Tarkka-ampujan peruskivääri

Mulla on Savage 10FCP HS-Precision tukilla, jota voi pitää täysiverisenä t-a kiväärinä. Sillä pitäisi pystyä 0,5 MOA:n tarkkuuteen osaavissa käsissä. Itsellä on latausten kokeilu kesken, joten en kehu omilla osumilla tässä vaiheessa. Hintaa aseella oli 1000 €, halvemmallakin sitä on myyty.
http://www.savagearms.com/firearms/model/10FCPHS
http://www.eloranta.fi/45 (mulla on tuo toiseksi alin sivulla olevista)

Poskipakka ja perän sopivuus olkapäätä vasten ovat täysin välttämättömät. Niihin ei hirveästi tarvitse rahaa pistää, ne voi rakennella itsekin ja valmiita ratkaisujakin on olemassa. Mulla poskipakan virkaa toimittaa tällainen Voodoo Tactics juttu. Vähän piti tarranauhoja ompeluttaa että sai istumaan hyvin. Olkapäätä vasten olevan tuen rakentelin itse.
http://www.voodootactical.eu/adjustable-cheek-rest-with-ammo-carrier

Tähtäimenä on edellä mainittu Meopta MIL-DOT retikkelillä
http://www.sissos.fi/tuote/meopta-meopro-6-18x50-mil-dot/8594050732179/
Liitekuvassa on kuva ko. Meoptan torneista ilman suojakuoria. Luonnollisesti tornit ovat vesitiiviit ja kohtuullisen kestävät, joten en suojia normaalisti käytä. Käytännön tilanteessahan nuppeja ei hirveesti ole aikaa ruuvailla vaan korotus tehdään käyttäen tähtäimen ristikolla olevia mil-dot merkkejä.

Noista jälkiasennus taktisista torneista en tiennytkään aiemmin. Harmi että niitä ei näytä olevan MeoProhon saatavilla. Omasta mielestäni tuo MeoPro oli hintaisekseen riittävän hyvä hankinta. Toki FFP ja isot taktiset tornit olis kiva mutta kaikkihan on kiinni siitä miten paljon rahaa haluaa käyttää. Kieltämättä hyvä olisi jos tähtäimessä ja tornissa olisi samat mittayksiköt. Tässähän (kuten useimmissa muissakin) on tähtäimessä Mil-Dot ja torneissa MOA (1/4 välein).

Suurennoksesta; valtaosa maailmalla käytössä olevista sotilastähtäimistä on suurennokseltaan jotain x 10 kahtapuolen. Suuremmasta suurennoksesta on hyötyä lähinnä kohteen tunistamisessa varsinkin jos spotteria ei ole erikseen. Riittävä suurennos on hyvä kohteen tunnistamiseksi varsinkin nykykonflikteissa. Käytännössä tuolla max suurennoksella (x18) näkee osumat taulussa 300m päästä joten helpottaa huomattavasti harjoittelua.

Kiikarin jalat on Sakon Optilock, niitten kanssa takajalkaa on helppo korottaa. Se on hyvä kun haluaa ampua esim 600metriin. Tähtäimen säätövara ei (ainakaan tässä Meoptassa) riitä kompensoimaan luodin pudotusta näin pitkillä matkoilla. Toinen vaihtoehto on kallistaa tähtäimen kiinnityskiskoa eteenpäin asennusvaiheessa.

Mulla Savageen on laitettu jälkikäteen AseUtran vaimennin ja hankittu 2 kpl 10 ptr lippaita.

Mitä kaliberiin tulee niin kannattaa mietiä patruunoiden hintaa, jos ostaa tehdaspaukkuja. Käytännössä, jos t-a toimintaan aikoo perehtyä, on pakko mennä itselatauksen hinnan ja laadun takia. Huippuluodilla varustettu tehdaspaukku 308 Win maksaa n 1.5..2,5€/kpl, itseladattuna n 80 centtiä.

Luodin läpäisykyky kohteessa on toinen juttu. Voidaan olettaa että ainakin osa ryssän "avustustyöntekijöistä" käyttää NIJ IV -liivejä (mutta tuskin kaikki?) jotka pysäyttää 308:n. Sikäli läpäisykykyisempi luoti/patruuna olisi parempi. Itse ampuisin näitä kutsmattomia turisteja mieluiten mahd kaukaa, vähintäin yli 300m päästä, mieluiten 500...700 metristä, jotta on mahikset päästä karkuun. No tähän riittää vielä 308:kin.

Tuosta mainitsemastasi remarista:
T-a kivärissä pitää kyllä olla paksu piippu jos mielii ampua kauas. Samaten tukin heppoisuus arveluttaa. Tuo on kevyt metsästysase, mutta onko se oikea t-a toimintaan. Epäilen.
Tähtäinmen retikkeli 30/30 ei mahdollista etäisyyden arviointia ja eikä siinä ole mitään asteikkoa jolla arvioida tähtäyspistettä etäisyyden vaihtuessa, suurennos on myös vaatimaton. Mutta kiikarian kai aioitkin vaihtaa. Neljän patruunan lipas on harjoitteluun riittävä mutta onko se sitä tositilanteessa? Tarkista onko saatavilla suurempia lippaita ja mihin hintaan.

Ajatuksena heitän tällaisen: kannattaa harkita yhtenä vaihtoehtona hyvää Arskaa (AR-15). Niissä tarkkuus rittää pidemmillekin matkoille ja samalla sulla on siinä puoliautomaatti, jota voisi käyttää lähipuolustukseen ja näin rauhan (?) aikaan esim SRA ammunnoissa ja muussa ressutoiminassa.
 

Liitteet

  • meopta tornit.webp
    meopta tornit.webp
    7.8 KB · Luettu: 17
  • savage 10 FCP HS Precision Meopta Meopro 6-18 x 50 10ptr lippaat.webp
    savage 10 FCP HS Precision Meopta Meopro 6-18 x 50 10ptr lippaat.webp
    1.2 MB · Luettu: 18
Mulla on Savage 10FCP HS-Precision tukilla, jota voi pitää täysiverisenä t-a kiväärinä. Sillä pitäisi pystyä 0,5 MOA:n tarkkuuteen osaavissa käsissä. Itsellä on latausten kokeilu kesken, joten en kehu omilla osumilla tässä vaiheessa. Hintaa aseella oli 1000 €, halvemmallakin sitä on myyty.
http://www.savagearms.com/firearms/model/10FCPHS
http://www.eloranta.fi/45 (mulla on tuo toiseksi alin sivulla olevista)

Poskipakka ja perän sopivuus olkapäätä vasten ovat täysin välttämättömät. Niihin ei hirveästi tarvitse rahaa pistää, ne voi rakennella itsekin ja valmiita ratkaisujakin on olemassa. Mulla poskipakan virkaa toimittaa tällainen Voodoo Tactics juttu. Vähän piti tarranauhoja ompeluttaa että sai istumaan hyvin. Olkapäätä vasten olevan tuen rakentelin itse.
http://www.voodootactical.eu/adjustable-cheek-rest-with-ammo-carrier

Tähtäimenä on edellä mainittu Meopta MIL-DOT retikkelillä
http://www.sissos.fi/tuote/meopta-meopro-6-18x50-mil-dot/8594050732179/
Liitekuvassa on kuva ko. Meoptan torneista ilman suojakuoria. Luonnollisesti tornit ovat vesitiiviit ja kohtuullisen kestävät, joten en suojia normaalisti käytä. Käytännön tilanteessahan nuppeja ei hirveesti ole aikaa ruuvailla vaan korotus tehdään käyttäen tähtäimen ristikolla olevia mil-dot merkkejä.

Noista jälkiasennus taktisista torneista en tiennytkään aiemmin. Harmi että niitä ei näytä olevan MeoProhon saatavilla. Omasta mielestäni tuo MeoPro oli hintaisekseen riittävän hyvä hankinta. Toki FFP ja isot taktiset tornit olis kiva mutta kaikkihan on kiinni siitä miten paljon rahaa haluaa käyttää. Kieltämättä hyvä olisi jos tähtäimessä ja tornissa olisi samat mittayksiköt. Tässähän (kuten useimmissa muissakin) on tähtäimessä Mil-Dot ja torneissa MOA (1/4 välein).

Suurennoksesta; valtaosa maailmalla käytössä olevista sotilastähtäimistä on suurennokseltaan jotain x 10 kahtapuolen. Suuremmasta suurennoksesta on hyötyä lähinnä kohteen tunistamisessa varsinkin jos spotteria ei ole erikseen. Riittävä suurennos on hyvä kohteen tunnistamiseksi varsinkin nykykonflikteissa. Käytännössä tuolla max suurennoksella (x18) näkee osumat taulussa 300m päästä joten helpottaa huomattavasti harjoittelua.

Kiikarin jalat on Sakon Optilock, niitten kanssa takajalkaa on helppo korottaa. Se on hyvä kun haluaa ampua esim 600metriin. Tähtäimen säätövara ei (ainakaan tässä Meoptassa) riitä kompensoimaan luodin pudotusta näin pitkillä matkoilla. Toinen vaihtoehto on kallistaa tähtäimen kiinnityskiskoa eteenpäin asennusvaiheessa.

Mulla Savageen on laitettu jälkikäteen AseUtran vaimennin ja hankittu 2 kpl 10 ptr lippaita.

Mitä kaliberiin tulee niin kannattaa mietiä patruunoiden hintaa, jos ostaa tehdaspaukkuja. Käytännössä, jos t-a toimintaan aikoo perehtyä, on pakko mennä itselatauksen hinnan ja laadun takia. Huippuluodilla varustettu tehdaspaukku 308 Win maksaa n 1.5..2,5€/kpl, itseladattuna n 80 centtiä.

Luodin läpäisykyky kohteessa on toinen juttu. Voidaan olettaa että ainakin osa ryssän "avustustyöntekijöistä" käyttää NIJ IV -liivejä (mutta tuskin kaikki?) jotka pysäyttää 308:n. Sikäli läpäisykykyisempi luoti/patruuna olisi parempi. Itse ampuisin näitä kutsmattomia turisteja mieluiten mahd kaukaa, vähintäin yli 300m päästä, mieluiten 500...700 metristä, jotta on mahikset päästä karkuun. No tähän riittää vielä 308:kin.

Tuosta mainitsemastasi remarista:
T-a kivärissä pitää kyllä olla paksu piippu jos mielii ampua kauas. Samaten tukin heppoisuus arveluttaa. Tuo on kevyt metsästysase, mutta onko se oikea t-a toimintaan. Epäilen.
Tähtäinmen retikkeli 30/30 ei mahdollista etäisyyden arviointia ja eikä siinä ole mitään asteikkoa jolla arvioida tähtäyspistettä etäisyyden vaihtuessa, suurennos on myös vaatimaton. Mutta kiikarian kai aioitkin vaihtaa. Neljän patruunan lipas on harjoitteluun riittävä mutta onko se sitä tositilanteessa? Tarkista onko saatavilla suurempia lippaita ja mihin hintaan.

Ajatuksena heitän tällaisen: kannattaa harkita yhtenä vaihtoehtona hyvää Arskaa (AR-15). Niissä tarkkuus rittää pidemmillekin matkoille ja samalla sulla on siinä puoliautomaatti, jota voisi käyttää lähipuolustukseen ja näin rauhan (?) aikaan esim SRA ammunnoissa ja muussa ressutoiminassa.

Omasta puolestani lämpimästi tervetuloa foorumille! Iltavapaissa on muuten "Esittele itsesi" - ketju uusille tulijoille.

Kaikki esille tuomasi seikat ovat täyttä asiaa, mutta: alkuperäinen kysyjä muistaakseni halusi saada koko paketin (ase, optiikka ja bipod) 1000 euroon. Se asettaa aika paljon rajoituksia, ja kaikki täysiveriset tarkkuuskivärit ovat hintansa vuoksi nähdäkseni automaattisesti pois laskuista? Vai mikä tuon Savagen hinta on noin osapuilleen?

EDIT eiku tuollahan se hinta olikin, eli noin tonnin, joten jää ainakin uutena pois vaihtoehdoista hintansa vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ja jatketaampa samantien vielä ammuksista:

Eli mikä ero on luodin painossa? Mikä ero on vaikapa 8g:n sakon ratapatruunalla ja 12g:n Lapua Scenar patruunalla? Sen ymmärrän, että tuolla painavammalla lapualaisella osuu varmaankin paremmin kauas, mutta riittäisikö tuo toinen tässä kontekstissa mihinkään muuhun kuin radalle?

Olisiko mahdollista vaihtaa noiden ammusten välillä kentällä tai sitten harjoitella ratapatruunalla ja sitten kohdistaa noilla paremmilla ja sotia niillä?
 
Se asettaa aika paljon rajoituksia, ja kaikki täysiveriset tarkkuuskivärit ovat hintansa vuoksi nähdäkseni automaattisesti pois laskuista? Vai mikä tuon Savagen hinta on noin osapuilleen?

Tästä linkistä voisi olla apuja:

http://www.printecase.fi/ Sieltä valkkaat aseet->kiväärit niin löytyy. Noista tällä hetkellä listatuista kivääreistä sivullaTA-toimintaan sanoisin lisäksi kelpaavan Howa 1500 sekä paksupiippuinen Remington 700. Huomionarvoinen seikka että Remington 700 = maailmalla laajasti viranomaiskäytössäkin oleva pulttilukko, Remington 770 = halpamalli joka huonossa maineessa täällä ja maailmalla.

Ja kiitoksia Vaeltaja_JNS:lle asiallisesta inputista & tervetuloa foorumille!

Sellainen vinkki noita kohdistuksia ja muita pohtiville että jos teillä on android laite niin play-kaupasta löytyy ilmaisenakin versiona ihan hyvä itänaapurista kotoisin oleva Strelok-ballistiikka app. Siinä on yksinkertaisesti lähtönopeus, luodinpaino yms tiedot syöttäen mahdollista nähdä valitussa kiikarimallissa tähtäinpisteen ero esim kohdistus 100m, haluttu ampumaetäisyys 350m.
 
Remington 700 = maailmalla laajasti viranomaiskäytössäkin oleva pulttilukko, Remington 770 = halpamalli joka huonossa maineessa täällä ja maailmalla.

.

Jep, Remington 700:han on esim. Tikka T3:n kovimpia kilpailijoita maailmalla: sama hintaluokka ja hyvälaatuisen aseen maineessa.
 
Luodin painosta:

Aseen rihlauksen nousu vaikuttaa eniten siihen minkäpainoista luotia kannatta käyttää. Mitä jyrkempi rihlaus, sitä painavampi luoti. Mulla rihlaus on 1/10 (täysi kierre 10" matkalla) ja niinpä suositeltu luodin paino on yläkantissa eli luokkaa 12g. Tuntuu epäloogiselle että tiukempi rihlanousu vaatii painavamman luodin, mutta niin se on. Luodin painossa on oikeastaan kyse siitä, että sen aerodynaminen vakaus on oikea; luoti ei saa olla ali- eikä ylivakaa.

Pitää huomata, että jos ammutaan metsästystilanteessa hirveä 100-200m matkalta, on suunnilleen sama mitä patruunaa ja luotia käyttää. Isoon lintuunkin vielä osuu tehdaspaukulla 200metristä. Mutta kun matka kasvaa niin ero näkyy. Esim mulla Norman Jacktmach 8g osuu suht hyvin vielä 300metriin, mutta 400...600m se leviää tolkuttoman paljon. (nämä kaikki lukemat on tietysti suuntaa-antavia ja poikkeuksia varmaan on joten älkää ottako näitä lukuja liian kirjaimellisesti)

Painavampi luoti on myös vähemmän herkkä sivutuulelle, joten yleensä t-a toiminnassa käytetää painavia luoteja. Siksi t-a kiväreissä on yleensä nopeampi rihlanousu, jotta painavaa luotia voi käyttää.

Kaikki tekijät yhdessä; rihlaus, lähtönopeus, piipun pituus, piipun paksuus, luodin muoto, ruudin palamisnopeus jne ovat muuttujia jotka määrittää lopulta sen mikä luoti sopii parhaiten omaan aseeseen. Ja se selviää VAIN kokeilemalla. Mutta siis eka ja tärkein tekijä on rihlanousu.


Kuten aiemmin sanoin, painavammilla luodeilla ladatut tehdaspaukut maksaa luokkaa 20 kpl/50€. 8g jactmach paukut taas 50kpl/50€. Mutta itselataukseen ostettuna eripainoisten irtoluotien hintaero ei ole niin merkittävä (Lapua D46 12g 100kpl=50€), joten itselataaja raskii ostaa hyvää luotia koska paukun hinnaksi tulee vain 80c. Jos haluat ampua kauas, on itselataaminen ainoa vaihtoehto. Hyvät laitteet ei paljoa maksa (n 250€). Sen summan säästät jo muutaman sadan patruunan ammunnassa.

Lisäksi pitää huomata että halpoja paukkuja (=aseeseen sopimattomia luoteja) ampuessasi sulla menee paukkuja, aikaa, hermoja ja RAHAA hukaan. Eli harrastus käytännössä polkee paikallaa, ja mikäs sen enempää potuttaa.
 
Vielä lisäyksenä, jos rihlanousu siis on sellainen että aseeseen käy kevyempi luoti niin silloinhan asia on ok, ja voi olla että edullinen tehdaspaukku toimii siinä aseessa paremmin kuin vaikkapa mulla.

Luodin aerodynamikka tietenkin vaikuttaa painon lisäksi. Esim ns veneperäinen (suippoperäinen) luoti on todennäköiseeti aerodynamiikaltaan parempi kun jokun halvempi luoti. Onhan selvää että jos tehdään luoti 600m matkalle niin pitää kiinnittää enemmän huomiota tasalaatuisuuteen, muotoiluun yms asioihin, kuin luodissa, joka tehdään 150m matkalle.
 
Vielä ihan alkuperäisesta aiheesta, eli kysymykseen TARKKA-AMPUJAKSI TONNILLA?

Ammuntaharrastusken kustannukset ovat kiinteät kulut ja muuttuvat kulut.
Käytetyn kivärin voi saada 500:lla, samoin käytetyn tähtäimen. Lisäkuluina lupa (70€), erilaisia lisävarusteita; kiikarin jalat (100-200€), bipodi, (80€), äänenvaimennin+kierre (300€ ?), poskipakan ja perän rakentelut, kiikarin suojaläpät, vastavalosuoja, ammusrasiat, asepussit, hihnat, lippaat, puhdistusvälineet jne (mieltymysten mukaan). Eli helposti tulee näihin pistettyä vuoden aikana jopa tonni niin ettei huomaakkaan.

Lisäksi alussa ei aina tiiä mikä on hyvä tai itselle sopiva, eli joutuu ehkä ostamaan kaksi tuotetta; ensin sen halvan ja sitten hyvän, kuten mullekin on käynyt parissa hankinnassa. Sitten ne patruunat, 5 x 50kpl rasiallista (250€), riittääkö nää edes kesäksi? Kuluja tulee väkisinkin enemmän kuin se alkuperäinen tonni.

Pointtini on se, että kaikea pikkusälää voi ostaa myöhemmin, ja ei välttämättä ole taloudellinen katastrofi jos ostat ensin halvan ja sitten hyvän. Mutta jos ostat ensin halvan aseen ja halvan tähtäimen, ja sitten hyvän aseen ja hyvän tähtäimen niin mitä siitä seuraa: joudut etsimään halvoille vehkeille ostajan ja myymään ne (tappiolla) sekä maksat uuden luvan sekä etsit taas uuden aseen ja tähtäimen.

Lisäksi hukaan on mennyt pari vuotta aikaa, satasien edestä a-tarvikkeita, olet turhautunut ja kiroillut kun ei osu. Parin vuoden päästä kuitenkin miettii että olisihan sitä voinut laittaa muutaman satasen enemmän niin olisi nyt kunnon vehkeet. Köyhällä ei todellakaan ole vara ostaa huonoa.

Alkuperäinen kysyjä puhui harjoittelusta; halvoilla vehkeillä voi harjoitella, mutta se voi tulla kalliiksi. Ja pääseekö tuloksiin jotka itseä tyydyttävät. Ja saako sellaisen suorituskyvyn tason mitä tositilanteissa tarvitaan (ellei harjoittele vai harjoittelun takia).

En silti missään tapauksessa sano etteikö tonnin vehkeillä voisi saada vihulaista nurin 300...500m päästä. On sitä ukkoa kaadettu pitkän matkan päästä aiemminkin ja paljon nykyistä huonommilla vehkeillä. Voihan sitä toki shoppailla onnistuneesti ja tehdä kerralla hyvät ja halvat ostokset, mutta se edellyttää että on todella paljon asiantuntemusta, aikaa ja onnea.
 
Viimeksi muokattu:
Aseista en tiedä paljon enempää kuin kala polkupyöristä, mutta maalaisjärkeen käypäiseltä ellei peräti elämänkokemuksessa marinoituneelta kuulostaa veli Vaeltajan teksti. Että mieluummin varmaan vaikka kerralla se hyvä ase jos rahat on vähissä?

EDIT: millaista käyntitarkkuutta pitäisi odottaa riittävän hyvältä aseelta, onko se 1 MOA vai selvästi alle?
 
View media item 100Jos tonnin budjetilla on lähdettävä liikkeelle, niin ostaa sillä sitten hyvän kiväärin, kelpo jalat ja halvan kiikarin.
Tällä kokoonpanolla voi harjoitella ihan hyvin ammunnan perusteita radalla ja miksei vähän maastossakin.
Tosiasia on kuitenkin, että tonnilla et saa sellaisia välineitä joilla voisit harjoitella lajia kokonaisvaltaisesti ja joudut takuuvarmasti säästämään vielä useita tuhansia euroja saadaksesi toimivan paketin.

Esittäisin lähtökohdaksi vaikkapa Rem700 varmint/sendero/police kivääriä (600-900€). Siihen picatinny kisko ja vaikkapa warnen 30mm jalat. Kiikariksi joku Tascon kiinteäsuurennoksinen metsästysputki (200€).
Perustelut: Remari on todella suosittu pohja tarkkuskivääriksi ja viritykselle ei ole rajoja. Valitse samantien Long Action jos joskus aiot ampua magnum paukulla yli kilsaan. Toki Tikka tactical tai Sporter ovat loistavia, mutta et pääse niihin käsiksi tonnilla.

Sitten kun ampumataito edellyttää ja taloudellinen tilanne mahdollistaa, nakkaat Tascon lasilla sorsaa ja ostat +2500€ kustantavan mildot/taktisella ristikolla varustetun 8-20 suurennoksisen putken Zeissiltä, S&B:ltä, kenties Leupoldilta tai Nightforcelta. Muista että myös säätöjen on oltava piiruperusteiset.

Sitten voikin ryhtyä opettelemaan jälleenlataamista. Voit aloittaa taas edullisesti Leellä tai hankkia samantien RBSC tai Reddingin lataustornin ja holkit. Jälleenlatailulla säästät patruunakustannuksissa satasia ja kehität edelleen ymmärrystä sisäballistiikasta.

Välissä voit hankkia halpaa tilpehööriä kuten tuuli- ja etäisyysmittareita (150-300€), tähystyskaukoputken (250-500€) ja käyttää joutoaikaasi vaikkapa omavalmisteiseen naamiopukuun (25-50h). Ehkäpä et halua häiritä naapureita radalla ja hankit vaimenninpöntön (400-500€). Jokatapauksessa tarvitset aktiivikuulonsuojaimet jotta yhteistyö tähystäjän kanssa luonnistuu (200-300€).

Jos valitsit tarkkuuskiväärin aihioksi remarin, et pysty vastustamaan virityksen houkutusta ja hommaat Timneyn liipaisimen (200€), AI:n irtolipaspohjan (200€) ja 10 patruunan lippaita (á 60€).

Omaa sijoitettua pääomaa lakkasin laskemasta 3000€:n kohdalla ja vaimolle lakkasin kertomasta paljon sitäkin ennen.
 
Zero the Hero: Hyviä ajatuksia. Erityisen hyvä tuo viimeinen lause :)

Itse kyllä suosittelisin jälleenlatausta heti alussa. Leen juhlasarja 150€, holkit 70€ ja hylsytrimeri jonkun 40€, digitaalivaaka 60€. Leen sarjaa käyttää jopa tekijämiehet. Investointi kuolettaa itsensä aika nopeesti ja pääsee käyttämään sopivia luoteja. En ole päässyt tuon hintaluokan putkia kokeilemaan (onneksi) joten tässävaiheessa uskon että halvemmallakin pärjää. Parempi ettei paremmasta tiedä.

Vielä vaihtoehtoajatus Heron ehdottamalle halvan Tascon hankinnalle: osta käytetty kohtuullisen hyvä (hintan 300 pitäisi löytyä) jonka saa kaupattua lähes samaan hintaan eteenpäin vaikka piekkarin päälle.

Harrastuksen alussa olevan kannattaa pyöriä radalla ja jutella kavereiden kanssa sekä varata vähän kolikoita ja pyytää saada ampua niin pääsee kokeilemaan erilaisia vehkeitä. Jos joku täällä on Joensuun suunnalta niin saa ottaa yhteyttä.

Tarkkuudesta:
Joku viisas sanoi että ei ole suurtakaan merkitystä sillä käykö ase 1,0moa tai 0,5moa tarkkuudella, koska monenkaan ampujan taidot eivät riitä saamaan aseesta irti sitä suorituskykyä mihin se pystyisi. Edelleen hän jatkoi että käytännössä jo 1,0 moa on riittävä useimmissa tilanteissa. Sehän tarkoittaa 3cm@100m, 9cm@300m ja 18cm@600m, mikä periaatteessa on riittävä.

Maksimimatkoilla tuulen huomiointi, matkan arviointi, sopivan latauksen löytäminen (sopiva ruutimäärä ja luoti), laukaisu- ja ampumatekniikka, yms ovat merkittävämpiä pullonkauloja kuin aseen teoreettinen tarkkuus.

Itseasiassa juttu löytyykin t-a killan foorumilta. Muutenkin hyvää juttua, joten tässä linkki keskusteluun:
http://old.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=2&t=1120&start=10
 
Viimeksi muokattu:
Joku viisas sanoi että ei ole suurtakaan merkitystä sillä käykö ase 1,0moa tai 0,5moa tarkkuudella, koska monenkaan ampujan taidot eivät riitä saamaan aseesta irti sitä suorituskykyä mihin se pystyisi. Edelleen hän jatkoi että käytännössä jo 1,0 moa on riittävä useimmissa tilanteissa. Sehän tarkoittaa 3cm@100m, 9cm@300m ja 18cm@600m, mikä periaatteessa on riittävä.

Jep. Ja esim. Sakon (ml. Tikan) tuotteet koeammutaan tehtaalla, ja ne eivät mene myyntiin elleivät ne ammu alle yhden MOAn hajontaa. Eli tuo alle 1 MOA ainakin on tarkkuus jota on lupa edellyttää jo laadukkaalta metsästysaseeltakin.
 
Alle 1MOA on kv-standardi ase-patruuna-ampuja yhdistelmälle tarkka-ampujan osalta. Edellyttää että piippu on laadukas ja kunnossa, patruuna ja lataus siihen on oikea ja että ampuja osaa hommansa.
Oma kokoonpano onnistuu tavoitteeseen suht säännöllisesti (kolme kasaa neljästä) Lapuan tehdasscenareilla tukinpetauksen jälkeen.

Käytetyn tai edullisemman pään kiväärin kanssa on aika tuurissaan onko potentiaalia 1MOAn tarkkuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Harrastuksen alussa olevan kannattaa pyöriä radalla ja jutella kavereiden kanssa sekä varata vähän kolikoita ja pyytää saada ampua niin pääsee kokeilemaan erilaisia vehkeitä. Jos joku täällä on Joensuun suunnalta niin saa ottaa yhteyttä.

Kuka muu arvasi mitä Jns nimen lopussa tarkoitti?
 
Periaatteessa ihan houkutteleva paketti. Piipun jäykkyyttä on kuvasta vaikea arvioida eikä tiedoista selviä onko kyseessä varmint-kivääri. Piippu on aika lyhyt, joten lähtönopeudet taitavat rajoittaa käyttökelpoisuutta ylipitkille matkoille. Lähtökohtaisesti luottaisin valmistajan laatuun ja kykyyn tuottaa tarkkuusaseita. Lyhyen googlailun perusteella aseen piippu/kaliiperi on nopeast ja helposti vaihdettavissa.

Hoguen overmolded on ihan hyvä, jäykkä tukki josta saa hyvän otteen. Maalaaminen taasen ei onnistu silikonipinnoitteen takia.

Jos tuohon hintaan saa myös vaimentimen ja kiikarijalat, niin edullinen on paketti.

Ainoaksi negatiiviseksi asiaksi ehkä jää se että pyssyn virittelypotentiaali on vähäinen, koska valmistaja on aika pieni.
 
Periaatteessa ihan houkutteleva paketti. Piipun jäykkyyttä on kuvasta vaikea arvioida eikä tiedoista selviä onko kyseessä varmint-kivääri. Piippu on aika lyhyt, joten lähtönopeudet taitavat rajoittaa käyttökelpoisuutta ylipitkille matkoille. Lähtökohtaisesti luottaisin valmistajan laatuun ja kykyyn tuottaa tarkkuusaseita. Lyhyen googlailun perusteella aseen piippu/kaliiperi on nopeast ja helposti vaihdettavissa.

Hoguen overmolded on ihan hyvä, jäykkä tukki josta saa hyvän otteen. Maalaaminen taasen ei onnistu silikonipinnoitteen takia.

Jos tuohon hintaan saa myös vaimentimen ja kiikarijalat, niin edullinen on paketti.

Ainoaksi negatiiviseksi asiaksi ehkä jää se että pyssyn virittelypotentiaali on vähäinen, koska valmistaja on aika pieni.

Mikä menee "ylipitkän" puolelle? 600metriä?

Toinen juttu: Tuossa on jo valmiiksi kohtuu tiheällä kierteellä oleva puuppu ja tämä auttaa raskaiden luotien kanssa. Ja kerran siinä tulee vaimennin mukana, niin olisiko tämä hyvä kaveri tuon paketin rinnalle: http://www.sissos.fi/tuote/lapua-308-win-subsonic-fmj-13g-20-ras/6418267102018/

Ja kun käytössä on Mil-Dot ristikko, niin tarvittaessa voi kai vaihtaa normaali patruunaan? Eli näkisin, että tähtäin asetetaan normaali patruunalle ja selvitetään, että miltä etäisyydeltä niillä säädöillä voi ampua supua? Siis hiusristikko säädetään 300 metriin ja sitten kokeillaan, että mihin supun osumat sattuvat vaikka 200 metrin matkalla.
 
Liitteenä eräs löytämäni juttu rihlaus/luodin paino -asiasta. Siinä on myös pari taulukkoa suositeltavista yhdistelmistä. Monissa yhteyksissä sanotaan että "jyrkempi rihlanousu mahdollistaa panavan luodin käytön". Painava luoti siis ei (ymmärtääkseni) ole välttämätön jos on tiukka rihlanousu. Mutta kun painavan käyttö on mahdollista, niin se auttaa siinä sivutuuliasiassa.

Tuo rihlanousu/luodinpaino -suhde on aika monimutkainen ja olen yrittänyt löytää selkeää tietoa että MIKSI asia on niin kuin on, mutta monikaan ei ole asiaa osannut selvittää simppelisti. Asia liittyy siihen että luoti EI ole aerodynamisesti vakaa kuten vaikkapa sulitettu nuoli. Kaarevalla lentoradallahan nuoli automaattisesti kääntyy niin että sen asento on optimaalinen, eli kärki kohti menosuuntaa.

Luoti ei tee näin koska sillä ei ole peräsintä/pyrstöä/sulitusta. Luodin painopiste on liian takana, koska kärjen pitää olla terävä. Alivakaa luoti alkaa mutkitella liian aikaisin, ylivakaa taas alkaa lentoradan loppuvaiheessa lentää kylki edellä, jolloin se alkaa mutkitella. Luodin kärjen pitäisi siis kääntyä sopivasti alemmas kun lentorata kaartuu. Tätä tavoitellaan sopivalla rihlauksen, luodin painon, aerodynamiikan ja lähtönopeuden (=ruutimäärällä) yhdistelmällä.

Usein ei tulla ajatelleeksi että luodin lähtönopeus myös vaikuttaa sen pyörimisnopeuteen. Helposti ajatellaan että nopea rihlanousu => luoti pyörii nopeasti. Mutta oleellista on se, kuinka monta kierrosta se pyörähtää/sek. No jos luoti lähtee nopeasti (kevyt luoti) niin hitaampikin rihlanousu pistää siihen kierroksia. Hidas (painava) luoti tietysti tekee vähemmän kierroksia/sek vaikka rihlanousu olisi tiukempi. Jännää, eikö totta...

Mutta kuten lieneen selvää, näillä asioilla ei ole suurtakaan merkitystä normaaleilla a-matkoilla, vaan vasta kun matkat kasvavat selvästi. Korjatkaa ja täydentäkää, kaverit, jos tarpeen.

Erä -lehden artikkeleista löytyy muuten tällainen
http://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2007/06/01/rihlan-nousu/
 

Liitteet

alkuperäisesta aiheesta, eli kysymykseen TARKKA-AMPUJAKSI TONNILLA? Ammuntaharrastusken kustannukset ovat kiinteät kulut ja muuttuvat kulut.

Hyvin on keskustelu edennyt ja tietoa tulee eri näkökulmilta, kiitos siitä.
Halusin hieman vielä kommentoida tuota alussa kirjoittamaani kysymystä tonnin TA-ukkeleista; "Jos toimittaisiin kuten artikkelissä ehdotetaan, niin mikä olisi tavallisen reserviläisen käyttöön sopivin TA-ase?.... tässä olisi tarkoitus arvioida harjoittelun järkevyyttä noin tonnin kiikarikivääreillä."

Tuota vasten mietin alussa linkittyä Packalenin ehdotusta reserviläisille suunnatusta TA ammunnasta ja mitä se voisi olla käytännössä? Jos jollain on tietoa, että tällainen todellakin olisi lisääntymässä niin please feel free laittaa siitä kommentti. Minulla ei ole tietoa ja siksi lähden ajattelemaan asiaa ihan nykypohjalta. Tähän liittyy paljon jos..jos... pointeja mutta koitan tulostaa ymmärrettävästi.
Kun ajatellaan että jos lisääntyvässä määrin uinuvia reserviläisiä saadaan aktiiviseen toimintaan mukaan niin heistä merkittävä osa kiinnostuu oman ampumataitonsa parantamisesta nimenomaan TA-suuntaisesti.
Jos oman aseen hankinta tulee ajankohtaiseksi jotta harrastus etenee, niin tavallisella tallaajalla kyse on ensimmäisenä lompakon suuruudesta. Itse saattaisin kuvitella, että noin tonnin asepakettiin yksinkertaisimmillaan ressu saattaisi suostuakin, mutta jos paketin hinta alkaa nousta 1500-3000 euroa niin aika monella se raha menee ensin golfiin, lasketteluun, etelänmatkaan ja johonkin muuhun tekemiseen mikä on jo aloitettu ennen mielenkiinnon lisääntymistä ressujen TA-ammuntaan. Erilaiset tekemisen sisällöt kilpailevat yksilön vapaa-ajasta.

Jos ressujen TA-koulutuksen lisääminen taasen olisi täysin PV:n tai MPK:n varassa, niin silloin ehkä laadukkaampia ja kalliimpia kiväärejä voisikin olla käytössä. Törmätäänkö tässä taas sitten siihen että määrällisesti sopivia aseita ei ole niin paljon kuin olisi kiinnostuneita ampujia ja myöskään yhdelle niitä ampumakertoja ei tulisi säännöllisesti ja tarpeeksi. Joka paikassa kuitenkin toitotetaan meille tätä määrärahojen vähyyttä ja siksi harjoitukset ovat yleisesti lähes nollassa.

Jos siis lisääntyvä ressujen TA harjoittelu on se asia mikä nähdään tarpeellisena, minun näkemukseni mukan joudutaan nojaamaan ressun lompakkoon varustehankinnassa ja sen takia otin tällaisen tooodella basic-lähestymisen tähän asiaan. Todellisia TA-ampujia näillä järjestelyillä ei kouluteta, mutta ehkä saataisiin aikaan mittava joukkoa tavallista rynkkyä tarkemmin ja pidemmältä matkalta ampuvia tukiase-tyyppisiä taistelijoita?
Pitää myös huomioida että meillä on 40-59 vuotiaissa ukkeleissa noin 700tuhannen perkaamaton reservi hyödyntämättä. Tämä porukka ei täysin jaksa juosta perustetsauksissa, mutta heille saattaisi olla sopivaa harrastusta tuollaisessa ressujen TA- harjoittelussa. Enemmän siitä varmaan olisi hyötyä kuin haittaa maanpuolustukselle? Huomautan vielä painokkaasti, että meille tämän ikäluokan ressuille ei ole mitään suunnattua koulutusta ja ollaan nykyisin pelkkää tykinruokaa vailla mitään nykyaikaisia taistelutaitoja. Ei kauhean kiinnostava lähtökohta maanpuolustamiseen, perhana.

Siitähän Calle jo antoikin tuoreeltaan lausunnon, että valtio ei tue ressujen asehankintoja. Paras tuki mitä on saatavilla onkin sitten ohjeet tällaisessa keskustelussa mahdollisimman edullisen ampumisvälineen hankkimiseksi 200 - 600m matkalle.

Jos tuo koko ajatus mitä Packalen alussa heitti, on ihan kuolleena syntynyt ajatus, niin sen myötä voidaan myös lopettaa enempi pohdinta ressujen TA-ampumisen lisääntymisestä.

Keskustelu jatkukoon....


.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top