Niin on ja niin menee.
Niin on ja niin menee.
Noita kaikkia osattiin tehdä Tampereella hyvin vielä 30 vuotta sitten. Sitten tuli SKOP ja siirto Vammalaan ja Patria...
Ja nyt ei sitten enää oikein mitään.
Mikä meni pieleen?
Edit
Enkä siis halua väheksyä AMOSta ja NEMOa.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 266
Guest
Kait se suurin tekijä on ollut, että johtoon on tullut ihmisiä, jotka epätoivon vimmalla ovat koettaneet soveltaa muualla teollisuudessa oppimiaan temppuja sotavarusteteollisuuteen: kvartaali ei aseteollisuudessa oli 1/4 vuotta vaan 25 vuotta. Ja kun opit eivät ole purreet tai taidot riittäneet, on pyritty eroon vaikeista töistä/ihmisistä/... Viimeiset 27 vuotta ovatkin olleet alamäkeä TEOLLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN osalta, mutta EI OSAAMISEN. Tämä jääköön osaltani tähän.
Lopun aikoja Tampereella:
EDIT: ULKOISISTA tekijöistä suurin on, että varsinkin tovevi Tavvan ja Örkin aikana Pv ja kotimainen pv-teollisuus ovat edustaneet suurinta saatanaa ja kaikissa käänteissä on lyöty kapulaa rattaisiin.
Lopun aikoja Tampereella:
EDIT: ULKOISISTA tekijöistä suurin on, että varsinkin tovevi Tavvan ja Örkin aikana Pv ja kotimainen pv-teollisuus ovat edustaneet suurinta saatanaa ja kaikissa käänteissä on lyöty kapulaa rattaisiin.
Last edited by a moderator:
J0h1F
Ylipäällikkö
Toisin sanoen järkevällä poliittisella tahdolla ja ohjauksella (ts. halulla panostaa tuotannon huolellisuuteen ja lopputulokseen ym. ja tämän ohjaaminen myös Patrian johdon tietoon ja toimintaan) yhdessä PV:n onnistuneen speksauksen kanssa asiat saataisiin kuntoon?
Samat ongelmathan iskivät muuten aikanaan Britannian Royal Ordnancelle, kun puljun siirryttyä vanhanaikaisesta kruunun vuosisataisesta asevalmistajasta kvartaalitalouteen laatu romahti uusien johtajien hölmöilyn myötä ("aseiden runkojen prässäys voidaan hoitaa Morrisin autotehtailla Oxfordissa Enfieldin asetehtaan sijaan, samaa metallin prässäystä se on kuin autojen osissa" - uuden johtajan aivoitus).
@veeteetee n postauksista ei tule ilmi eivätkä kaikki muista, että Tampella oli monialayritys, joka ihan ei ehtiny täyttää 150 vuotta. Aseteollisuus oli pieni osa Tampellan metalliteollisuutta. Huomattavasti isompia toimialoja olivat kaivos- ja louhintakaluston valmistus, paperi- ja sellutehtaiden koneet sekä voimalaitosten tekniikka. Metallikin oli vain osa Tampella-konsernia. Mikä sitten meni pieleen....
Alamäki alkoi jo 1960-luvulla, kun pääjohtaja ja tuleva vuorineuvos haettiin ulkoministeriöstä; asia jota nykyisin on mahdoton kuvitella. Hänen kymmenen vuoden toimarikaudellaan loppui veturien valmistus ja tekstiiliteollisuus joutui vaikeuksiin. Olisi pitänyt tehdä isoja ratkaisuja tyyliin Risto Siilasmaa Nokiassa, mutta eihän diplomaatin kokemuksella sellaiseen kyetä. Vaikeuksiin joutui myös toinen entinen asetehdas Valmet, jota johti Kekkosen kaveri Olavi J Mattila, myöskin entinen diplomaatti.
Mainittakoon, että veturien valmistus Tampereella niin Tampellassa kuin Lokomolla loppui, kun Kekkonen joutui ostamaan Neuvostoliitosta sähkövetureita. Strömberg sentään sai tehdä niihin sähköt.
Muuten olen kyllä samaa mieltä kanssasi.
Ja sittenhän tuo SKOP oli juuri kvartaalitaloutta tyhjimmillään. "Tiedetään, miten tehdään rahaa. Vaan, kun ei tiedetä mitään omistettavan firman toimenkuvaan liittyvää, ei siitä rahantekotaidosta jää mitään käteen."
Muuten olen kyllä samaa mieltä kanssasi.
Ja sittenhän tuo SKOP oli juuri kvartaalitaloutta tyhjimmillään. "Tiedetään, miten tehdään rahaa. Vaan, kun ei tiedetä mitään omistettavan firman toimenkuvaan liittyvää, ei siitä rahantekotaidosta jää mitään käteen."
D
Deleted member 266
Guest
Kuormituskin oli "vähän" epätasainen Aseosastolla:
setämies
Kenraali
Se on just näin! @veeteetee
Olet väärällä vuosikymmenellä! Sähköveturit ostettiin Nlitosta 1973; tosiaan idänkaupan yleisin perustein. Ne olivat kyllä hyvä hankinta, vaikka meteliä riitti. Mutta kun Tampellasta oli puhe, niin sen veturiosaaminen oli höyryvetureissa ja diesel-veturien moottoreissa. Edellisistä viimeiset valmistui 1957 ja sen jälkeen tehtiin kai vielä joitakin eollisuusvetureita dieselkonein. Koko kotimaisen veturiclusterin kannalta kova taistelu oli dieselveturien suurkauppa v. 1962. VR:n voimakastahtoinen pääjohtaja Erkki Aalto ajoi läpi tämän ranskalaisten Ahlsholm-veturien suurhankinnan. Valitettavasti nekin olivat parempia kuin kotimainen Valmetin ja Lokomon valmistama verrokki.
Mutta mitä taas tulee vedettäviin kranaatinheittimiin, niin niiden osalta Tampella oli maailman johtava yritys. Yhteistyö Israelin kanssa alkoi aikana, jolloin tämä nuori valtio oli meillä suosittu. Paljon muutakin teollista yhteistyötä tehtiin, mm it:n grand olfd man K H Pentti oli maassa vuosia pystyttämässä säkkipaperitehdasta. Kotimaassa tehtiin ainoastaan oman maan tilaukset ja muut ohjattiin Soltamiin. Tästä sityten aiheutui edellä olleessa grafiikassa näkynyt tehtaan työllissyyden dramaattinen vaihtelu. Oliko syynä meidän hankala vientilupapolitiikkamme vai onko taustalla muitakin syitä? Siinä sivussa vaurastuivat eräät, mm yksi Suomen rikkaimmaksi mieheksikin mainittu. Vahinko, että ei tullut nähtyä @veeteetee n mainitsemaa dokkaria.
Kaikki sitten joskus loppui, siis vedettävien heitinten osalta. Kuten @veeteetee hienosti kuvasi, 60 vuoden kehitys saavutti huipennuksensa 120 KRH92, jota PV tilasi ison kaupan. Niin ison, että sen jälkeen ei nähtävissä olevassa tulevaisuudessa menisi kotimaahan kaupaksi putken putkea. Ja kun ulkomaisia markkinoita ei ollut, oli tuotannon alasajopäätös väistämätön.
D
Deleted member 266
Guest
Tampellan 160 krh esiteltävänä kenr "Kylmä-Kalle" Heiskaselle Niinisalossa, todennäköisesti 05.05.1955, jolloin pöytäkirja 59/55 mainitsee Heiskasen olleen läsnä ammunnassa; vasemmalla aseen "isä" Hans Otto Donner sikari kädessä, keskellä Heiskanen, aseen takana Paavo Manninen:
D
Deleted member 266
Guest
Doddiin, mitään harvemmin menee minulta kokonaan hukkaan ja tämäkin kuva löytyi; Liettuaan toimitettujen 81 krh varusteiden joukossa oli myös tuo Brandt-mallinen piiruviivotin:
Liettua ole vahvin kieleni
, mutta tuo lienee "Brandtin ampumaviivotin"?
D
Deleted member 266
Guest
Tampellan uuden 120 krh:n (malli 35, myöhemmin 120 Krh/40) ammusvaunu m/Friitala; liekkö tuolle tehty NATO STANAGien mukaisia tärinädroppijolttivolttitestejä
?
?
D
Deleted member 266
Guest
Ja näppärä selkäreppu, painoa lähemmäs 50 kg; Väinö Kiveliön ryhti on moitteeton, tämän päivän nikopetterinönnösiltä voisivat polvet notkahtaa
D
Deleted member 266
Guest
Retussiruiskutaidetta 60-luvulta, Tampella 120Krh62A-H, josta Soltamin myymämänä tuli jenkkien M120:
Tässä Soltamin mainoskuva samasta; vastalevy on erilainen:
Katso liite: 1524316309092.png
Sama sisäänvedettävällä iskurilla (kuten jenkeillä):
Katso liite: 1524316405927.png
Nimessä tuo "A-H" viittaa suunnittelija Lauri Ala-Harjaan (kuva Jaakko Sillanpää):
Tässä Soltamin mainoskuva samasta; vastalevy on erilainen:
Katso liite: 1524316309092.png
Sama sisäänvedettävällä iskurilla (kuten jenkeillä):
Katso liite: 1524316405927.png
Nimessä tuo "A-H" viittaa suunnittelija Lauri Ala-Harjaan (kuva Jaakko Sillanpää):
Last edited by a moderator:
D
Deleted member 266
Guest
Mikkelin ELKAssa olevassa Tampellan Aseosaston aineistossa ovat mukana myös sotaa edeltäneet ja sodanaikaiset As(e)-luokan piirustukset. Siltä varalta, että joku innostuu niitä tutkimaan, ohessa lista vuodelta 1979, jolloin piirustukset järjestettiin:
D
Deleted member 266
Guest
Tampellan 160 Krh/58:n rakenne on itsellekin jäänyt hiukan kaukaiseksi. Tässä rakenneselostus 60-luvun alusta (lomakepohja on vuodelta 1962):
Tässä parempilaatuisessa kuvassa Nässyn rannassa:
Tässä parempilaatuisessa kuvassa Nässyn rannassa:
D
Deleted member 266
Guest
Tällaisesta laakaheittimestä (juurikin tätä nimeä on käytetty) en ole nähnyt valokuvaakaan, mutta kuvan mukainen putki oli mukana Sotamuseolle 90-luvulla luovutetussa erässä:
Katso liite: 1524683312659.png
81 mm laakaheittimen ontelokranaatteja kehitettiin noihin aikoihin useitakin versioita, tässä 81 Koa-58B ("81 mm kokeiluammus vuodelta -58, malli B":
Katso liite: 1524683312659.png
81 mm laakaheittimen ontelokranaatteja kehitettiin noihin aikoihin useitakin versioita, tässä 81 Koa-58B ("81 mm kokeiluammus vuodelta -58, malli B":
Last edited by a moderator:
D
Deleted member 266
Guest
Työläisten päivän teemaan sopinee tämäkin, ainakin aseteollisuudessa: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/604815
SA-kuvat 109123-162, tässä 100131:
SA-kuvat 109123-162, tässä 100131: