Videokin löytyy linkin takaa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448597239800.html
Näin suomalainen tarkka-ampuja harjoittelee – ampuu jopa 1300 metrin päästä
Julkaistu: 28.11. 8:00
PUOLUSTUSVOIMAT
Saalistaja. Sen niminen on tarkka-ampujien päivän harjoitus Santahaminassa, Kaartin Jääkärirykmentissä.
Harjoituksen ajatus on seuraavanlainen: Ryhmä tarkka-ampujia maastoutuu kohoavan koivikon keskelle ja alkaa edetä hissukseen kohti 150 metrin päässä seisovaa kouluttajaa, joka puolestaan kiikaroi jatkuvasti tarkka-ampujien suuntaan.
Hyväksytyssä suorituksessa tarkka-ampuja pääsee koivikon reunaan ampumaan laukauksen niin, ettei kouluttaja huomaa tarkka-ampujan liikettä. Suoritus on täydellinen, jos laukauskaan ei kavalla ampujan olinpaikkaa.
Täydellisiä suorituksia tulee alkuiltapäivän aikana yksi. Yksi tarkka-ampujista puolestaan paljastuu sen vuoksi, että ase menee jumiin ja korjatessa liikahtaa hieman pystysuunnassa niin, että kouluttaja näkee liikkeen.
Tarkka-ampujat toimivat pareittain: yksi on varsinainen ampuja ja toinen tähystäjä, ”spotteri”, joka korjaa tarvittaessa ampujan suuntaan ja kertoo, osuiko ampuja kohteeseensa.(KUVA: Marko Sorsa / IS)
Tärkein ominaisuus on rauhallisuus
Mitä tarkka-ampujien koulutukseen Santahaminassa tulee, niin monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut. Kun uudet alokkaat ovat lähellä peruskoulutuskautensa loppua, tarkka-ampujaksi haluaville järjestetään vapaaehtoinen pääsykoe.
Pääsykokeeseen ilmoittautuu helposti sata kandidaattia, joista lopulta noin parikymmentä sopivinta päätyy tarkka-ampujiksi eri komppanioihin. Kokeessa testataan fyysistä kuntoa, laskupäätä ja sotilastaitoja. Vaikka hyvä fyysinen kunto ja aiempi metsästys- tai ampumisharrastus lasketaan eduksi, ne eivät yksistään ratkaise valintaa.
– Tärkein ominaisuus on rauhallisuus. Ampumisen oppii ajan kanssa, mutta oikeanlaista, pitkäjänteistä luonteenlaatua on hankalampi opettaa, sanoo osastoupseeri, kapteeni
Pekka Määttänen, joka on kouluttanut tarkka-ampujia jo parikymmentä vuotta.
– Sen olen huomannut vuosien varrella, että ampumisharrastus on ollut selvästi vähentymään päin, mutta väitettä alokkaiden yleistason huonontumisesta en allekirjoita. Päinvastoin.
Seuraavina viikkoina valitut koulutetaan sinuiksi tarkkuuskiväärin ja maastossa liikkumisen kanssa.
Tarkka-ampujan naamiopuku tunnetaan armeijaslangissa röllipukuna. (KUVA: Marko Sorsa)
Tarkka-ampujan rooli taistelussa ei ole muuttunut sitten toisen maailmansodan. (KUVA: Marko Sorsa)
Tarkka-ampujat toimivat pareittain: yksi on tähystäjä, ”spotteri”, ja toinen ampuja. Koulutuksen ohessa tarkka-ampujat kasaavat ja räätälöivät itselleen sopivan naamioasun haalarista ja vaatesuikaleista, siis armeijaslangissa ”röllin” tai ”röllipuvun”.
Tehokas 1,3 kilometriin
Määttäsen mukaan tarkka-ampujien rooli taistelutilanteessa ei ole muuttunut sitten toisen maailmansodan.
Edelleen tarkka-ampujien tärkeimmät tehtävät ovat valikoitujen maalien, usein vihollisen erikoishenkilöstön eliminoiminen ja tiedustelutoiminta. Erikoishenkilöstöä ovat esimerkiksi vihollisen tarkka-ampujat tai johtajat, tehtävästä riippuen.
Tarkka-ampujat Niklas Lindqvist, Jere Tiira, Matias Oksanen, Antto Piirainen ja Topias Leivo ovat koulutuksensa loppusuoralla ja kotiutuvat joulukuun puolivälissä. (KUVA: Marko Sorsa / IS)
Maastoutuminen oleellista Tarkka-ampujakoulutukseet valitut koulutetaan sinuiksi tarkkuuskiväärin ja maastossa liikkumisen kanssa (KUVA: Marko Sorsa)
Jos jokin on muuttunut, niin aseet. Siinä missä toisen maailmansodan kenties tunnetuin tarkka-ampuja
Simo Häyhä käytti avotähtäimellä varustettua Pystykorva-kivääriä, nykyään suomalaisen tarkka-ampujan työkalu on Sakon valmistama tarkkuuskivääri 8.6 TKIV 2000.
Sen tehokas ampumaetäisyys suotuisissa olosuhteissa on 1 300 metriä – se vastaa suurin piirtein matkaa Helsingin rautatieasemalta Katajanokalle saakka.