D
Deleted member 266
Guest
Tässähän tämä:
Lähes samanlaisia on ollut monesta maasta, Suomessakin. Tämä lienee vanhimpia:
Onpa näitä tehty Suomessakin:
Omani sain lahjaksi eläkkeelle lähteneeltä Aseosaston myyntipäälliköltä ja siinä on Tampella-kaiverrus
Lähes samanlaisia on ollut monesta maasta, Suomessakin. Tämä lienee vanhimpia:
Onpa näitä tehty Suomessakin:
Omani sain lahjaksi eläkkeelle lähteneeltä Aseosaston myyntipäälliköltä ja siinä on Tampella-kaiverrus
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tässähän tämä:
Katso liite: 21011
Katso liite: 21012
Lähes samanlaisia on ollut monesta maasta, Suomessakin. Tämä lienee vanhimpia:
Katso liite: 21013
Onpa näitä tehty Suomessakin:
Katso liite: 21014
Katso liite: 21015
Omani sain lahjaksi eläkkeelle lähteneeltä Aseosaston myyntipäälliköltä ja siinä on Tampella-kaiverrus
Aah, venäläinen kulmatasain. Niin paljon parempi, kuin se suomalainen simpukkapaska.
Ehkä veli @veeteetee kertoo myöhemmin lisää, mutta kyseessä ei ollut tulenjohto- vaan tuliasemasuuntakehä. Suomeen ostettiin Saksasta Zeissin suuntakehiä m33, mutta ne olivat kalliita. Tampella valmisti oman hieman yksinkertaisemman, mutta käyttökelpoisen mallin. Ei ollu yhtä hyvä, kun Zeiss, mutta kelpasi tykistön ja raskaan krh:n tuliasemasuuntakehäksi. Parempia Zeisseja käytettiin mittaussuuntakehänä. Molemmat mallit säilyivät käytössä ainakin 1980-luvulle.
Nyt rohkenen epäillä että menevät asiat ja suuntakehät sekaisin.
Tampella valmisti nimenomaan (tuli)asemasuuntakehiä jotka ovat vieläkin varastojen uumenissa. Laatu ja käytettävyys oli mitä oli mutta kelpasivat ja kelpaavat edelleen viuhkan antamiseen tykeille tai heittimille. Zeissin suuntakehän muistelin olevan mallia 34 mutta tässä luotan vanhempaan villoittajaan. Muistelen myös, että nykyisissä opuksissa Zeiss (joka on ihan huippupeli!) on luokiteltu tuliasemasuuntäkehäksi vaikka soveltuukin myös mittaukseen oivallisesti.
Nordqvist puolestaan valmisti tulenjohtosuuntakehiä jotka ovat aivan erilaisia niin rakenteeltaan kuin käytöltäänkin.
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_im...025602347647adfebee7a313b39&archive=&zoom=YES
EDIT:
Tampellan suuntakehä
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_im...02560234164f55b3401e9edec41&archive=&zoom=YES
Zeiss:n suuntakehä
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_im...02560224264eb9e313bd547f066&archive=&zoom=YES
Tampella valmisti nimenomaan (tuli)asemasuuntakehiä jotka ovat vieläkin varastojen uumenissa. Laatu ja käytettävyys oli mitä oli mutta kelpasivat ja kelpaavat edelleen viuhkan antamiseen tykeille tai heittimille. Zeissin suuntakehän muistelin olevan mallia 34 mutta tässä luotan vanhempaan villoittajaan. Muistelen myös, että nykyisissä opuksissa Zeiss (joka on ihan huippupeli!) on luokiteltu tuliasemasuuntäkehäksi vaikka soveltuukin myös mittaukseen oivallisesti.
Nordqvist puolestaan valmisti tulenjohtosuuntakehiä jotka ovat aivan erilaisia niin rakenteeltaan kuin käytöltäänkin.
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_im...025602347647adfebee7a313b39&archive=&zoom=YES
EDIT:
Tampellan suuntakehä
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_im...02560234164f55b3401e9edec41&archive=&zoom=YES
Zeiss:n suuntakehä
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_im...02560224264eb9e313bd547f066&archive=&zoom=YES
Tuliasema- ja mittaussuuntakehät erosivat määritelmätasolla siinä, ettei tuas-kehällä voinut mitata suuntaa pohjantähdestä. Tampellankin suurin korkeuskulma on ainoastaan 400 piirua. Siinä mielessä korjaus oli aiheellinen. Molemmat mallit olivat viime vuosisadalla loppuunkuluneita ja kun ei rahaa uusiin ollut, niin ne peruskorjattiin. Zeiss sai nykyisen vihreän värinsä entisen mustan sijaan.
V. 1943 Kt:n mittausopas osa 1 määrittelee tj-suuntakehän: Sk, jolla ei voi mitata korkeuskulmia ja jonka kehän jakoväli on 20 piirua, nimitetään tulenjohtosuuntakehäksi. Saman oppaan mukaan käytössä sota-aikaan olivat seuraavat mallit:
m18 jako 5400 TM261 vanha ven malli
m18 jako 6000 TM264 vanha ven malli
m18-Sk jako 6000 TM265 kaukoputkella varustettu parannettu ven malli
m18-36 jako 6000 TM266 kaukoputkella varustettu parannettu ven malli
m18-40 jako 6000 TM267 ven sotasaalismalli
m18-42 jako 6000 TM268 ven sotasaalismalli, jossa jako on muutettu myötäpäivään kasvavaksi
m18 jako 6300 TM272 vanha ven malli
mZeiss jako 6300 TM273
m18 jako 6400 TM276 vanha ven malli
Kaikki tulenjohtosuuntakehämme perustuivat siis keisarinaikaiseen malliin, joka nimitettiin "hankintavuoden" mukaan malliksi 18. Alussa ei muuta tarvittukaan, sillä karttojen puuttuessa ei mitattu tuliasemia, vaan tj-paikan suhteellinen sijainti niihin nähden eli kanta. Kun täällä talvella arvuuteltiin miksi piirumme on 6000-jakoinen niin se johtuu näistä maahamme jääneistä TM-välineistä. Nenosen tj-kortin tullessa käyttöön v 1919 piti vielä päättää, että kulmien kasvusuunta onkin myötäpäivään eikä vastapäivään kuten siihen asti.
EDIT
Olisiko sittenkin niin, että tätä venäläistä mallia 18 on myöhemmin valmistettu kotimaassakin, eikä ainoastaan lisätty sen kaulaosaan kaukoputki lohenpyrstöliitoksella? Niitä oli niin paljon käytössä, ettei ehkä v 1918 maahan tällaista määrää jäänyt.
V. 1943 Kt:n mittausopas osa 1 määrittelee tj-suuntakehän: Sk, jolla ei voi mitata korkeuskulmia ja jonka kehän jakoväli on 20 piirua, nimitetään tulenjohtosuuntakehäksi. Saman oppaan mukaan käytössä sota-aikaan olivat seuraavat mallit:
m18 jako 5400 TM261 vanha ven malli
m18 jako 6000 TM264 vanha ven malli
m18-Sk jako 6000 TM265 kaukoputkella varustettu parannettu ven malli
m18-36 jako 6000 TM266 kaukoputkella varustettu parannettu ven malli
m18-40 jako 6000 TM267 ven sotasaalismalli
m18-42 jako 6000 TM268 ven sotasaalismalli, jossa jako on muutettu myötäpäivään kasvavaksi
m18 jako 6300 TM272 vanha ven malli
mZeiss jako 6300 TM273
m18 jako 6400 TM276 vanha ven malli
Kaikki tulenjohtosuuntakehämme perustuivat siis keisarinaikaiseen malliin, joka nimitettiin "hankintavuoden" mukaan malliksi 18. Alussa ei muuta tarvittukaan, sillä karttojen puuttuessa ei mitattu tuliasemia, vaan tj-paikan suhteellinen sijainti niihin nähden eli kanta. Kun täällä talvella arvuuteltiin miksi piirumme on 6000-jakoinen niin se johtuu näistä maahamme jääneistä TM-välineistä. Nenosen tj-kortin tullessa käyttöön v 1919 piti vielä päättää, että kulmien kasvusuunta onkin myötäpäivään eikä vastapäivään kuten siihen asti.
EDIT
Olisiko sittenkin niin, että tätä venäläistä mallia 18 on myöhemmin valmistettu kotimaassakin, eikä ainoastaan lisätty sen kaulaosaan kaukoputki lohenpyrstöliitoksella? Niitä oli niin paljon käytössä, ettei ehkä v 1918 maahan tällaista määrää jäänyt.
Viimeksi muokattu:
Kuvaston tekstissähän lukeekin, nyt kun itsekin sen tarkemmin tavasin, että Nordqvistin konepaja on tuota TJ-SK:ää valmistanut ja mallinimi on 18.
Mutta mikä on tuo "mZeiss jako 6300 TM273"?
Uskomatonta että M33 Zeissit on maalattu! Hallussani olevan vekottimen kaikki merkinnät ovat niin hienoja että niitä ei voisi uskoa jälkikäteen uuden maalin päälle vedetyksi. Tyyppimerkintä itse suuntakehässä on muuten Skm/33Z ja ainakin tämä yksilö on Vammaksen vuonna 1957 valmistaman yleisjalustan päällä, saman jolle myös Tampellan SK sopii (Skj/48).
Lisätietoa löytyi helposti! Kyseinen firma oli OY E M Nordqvist AB eli ruotsalaisen yrityksen filiaali Suomessa. Isot tehtaat Hesassa, jotka valmisti I MS aikana yksinomaan proteeseja sekä kirurgi- ja hammaslääkärin välineitä. Menekkiä varmaan riitti. Venäjän markkinoiden sulkeuduttua siirtyi hienomekaniikkaan ja valmisti mm edellä nähtyjä kulmatasaimia sekä ven suuntakehää. 6300-jakoinen luettelossa paljastanee, että niitä on Suomessa tehty myös Ruotsin armeijalle.
TM273 en osaa sanoa tarkempaa. Kulmajako 6300 viittaa Ruotsiin. Zeissilla on voinu olla myös tj-suuntakehämalli, jotain suuntavälinettähän Saksakin on tj-päässä käyttäny.
Ne Zeissit mitä itse näin ja käytin oli mustia ja jo 1970-luvulla loppuun käytettyjä. Tykistöllä oli silloin mittaussuuntakehänä uusi hyvälaatuinen Wild, jota jotkut käytti myös asemakehänä, mikä tietysti oli täysin väärin. Asiaan puututtiin korkeammalta taholta mutta kelvottomat asema-sk:t myös peruskorjattiin. Onhan niitä voinu olla vihreitäkin, vaikka en ite sen väristä koskaan nähny.
Tulenjohtosuuntakehä m18 saavutti kunnioitettavan pitkän käyttöiän; ne olivat koulutuskäytössä ainakin vuoteen 1960. Käsiskehä tietysti oli jo sotavuosina joka suhteessa ylivoimainen. Mutta koska Suomen Armeija ei heitä mitään pois, jaettiin tj-suuntakehää m18 muistoesineenä aina seuraavan vuosituhannen puolelle. Itellänikin on sellainen.
D
Deleted member 266
Guest
Tässä vitjaan sopivaa Tampella-tietoutta:
D
Deleted member 266
Guest
Tampellan suuntakehä M2 vuodelta 1933 ei päätynyt sarjatuotantoon:
Suuntakehä M3:sta tuli SA:n asemasuuntakehä 34:n II tyyppi:
Tampellan malli 35 eli SA:n ask 34:n I tyyppi:
Kulmakiikariversiosta 35a ei tullut mitään, jäljellä on vain yksi runko ilman optiikkaa
:
Tampellan originaaliesite löytyy täältä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345993?page=1
Suuntakehä M3:sta tuli SA:n asemasuuntakehä 34:n II tyyppi:
Tampellan malli 35 eli SA:n ask 34:n I tyyppi:
Kulmakiikariversiosta 35a ei tullut mitään, jäljellä on vain yksi runko ilman optiikkaa
:Tampellan originaaliesite löytyy täältä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345993?page=1
Last edited by a moderator:
D
Deleted member 266
Guest
Kaukoputkia ei Suomessa tehty koskaan, vaan ne olivat aina tuontitavaraa, valmistajia oli useita. Esimerkkinä krhsnt malli 35:
EDIT: "Vilkku" = Wild.
Krhsnt 35-72 on kollimaattoriversio, tai ainakin kaikki minun näkemäni. Tosi, siihen kyllä sopii vanhempi kaukoputkikin, kiinnitys kun on sama. Tämän takia erilaisia "sekuleja" riittää...
Kollimaattori olikin - varsinkin sota-aikana - se parempi vaihtoehto eli halvempi ja helpommin saatavilla, lisäksi kevyt kollimaattori rasittaa ammuntatilanteessa (500+ G!) suuntaimen runkoa olennaisesti vähemmän kuin kaukoputki.
Ongelmia tulee vähemmän kehittyneissä maissa, missä millään ei mene jakeluun, että kollimaattorin läpi ei näy kuvaa kuten kaukoputkessa: "Sir look, this is broken, no picture!". Kuvassa 160 krh Ghanassa 14.-20.11.1962:
EDIT: "Vilkku" = Wild.
Krhsnt 35-72 on kollimaattoriversio, tai ainakin kaikki minun näkemäni. Tosi, siihen kyllä sopii vanhempi kaukoputkikin, kiinnitys kun on sama. Tämän takia erilaisia "sekuleja" riittää...
Kollimaattori olikin - varsinkin sota-aikana - se parempi vaihtoehto eli halvempi ja helpommin saatavilla, lisäksi kevyt kollimaattori rasittaa ammuntatilanteessa (500+ G!) suuntaimen runkoa olennaisesti vähemmän kuin kaukoputki.
Ongelmia tulee vähemmän kehittyneissä maissa, missä millään ei mene jakeluun, että kollimaattorin läpi ei näy kuvaa kuten kaukoputkessa: "Sir look, this is broken, no picture!". Kuvassa 160 krh Ghanassa 14.-20.11.1962:
Last edited by a moderator:
PV:n nimikkeistössä SNT 35-72 on tähtäinkaukoputkella varustettu suuntain, SNT 35-72 KOL taasen kollimaattorilla varustettu malli joka sisältää nimikkeen 35-88. Kumpaakin on yhä käytössä, ikävä kyllä eräässä oppaassa nämä oli sekoitettu. Tällä on suurikin merkitys sillä eri mallin TKP:n keskiviivan tai kollimaattorin viivan etäisyys putken keskilinjasta on eri.
Mitä 35 suuntaimeen sitten tehtiin vuonna 72? Kerro sinä.
D
Deleted member 266
Guest
Tampellan Aseosaston aineisto -> 1990 on ELKAssa Mikkelissä ja tarkka vastaus vaatisi liikaa uhrauksia = matkan Mikkeliin tai etälainan Tampereen yo:n kirjastoon kaikkine kuluineen, viimeksi muistaakseni noin 150,-. Saa arvata v-ko, kun saman materiaali aiemmin oli oman peukalon alla alemmassa kerroksessa
Käytettävissäni olevien usean kymmenen 35:n, yhden 35-72:n ja yhden 35-88:n ulkoinen vertailu kertoo, että
*vaakakiertimen irrotussiipi on 35:ssä ja 35-72:ssa (kiinnitysruuvin kohdalta katkeavaa) taivutettua levyä, 35-88:ssa Soltam-mallinen yhdestä aineesta koneistettu pala
*35-72:n asteikkojen luettavuus on 35:n tasoa, 35-88:ssa parempi (kiiltelemätön pohja)
Pienempi ja/tai sisäisiä eroja lienee lukemattomia, tarkempia tietoja osannee antaa vain Suomen suurimman krhsnt-kokoelman omistajan edustaja
Käytettävissäni olevien usean kymmenen 35:n, yhden 35-72:n ja yhden 35-88:n ulkoinen vertailu kertoo, että
*vaakakiertimen irrotussiipi on 35:ssä ja 35-72:ssa (kiinnitysruuvin kohdalta katkeavaa) taivutettua levyä, 35-88:ssa Soltam-mallinen yhdestä aineesta koneistettu pala
*35-72:n asteikkojen luettavuus on 35:n tasoa, 35-88:ssa parempi (kiiltelemätön pohja)
Pienempi ja/tai sisäisiä eroja lienee lukemattomia, tarkempia tietoja osannee antaa vain Suomen suurimman krhsnt-kokoelman omistajan edustaja
Tampellan Aseosaston aineisto -> 1990 on ELKAssa Mikkelissä ja tarkka vastaus vaatisi liikaa uhrauksia = matkan Mikkeliin tai etälainan Tampereen yo:n kirjastoon kaikkine kuluineen, viimeksi muistaakseni noin 150,-. Saa arvata v-ko, kun saman materiaali aiemmin oli oman peukalon alla alemmassa kerroksessa
Minusta alkaa yhä enenemissä määrin tuntua siltä, että olisi hyvä kustantaa sinut Mikkeliin ja järjestää vaikka luento asian tiimoilta.
D
Deleted member 266
Guest
KT:n Mittausopas ei tunne tätä lainkaan, mutta siinä taitaa tosiaan kaivattu sk olla. Saksalaisen Goertzin valmistetta ruotsalaisella kehäjaotuksella; tehty varmaan Ruotsin armeijaa varten. Kaikki nämä tj-suuntakehät on rakenteeltaan samanlaisia, mutta tässä Goertzissa on lukemalaitteena pystylangalla varustettu asteikkosuurennuslasi. Siksi jakoväli on 10 piirua kun muiden mallien asteikko on varustettu 20 piirun jakovbälein. Puolet tarkempi siis, tosin vaimentamaton pohjoisneula ei anna kovin tarkkaa pohjoissuuntaa.