyt.
Näin jälkiviisautena voisi todeta, että 122 K 60:n massamaiset hankinnat olisivat olleet pidemmälle kestävä ratkaisu, nimenomaan paremman kantamansa vuoksi. Nyt ei vielä tarvitsisi välttämättä puhua tykistön pääkaluston massavanhenemisesta, ainakaan yhtä vakavasta kuin mitä nyt, kun 122 H 63:n lyhyempi kantama on paljon vakavampi ongelma kuin 55 vuotta sitten.

Onko sinulla muuten myöskään tarkempaa tietoa Soltamin puolella tehdystä kokeilusta, jossa 122 K 60 asennettiin M4 Shermanin alustalle telatykki-idealla?
122K60 Israelissa002.jpg
122K60 Israelissa003.jpg
122K60 Israelissa004.jpg 122K60 Israelissa005.jpg
Kuten viimeisestä merkinnästä näkyy, putki sulkukoneistoineen päätyi Tammerkosken rantaan. Vuonna 1991 Tampellan tuolloinen tj otti yhteyttä uuteen Vammas Oy:ön (jonne Aseyksikkö oli päätynyt) "hakekaa tykinputkenne pois" ja näin tehtiin. Putkea tarjottiin Tykistömuseolle Niinisaloon, mutta se ei kelvannut! Eihän tuolla mitään museaalista arvoa ollut, ensimmäisen täysin suomalaisen kenttätykin pääosilla:mad:. Modernisoiduista 130K90-60 -tykeistä jääneiden muiden 122K60-putkien kera tuokin päätyi Lievestuoreen varikolle, mistä se myytiin hyvinkääläiseen asekokoelmaan:eek:.

Tässä vielä todistus reissusta Israeliin:
122K60 Israelissa001.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tässä samainen tykki vastavalmistuneena Tampellan pihalla 24.06.1960, vierellään pääsuunnittelija ins Heikki Collanus (s. 13.05.1924 Turussa - k. 19.02.2007 Ikaalisissa) ja tykkihankintaa PE:ssa hoitanut maj Eino Vuorimies:
1521186853061.png

Kunniavieras HC ja viimeinen 155K98 luovutusjuhlassa Patrian pihalla Sastamalassa 29.04.2005:
1521187219468.png

HC:n CV:
HCn CV 001.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tässä sitten vähän erikoisempi 60 krh eli Fred(ric) Donnerin (s. 23.04.1904 - k. 31.12.1971) ajatuksiin perustunut TAM 15:
1521218067099.png
1521218090058.png
1521218112438.png
1521218137714.png
1521218163463.png
1521218192484.png

TAM 15 -heittimiä myytiin pieni näyte-erä Ruotsiin 1975, sopimuksen allekirjoittajina Tampellasta Aarne Lehmus ja Salgadin puolelta Shlomo Zabludowicz, suomalaisen miljönääri Chaim/Poju Zabludowiczin isä:
1521218593997.png

Tampellasta Patriaan -kirjaa siteeraten:
"Ruotsin FMV:lle 1976-79 toimitetut krh-varaosat (30 kpl 12 cm Grk m/41C putkia & peräkappaleita jne., 60 mm ja 81 mm krh-näyteaseita ja -ammuksia) ja pienet ammuserät, yhteisarvoltaan vajaat 3 mmk, toimitettiin vielä yhteistyössä Salgadin kanssa. Menettelynä oli, että materiaali toimitettiin Tampellalta FMV:lle, laskut osoitettiin Wejralle Tanskaan, Wejra laskutti FMV:ä ja Tampella sai maksun Salgadilta Lichtensteinista, Salgadin saadessa 15 % välitysprovision. Tämä oli viimeinen yhteinen projekti Tampellan Asesosaston ja Salgadin / Soltamin / Wejran välillä. 24 vuotta kestänyt side oli katkennut."

Ainakin vielä 200-luvun alussa Ruotsin pv:ien koeasemalla (Försvarets Forskningcenter Karlsborg, FFK) oli ruokalan eteisessä vitriinissä yksi TAM 15.
 
Viimeksi muokattu:
Tykkäykset: EK
50-luvulla Tampellan Aseosaston ensimmäisiä suuria tilauksia oli rannikkotykistön 152/45 Canet-tykkien putkittaminen 152/50 T -malliksi. Työn sai hoitaakseen nuori insinööri Heikki Collanus:
View attachment 1521309662876.png

152/50-T-putkitustyö valmiina Tampellassa, putken takana vasemmalla tykkimestari Isak Saksman.
0127.jpg
Uuden putken koemmuntaa Katajaluodossa olivat seuraamassa myös Tampellan Aseosaston johtaja ye-evl.evp. Paavo Manninen (2. oikealta) ja putkituksen suunnittelija ins. Heikki Collanus (oikealla).

0129.jpg
0131.jpg
Canetin takana vasemmalla alhaalla häämöttää 122 K/55 -tykin putki 122 K/31 -tykin lavetilla ja 130/50 N -tykin sulkulaitteella:
152-50T ammunta kuva 03.jpg
0133.jpg 152-50T ammunta kuva 09.jpg

Yksityiskohtana kerrottakoon, että viimeiset Canet-putkitukset tehtiin Vammas Oy:ssä 90-luvun alussa; siinä oli vieraille selittämistä, kun asehallin lattialla oli neljä putkea, joiden putken vaipan peräpäässä oli Venäjän tsaarinaikaiset kotkat ja vuosiluvut tyyliä 1906:) Ja viereisellä lavalla oli Arma Aboalle tehdyn mustaruutitykin putki:eek: Ja tehdaskierroksen huipennukseksi ammusyksikön välikössä oli kokonainen vuori kunnostettavien 152 amatolikranaattien pajukoreja, jokaisen pohjassa Adolfin aikainen hakaristikotka...As you can see Vammas is a very modern factory...

EDIT: tässä vielä parempi kuva tuosta 122 K/55:stä, aseen vieressä DI Per Andersson, joka kuoli lento-onnettomuudessa pääsiäisenä 1958 (https://nakoislehti.hs.paskamedia.fi/2d9f3634-d31e-4151-ba37-f9c93b9e3693/3?q=): 0278.jpg
EDIT 2: Tämä kuva maksoi yhden miehen työpaikan: poliittisesti vasemmalle kallellaan ollut työntekijä otti vuonna 1979 Tampellan Aseosaston pihalla kuvan putkitukseen tulevasta Canetin putkesta, todisteeksi "salaisista asetöistä". Valokuvaus alueella oli ehdottomasti kielletty, joten filmi takavarikoitiin ja mies sai kenkää.
0134.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tampellan 155KAN68 ja asentaja Harri Arra 02.12.1971 Näsijärven rannassa:
View attachment 19981
Tämä kuva päätyi Soltam M-68:n englanninkieliseen kalustokirjaankin, lumesta tulikin hiekkaa;):
View attachment 19982
Tähän tykkiin liittyy yksi tarina: 9500 kg painavaa tykkiä hinattiin (jarruttomana) Tampellan kaksiakselisella Vanaja-kuorma-autolla Niinisaloon ja takaisin. Eräs nuori ja tuore Aseosaston insinööri huolestui yhdistelmän laillisuudesta ja kyseli Tampellan kuljetuspäälliköltä (kuulemani mukaan mies, joka ehdotti Mannerheimille Suomen äideille suunnattua päiväkäskyä ja myös puolustusministerinä toimineen Anneli Tainan isä), pitäisikö asiaa selvittää: "Ei kysytä, jos käry käy, selitellään sitten!"
1521316758286.png
 
Viimeksi muokattu:
Niinhän tuolla ylempänä sanotaan: "Canetin takana vasemmalla alhaalla häämöttää 122 K/55 -tykin putki 122 K/31 -tykin lavetilla ja 130/50 N -tykin sulkulaitteella"

Tampellasta Patriaan -kirjasta:
1521319229712.png
 
Ihmettelin kauan aikaa, mikä tämä mahtaa olla, mutta huolellisemmalla lukemisella tieto löytyi Aseosaston johtajan Aarne Tuomolan 25.06.1940 tekemästä muistiosta "Tietoja Aseosaston toiminnasta":
1521371145684.png


1521370964403.png 1521370964403.png
BTW, kun tuo 24,27 Mmk kerrotaan rahanarvokertoimella 0,3554, saadaan yksittäisen 120 Krh/40 -heittimen nykyarvoksi 53,8 kEUR, mikä on todella halpa hinta.
 
Viimeksi muokattu:
Merkittävä virstanpylväs Tampellan / Vammaksen tykkituotannossa oli sadas 155K83 n:o 8400, joka valmistui toukokuussa 1995 ja sai nimen Heikki, pääsuunnittelija Heikki Collanuksen mukaan. Ylälavetin kyljessä on messinkilaatta, jossa teksti Heikki ja HC:n puumerkki.

Tykki ja tekijänsä Vammas Oy Aseyksikön edessä:
155K83 no 8400 ja tekijät PS.jpg
 
Top