Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Helposti maalialueella nahka menee ruvelle ja ainakin silmät ovat vaarassa:

Katso liite: 18965
Katso liite: 18966

Noista pahvimaaleista sanoisin, että ne sopivat ehkä ampumaharjoitteluun, mutta ei oikein heittimen maalialueelle. Ovat näet liian korkeita, ihmiset kun tuppaisivat maastoutumaan viimeistään ensimmäisten osumien jälkeen. Tuollaisen muovitynnyrin laittaisin kyljelleen jonkun montun pohjalle, ellei sen ole tarkoituksena olla jonkinlaisena kiintopisteenä tähystäjille.
 
Maalin korkeudella ei tuossa tapauksessa juuri ollut merkitystä: samalla ajanhetkellä niskaan tulevaan 2 x 5 ls MRSI:in ei kukaan ehdi reagoida kuin kuolemalla:eek: pois.

Nemojen MRSI kevyt.webp

Tynnyri tosiaan oli tahystäjien kiinto- ja aseiden maalipiste. Ja kyseessä oli asevaikutuksen esittely, ei nurmiporien kaivutumistaitojen;)
 
Illan piristeeksi lisää:

Tampellassa kehitettiin 70-luvulla täysin uusi krh-kaliiperikin, 75 mm. Ajatus oli, että ammusperhe 60/81/120/160 mm saataisiin hoidettua kahdella kaliiperilla, 75 mm ja 140 mm (josta palstalla jo aiemminkin juttua).

Yksi "75 krh TAM750" -ase valmistettiinkin ja se on nyttemmin Sotamuseon kokoelmassa, minne se luovutettiin Vammas Oy:stä.
Katso liite: 1516989401390.png
Ampumatarvikkeita suunniteltiin (Tapio Kronholm) ainakin ballistisesti optimoitu sirpalekranaatti, joita niitäkin lienee jäljellä vain yksi kappale:
1516989536365.webp

EDIT: syystä, jota en ymmärrä softa ei liimaa tähän oikeaa kuvaa (kuten yleensä), vaan jonkin :mad: linkin; pahoittelen.
 
Noista pahvimaaleista sanoisin, että ne sopivat ehkä ampumaharjoitteluun, mutta ei oikein heittimen maalialueelle. Ovat näet liian korkeita, ihmiset kun tuppaisivat maastoutumaan viimeistään ensimmäisten osumien jälkeen. Tuollaisen muovitynnyrin laittaisin kyljelleen jonkun montun pohjalle, ellei sen ole tarkoituksena olla jonkinlaisena kiintopisteenä tähystäjille.

Kymmenisen vuotta näin johonkin tutkimukseen liittyen maaleja jotka nimenomaan mallasivat pötköllään olevaa ihmistä. Olivat noin 150 cm pitkiä ja reilut puolimetriä halkaisialtaan olevia ohuesta pellistä valmistettuja lieriöitä.
 
Eiemmin oli puhetta Soltamin COFRAM:ista, tässä Tampellan kuula-ammusversio vuodelta 1973:

View attachment 1517043422791.png

Ei tainnut hyödyt olla kivin suuret.

Maallikosta näyttäisi ettei valmistus ollut halpa,

Lisäksi ammuksen paino ja painopiste heittelee (kuulat) tai sen saaminen kohdalleen vaatii työtä.

Sirpalekuvio ei ole hyvä, kuoren kappaleet aiheuttavat kuulien kuvioon aukkoja.

Työhön nähden kuulia on lopulta aika vähän.
 
Vastaus sirpaloitumiskysymykseen voisi löytyä ELKAssa säilytettävästä Tampellan Aseosaston arkistosta, tai sitten ei: Fredric Donnerin johdolla Aseosaston sisällä toimi krh-asioita hoitanut Kehitysosasto (= eihän tykinsuunnittelu mitään kehitystä ole), joka ei mainettaan saanut ainakaan arkistointiohjeiden noudattamisella.
1517058112665.webp
Niinisalossa otetussa kuvassa Fredric Donner on 160 krh:n putken alla, kevyen heittimen takana Aseosaston neljäs johtaja (01.04.1954-31.08.1974, k. 01.08.2000) evl.evp. Paavo Manninen. Toisena oikealta Tapio Kronholm, jonka nimi on tuon kuula-ammuksenkin piirustuksessa.

EDIT: jatketaan vielä sen verran, että Tampellassa kehitettiin vv. 1952-60 noin 200 (!) erilaista krh-ammusta ja siitä tahti vain kiihtyi aina Fred Donnerin kuolemaan - Fred kuoli lauantaina ja seuraavana maantaina hänen krh-projektinsa lopetettiin - mutta ammuskehittely jatkui Tampellassa aina Tapio Kronholmin kuolemaan 90-luvun vaihteessa. 90-luvun alussa työ sitten aloitettiin uudelleen Vammas Oy:ssä.

EDIT2: tässä vielä HS:n uutinen 02.01.1972:
1517255413858.webp
 

Liitteet

  • Fred Donner Niinisalossa.webp
    Fred Donner Niinisalossa.webp
    657.9 KB · Luettu: 17
Last edited by a moderator:
Ainakin ladattavuuden helpottaminen lienee ollut yksi tavoite; pari tuon ajan aseosastolaista on vielä hengissä, pitänee kysyä.
 
Tuolla aiemmin oli kyselyä talvipyrstöistä, kannattaa huomata alin teksti:
1517346372564.webp

1517346489095.webp
 
Tampellassa kehitettiin vv. 1952-60 noin 200 (!) erilaista krh-ammusta ja siitä tahti vain kiihtyi aina Fred Donnerin kuolemaan
Kiitokset veli @veeteetee lle ins Fredrik Donneria koskeneista lisätiedoista. Useimmille forumilaisille lienee tutmpi hänen muutama vuosi sitten edesmennyt poikansa, tunnettu säveltäja sekä musiikkivaikuttaja Henrik Otto Donner, synt. 1939.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=..._Otto_Donner&usg=AOvVaw0MsSIUSKmClbQEgKHP-aZy
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Meni lähes oikein: Fredric Donner oli Henrik Otto Donnerin SETÄ, ei isä, joka puolestaan oli aiemmin mainittu Hans Otto Donner. Hansista FST:n toimittaja Johan Eriksson teki 2000-luvun alussa mainion dokumentin "Fallet Donner - Tapaus Donner", joka kertoo todella paljon Tampellan asekaupoista ja juutalaisyhteydestä http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1321700

Hans Otto Donner 10.07.1942 300 Krh/42:n putken esittelyammunnassa:1517428874858.webp
Veljekset Arno ja Fredric Donner 1960-luvun lopulla:
1517428954107.webp

Henrik Otto Donnerin muisteluksia asekeksijäisästään minulla on muutama tunti nauhalla.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Kyllä on hienoa tuntea kytkeytyminen vuosikymmenien perinteeseen kun ampui talvipyrstöllisiä kranaatteja vuonna 2017.

Miten muuten on, löytyykö tietoa ns. Teho-kranaateista? Niistähän liikkuu paljon tietoa mutta kuten monessa muussakin seikassa on luuloa, arvausta ja faktaa välillä vaikea erottaa toisistaan.
 
Eipä paljon muuta kuin Jalkaväen ampumatarvikkeet 1 -kirjan kuvat:
1517476053455.webp

1517476083539.webp

1517476107480.webp

SA-kuva 75230: "Kranaatinheitinjoukkueen tuliasemasta: Lataaminen tehokranaatilla. Syvärin voimalaitoksen lohko. 1942.03.03"

1517482430978.webp
 
Last edited by a moderator:
Hans Otto Donner (toinen vasemmalta) 120 krh:n ympäriammuttavan (patentoimansa) vastalevyn kokeissa Niinisalossa joskus 50-luvun loppupuolella:
1517571634138.webp
Iskunvaimentajana / kuorman levittäjänä traktorin rengas:
1517571796686.webp
 
SA-kuva 75230: "Kranaatinheitinjoukkueen tuliasemasta: Lataaminen tehokranaatilla. Syvärin voimalaitoksen lohko. 1942.03.03"
Sota-ajan tapaan ei kuvassa olevilla ole kuulosuojaimia. Epiksen veteraanit olikin sodan jälkeen aika huonokuuloisia.

Pahoittelen, että sotkin Tampellan Donnerit keskenään. Sukulaisuussuhde edesmenneen musiikkimiehen kanssa selvisi vasta, kun viime vuosikymmenellä näin Tampereen Tykistökillan kuvat muistomerkin paljastustilaisuudesta. Kun Tampere on tänä vuonna ajankohtainen muissa asioissa, voisi veli @veeteetee laittaa tänne esille kuvan tämän hienon teollisuusperinteen muistomerkistä ja linkin sen sijaintiin.
 
Joo, voin laittaa, kuvat vaan ovat työkoneelle, joten homma venyy 1+ vkoa talviloman takia. Täältä löytyy hiukan tietoa, mutta karttalinkki ei toimi: https://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/puolustusvaline.html

Kuukkelin katunäkymässä tuo halkaistu 105H61-37:n putki/peräkappale näkyvät pystyseinässä huvilan alla/edessä:
1517575071655.webp

Miten tuo puikula muoto vaikuttaa sirpaleiden tuottoon kun on enemmän massaa levitä sivuille kuin normi murkulassa? Toimiiko se?

Jumala yksin tietää, eikä sekään kerro.

EDIT: kun tuossa tehokranaattissa on räjähdysainetta 2 kg vs. perus-"tuhkamunan" 0,6 kg, ei tarvitse ihmetellä, mistä tuo nimen TEHO-osio tuli:eek:
 
Last edited by a moderator:
Back
Top