Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Iskunvaimentajana / kuorman levittäjänä traktorin rengas:

No hitto! Tuohan voisi olla käyttökelpoinenkin homma erityisesti valmistelemattomissa asemissa. Lieneekö tiedossa mitkä ovat kokeilun tulokset?

TEHO:sta todettakoon, että ainakin puheiden mukaan ne olivat viimeisinä vuosinaan melko vaarallisia ampujilleenkin. Jos olen oikein ymmärtänyt sai viimeisiä Tehoja ampua vain linnoitetusta tuliasemasta ja neljännellä panoksella; ilmeisesti ainakin siivekkein aukeamisen kanssa oli ongelmia ja ilmeisesti sytyttimessäkin on ollut jotakin häikkää ainakin sen perstuntuman perusteella joka on syntynyt ko. ampumatarviketta maasta kaivaneena eri puolilla Suomea.
 
Ei mitään tietoa eli pitäisi mennä ELKAan Mikkeliin kaivelemaan vanhoja ammuntapöytäkirjoja. Siltä pohjalta, että 120 krh potkaisee pahimmillaan 150 tn voimalla, en löisi paljonkaan vetoa kumirenkaan puolesta, eikä tuo näytä yleistyneenkään, mikä kertonee kaiken.

TEHO-kranaattien täytteenä alun perin ollut pikriini ei kait ollut oikein yhteensopiva SA:n huonojen sodanjälkeisten varastojen kanssa eli muodostaa kosteissa olosuhteissa metallien kanssa huippuherkkiä yhdisteitä; tämä täysin muistinvaraisesti, räjähteet eivät ole vahvin osaamisalueeni, amatimiehet korjatkoot.

EDIT: pienellä hakemisella löytyi tällainenkin tietopläjäys, joka vahvistaa Stokesin tiedot:
1517944591792.webp
 
Last edited by a moderator:
Ei voi olla sattumaa että käytettävä taulukko on 666...

Täysin uusi tieto minulle on se, että vielä 87 on saanut noita ampua. Luulin touhun loppuneen jo monta vuotta aiemmin.
 
Mites, eikös suomalaisilla ollut joskus oma projekti noin 60-millin heittimen parissa? Se oli tarkoitettu kannettavaksi vähän kuin reppu selässä ja kaikki osat olivat kiinteästi paketissa pl. suuntalaite. Ja että yksi koekpl olisi ollut alumiinia tai jotain kevyttä seosta? Paino olisi asettunut noin 20 kiloa paketti. Onko tämä huonon muistin harha?
 
Mites, eikös suomalaisilla ollut joskus oma projekti noin 60-millin heittimen parissa? Se oli tarkoitettu kannettavaksi vähän kuin reppu selässä ja kaikki osat olivat kiinteästi paketissa pl. suuntalaite. Ja että yksi koekpl olisi ollut alumiinia tai jotain kevyttä seosta? Paino olisi asettunut noin 20 kiloa paketti. Onko tämä huonon muistin harha?
Tais olla jonkinmoinen ”kommando”-heitinprojekti. Onneksi meillä on @veeteetee ,varmasti tästäkin tietoa löytyy. Omasta hyllystäkin taitaa aiheesta jokin asiaa sivuava kirja löytyä kun vain kaivais.
 
Tuota viimeisintä 60 mm heitintä kaavailtiin ihan vakavissaan PR05:n jääkärikomppanioiden tulitukiryhmien aseiksi, samoin ITKK:ä ja körkkejä. Onneksi joku tai jotkut tulivat järkiinsä edes aseen osalta vaikka kokoonpano muuten TTR:llä onkin ihan kelvoton.
 
Onko Suomessa koskaan ollut vakavaa kehitystyötä ammus-it-puolella, nimenomaan ammussuunnittelua?

Mitens, kun käytössä oli se kevyt sinko, niin oliko paukku kotimainen`?
 
Onko Suomessa koskaan ollut vakavaa kehitystyötä ammus-it-puolella, nimenomaan ammussuunnittelua?

Mitens, kun käytössä oli se kevyt sinko, niin oliko paukku kotimainen`?

Eikös tuo 55 S 55 ollut ihan täysin kotimainen? Pääsin sitä valitettavasti kantamaan hieman varusmiehenä 1991-92... Oli kauhea peli...eikä hyvässä mielessä.

Edit: Suunnittelijana taisi olla Raikka Oy...vai olikohan Räikkä Oy...
 
Suunnittelijana taisi olla Raikka Oy...vai olikohan Räikkä Oy...
Jäsen @Sardaukar on lukenut kaikkitietävää wikipediaa. 55 S 55 on kotimaista asesuunnittelua pahimmillaan, mutta sen kehitti PV:n aseosasto. Raikka Oy on edelleen olemassa ja yrityksen perustaja tri Ilmari Liikkanen käytti kirjaimellisesti puolet elämästään kehittäen private venture -hankkeena 55 S 55:n kanssa kilpailevaa tuotetta, joka ei koskaan valmistunut tuotantoon. Väärän wikitiwewdon takana on epäilemättä Raikka Oy:n markkinointiosasto.
 
Jäsen @Sardaukar on lukenut kaikkitietävää wikipediaa. 55 S 55 on kotimaista asesuunnittelua pahimmillaan, mutta sen kehitti PV:n aseosasto. Raikka Oy on edelleen olemassa ja yrityksen perustaja tri Ilmari Liikkanen käytti kirjaimellisesti puolet elämästään kehittäen private venture -hankkeena 55 S 55:n kanssa kilpailevaa tuotetta, joka ei koskaan valmistunut tuotantoon. Väärän wikitiwewdon takana on epäilemättä Raikka Oy:n markkinointiosasto.

Minä en ainakaan Raikka Oy:nä kehtaisi käyttää 55 S 55:sta minään referenssinä... :D Johan siinä kaikkoavat viimeisetkin asiakkaat :D
 
Minä en ainakaan Raikka Oy:nä kehtaisi käyttää 55 S 55:sta minään referenssinä
Voit olla oikeassa. Toisaalta Raikka Oy:n sinko-ohjelma loppui muutama vuosi yrityksen perustajan kuoleman v 1980 jälkeen. Ihmisillä on lyhyt muisti ja kelvotonta S 55 -sinkoa on kuitenkin valmistettu tuhansia. En ainakaan muita tahoja keksi jotka voisivat olla valheellisen tiedon takana.
 
Sen erittäin vähän, mitä sitä alokkaana -85 käpistelystä muistan, niin ei ollut mikään näppärä peli tuo "kevyt" sinko.
 
Voit olla oikeassa. Toisaalta Raikka Oy:n sinko-ohjelma loppui muutama vuosi yrityksen perustajan kuoleman v 1980 jälkeen. Ihmisillä on lyhyt muisti ja kelvotonta S 55 -sinkoa on kuitenkin valmistettu tuhansia. En ainakaan muita tahoja keksi jotka voisivat olla valheellisen tiedon takana.

Erikoisinta on, etä Raikka Oy mainitaan englanninkielisessä Wikipediassa mutta ei suomenkielisessä. Markkinointikikka ulkomaille? :D
 
Tuota viimeisintä 60 mm heitintä kaavailtiin ihan vakavissaan PR05:n jääkärikomppanioiden tulitukiryhmien aseiksi, samoin ITKK:ä ja körkkejä. Onneksi joku tai jotkut tulivat järkiinsä edes aseen osalta vaikka kokoonpano muuten TTR:llä onkin ihan kelvoton.

Samaa mieltä: aseen suunnittelu lähti heti alussa ihan päin helvettiä eli tuki apinoitiin 50 Krh/39:stä ja putken osuus Tampellan TAM18-mallista (matka-asteikko putken ympärillä: pätevä ajatus, mutta jäätyy/huurtuu/jumittuu hiekasta/sulaa...) ja lopullinen niitti oli, kun asiakas löi lukkoon järjestelmän painon / kantamavaatimuksen ja sitä kautta myös yksittäisen ammuksen painon 1,6 kg, vaikka jo Tampellassa oli suunniteltu 2,4 kg ammuksia. Lisäksi ammukseen jouduttiin Pv:n varikolla tehdyn räjähdetäytön takia tekemään aivan hervoton umpiteräksinen välikappale IS72:n ja rungon väliin. Seurauksena oli, että lumisessa maastossa sadetakkikin olisi riittänyt sirpalesuojaksi. Lisäksi aseella päätettiin ampua tamppaamattomalta lumipohjalta ja kun fysiikan lakeja ei edelleenkään voida ohittaa virkapäätöksellä lopputulos oli, että ase ei kestänyt ampumista. Varmemmaksi vakuudeksi virhe vielä toistettiin niin, että samaa rakennetta käytettiin asiakkaan haluamaan 81 mm rinnakkaismalliin 81KRH97.

Tässä Tampellan 2,4 kg:nen 60 mm krh-ammusmalli, joka lentää kauas ja jossa on sirpaloituvaa massaa:
1518201572256.webp
Ja tässä tuo 1,6 kg:n minituhkamuna:
1518201670267.webp

Tampellan ideoiden pohjalta on luotu ihan oikeasti hyväkin 60 krh, mutta Soltamin voimin. Niin kuin se yksi keskiamerikkalainen contra-sissi totesi: "I love my Tampella" - ja paska osui propelliin Suomessa:
1518201924465.webp
 
Onko jäsen @veeteetee llä tietoa sytyttimistä? Joskus parikymmentä vuotta sitten nöösipoikana koneistelin protoja herätesytyttimiin, mitkä käsittääkseni päätyivät kmyös kranaatinheittimiin. Käsittääkseni sytyttimessä oli sisällä pieni propelli joka tuotti virtaa laserille joka sitten alkoi mittaamaan kranaatin korkeutta. Tais päätyä aikoinaan Oulun suuntaan nuo sytyttimet.
 
Jäsen @Sardaukar on lukenut kaikkitietävää wikipediaa. 55 S 55 on kotimaista asesuunnittelua pahimmillaan, mutta sen kehitti PV:n aseosasto. Raikka Oy on edelleen olemassa ja yrityksen perustaja tri Ilmari Liikkanen käytti kirjaimellisesti puolet elämästään kehittäen private venture -hankkeena 55 S 55:n kanssa kilpailevaa tuotetta, joka ei koskaan valmistunut tuotantoon. Väärän wikitiwewdon takana on epäilemättä Raikka Oy:n markkinointiosasto.

Ilmari Liikkanen väitteli sodan aikana tohtoriksi ulkoballistiikan häiriöteoriasta (minulla on tuo saksankielinen opus JTH) ja kehitteli rekyylittömiä aseita jo tuolloin, tässä SA-kuva 147540 "Taisteluvälineosaston harjoitus ammuntaa. Majuri Liikanen ja luutnantti Kaila seuraavat ammuntaa. Tyrnävä 1944.03.29"
1518202705074.webp

EDIT: Liikkasen väitötilaisuudesta on otettu SA-kuvat 128544, -5 ja -6, http://sa-kuva.fi/
 
Last edited by a moderator:
Muistelen että Noptel oli jotenkin mukana KRH-herätesytytin kehittelyssä. Toiminta optisesti laserilla. Ei tainnut tulla koskaan PV:lle käyttöön.

Patria teki tai tekee edelleen herätesytyttimiä tykistölle, eikö niin @veeteetee
 
Back
Top