Viime vuosisadan lopun tyypillistä Nenos-ylistystä! Evl evp Manninen oli ilmeisen vaatimaton mies, sillä hänen omassa urassaankin olisi ollut kertomista täyttämään kokonaan yhden haastattelun. Mielenkiintoinen ajatus heräsi, miten olisi käynyt jos Manninen ei olisikaan eronnut? PV:n päässä olisi ehkä osto-osaaminen lisääntynyt! Harrastaako jäsen @veeteetee epähistoriallista vaihtoehtopohdintaa?
Mikähän mahtaa olla tuo korotuskoneiston putken alapäässä oleva vastimeen päin osoittava "sarvi"? Sellaista en muista muissa malleissa nähneeni.
D
Deleted member 266
Guest
Jos viittaat viestin ylempään kuvaan, se on korokoneiston kammen nuppi (vrt. tasauskoneiston kampi), joka perspektiivin takia näyttää sojottavan taaksepäin.
D
Deleted member 266
Guest
Last edited by a moderator:
D
Deleted member 266
Guest
Tuohan on Mannisen haastattelu ja vaikka en itse tavannutkaan Mannista koskaan, olen alaistensa kommenteista ja lukemistani kymmenistä (jos ei sadoista) dokumenteista saanut kuvan miehestä, jolla oli OMAT mielipiteensä. Jos hän piti Nenosta nerona, se ei varmaankaan siis pohjautunut mihinkään yleiseen ylistämisen haluun. No, jälkipolvina voimme vain arvailla.
Historiallinen vaihtoehtopohdinta ei kuulu harrastuksiini.
Suomalaisen raskasasekehityksen vaikuttajia koeammunnoissa Niinisalossa 50-luvulla eli vasemmalta Eino Vuorimies, Shlomo Zabludowicz, Paavo Manninen ja Hans Otto Donner:
Hans Otto Donner vasemmalla, Paavo Manninen 160 krh:n putken suun edessä:
D
Deleted member 266
Guest
HäSärin Aikakoneesta löytyy 25.01.1938 uutinen Tampellan 47 krh:lla Harakassa sattuneesta onnettomuudesta:
10.03.1938 tutkinta oli valmis:
Tässä Oy Sytyttimen piirustus ko. ampumatarvikkeesta:
Katso liite: 1540119327160.png
10.03.1938 tutkinta oli valmis:
Tässä Oy Sytyttimen piirustus ko. ampumatarvikkeesta:
Katso liite: 1540119327160.png
D
Deleted member 266
Guest
Onnettomuuden jälkeen Leo Jyväkorpi palasi asetöihin, tässä Vesa Metsola lataa Tampellan 120 Krh/35.tä eli Pv:ien 120 krh/40:tä ja Jyväkorpi (huomaa sormus etusormessa, nimetön taisi olla se, joka meni Harakassa?) tarkastaa suuntauksen Niinisalossa, todennäköisimmin kesällä 1939. Taustalla 47 krh/35 eli Pv:ien 47 Krh/39 ja 81 Krh/38 (?):
47 krh ladataan, Jyväkorven takana seisoo Hans Otto Donner, Tampellan krh-tuotannon isä:
Keskustelua, Jyväkorpi toinen vasemmalta, kolmantena Metsola, HOD oikealla:
47 krh ladataan, Jyväkorven takana seisoo Hans Otto Donner, Tampellan krh-tuotannon isä:
Keskustelua, Jyväkorpi toinen vasemmalta, kolmantena Metsola, HOD oikealla:
D
Deleted member 266
Guest
Tämä Tampellan Aseosaston arkistoista löytämäni kuva EI ole Harakan onnettomuudesta, ase kun on venäläinen 50 Krh/39, mutta tästä saa hyvän kuvan, mitä tapahtuu putkiräjähdyksen sattuessa:
D
Deleted member 266
Guest
http://sa-kuva.fi/ tuli vastaan tämäkin, uudenuutukainen Tampella 105 H/37, numero 200?, kuva 121638 otettu Jyväskylässä Valtion Tykkitehtaalla 1943 (mutta takuulla ei 08.09., kuten kuvateksti väittää):
Kuva 121631 näyttää aseen takaapäin, huomiota kannattaa kiinnittää (aivan tavalliseen) kiertokaukoputkiasennukseen; kkp:lle on kilvessä avattava luukku:
Kysymys kuuluukin, mikä on samaan sarjaan kuuluvassa kuvassa 121644 näkyvä jatkopala-asennus?; kkp kurkkii nyt kilven reunan yli:
En ole missään muussa valokuvassa tai Tampellan Aseosaston piirustuksissa törmännyt mokomaan. Jatkopala kyllä auttaa näkemään kilven yli, mutta nostaa suuntaajan päänkin kilven reunan yli. Lisäksi pitkän varren päässä rekyylissä heiluva raskas kkp voi olla hupaa suuntaimen välityksille.
DI Eino Ilmosen ottamassa kuvassa ensimmäisten 105 H/37:ien vastaanottoammunnasta lokakuussa 1942 näkyy, että suuntain saisi kovaa kyytiä kannatintapin päässä, mutta tässä ammunnassa ase oli vielä ilman suuntainta ja pintäkäsittelyä:
Lieneekö yhtään tuollaista korotuspalaa säilynyt kokoelmissa?
Kuva 121631 näyttää aseen takaapäin, huomiota kannattaa kiinnittää (aivan tavalliseen) kiertokaukoputkiasennukseen; kkp:lle on kilvessä avattava luukku:
Kysymys kuuluukin, mikä on samaan sarjaan kuuluvassa kuvassa 121644 näkyvä jatkopala-asennus?; kkp kurkkii nyt kilven reunan yli:
En ole missään muussa valokuvassa tai Tampellan Aseosaston piirustuksissa törmännyt mokomaan. Jatkopala kyllä auttaa näkemään kilven yli, mutta nostaa suuntaajan päänkin kilven reunan yli. Lisäksi pitkän varren päässä rekyylissä heiluva raskas kkp voi olla hupaa suuntaimen välityksille.
DI Eino Ilmosen ottamassa kuvassa ensimmäisten 105 H/37:ien vastaanottoammunnasta lokakuussa 1942 näkyy, että suuntain saisi kovaa kyytiä kannatintapin päässä, mutta tässä ammunnassa ase oli vielä ilman suuntainta ja pintäkäsittelyä:
Lieneekö yhtään tuollaista korotuspalaa säilynyt kokoelmissa?
D
Deleted member 266
Guest
SA-kuva 92528:ssa sotasaaliina saatuja venäläisiä 120 Krh/38:ja Tampellan pihalla:
"Oman kranaatinheitintuotantonsa perusteella Tampellan aseosasto oli luonteva paikka aseitten korjaukseen ja niinpä kaikki heittimet, jotka rintamalla suoritetussa alustavassa seulonnassa todettiin korjaamiskelpoisiksi, lähetettiin Tampereelle. Aivan romuja siis ei edes lähetetty Tampellalle. Saavuttuaaan aseet purettiin osiin ja tarkastettiin vaurioiden ja myös valmistusvikojen toteamiseksi. Tarvittaessa joitain pienempiä varaosia valmistettiin alusta loppuun itsekin, mutta pääosin varaosatarve hoidettiin huonoimpia heittimiä purkamalla. Heitinhuollosta Tampellasta vastasi insinööri Leo Jyväkorpi, kranaatinheitinpuolen tuoteinsinööri.
Ainoa suurempi varsinainen muutostyö, joka sotasaalisheittimiin tehtiin oli 120 Krh/38:n ajolaitteen uudistaminen. Alkuperäisessä muodossaan heitintä kuljetettiin kiinnitettynä ilmakumirenkaisen ajopyörästön päälle, jota puolestaan veti aisan välityksellä erityinen hevosvetoinen etuvaunu. Vaunuun olivat varastoituina aseen ampumatarvikkeet ja varusteet.
Suomalaisia ratkaisu ei tyydyttänyt ja niinpä teknikko Vesa Metsola piirsi tarvittavat muutoskuvat: etuvaunu poistettiin kokonaan ja hevosvedon aisat kytkettiin iskunvaimenninjousen välityksellä ajopyörästöön, vastalevyn kiinnitys uusittiin kokonaisuuden madaltamiseksi ja putken vasemmalle sivulle ajopyörästöön lisättiin hevoskuskille "niittokoneen satula". Lopputulos olikin varsin käyttökelpoinen ja jopa kriittinen Hans Otto Donnerkin hyväksyi tämän hänen tietämättään tehdyn ratkaisun."
EDIT: tässä vielä SA 113145 muunnoksesta:
Esikuvanahan oli Tampellan oma 120 Krh/40:
"Oman kranaatinheitintuotantonsa perusteella Tampellan aseosasto oli luonteva paikka aseitten korjaukseen ja niinpä kaikki heittimet, jotka rintamalla suoritetussa alustavassa seulonnassa todettiin korjaamiskelpoisiksi, lähetettiin Tampereelle. Aivan romuja siis ei edes lähetetty Tampellalle. Saavuttuaaan aseet purettiin osiin ja tarkastettiin vaurioiden ja myös valmistusvikojen toteamiseksi. Tarvittaessa joitain pienempiä varaosia valmistettiin alusta loppuun itsekin, mutta pääosin varaosatarve hoidettiin huonoimpia heittimiä purkamalla. Heitinhuollosta Tampellasta vastasi insinööri Leo Jyväkorpi, kranaatinheitinpuolen tuoteinsinööri.
Ainoa suurempi varsinainen muutostyö, joka sotasaalisheittimiin tehtiin oli 120 Krh/38:n ajolaitteen uudistaminen. Alkuperäisessä muodossaan heitintä kuljetettiin kiinnitettynä ilmakumirenkaisen ajopyörästön päälle, jota puolestaan veti aisan välityksellä erityinen hevosvetoinen etuvaunu. Vaunuun olivat varastoituina aseen ampumatarvikkeet ja varusteet.
Suomalaisia ratkaisu ei tyydyttänyt ja niinpä teknikko Vesa Metsola piirsi tarvittavat muutoskuvat: etuvaunu poistettiin kokonaan ja hevosvedon aisat kytkettiin iskunvaimenninjousen välityksellä ajopyörästöön, vastalevyn kiinnitys uusittiin kokonaisuuden madaltamiseksi ja putken vasemmalle sivulle ajopyörästöön lisättiin hevoskuskille "niittokoneen satula". Lopputulos olikin varsin käyttökelpoinen ja jopa kriittinen Hans Otto Donnerkin hyväksyi tämän hänen tietämättään tehdyn ratkaisun."
EDIT: tässä vielä SA 113145 muunnoksesta:
Esikuvanahan oli Tampellan oma 120 Krh/40:
Last edited by a moderator:
Sellainenhan se tuokin oli.
D
Deleted member 266
Guest
Aivan sattumalta tuli SA-kuvissa 157447-9 vastaan samanlainen kkp:n kiinnityksen jatkopala, tykki vaan ei ole 105 H/37 (vaan?):
EDIT: kuten alta selviää -kiitos Old Boy - kyseessä on alunperin 75 K/40 A(rg), kuvaa otettaessa jo porattu 76 K/37:ksi.
Jarkko Vihavaisen erinomainen www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY3.htm tietää kertoa seuraavaa:
"75 K/40 Arg / 75 K/40 A / 76 K/37 (7 cm kanon m/40A): This gun based to Krupp design was manufactured by Bofors for Swedish Army and also for export. January of 1940 Finland managed to purchase 8 guns originally ordered by Argentina (the main Export customer for these guns, hence the Arg and later just A in the name). They were issued to Field Artillery Regiment 21 in Winter War and in Continuation War first to Field Artillery Regiment 16 and later to coastal artillery. Originally the guns were in 75-mm (75 mm x 381 R), but when the Finns run out of their ammunition the guns were modified to 76.2-mm (76.2 mm x 385 R) calibre in July of 1941. Along the new calibre also name of the guns was changed. Three of the guns were lost in summer of 1944."
Last edited by a moderator:
Tuo kuva kumosi sen ajatukseni että kyseessä olisi linnoitettuun tuliasemaan tarkoittu jatkopalikka. Arvelin siis sitä, että tietynlaisessa asemassa putkilinja menisi yli linnoitteen reunan mutta kiertokaukoputken säde ei. Lieneeköhän sellainen edes käytännössä mahdollista?
Miksi tykinjohtaja muuten tähyilee kiikarilla? Eihän kuvassa kuitenkaan suora-ammuntaa harjoiteta.
Miksi tykinjohtaja muuten tähyilee kiikarilla? Eihän kuvassa kuitenkaan suora-ammuntaa harjoiteta.
D
Deleted member 266
Guest
"Neljäntuuman tykki asemassaan. Häränpään niemi 1944.07.12" => näkyvissä oleva maali jossain vesistön takana?
Malli onkin hyvin harvinainen. Ulkonäkö viittaa Kruppin malliin 105 H33. Tästä pääsee jäljille eli Krupp teki Etelä-Amerikkaan mallia 75 Feldkanone 38. Saksalaisethan teki 1920-30 luvulla salaista yhteistyötä Ruotsin kanssa ja tuntemattomien vaiheiden kautta syntyi ruotsalainen 75 Fältkanon L/40. Kun Ruotsi halusi auttaa Suomea niin neuvottelivat Argentiinaan myydystä yli 200 kpl erästä 8 kpl toimittamisen Suomeen kesken talvisodan. Nimikkeeksi tuli 75 K40 Arg, myöhemmin K40A.
Ruotsi ei kuitenkaan enää Jatkosodan pitkittyessä ollut liittolainen eikä kranaatteja saatu lisää. Siksi tykit putkitetiin 76 kaliberiin ja annettiin uusi nimike 76 K37. Tykkejä käytti Paulaharjun mukaan II/KTR 16 ja Kt:n historian mukaan I/KTR 16:n kaksi patteria. Joka tapauksessaa ne tukivat 3. D:aa huono-onnisen tykistöryhmä Hankipohjan osana. 2 tykeistä menetettiin Kuuterselässä ja kolmas vielä myöhemmin. Kuvatekstin mukaan kuva on otettu Häränpäänniemessä 12.7., jossa taistelut olivat silloin jo tauonneet. Sotapäiväkirjoista löytyisi varmaan tarkemmin mutta en nyt ehdi enempää. Kaksi tällaista ruostuu Pohjoismaissa, toinen Hämeenlinnan Militarian toinen Ruotsissa Smoolannin tykkimuseon pihalla. Kuviakin pitäisi olla mutta en ehdi niittäkään kaivaa.
Mun veikkaus on että tykki oli Viipurinlahdella Merivoimien vastuulla olevalla lohkolla ja se todella oli suora-ammuntavalmiudessa.
D
Deleted member 266
Guest
"Dyra B":stä 
tuli mieleen tämä eli Tampellan Boforsin lisenssillä tekemä 105 H/37
Katso liite: 1540750391632.png
Katso liite: 1540750468538.png
Tässä vielä Boforsin originaalipiirustus vuodelta 1938;
Katso liite: 1540750551910.png
tuli mieleen tämä eli Tampellan Boforsin lisenssillä tekemä 105 H/37Katso liite: 1540750391632.png
Katso liite: 1540750468538.png
Tässä vielä Boforsin originaalipiirustus vuodelta 1938;
Katso liite: 1540750551910.png
D
Deleted member 266
Guest
Aseosaston tykkisuunnittelua vetäneeltä Heikki Collanukselta sain 1990 oheisen yhteenvedon PE:n merkittävistä (muitakin oli, paljon) tilauksista Tampellalle vv. 1953-72.
Tilastokeskuksen rahanarvokertoimella laskettuna tuo 21,25 miljonaa Smk on nykyarvoltaan noin 30 MEUR.
Tässä vielä toinen yhteenveto 60-luvulta:
HC kotonaan Ikaalisissa kesällä 2006, puoli vuotta ennen kuolemaansa:
Tilastokeskuksen rahanarvokertoimella laskettuna tuo 21,25 miljonaa Smk on nykyarvoltaan noin 30 MEUR.
Tässä vielä toinen yhteenveto 60-luvulta:
HC kotonaan Ikaalisissa kesällä 2006, puoli vuotta ennen kuolemaansa:
Onko sulla mahdollisesti kuvaa työ n.o 19688 ja 19024 Rt:n suuntimista, joita Tampella valmisti kokonaista 250 kpl.
D
Deleted member 266
Guest
Täältä pesee; BTW, näitä on ollut HML:n SA-kaupassakin myynnissä:
