Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Luin joitain vuosia sitten kirjaa, en muista nimeä, jossa käsiteltiin Saksan Lapissa ollutta armeijaa. Siitä jäi mieleen mm. se, että Lapin armeen tykkejä pidettiin loppuunkuluneita, kun osa yksilöistä oli kokenut jo 8 k laukausta ja ne olisivat vaatineet raskaan varikkohuollon, putken vaihdot ym.

Onko tuo ls-määrä noin suunnilleen edelleen joku raja, kun määritellään kulunutta kalustoa?

Minkä verran enemmän tykkiä kuluttaa ampuminen lähelle maksimiamettia vs. esim. puolet maksimiametista?
 
Laukausmäärä, joka tykin putkella voidaan ampua on karkeasti kääntäen verrannollinen kaliberin neliöön. II MS:n järeillä laiva- ja rt-tykeillä putket kestivät 200 laukausta. On lähteitä, jotka kertoivat taistelulaivojen käyneen Normandian maihinnousun aikaan välillä telakalla vaihtamassa uudet putket kuluneiden tilalle. Yksi määritelmä loppuunkulumiselle on silloin, kun hajonta kasvaa kaksinkertaiseksi ja toinen, kun lähtönopeus pienenee 10 %. Loppuunkuluminen tarkoittaa, että ammus menettää ratavakavuutensa. Kivääriaseilla on sama juttu; reikä taulussa muuttuu soikeaksi. Tykeillä asia havaitaan epänormaalista ammusäänestä.

Laukausmäärä, jonka tykin putki kestää, vaihtelee suuresti käyttöolosuhteiden ja -tapojen mukaan. Pienemmät panokset kuluttavat vähemmän, esim haupitsilla 2-4 kertaa enemmän laukauksia suurimpiin panoksiin verrattuna. Irtopanoslaukaus kuluttaa myös vähemmän kartussiin verrattuna. Toisaalta teräkset on nykyisin parantunu huimasti sodanaikaisista joten putkien kestoajat on kasvanu eikä enää tarvi hommata kalustoille entiseen tapaan varaputkia. Käyttötapa tässä tarkoittaa ampumista nopeammin kun ohjeet sallii. Nykyisin esim kolmen iskun (a´ 1 min) jälkeen on pidettäva tauko.

Tarkkoja lukuja ei siis voi antaa, mutta 5-10 tuhatta ls voidaan ehkä karkeasti pitää sodanaikaisen tykistön putken kestoikänä. Aseissahan on tietysti muitakin osia jotka kuluu. On helppo kuvitella ettei Saksa lähettäny Lapin armeijalleen ykkösprioriteetilla tarvikkeita ml uusia tykinputkia kun siellä käytiin asemasotaa ja samaan aikaan huutava pula vallitsi muualla.
 
On helppo kuvitella ettei Saksa lähettäny Lapin armeijalleen ykkösprioriteetilla tarvikkeita ml uusia tykinputkia kun siellä käytiin asemasotaa ja samaan aikaan huutava pula vallitsi muualla.
Minkä maalaista kalusto tuolla oli? Oliko se sotasaalisaseistusta vai Saksalaista tuotantoa?
Ainakin psv:nä oli paljon ranskalaisia vaunuja.
 
Laukausmäärä, joka tykin putkella voidaan ampua on karkeasti kääntäen verrannollinen kaliberin neliöön. II MS:n järeillä laiva- ja rt-tykeillä putket kestivät 200 laukausta. On lähteitä, jotka kertoivat taistelulaivojen käyneen Normandian maihinnousun aikaan välillä telakalla vaihtamassa uudet putket kuluneiden tilalle. Yksi määritelmä loppuunkulumiselle on silloin, kun hajonta kasvaa kaksinkertaiseksi ja toinen, kun lähtönopeus pienenee 10 %. Loppuunkuluminen tarkoittaa, että ammus menettää ratavakavuutensa. Kivääriaseilla on sama juttu; reikä taulussa muuttuu soikeaksi. Tykeillä asia havaitaan epänormaalista ammusäänestä.

Laukausmäärä, jonka tykin putki kestää, vaihtelee suuresti käyttöolosuhteiden ja -tapojen mukaan. Pienemmät panokset kuluttavat vähemmän, esim haupitsilla 2-4 kertaa enemmän laukauksia suurimpiin panoksiin verrattuna. Irtopanoslaukaus kuluttaa myös vähemmän kartussiin verrattuna. Toisaalta teräkset on nykyisin parantunu huimasti sodanaikaisista joten putkien kestoajat on kasvanu eikä enää tarvi hommata kalustoille entiseen tapaan varaputkia. Käyttötapa tässä tarkoittaa ampumista nopeammin kun ohjeet sallii. Nykyisin esim kolmen iskun (a´ 1 min) jälkeen on pidettäva tauko.

Tarkkoja lukuja ei siis voi antaa, mutta 5-10 tuhatta ls voidaan ehkä karkeasti pitää sodanaikaisen tykistön putken kestoikänä. Aseissahan on tietysti muitakin osia jotka kuluu. On helppo kuvitella ettei Saksa lähettäny Lapin armeijalleen ykkösprioriteetilla tarvikkeita ml uusia tykinputkia kun siellä käytiin asemasotaa ja samaan aikaan huutava pula vallitsi muualla.
Ammunnasta johtuvien tykin putkea kuluttavien tekijöiden ja niiden vaikutusten pienentämismahdollisuudet, Ukkonen Leo 1989-1989 (SKK-1:1725)

http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=392318
 
Minkä maalaista kalusto tuolla oli? Oliko se sotasaalisaseistusta vai Saksalaista tuotantoa?
Ainakin psv:nä oli paljon ranskalaisia vaunuja.
Ylipäänsä saksalaisilla oli aika paljon sotasaaliskalustoa käytössään. Esim. SS varustettiin Ranskan kampanjaan pitkälti Tsekki-kalustolla. Tuolloin Wehrmachtilla oli vielä etuotto-oikeus, joten puoleen aseelliselle siivelle ei jäänyt juuri mitään. Myöhemmin tietysti tilanne kääntyi päinvastaiseksi.
 
Tässäpä tuo Salgad/Soltamin hävitysohje tykilleen:
View attachment 25390
View attachment 25389
Venäläisillä oli tuo homma hallussa, kaluston hukkaaminen voittajilta.

1542964388209.png
SA 46717:
"Maastosta otettujen vankien kertoman mukaan ovat ryssät kätkeneet erään kenttätykin taistelumaastoon perääntyessään asemistaan. Tykistöstä koottiin vapaaehtoinen partio, joka sai tehtäväkseen noutaa tämän arvokkaan kapistuksen maastosta vankien opastamana. Rintamakirjeenvaihtaja vänrikki Karanto ja allekirjoittanut valokuvaaja liittyi tähän partioon ja niin lähdimme aarretta etsimään. Vangit kaivamassa tykkiä kätköpaikasta esille. Nuosjärvi, Auringan kylä 1941.09.11"

1542964223731.png
SA 46719:
"Pitkän etsinnän tuloksena löytyy myös tykin lukko, joka oli kätkettynä noin 100 metriä paikasta, johon tykki oli kätketty. Nuosjärvi, Auringan kylä 1941.09.11"
 
Pala Tampellan asehistoriaa myynnissä https://huutokaupat.com/1095922 eli 122K60:stä 90-luvun alussa muunnettu 130K90-60. Tuon (täysin turhan) muutoksen jälkeen muunnetuilla 15 aseella (002-016) ei ammuttu kuin vastaanottoammunnat eli oletusarvoisesti tämäkin ase on NIB-kuntoinen (New In Barn) ;)

View attachment 25167

View attachment 25168
View attachment 25169
Tämä pätee lähes jokaiseen aseeseen; teksti on tyylipuhdasta Heikki Collanusta, tykin pääsuunnittelijaa:
View attachment 25170
View attachment 25171
View attachment 25172
View attachment 25174
Kuvia on näköjään lisätty https://huutokaupat.com/1095922, tykki on todellakin New In Barn -kuntoinen. Hintaa nyt 3200,- + dekoamiskulut, huutamiseen aikaa vielä reilut 9 päivää(y) Oma hintaveikkaus 6000,-

1543162277148.png
1543162388795.png
 
Ja jos ei huutokauppa iske tai tykki ei mahdu taloon, näppärä mies voi tehdä itsekin pienemmän version, piirustukset ohessa.

Aseen pääsuunnittelija Heikki Collanus luovutti oman yksilönsä Tykistömuseolle (Museo Militaria), jossa se ainakin oli näytillä, nykytilanne ei ole tiedossani.
122K60 pienoismalli.jpg
 

Liitteet

Knoppitietoa historian hämärästä:

Tuossa yllä olevista kuvista alemmassa näkyy peräkappaleen oikealla alakyljellä oranssina "kiskurien irroitusvipu" s.o. vipu, josta käännettäessä kiskurit irrottavat otteensa ja sulkukappale pääsee sulkeutumaan ilman lataamista.

122K60:lle tyypillistä oli huono hylsyn ulosheitto, mihin syypääksi aikoinaan tuomittiin PE:n suunnittelema aivan liian suora messinkihylsy:
1543171878715.png
Ongelma kuitenkin jatkui myös 130K54:n kartiokkaampaa hylsyä käytettäessä 130K90-60:ssä
1543171974128.png
Nuori asentaja, myöhemmin Patrian viimeinen tykkimestari, tutki asiaa ja totesi ongelman syyksi sen, että irrotusvipu törmäsi peräkappaletta vasten niin, että kiskurit eivät päässeet tekemään täyttä heittoliikettä kun kiila auetessaan löi niihin. Hän irrotti vivun ja asensi sen uuteen asentoon, jolloin kylmäpotkutestissä hylsy lensi lavettihaarojen takapuolelle saakka:oops: eli nyt hylsy poistui.

Sulkuvarmistimen ohella tämä oli toinen 122K60:n ongelmakohta, joka tuli vastaan vasta kymmeniä vuosia ongelman synnyn jälkeen, mutta vanha totuushan on, että aseteollisuudessa kvartaali on neljännesvuosisata, niin tekniikassa kuin taloudessakin, ei neljännesvuosi.
 
Top