Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

  • Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM
Tässä 120 krh herkkä iskusytytin (IS72) ja vaatimaton kuoppa Lohtajan hiekassa:
_DSC0458.jpg
Tässä jäykkä iskusytytin (DM111A4, asetus D eli Delay) samassa paikassa:
_DSC1251.jpg
 
Last edited by a moderator:
Laitetaan nyt tämäkin historiajuttu näkyviin.

Ennen jatkosodan alkua Tampella oli ulkomaisia yhteyksiä 120 krh:n valmistamisen tiimoilta ja osin tuntemattomien vaiheiden jälkeen 120 Krh/40:n piirustussarja päätyi Kanadaan (!!), joka pian oli Suomen vihollinen: https://servicepub.wordpress.com/about/page/4/
120mm Mortar

Lopputulema on, että vielä nykyäänkin Kanadan Petawawassa kököttää (museoheittimille tyypilliseen tapaan kenollaan ja ruosteessa) Kanadassa valmistettu 120 Krh/40 -kopio:
1516518061676.png

1516518129828.png

Mikkeliin ELKA:n arkistoon 2012 luovutetussa Tampellan Aseosaston materaalissa oli mukana iso kansio piirustuskopiota otsikolla "120 krh ulkomaan toimitukseen" tms., mutta ilman mitään mainintaa, mikä ulkomaa oli kyseessä; nyt tuokin on saanut selityksensä.

Se, että ase ei päätynyt palveluskäyttöön johtui ilmeisesti siitä, että kanadalaiset alkoivat kehittää omaa ampumatarviketta, erityisen huonoin tuloksin ja sotakin ehti päättyä:
1516518702629.png
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Mikä juttu havaintotaulun "talvi- ja kesäpyrstöt" on?
Sota-aikana oli pulaa kunnollisesta teräslevystä ja huonosta (lamellista, kuin koirankeksi ja/tai epäpuhdasta) levystä tehdyillä siivillä oli taipumus irrota pistehitseistään pakkasessa ammuttaessa, tuloksena ammuksen sattumanvarainen lentorata.

1516524994121.png

Huomaa kohdat 13 ja 14:
1516524908036.png
 
Last edited by a moderator:
Sota-aikana oli pulaa kunnollisesta teräslevystä ja huonosta (lamellista, kuin koirankeksi ja/tai epäpuhdasta) levystä tehdyillä siivillä oli taipumus irrota pistehitseistään pakkasessa ammuttaessa, tuloksena ammuksen sattumanvarainen lentorata.
Tuttu ilmiö myös jokaiselle sota-aikaisia kranaatteja ampuneelle. Tunnistaa jo tuliasemissa erilaisesta äänestä, jolloin jokainen henkilöstöstä toistaa: "SUOJAAN". Kranaatin lentorata jää enemmän tai vähemmän lyhyeksi kun osa siivistä puuttuu. Sodassa vaarallista, kun lähes aina ammutaan omien yli.

Edit: Suomen kuuluisin rauhanajan pyrstörikko tosin tapahtui Tykistöleirillä elokuussa 1978 ihan uusilla uritetuilla kranaateilla. Siitä lienee veli @veeteetee kin kuullut.
 
Viimeksi muokattu:
Tuttu ilmiö myös jokaiselle sota-aikaisia kranaatteja ampuneelle. Tunnistaa jo tuliasemissa erilaisesta äänestä, jolloin jokainen henkilöstöstä toistaa: "SUOJAAN". Kranaatin lentorata jää enemmän tai vähemmän lyhyeksi kun osa siivistä puuttuu. Sodassa vaarallista, kun lähes aina ammutaan omien yli.

Suomen kuuluisin pyrstörikko tosin tapahtui Tykistöleirillä elokuussa 1978 ihan uusilla uritetuilla kranaateilla. Siitä lienee veli @veeteetee kin kuullut.

Ei hajuakaan:(

Isoisän sotareissulla 15.08.1941 koettua:

"Viisi kilometriä marssittuamme metsätietä tulimme linjoille. Sieltä tuli vastaamme Piikkiön porukkaa, joka kertoi pääsevänsä nyt lepäämään ja kertoi sodan olleen kovan. Kun kerroimme tulevamme Kollaalta, loppui poikien valitus. Asetimme heittimet samoihin asemiin, mistä toiset oli lähteneet ja rupesimme taloksi. Ihmettelimme, missä oli tapeltu, kun vain pari puuta oli ammus katkaissut.
Linja kulki pitkin puron vartta, jonka yli kaverit olivat perääntyneet vanjan takaa-ajamina. Ryssä oli kuitenkin jäänyt puron taa ja pojat jättäneet juuri saamansa siviilipaketitkin purolinjalle, mistä ne löysimme ja söimme.

Koeammunnan suoritimme jo illalla. Satuin olemaan heittimen takana ja näin, kuinka ammuksesta katkesi pyrstö ja se läksi matkaan poikittain. Huusin puhelinmiehelle varoituksen ja toivoin, ettei se räjähtäisi ollenkaan. Se meni kuitenkin kapteeni Iivanaisen teltan viereen ja räjähti siinä. Yksi mies haavoittui niskaan ja sekin pääsi JSP:ltä takaisin ja kirosi huonoa onneaan, kun ei päässyt edes lomalle. Ammukset oli ranskalaisia ja kovin kauniisti tehtyjä, mutta en tiedä, onko niissä paljonkin heikkoja pyrstöjä. Kapteeni Iivanainen ainakin pelkää, koska kielsi ammunnan. Teimme ensimmäisen korsunkin, oikein ryssän malliin. Illalla olin etulinjassa, mutta en saanut maalia näkyviini."

1516533442686.png

1516533914175.png
 
Last edited by a moderator:
Vuonna -62 Rovajärvellä on tullut pyrstörikko ja vain Luojan käsittämätön armo salli aiheuttamasta vahinkoa. Ja taisivat ampua sota-ajan ammuksia. -41 Rukajärvellä sitten onnettomin seurauksin, näin ainakin virallinen psto Hartikaisen selvitys. Ylimenon valmistelu jäi lyhyeksi ja pohjoissavolaisten niskaan tuli.

Kahtokkee muuten tuon 120:n kranaattikuoppaa, molempia. Aika monta lapiollista soraa siinä lentää ympäristöön. Tuo herkkä kukkuisi pehmeämmässäkin.
 
Vuonna -62 Rovajärvellä on tullut pyrstörikko ja vain Luojan käsittämätön armo salli aiheuttamasta vahinkoa. Ja taisivat ampua sota-ajan ammuksia.
Olivat aikaisemmin yleisiä ja ennen 1980-lukua ammuttiin lähes ainoastaan sota-ajan ammuksia. Rauhan aikana ei saa ampua henkilöiden yli joten suurin vaaranpaikka on tuliasemassa, jos koko pyrstö hajoaa. Siksi äänen havainnut huusi tuon "suojaan" jonka jokainen toisti. Sitten piti suojautua joka tosin toteutui aika vaillinaisena etenkin varusmiesten osalta. Perimätieto kertoi, että sodassa olleet olivat aina kokonaan maassa jo ennenkuin muut ehtivät paljoakaan liikkua.
 
Isoisän sotareissulla 15.08.1941 koettua:

"Viisi kilometriä marssittuamme metsätietä tulimme linjoille. Sieltä tuli vastaamme Piikkiön porukkaa, joka kertoi pääsevänsä nyt lepäämään ja kertoi sodan olleen kovan. Kun kerroimme tulevamme Kollaalta, loppui poikien valitus. Asetimme heittimet samoihin asemiin, mistä toiset oli lähteneet ja rupesimme taloksi. Ihmettelimme, missä oli tapeltu, kun vain pari puuta oli ammus katkaissut.
Linja kulki pitkin puron vartta, jonka yli kaverit olivat perääntyneet vanjan takaa-ajamina. Ryssä oli kuitenkin jäänyt puron taa ja pojat jättäneet juuri saamansa siviilipaketitkin purolinjalle, mistä ne löysimme ja söimme.

Koeammunnan suoritimme jo illalla. Satuin olemaan heittimen takana ja näin, kuinka ammuksesta katkesi pyrstö ja se läksi matkaan poikittain. Huusin puhelinmiehelle varoituksen ja toivoin, ettei se räjähtäisi ollenkaan. Se meni kuitenkin kapteeni Iivanaisen teltan viereen ja räjähti siinä. Yksi mies haavoittui niskaan ja sekin pääsi JSP:ltä takaisin ja kirosi huonoa onneaan, kun ei päässyt edes lomalle. Ammukset oli ranskalaisia ja kovin kauniisti tehtyjä, mutta en tiedä, onko niissä paljonkin heikkoja pyrstöjä. Kapteeni Iivanainen ainakin pelkää, koska kielsi ammunnan. Teimme ensimmäisen korsunkin, oikein ryssän malliin. Illalla olin etulinjassa, mutta en saanut maalia näkyviini."

Katso liite: 18947
Tuon ranskalaisen kranaatin pyrstö näyttää kyllä jo silmämääräisestikin aika heppoiselta.
 
silmämääräisestikin aika heppoiselta.

Minusta halvalta ja peltiseltä. veeteeteen juttu sanoo, että se vaikutti heppoiselta, joten jos se pellistä oli kasattu ja pistehitsattu yhteen, niin en yhtään ihmettele kun ne ajoaineet ovat myös räjähtäviä. Ihmettelen, miksi ranskalaiset ylipäätänsä menivät tekemään jotakin tuollaista, kun he ovat käsitelleet kranaatinheittimiä melkein yhtäkauan kuin britit taikka saksalaiset. Mutta jos tämä näin oli asiat ennen toista maailmanpaloa, niin ei ihme että luovuttivat aatulle ilman kamppailua.
 
Kyllä tuo hitsattu rakenne on aika yleinen ja miksi?



Malliko voisi että puhtaasti tuotannollisista syittä.

Pellinpalasta saadaan muutamalla työvaiheella siipi.

Nämä vain hitsataan putkeen, niin pyrstö on valmis

US 60mm M69 MORTAR
il_570xN.1103570120_ozqt.jpg


Russian 82mm and 50mm Mortar (WWII)
bd700d8353eb98ddc44521aba1cb7fd8.jpg


Japanese Type 100 Mortar

562712d1377996687-todays-finds-japanese-type-100-mortar-round-unknown-81mm-id-013.jpg


Ps. Näkyy saksalaisillakin olevan nuo siivet pyrstössä, kiinnitetty samalla lailla pistehitsillä


German 8cm Wgr. 38 mortar round
German_8cm_Wgr34nb_mortar_round_36.jpg
 
Edgar William Brandtin I MS aikana keksimä ja (vasta) sen jälkeen patentoitu teräspyrstö on melko työläs, kallis ja painava.

1516619855029.png
Vuonna 1953 Hans Otto Donner / Tampella saivat suomalainen patentin 26160 vedetystä (kevytmetalli)materiaalista tehdylle krh-ammuksen pyrstölle:Tampella165.jpg
1516618419019.png
 
Last edited by a moderator:
  • Tykkää
Reactions: ctg
  • Tykkää
Reactions: ctg
Tampellan ja israelilaisten polkujen erottua 15.08.1974 tehtiin listaus kaikista Aseluokan patenteista, joita Tampellalla tuolloin (1977-78) oli.

Ohessa AL-patenttien 1-172 (!) lista, jonka avulla hakuja voi tehda Espacentissä https://fi.espacenet.com/advancedSearch?locale=fi_FI

Patenttinumeroiden eteen täytyy lisätä maakoodi (FI, DE, GB...) ja turhat (konekirjoitusajalta periytyvät) välilyönnit pitää poistaa numerosarjoista.

Esim. AL1 = DE1087045:
1516651433221.png

1516651534234.png

Tuolta sitten aukeaa itse patentti pdf-muodossa, kun klikkaa kohtaa "Alkuperäinen julkaisu".

Rattoisia lukuhetkiä:)

EDIT: ainakin minulle tämä suoraan perkeleestä oleva uusi foorumisofta pukkaa tähän muitten postaajien kuvia:mad::mad::mad:
 

Liitteet

  • AL-patentit 2018-01-22.pdf
    94.3 KB · Luettu: 12
Last edited by a moderator:
Piristetään ketjua nyt tälläkin.

Tampella oli 50-luvulta alkaen krh-ammusten kehittelyn kärjessä koko maailmankin mittakaavassa, mutta se ei taannut onnistumista jokaisessa yrityksessä:

1516787254550.png
Valokuvassa ladattavana oleva ammus poikkeaa alla olevasta piirustuksesta sikäli, että ammuksen perään on lisätty hitsatut listat tukemaan putkivaihetta:
1516787755860.png
Mitään tuotetta tästä ei tullut, ammuksia tehtiin vain koesarja ja jäljellä on kait yksi ainoa kappale. Pyrstöjä on näkynyt asemessuillakin, ilmeisesti ne ovat peräisin Tampellalla Sääksjärven varikolla olleesta varastosta, joka tavaroineen jäi Pv:ille Tampellan luopuessa Niinisalon koeradastaan 80-luvun lopulla. Tyrvään Tykkikin myi aikoinaan samasta lähteestä (?) 140 mm (!) krh-ammuksia, joita Pv:illa itsellään ei ole koskaan ollut.
 
Last edited by a moderator:
Piristetään ketjua nyt tälläkin.

Tampella oli 50-luvulta alkaen krh-ammusten kehittelyn kärjessä koko maailmankin mittakaavassa, mutta se taannut onnistumista jokaisessa yrityksessä:

Katso liite: 19019
Kuvassa ladattavana oleva ammus poikkeaa alla olevasta kuvasta sikkäli, että ammuksen perään on lisätty hitsatut listat tukemaan putkivaihetta:
Katso liite: 19021
Mitään tuotetta tästä ei tullut, ammuksia tehtiin vain koesarja ja jäljellä on kait yksi ainoa kappale. Pyrstöjä on näkynyt asemessuillakin, ilmeisesti ne ovat peräisin Tampellalla Sääksjärven varikolla olleesta varastosta, joka tavaroineen jäi Pv:ille Tampellan luopuessa Niinisalon koeradastaan 80-luvun lopulla. Tyrvään Tykkikin myi aikoinaan samasta lähteestä (?) 140 mm (!) krh-ammuksia, joita Pv:illa itsellään ei ole koskaan ollut.

Niin se kaikki kaunis katoa menneisyyteen.
 
Back
Top