Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ei mitään tarkkaa tietoa, mutta se on takuuvarmaa, että tarkkuus ei ainakaan parantunut.
 
Pistetään nyt jälleen pätkä historiaa, 120 mm kaasujarru-krh (eli rekyylittömyyttä tavoitellut ase) vuodelta 1944; pöytäkirjakopioista kiitos Jarkko Vihavaiselle, www.jaegerplatoon.net:

Katso liite: 19728

Katso liite: 19729
Tampellasta Patriaan-kirjassa vuosiluku on väärin, todennäköisesti haastateltavan (Vesa Metsola tai Niilo Asikainen) väärin muistamana, itse kuvakopiossa kun ei vuosilukua ole lainkaan:
Katso liite: 19730
Työhuoneen siirto toi pintaan nämäkin 20+ vuotta hukassa olleet asiakirjakopiot, originaalit vei juutalaisten lakiasiamies Tampellan "viimeisessä puhdistuksessa". Evl Skorajev, johon otsikossa viitataan, oli Liittoutuneiden Valvontakomission (LVK) edustaja.
Kaasujarruaseet001.webpKaasujarruaseet002.webp
 
@veeteetee erittäin mielenkiintoisia kirjoituksia, kiitos vaivannäöstäsi niiden kirjoittamisessa tänne!

122 K 60:n suoritusarvoista tulee muuten mieleen, niin kuinka pitkä tykin kantama perusampumatarvikkeella oli? Jostain PV:n oppaasta muistan lukeneeni, että se oli "yli 25 km", mutta sen enempää en asiasta ole nähnyt.
Näin jälkiviisautena voisi todeta, että 122 K 60:n massamaiset hankinnat olisivat olleet pidemmälle kestävä ratkaisu, nimenomaan paremman kantamansa vuoksi. Nyt ei vielä tarvitsisi välttämättä puhua tykistön pääkaluston massavanhenemisesta, ainakaan yhtä vakavasta kuin mitä nyt, kun 122 H 63:n lyhyempi kantama on paljon vakavampi ongelma kuin 55 vuotta sitten.

Onko sinulla muuten myöskään tarkempaa tietoa Soltamin puolella tehdystä kokeilusta, jossa 122 K 60 asennettiin M4 Shermanin alustalle telatykki-idealla?
122K60 Israelissa002.webp
122K60 Israelissa003.webp
122K60 Israelissa004.webp122K60 Israelissa005.webp
Kuten viimeisestä merkinnästä näkyy, putki sulkukoneistoineen päätyi Tammerkosken rantaan. Vuonna 1991 Tampellan tuolloinen tj otti yhteyttä uuteen Vammas Oy:ön (jonne Aseyksikkö oli päätynyt) "hakekaa tykinputkenne pois" ja näin tehtiin. Putkea tarjottiin Tykistömuseolle Niinisaloon, mutta se ei kelvannut! Eihän tuolla mitään museaalista arvoa ollut, ensimmäisen täysin suomalaisen kenttätykin pääosilla:mad:. Modernisoiduista 130K90-60 -tykeistä jääneiden muiden 122K60-putkien kera tuokin päätyi Lievestuoreen varikolle, mistä se myytiin hyvinkääläiseen asekokoelmaan:eek:.

Tässä vielä todistus reissusta Israeliin:
122K60 Israelissa001.webp
 
Last edited by a moderator:
Tässä samainen tykki vastavalmistuneena Tampellan pihalla 24.06.1960, vierellään pääsuunnittelija ins Heikki Collanus (s. 13.05.1924 Turussa - k. 19.02.2007 Ikaalisissa) ja tykkihankintaa PE:ssa hoitanut maj Eino Vuorimies:
1521186853061.webp

Kunniavieras HC ja viimeinen 155K98 luovutusjuhlassa Patrian pihalla Sastamalassa 29.04.2005:
1521187219468.webp

HC:n CV:
HCn CV 001.webp
 
Last edited by a moderator:
Tampellan 60 mm:n krh:istä malli 60 Krh/60 eli "60 mm Tampella mortar Model 60" oli se ase, jonka pohjalta Salgad / Soltam tekivät omat maailmanmaineeseen nousseet mallinsa:
1521191178233.webp
1521191205736.webp
1521191232105.webp
1521191264627.webp
Tämän pienempää suuntainta tuskin on nähty:
1521191306731.webp
1521191328067.webp
1521191347991.webp
1521191371511.webp
 
Tässä sitten vähän erikoisempi 60 krh eli Fred(ric) Donnerin (s. 23.04.1904 - k. 31.12.1971) ajatuksiin perustunut TAM 15:
1521218067099.webp
1521218090058.webp
1521218112438.webp
1521218137714.webp
1521218163463.webp
1521218192484.webp

TAM 15 -heittimiä myytiin pieni näyte-erä Ruotsiin 1975, sopimuksen allekirjoittajina Tampellasta Aarne Lehmus ja Salgadin puolelta Shlomo Zabludowicz, suomalaisen miljönääri Chaim/Poju Zabludowiczin isä:
1521218593997.webp

Tampellasta Patriaan -kirjaa siteeraten:
"Ruotsin FMV:lle 1976-79 toimitetut krh-varaosat (30 kpl 12 cm Grk m/41C putkia & peräkappaleita jne., 60 mm ja 81 mm krh-näyteaseita ja -ammuksia) ja pienet ammuserät, yhteisarvoltaan vajaat 3 mmk, toimitettiin vielä yhteistyössä Salgadin kanssa. Menettelynä oli, että materiaali toimitettiin Tampellalta FMV:lle, laskut osoitettiin Wejralle Tanskaan, Wejra laskutti FMV:ä ja Tampella sai maksun Salgadilta Lichtensteinista, Salgadin saadessa 15 % välitysprovision. Tämä oli viimeinen yhteinen projekti Tampellan Asesosaston ja Salgadin / Soltamin / Wejran välillä. 24 vuotta kestänyt side oli katkennut."

Ainakin vielä 200-luvun alussa Ruotsin pv:ien koeasemalla (Försvarets Forskningcenter Karlsborg, FFK) oli ruokalan eteisessä vitriinissä yksi TAM 15.
 
Last edited by a moderator:
50-luvulla Tampellan Aseosaston ensimmäisiä suuria tilauksia oli rannikkotykistön 152/45 Canet-tykkien putkittaminen 152/50 T -malliksi. Työn sai hoitaakseen nuori insinööri Heikki Collanus:
Katso liite: 1521309662876.webp

152/50-T-putkitustyö valmiina Tampellassa, putken takana vasemmalla tykkimestari Isak Saksman.
0127.webp
Uuden putken koemmuntaa Katajaluodossa olivat seuraamassa myös Tampellan Aseosaston johtaja ye-evl.evp. Paavo Manninen (2. oikealta) ja putkituksen suunnittelija ins. Heikki Collanus (oikealla).

0129.webp
0131.webp
Canetin takana vasemmalla alhaalla häämöttää 122 K/55 -tykin putki 122 K/31 -tykin lavetilla ja 130/50 N -tykin sulkulaitteella:
152-50T ammunta kuva 03.webp
0133.webp152-50T ammunta kuva 09.webp

Yksityiskohtana kerrottakoon, että viimeiset Canet-putkitukset tehtiin Vammas Oy:ssä 90-luvun alussa; siinä oli vieraille selittämistä, kun asehallin lattialla oli neljä putkea, joiden putken vaipan peräpäässä oli Venäjän tsaarinaikaiset kotkat ja vuosiluvut tyyliä 1906:) Ja viereisellä lavalla oli Arma Aboalle tehdyn mustaruutitykin putki:eek: Ja tehdaskierroksen huipennukseksi ammusyksikön välikössä oli kokonainen vuori kunnostettavien 152 amatolikranaattien pajukoreja, jokaisen pohjassa Adolfin aikainen hakaristikotka...As you can see Vammas is a very modern factory...

EDIT: tässä vielä parempi kuva tuosta 122 K/55:stä, aseen vieressä DI Per Andersson, joka kuoli lento-onnettomuudessa pääsiäisenä 1958 (https://nakoislehti.hs.fi/2d9f3634-d31e-4151-ba37-f9c93b9e3693/3?q=):0278.webp
EDIT 2: Tämä kuva maksoi yhden miehen työpaikan: poliittisesti vasemmalle kallellaan ollut työntekijä otti vuonna 1979 Tampellan Aseosaston pihalla kuvan putkitukseen tulevasta Canetin putkesta, todisteeksi "salaisista asetöistä". Valokuvaus alueella oli ehdottomasti kielletty, joten filmi takavarikoitiin ja mies sai kenkää.
0134.webp
 
Last edited by a moderator:
Tampellan 155KAN68 ja asentaja Harri Arra 02.12.1971 Näsijärven rannassa:
Katso liite: 19981
Tämä kuva päätyi Soltam M-68:n englanninkieliseen kalustokirjaankin, lumesta tulikin hiekkaa;):
Katso liite: 19982

Tähän tykkiin liittyy yksi tarina: 9500 kg painavaa tykkiä hinattiin (jarruttomana) Tampellan kaksiakselisella Vanaja-kuorma-autolla Niinisaloon ja takaisin. Eräs nuori ja tuore Aseosaston insinööri huolestui yhdistelmän laillisuudesta ja kyseli Tampellan kuljetuspäälliköltä (kuulemani mukaan mies, joka ehdotti Mannerheimille Suomen äideille suunnattua päiväkäskyä ja myös puolustusministerinä toimineen Anneli Tainan isä), pitäisikö asiaa selvittää: "Ei kysytä, jos käry käy, selitellään sitten!"
1521316758286.webp
 
Last edited by a moderator:
Niinhän tuolla ylempänä sanotaan: "Canetin takana vasemmalla alhaalla häämöttää 122 K/55 -tykin putki 122 K/31 -tykin lavetilla ja 130/50 N -tykin sulkulaitteella"

Tampellasta Patriaan -kirjasta:
1521319229712.webp
 
Ihmettelin kauan aikaa, mikä tämä mahtaa olla, mutta huolellisemmalla lukemisella tieto löytyi Aseosaston johtajan Aarne Tuomolan 25.06.1940 tekemästä muistiosta "Tietoja Aseosaston toiminnasta":
1521371145684.webp


1521370964403.webp1521370964403.webp
BTW, kun tuo 24,27 Mmk kerrotaan rahanarvokertoimella 0,3554, saadaan yksittäisen 120 Krh/40 -heittimen nykyarvoksi 53,8 kEUR, mikä on todella halpa hinta.
 
Last edited by a moderator:
Tämän rannassa häämöttävän rakennelman (betonibunkkeri??) joku ehkä tunnistaa:

1521400111852.webp
 
Merkittävä virstanpylväs Tampellan / Vammaksen tykkituotannossa oli sadas 155K83 n:o 8400, joka valmistui toukokuussa 1995 ja sai nimen Heikki, pääsuunnittelija Heikki Collanuksen mukaan. Ylälavetin kyljessä on messinkilaatta, jossa teksti Heikki ja HC:n puumerkki.

Tykki ja tekijänsä Vammas Oy Aseyksikön edessä:
155K83 no 8400 ja tekijät PS.webp
 
Back
Top