D
Luin joitain vuosia sitten kirjaa, en muista nimeä, jossa käsiteltiin Saksan Lapissa ollutta armeijaa. Siitä jäi mieleen mm. se, että Lapin armeen tykkejä pidettiin loppuunkuluneita, kun osa yksilöistä oli kokenut jo 8 k laukausta ja ne olisivat vaatineet raskaan varikkohuollon, putken vaihdot ym.
Onko tuo ls-määrä noin suunnilleen edelleen joku raja, kun määritellään kulunutta kalustoa?
Minkä verran enemmän tykkiä kuluttaa ampuminen lähelle maksimiamettia vs. esim. puolet maksimiametista?
Onko tuo ls-määrä noin suunnilleen edelleen joku raja, kun määritellään kulunutta kalustoa?
Minkä verran enemmän tykkiä kuluttaa ampuminen lähelle maksimiamettia vs. esim. puolet maksimiametista?
Laukausmäärä, joka tykin putkella voidaan ampua on karkeasti kääntäen verrannollinen kaliberin neliöön. II MS:n järeillä laiva- ja rt-tykeillä putket kestivät 200 laukausta. On lähteitä, jotka kertoivat taistelulaivojen käyneen Normandian maihinnousun aikaan välillä telakalla vaihtamassa uudet putket kuluneiden tilalle. Yksi määritelmä loppuunkulumiselle on silloin, kun hajonta kasvaa kaksinkertaiseksi ja toinen, kun lähtönopeus pienenee 10 %. Loppuunkuluminen tarkoittaa, että ammus menettää ratavakavuutensa. Kivääriaseilla on sama juttu; reikä taulussa muuttuu soikeaksi. Tykeillä asia havaitaan epänormaalista ammusäänestä.
Laukausmäärä, jonka tykin putki kestää, vaihtelee suuresti käyttöolosuhteiden ja -tapojen mukaan. Pienemmät panokset kuluttavat vähemmän, esim haupitsilla 2-4 kertaa enemmän laukauksia suurimpiin panoksiin verrattuna. Irtopanoslaukaus kuluttaa myös vähemmän kartussiin verrattuna. Toisaalta teräkset on nykyisin parantunu huimasti sodanaikaisista joten putkien kestoajat on kasvanu eikä enää tarvi hommata kalustoille entiseen tapaan varaputkia. Käyttötapa tässä tarkoittaa ampumista nopeammin kun ohjeet sallii. Nykyisin esim kolmen iskun (a´ 1 min) jälkeen on pidettäva tauko.
Tarkkoja lukuja ei siis voi antaa, mutta 5-10 tuhatta ls voidaan ehkä karkeasti pitää sodanaikaisen tykistön putken kestoikänä. Aseissahan on tietysti muitakin osia jotka kuluu. On helppo kuvitella ettei Saksa lähettäny Lapin armeijalleen ykkösprioriteetilla tarvikkeita ml uusia tykinputkia kun siellä käytiin asemasotaa ja samaan aikaan huutava pula vallitsi muualla.
Laukausmäärä, jonka tykin putki kestää, vaihtelee suuresti käyttöolosuhteiden ja -tapojen mukaan. Pienemmät panokset kuluttavat vähemmän, esim haupitsilla 2-4 kertaa enemmän laukauksia suurimpiin panoksiin verrattuna. Irtopanoslaukaus kuluttaa myös vähemmän kartussiin verrattuna. Toisaalta teräkset on nykyisin parantunu huimasti sodanaikaisista joten putkien kestoajat on kasvanu eikä enää tarvi hommata kalustoille entiseen tapaan varaputkia. Käyttötapa tässä tarkoittaa ampumista nopeammin kun ohjeet sallii. Nykyisin esim kolmen iskun (a´ 1 min) jälkeen on pidettäva tauko.
Tarkkoja lukuja ei siis voi antaa, mutta 5-10 tuhatta ls voidaan ehkä karkeasti pitää sodanaikaisen tykistön putken kestoikänä. Aseissahan on tietysti muitakin osia jotka kuluu. On helppo kuvitella ettei Saksa lähettäny Lapin armeijalleen ykkösprioriteetilla tarvikkeita ml uusia tykinputkia kun siellä käytiin asemasotaa ja samaan aikaan huutava pula vallitsi muualla.
arix
Respected Leader
Minkä maalaista kalusto tuolla oli? Oliko se sotasaalisaseistusta vai Saksalaista tuotantoa?
Ainakin psv:nä oli paljon ranskalaisia vaunuja.
Ylipäänsä saksalaisilla oli aika paljon sotasaaliskalustoa käytössään. Esim. SS varustettiin Ranskan kampanjaan pitkälti Tsekki-kalustolla. Tuolloin Wehrmachtilla oli vielä etuotto-oikeus, joten puoleen aseelliselle siivelle ei jäänyt juuri mitään. Myöhemmin tietysti tilanne kääntyi päinvastaiseksi.
D
Deleted member 266
Guest
Doddiin, jutun toinen (rankasti lyhennelty, mm. Niinisalon koeammunnoista tehdyt tiivistelmät puuttuvat) versio on julkaistu IAA Journal Issue 524:ssä.
D
Deleted member 266
Guest
Venäläisillä oli tuo homma hallussa, kaluston hukkaaminen voittajilta.
SA 46717:
"Maastosta otettujen vankien kertoman mukaan ovat ryssät kätkeneet erään kenttätykin taistelumaastoon perääntyessään asemistaan. Tykistöstä koottiin vapaaehtoinen partio, joka sai tehtäväkseen noutaa tämän arvokkaan kapistuksen maastosta vankien opastamana. Rintamakirjeenvaihtaja vänrikki Karanto ja allekirjoittanut valokuvaaja liittyi tähän partioon ja niin lähdimme aarretta etsimään. Vangit kaivamassa tykkiä kätköpaikasta esille. Nuosjärvi, Auringan kylä 1941.09.11"
SA 46719:
"Pitkän etsinnän tuloksena löytyy myös tykin lukko, joka oli kätkettynä noin 100 metriä paikasta, johon tykki oli kätketty. Nuosjärvi, Auringan kylä 1941.09.11"
D
Deleted member 266
Guest
Pala Tampellan asehistoriaa myynnissä https://huutokaupat.com/1095922 eli 122K60:stä 90-luvun alussa muunnettu 130K90-60. Tuon (täysin turhan) muutoksen jälkeen muunnetuilla 15 aseella (002-016) ei ammuttu kuin vastaanottoammunnat eli oletusarvoisesti tämäkin ase on NIB-kuntoinen (New In Barn)
Katso liite: 25167
Katso liite: 25168
Katso liite: 25169
Tämä pätee lähes jokaiseen aseeseen; teksti on tyylipuhdasta Heikki Collanusta, tykin pääsuunnittelijaa:
Katso liite: 25170
Katso liite: 25171
Katso liite: 25172
Katso liite: 25174
Kuvia on näköjään lisätty https://huutokaupat.com/1095922, tykki on todellakin New In Barn -kuntoinen. Hintaa nyt 3200,- + dekoamiskulut, huutamiseen aikaa vielä reilut 9 päivää
Oma hintaveikkaus 6000,-
D
Deleted member 266
Guest
Ja jos ei huutokauppa iske tai tykki ei mahdu taloon, näppärä mies voi tehdä itsekin pienemmän version, piirustukset ohessa.
Aseen pääsuunnittelija Heikki Collanus luovutti oman yksilönsä Tykistömuseolle (Museo Militaria), jossa se ainakin oli näytillä, nykytilanne ei ole tiedossani.
Aseen pääsuunnittelija Heikki Collanus luovutti oman yksilönsä Tykistömuseolle (Museo Militaria), jossa se ainakin oli näytillä, nykytilanne ei ole tiedossani.
D
Deleted member 266
Guest
Knoppitietoa historian hämärästä:
Tuossa yllä olevista kuvista alemmassa näkyy peräkappaleen oikealla alakyljellä oranssina "kiskurien irroitusvipu" s.o. vipu, josta käännettäessä kiskurit irrottavat otteensa ja sulkukappale pääsee sulkeutumaan ilman lataamista.
122K60:lle tyypillistä oli huono hylsyn ulosheitto, mihin syypääksi aikoinaan tuomittiin PE:n suunnittelema aivan liian suora messinkihylsy:
Ongelma kuitenkin jatkui myös 130K54:n kartiokkaampaa hylsyä käytettäessä 130K90-60:ssä
Nuori asentaja, myöhemmin Patrian viimeinen tykkimestari, tutki asiaa ja totesi ongelman syyksi sen, että irrotusvipu törmäsi peräkappaletta vasten niin, että kiskurit eivät päässeet tekemään täyttä heittoliikettä kun kiila auetessaan löi niihin. Hän irrotti vivun ja asensi sen uuteen asentoon, jolloin kylmäpotkutestissä hylsy lensi lavettihaarojen takapuolelle saakka
eli nyt hylsy poistui.
Sulkuvarmistimen ohella tämä oli toinen 122K60:n ongelmakohta, joka tuli vastaan vasta kymmeniä vuosia ongelman synnyn jälkeen, mutta vanha totuushan on, että aseteollisuudessa kvartaali on neljännesvuosisata, niin tekniikassa kuin taloudessakin, ei neljännesvuosi.
Tuossa yllä olevista kuvista alemmassa näkyy peräkappaleen oikealla alakyljellä oranssina "kiskurien irroitusvipu" s.o. vipu, josta käännettäessä kiskurit irrottavat otteensa ja sulkukappale pääsee sulkeutumaan ilman lataamista.
122K60:lle tyypillistä oli huono hylsyn ulosheitto, mihin syypääksi aikoinaan tuomittiin PE:n suunnittelema aivan liian suora messinkihylsy:
Ongelma kuitenkin jatkui myös 130K54:n kartiokkaampaa hylsyä käytettäessä 130K90-60:ssä
Nuori asentaja, myöhemmin Patrian viimeinen tykkimestari, tutki asiaa ja totesi ongelman syyksi sen, että irrotusvipu törmäsi peräkappaletta vasten niin, että kiskurit eivät päässeet tekemään täyttä heittoliikettä kun kiila auetessaan löi niihin. Hän irrotti vivun ja asensi sen uuteen asentoon, jolloin kylmäpotkutestissä hylsy lensi lavettihaarojen takapuolelle saakka
eli nyt hylsy poistui.Sulkuvarmistimen ohella tämä oli toinen 122K60:n ongelmakohta, joka tuli vastaan vasta kymmeniä vuosia ongelman synnyn jälkeen, mutta vanha totuushan on, että aseteollisuudessa kvartaali on neljännesvuosisata, niin tekniikassa kuin taloudessakin, ei neljännesvuosi.
D
Deleted member 266
Guest
No niin, 130K90-60 n:o 007 on sitten myyty:
Oma veikkaukseni oli 6000,-, ylittyi vain 80 %:lla
Oma veikkaukseni oli 6000,-, ylittyi vain 80 %:lla
D
Deleted member 266
Guest
Talvisodan kunniaksi pari kuvaa.
Tampellan valmistama 37 PstK/36 Ruhtinaanmäellä 14.01.1940 (SA-kuva a_496):
Tampellan valmistama 81 Krh/33 Punasentalonmäellä Kollaalla 01.02.1940 (SA-kuva 3989 käännettynä peilikuvaksi, oikein päin = suuntain vasemmalla):
Tampellan valmistama 37 PstK/36 Ruhtinaanmäellä 14.01.1940 (SA-kuva a_496):
Tampellan valmistama 81 Krh/33 Punasentalonmäellä Kollaalla 01.02.1940 (SA-kuva 3989 käännettynä peilikuvaksi, oikein päin = suuntain vasemmalla):
Last edited by a moderator:
D
Deleted member 266
Guest
Tampellassa valmistettiin myös kaksi kappaletta VKT:n konstruktioon L-34 perustuvia (mutta hiukan erilaisia) 20 mm:n ilmatorjuntatykkejä, jotka talviosdan aikana osallistuivat Tampereen ilmapuolustukseen.
Aseen takana kiikaroimassa Aarne Tuomola, Aseosaston 1. johtaja. Aseen takana karvalakki päässä Leo Jyväkorpi, krh-asiantuntija ja Aseosaston 3. johtaja.
Tuomola ja Jyväkorpi tuliaseman reunalla, EDIT taustalla näkyy toinen konetykeistä:
Huomaa miehistön kypärät m/Sohlberg, joissa vihreällä maalattu Tampella-logoteksti:
Aseosaston 2. johtaja DI Eino Ilmonen teki it-tähtäimeen tarvittavat laskelmat (ennakot liikkuvaan maaliin):
Aseen takana kiikaroimassa Aarne Tuomola, Aseosaston 1. johtaja. Aseen takana karvalakki päässä Leo Jyväkorpi, krh-asiantuntija ja Aseosaston 3. johtaja.
Tuomola ja Jyväkorpi tuliaseman reunalla, EDIT taustalla näkyy toinen konetykeistä:
Huomaa miehistön kypärät m/Sohlberg, joissa vihreällä maalattu Tampella-logoteksti:
Aseosaston 2. johtaja DI Eino Ilmonen teki it-tähtäimeen tarvittavat laskelmat (ennakot liikkuvaan maaliin):
Last edited by a moderator:
D
Deleted member 266
Guest
Tässä vielä lisää konetykkikuvia:
Eino Ilmonen istumassa aseen takana, hiekkasäkkien päällä:
Aseet, sarjan:ot 1 ja 2 (!), ovat edelleen olemassa
, lavetit on romutettu
Eino Ilmonen istumassa aseen takana, hiekkasäkkien päällä:
Aseet, sarjan:ot 1 ja 2 (!), ovat edelleen olemassa
, lavetit on romutettu
Miksi aseesta piti tehdä hieman erilainen?
Ja mikä syy on tuohon lippaan sijoittamiseen aseen päälle.
Sehän on ampujan näkökentässä ( norsupyssyssä sen nyt vielä ymmärtää kun aseella mutaan makuulta.)
Mutta kun L 34 oli vyösyötteinen versiokin.
D
Deleted member 266
Guest
Ei mitään käryä, kaiken huipuksi aseen kaliiperikin on hiukan erilainen: VKT:n urakantainen 20x113 vs. Tampellan vyökantainen 20x113B.
Alkuperäisiin Tampellan suunnitelmiin tankolipas oli mainio (vrt. 20 ItK/40 VKT):
Teknikko Vesa Metsola "tähtäilee" esitteessä, ilman tähtäimiä:
Todennäköisesti rakenteiden eroissa kysymys on siitä, että VKT:n ja SA:n välillä oli kauppaa ja Tampellalle myytiin sellainen lisenssi, jolla näitä ei päästä sotkemaan.
Vastaus voisi löytyä ELKAssa säilytettävästä Tampellan keskushallinnon arkistosta. Asiaa ehkä paremmin valottaneet Aseosaston paperit eräs tunnettu lakimies evakuoi/-tutti kun Vammas Oy ilmoitti hakevansa kaikki jäljellä olleet Aseosaston materiaalit 90-luvun lopulla Vammalaan, pelkäsi kait (turhaan), että materiaalissa olisi jotain raskauttavaa Soltam/Salgad/Wejra-yhteyden osalta, joka kyllä löytyy ELKAsta
Alkuperäisiin Tampellan suunnitelmiin tankolipas oli mainio (vrt. 20 ItK/40 VKT):
Teknikko Vesa Metsola "tähtäilee" esitteessä, ilman tähtäimiä:
Todennäköisesti rakenteiden eroissa kysymys on siitä, että VKT:n ja SA:n välillä oli kauppaa ja Tampellalle myytiin sellainen lisenssi, jolla näitä ei päästä sotkemaan.
Vastaus voisi löytyä ELKAssa säilytettävästä Tampellan keskushallinnon arkistosta. Asiaa ehkä paremmin valottaneet Aseosaston paperit eräs tunnettu lakimies evakuoi/-tutti kun Vammas Oy ilmoitti hakevansa kaikki jäljellä olleet Aseosaston materiaalit 90-luvun lopulla Vammalaan, pelkäsi kait (turhaan), että materiaalissa olisi jotain raskauttavaa Soltam/Salgad/Wejra-yhteyden osalta
, joka kyllä löytyy ELKAsta
Last edited by a moderator:
D
Deleted member 266
Guest
Tässä vielä toinen kuva Metsolasta konetykin kahvoissa; lavetin yläosa on selvästikin sama kuin SK-it-kuvissakin.
Johan selvisi.
Lippaan ylälaita ja jyvä kohdalleen, toimii tähtäimenä tuolla jalustalla.
