Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onko jäsen @veeteetee llä tietoa sytyttimistä? Joskus parikymmentä vuotta sitten nöösipoikana koneistelin protoja herätesytyttimiin, mitkä käsittääkseni päätyivät kmyös kranaatinheittimiin. Käsittääkseni sytyttimessä oli sisällä pieni propelli joka tuotti virtaa laserille joka sitten alkoi mittaamaan kranaatin korkeutta. Tais päätyä aikoinaan Oulun suuntaan nuo sytyttimet.

Oululaisen Noptelin kehittämä optinen HESY, josta tiedän saman verran kuin sika tuulimyllyistä; nähty on...
 
Oululaisen Noptelin kehittämä optinen HESY, josta tiedän saman verran kuin sika tuulimyllyistä; nähty on...
No tietämystä silti oli. Oli siihen aikaan, sen aikaisilla koneilla aika hauska koneistettava. Lähtikö tuote koskaan ns lentoon vai jäikö kehitysasteelle?
 
Oululaisen Noptelin kehittämä optinen HESY, josta tiedän saman verran kuin sika tuulimyllyistä; nähty on...

No tietämystä silti oli. Oli siihen aikaan, sen aikaisilla koneilla aika hauska koneistettava. Lähtikö tuote koskaan ns lentoon vai jäikö kehitysasteelle?

Taisi olla yhteistyötä Junghans yhtiön kanssa joka niitä nykyään valmistaa. Netin syövereistä löytyy ainakin PX581 malli joka vaikuttaa samalta mitä joskus aikoinaan itse ainakin nähnyt.
 
Taisi olla yhteistyötä Junghans yhtiön kanssa joka niitä nykyään valmistaa. Netin syövereistä löytyy ainakin PX581 malli joka vaikuttaa samalta mitä joskus aikoinaan itse ainakin nähnyt.

Jep juuri tuo sytytin se oli.
 
Tässä vielä 60KRH97 ja 81KRH97, nykyään Sotamuseon kokoelmissa:
 

Liitteet

  • 1518203994838.webp
    1518203994838.webp
    112.6 KB · Luettu: 37
Muistelen että Noptel oli jotenkin mukana KRH-herätesytytin kehittelyssä. Toiminta optisesti laserilla. Ei tainnut tulla koskaan PV:lle käyttöön.

Patria teki tai tekee edelleen herätesytyttimiä tykistölle, eikö niin @veeteetee

Ei tee, ei enää pitkään aikaan, eikä enää milloinkaan.
 
Last edited by a moderator:
Ei tee, ei enää pitkään aikaan, eikä enää milloinkaan.

Mitenkäs tää nyt pitäis lukea? Olivatko jonkin muun yksikön tuotteita kuin Patria Vammas ja olisko niin että PV omistaa oikeudet ja joku muu on niitä valmistanut Patria yhteyden katkettua. Toki voi olla että ei ollut tilauksia ja tuotekehityksestä/tuotannosta vaan luovuttu.
 
Ei tee mikään Patrian osa, ei enää koskaan, eikä kukaan muukaan yhtään missään, ei vaikka tuoteoikeudet omistaisi kuka hyvänsä; onko riittävän selkeää?:devilish:
 
Laitetaan nyt tämäkin tänne, jos vaikka jotakuta IHQ oikeasti kiinnostaa asehistoria.

Tampellan ja Soltam/Salgadin virallisen eron 1974 jälkeen tuli selvitettäväksi erilaisten AseLuokan patenttien (AL) tilanne. Oheisessa liitteessä on yhdistelmä kaikista käsiini sattuneista selvityksistä. Espacenetin kautta noita patentteja pääsee nykyään myös selaamaan ja olen lisännyt jokaiselle riville katselukuvan kulloisenkin patentin aiheesta.

Kannattaa huomata, että listassa ei ole yhteistyövaiheen 1950-1974 ulkopuolisia patentteja, joten vaikkapa Hans Otto Donnerin sotaa edeltäneet Tampellan maineen pohjana olleet patentit on haettava Espacenetin hakutoiminnolla.

Malliksi vaikka AL43, optinen herätesytytin 50-luvun tekniikalla:
1518362161698.webp
 

Liitteet

Onko heittimiin kehitetty ajoneuvoja vastaan soveltuvia kranaatteja? Jos kranaatissa olisi maalin haku, niin sen luulisi olevan tehokas esim. miehistönkuljetusajoneuvoja vastaan. Muistelen omilta armeija ajoiltani, että myös taistelupanssarivaunujen moottorin yläpuoli on heikko. Tästä voisi kehitellä Suomen armeijalle köyhän miehen panssarintorjuntaohjuksen.
 
Tässäpä se, swedupetterien STRIX, jossa ei ole MITÄÄN köyhälle miehelle sopivaa, minkä lisäksi se alkaa olla museokamaa:
1518377419840.webp

Kaikki nämä "voisi kehitellä halvan" kuuluvat ase- ja ampumatarvikeTODELLISUUDESSA samaan sarjaan kuin "kiva olisi pannakin" eli silkkaa haihattelua:mad:
 
Onko heittimiin kehitetty ajoneuvoja vastaan soveltuvia kranaatteja? Jos kranaatissa olisi maalin haku, niin sen luulisi olevan tehokas esim. miehistönkuljetusajoneuvoja vastaan. Muistelen omilta armeija ajoiltani, että myös taistelupanssarivaunujen moottorin yläpuoli on heikko. Tästä voisi kehitellä Suomen armeijalle köyhän miehen panssarintorjuntaohjuksen.

Yllä olevan Strixin lisäksi tulee mieleen brittien Merlin-ammus kevyelle heittimelle. Kärsi ilmeisesti samantyylisistä ongelmista ja oli helvetin kallis valmistaa, minkä takia projekti hylättiin.
 
Sota-ajan tapaan ei kuvassa olevilla ole kuulosuojaimia. Epiksen veteraanit olikin sodan jälkeen aika huonokuuloisia.

Pahoittelen, että sotkin Tampellan Donnerit keskenään. Sukulaisuussuhde edesmenneen musiikkimiehen kanssa selvisi vasta, kun viime vuosikymmenellä näin Tampereen Tykistökillan kuvat muistomerkin paljastustilaisuudesta. Kun Tampere on tänä vuonna ajankohtainen muissa asioissa, voisi veli @veeteetee laittaa tänne esille kuvan tämän hienon teollisuusperinteen muistomerkistä ja linkin sen sijaintiin.

Doddiin, loma on lusittu ja kuvat kaivettu esiin.

Muistomerkki paljastettiin 03.10.2007:
_PWS3656.webp
_PWS3673.webp
Tässä vanhoja Tampellan Aseosaston parhaita ammattimiehiä, yhteensä reilut 200 vuotta työkokemusta aseteollisuudessa; Reijo Landstedt, Harri Arra, Keijo Lindroos, Pekka Heikkinen ja Ahti Saarinen:
_PWS3681.webp
Mukana tilaisuudessa oli myös Tampella aseteollisuuden isän Hans Otto Donnerin (02.05.1903-23.10.1982 München) poika, säveltäjä Henrik Otto Donner (16.11.1939 Tampere-26.06.2013 Pietarsaari):
_PWS3683.webp

1518715307656.webp
 
Tämän ketjun sivulla 6 viestissä #120 kerrotussa paikassa eli Herrainmäen huvilan alla olevassa kalliossa, Kelloportin suunnasta katsottuna.
 
Last edited by a moderator:
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top