Tarkka-ampujatoiminta sekä TA-parin varusteet

ctg

Ylipäällikkö
Kaliberihan on täysin käytettävä pitkälti yli kilometrin matkoille ja oli mm Chris Kylen lemmikki kun aikanaan hankki lempinimensä Devil of Ramadi.
Omasta mielestä se sopii jakotavaraksi vallanmainiosti vaikka sotalaitoksella sitä taikka aseita ei olisi rivissä. Osuma saa ukon taikka isohkon elukan pois häiritsemästä kerrasta. Kilometrin matkalla kuitenkin pitää ampuja olla harjaantunut, notta tietää miten ammus toimii pitkällä matkalla. Markin videossa huomaa selkeästi että lentoaikaa on runsaasti ja mieli tekee ottaa silmä pois optiikasta ennen iskemää ja korjaus toimenpiteitä.
 

Black Bart

Alikersantti
Kaliberi on erinomainen ja käytössä sotilastarkka-ammunnassa maailmalla melko laajalti mm Yhdysvalloissa ja oheisen uutisen perusteella vielä melko pitkäänkin koska tankkasivat kuulaa "silleen ison maailman isosti sisään". Kaliberihan on täysin käytettävä pitkälti yli kilometrin matkoille ja oli mm Chris Kylen lemmikki kun aikanaan hankki lempinimensä Devil of Ramadi.
Äkkivilkaisulla omilla latauksillani pysytään äänennopeuden yläpuolella 175gr L-Scenarilla +1300 metriin ja 208gr A-Maxilla +1500 metriin (y)
 

Zero The Hero

Kersantti
.300WM on sikäli mainio kaliiperi, että kantamaa saa melkein saman kuin .338:lla, mutta a-tarvike sekä rekyyli on pienempi ja siksi miellyttävämpi ampua, eikä edellytä aseelta niin raskasta rakennetta. Myös vaimentaminen onnistuu vähän kevyemmällä pöntöllä. Toki maaliballistiikassa hävitään päälle 1000m matkoilla eikä esimerkiksi esteen läpäisy pelitä yhtä hyvin kuin .338LM:lla.
Raijattuani .338 kivääriä kisoissa, harjoituksissa ja ties missä jo kymmenisen vuotta, en ole yllättynyt että sekä US Army että merijalkaväki päättivät valita .300WM:n eivätkä .338:a. Erityisesti kun arsenaalista löytyy runsaasti myös .50BMG kivääreitä.
 

MeriTJ

Eversti
Lahjoittaja
.300WM on sikäli mainio kaliiperi, että kantamaa saa melkein saman kuin .338:lla, mutta a-tarvike sekä rekyyli on pienempi ja siksi miellyttävämpi ampua, eikä edellytä aseelta niin raskasta rakennetta. Myös vaimentaminen onnistuu vähän kevyemmällä pöntöllä. Toki maaliballistiikassa hävitään päälle 1000m matkoilla eikä esimerkiksi esteen läpäisy pelitä yhtä hyvin kuin .338LM:lla.
Raijattuani .338 kivääriä kisoissa, harjoituksissa ja ties missä jo kymmenisen vuotta, en ole yllättynyt että sekä US Army että merijalkaväki päättivät valita .300WM:n eivätkä .338:a. Erityisesti kun arsenaalista löytyy runsaasti myös .50BMG kivääreitä.
Oman valinnan käänti .300 win magiin .338LM:stä myös laukauksen hinta. Valitettavasti harrastaessa pitää aina huomioida oman kassan rajallisuus ja tuossa kohtaa ero oli huomattava kun vertasi hylsyjen ja luotien (tietty myös tehdaspaukkujen) hintoja noiden kahden välillä.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Oman valinnan käänti .300 win magiin .338LM:stä myös laukauksen hinta. Valitettavasti harrastaessa pitää aina huomioida oman kassan rajallisuus ja tuossa kohtaa ero oli huomattava kun vertasi hylsyjen ja luotien (tietty myös tehdaspaukkujen) hintoja noiden kahden välillä.
Mä olen kaikki omat aktiiviammunnassa olevat kaliperit valinnut nimenomaan budjetti edellä että pystyn kieriskelemään patruunoissa kun Roope Ankka rahoissa ikään. .223rem (Barnaul), x39 ylijäämä, x54R ylijäämä, 9x19mm halvin mitä löytyy... :facepalm:
 

MeriTJ

Eversti
Lahjoittaja
Mä olen kaikki omat aktiiviammunnassa olevat kaliperit valinnut nimenomaan budjetti edellä että pystyn kieriskelemään patruunoissa kun Roope Ankka rahoissa ikään. .223rem (Barnaul), x39 ylijäämä, x54R ylijäämä, 9x19mm halvin mitä löytyy... :facepalm:
Kuullostaa hyvin paljon tutulta. Vaikka Barnaulin tuoksu on opiumia reserviläiselle, olen itse käyttänyt halvinta länsimaista vastinetta omissani. Jos kuitenkin eksoottisemman a-tarvikkeen hinku kasvaa vastustamattomaksi tai tuntuu ettei bulkkikura enää riitä niin omasta kokemuksesta suositan vahvasti investoimaan edulliseen lataussettiin. Mahdollistaa myös "pötkötellen tarkan hinkkaamisen" ilman että a-tarvikkeen rajat tulee ainakaan keskivertokaverilla vastaan.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Kuullostaa hyvin paljon tutulta. Vaikka Barnaulin tuoksu on opiumia reserviläiselle, olen itse käyttänyt halvinta länsimaista vastinetta omissani. Jos kuitenkin eksoottisemman a-tarvikkeen hinku kasvaa vastustamattomaksi tai tuntuu ettei bulkkikura enää riitä niin omasta kokemuksesta suositan vahvasti investoimaan edulliseen lataussettiin. Mahdollistaa myös "pötkötellen tarkan hinkkaamisen" ilman että a-tarvikkeen rajat tulee ainakaan keskivertokaverilla vastaan.

Mulla on yksiasemainen setti. Sillä tulee joskus tosi harvakseen ladattua. Ennen tuli enemmän kun oli sellaisia kalipereja ja aseyksilöitä jotka hyötyivät itselataamisesta. Sanottakoon näin että rytöarskalla mätettään 95% barnaulia verraten lyhyille matkoille ja jos sillä ammutaan tarkemmin optiikalla ja bipodilla vaikka 300m matkoille niin tarkkuus on jo 55gr fmj bulkkipaukulla niin hyvä että kotilataamisessa ei oikein ole mieltä. Käynti on parhaimmillaan 12cm@300m eli 1,5 MOA niin siinä ei kammenveivailu pahemmin huvita aika-vaiva-hinta näkökulmasta katsoen. :)

Loput aktiiviammunnassa olevat aseet menevät samoilla kriteereillä. Ei maksa aikaa ja vaivaa.

Perinnekivääreillä tulee ammuttua niin vähän että ei maksa vaivaa eikä aikaa, senkun ostaa suoraan kaupasta, pääsee vähemmällä.

Perinnepistoolien paukut, ne saa kanssa kaupasta kun ysit on tehdaslatauksina melko lussuja ja noiden pienempien kaliperien kanssa ei vaan jaksa alkaa nyhertämään.
 

MeriTJ

Eversti
Lahjoittaja
Mulla on yksiasemainen setti. Sillä tulee joskus tosi harvakseen ladattua. Ennen tuli enemmän kun oli sellaisia kalipereja ja aseyksilöitä jotka hyötyivät itselataamisesta. Sanottakoon näin että rytöarskalla mätettään 95% barnaulia verraten lyhyille matkoille ja jos sillä ammutaan tarkemmin optiikalla ja bipodilla vaikka 300m matkoille niin tarkkuus on jo 55gr fmj bulkkipaukulla niin hyvä että kotilataamisessa ei oikein ole mieltä. Käynti on parhaimmillaan 12cm@300m eli 1,5 MOA niin siinä ei kammenveivailu pahemmin huvita aika-vaiva-hinta näkökulmasta katsoen. :)

Loput aktiiviammunnassa olevat aseet menevät samoilla kriteereillä. Ei maksa aikaa ja vaivaa.

Perinnekivääreillä tulee ammuttua niin vähän että ei maksa vaivaa eikä aikaa, senkun ostaa suoraan kaupasta, pääsee vähemmällä.

Perinnepistoolien paukut, ne saa kanssa kaupasta kun ysit on tehdaslatauksina melko lussuja ja noiden pienempien kaliperien kanssa ei vaan jaksa alkaa nyhertämään.
Jeps, varsinkin GGG:n .223 bulkki tekee perus FMJ:n veivailusta käyntinsä puolesta itsellä melkoisen turhaan ajanhukkaa, varmint paukuissa sentään vielä vähän joku järki tehdä hinnallisesti.

.30 kaliberin paukuissa ja muissa pistoolinpaukuissa kuin 9x19 alkaa jo näkyä merkittävääkin eroa jos ostaa isoissa erissä komponentit. Ymmärrän oikein hyvin pointtisi tuossa!
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Jeps, varsinkin GGG:n .223 bulkki tekee perus FMJ:n veivailusta käyntinsä puolesta itsellä melkoisen turhaan ajanhukkaa, varmint paukuissa sentään vielä vähän joku järki tehdä hinnallisesti.

.30 kaliberin paukuissa ja muissa pistoolinpaukuissa kuin 9x19 alkaa jo näkyä merkittävääkin eroa jos ostaa isoissa erissä komponentit. Ymmärrän oikein hyvin pointtisi tuossa!
Heti jos tarvitsee kiväärille erikoispatruunaa kuten sinä metsästyspatruunaa niin sitten lataaminen alkaa kannattamaan, olettaen että ampuu tätä patruunaa paljon. Patruunakulutuksella 20-40/vuosi ei vielä kannata.

Sama tarkkuuspaukun kanssa. Jos on oikeasti tarkka kivääri ja siitä pitää ulosmitata paras tarkkuus irti räätälöimällä juuri tähän aseyksilöön sopivin lataus niin sitten kanssa.

Tai pistooli, jos pitää saada vaikka määrä suureksi ja PF pieneksi niin silloin kanssa, mutta sitten pitää olla jo jokin jättiläisdillon käytössä ja sille oma huone. :)
 

ctg

Ylipäällikkö
Yksi osuma mutta miehen kokoisessa maalissa voisi olla mahdollisesti useampi.

 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
Ymmärtääkseni tarkka-ampujakoulutus Puolustusvoimissa on kehittynyt sitten ketjun avauksen. Mahdollisista koulutuksellisista puutteista en osaa sanoa, mutta varustepuutteet ovat edelleen ilmeisiä.

Puolustusvoimien tarkka-ampujan aseistus koostuu käsittääkseni edelleen yksinomaan kivääristä. Lisänä ei ole pistoolia tai rynnäkkökivääriä. Ei siis kertalaukeavan suurentavalla optiikalla olevan kiväärin lisäksi mitään lähisuoja-asetta pl. puukko.

Pistoolien määrät, jakoperusteet tai koulutukselliset seikat eivät nähdäkseni ole muuttuneet siitä, kun asiasta viimeksi foorumilla keskustelin. Ei ole realistista odottaa, että pistooleja lisättäisiin tulevaisuudessa jalkaväen taistelijoiden varusteisiin.

Koska pistoolit ovat jääneet osin ihan syystäkin marginaaliin ja niistä ei ole muodostunut tai nähtävillä olevan kehityksen mukaisesti muodostumassa tarkka-ampujien lähisuoja-aseita, niin esitän mielipiteenäni, että tarkka-ampujat aseistetaan sekä rynnäkkökiväärillä, että tarkkuuskiväärillä.

Tarkka-ampujan lähisuoja-aseena rynnäkkökivääri on tehokkaampi kuin pistooli, mutta sen kuljettaminen on epäergonomisempaa ja se painaa merkittävästi enemmän. Se on kuitenkin aseena tuttu kaikille jo P-kaudelta, joten koulutuksellista haastetta ei muodostu kuten pistoolin kanssa. Ennenkaikkea rynnäkkökivääreitä on luolastot pullollaan.

Kahden pitkän aseen kantaminen taisteluvarustus ja tehtäväkohtainen varustus huomioiden edellyttää käytännössä asereppua. Tarvittava ampumatarvikemäärä voidaan rajoittaa 3 lippaaseen ja mahdollisesti rasioissa oleviin patruunoihin, jolloin se on riittävä itsepuolustukseen, mutta ei aiheuta haasteita muun varustuksen osalta, kun tarve on vain yhdelle lipastaskulle aseessa olevan lippaan lisäksi.

Nyt kun PV kaikessa viisaudessaan on organisaationa nähnyt tarpeen hankkia taistelijanreppuja M/20 siihen käyttötarkoitukseen, jossa on aiemmin ollut varustepussi tai M/05 pikkureppu, niin näkisin tarpeelliseksi hankkia myös tarkka-ampujien käyttöön soveltuvia päivärepun tilavuusasteella (20-30 litraa) olevia asereppuja.

Lähtökohtaisesti tarkka-ampujan kädessä olisi siis rynnäkkökivääri ja tarkkuuskivääri otettaisiin aserepusta käyttöön tarkka-ampujatehtävässä olosuhteiden mukaan joko siirtyessä tuliasemaan tai viimeistään siellä.

Rynnäkkökiväärin etuna tarkkuuskivääriin on selkeä painoero aseen ollessa käsissä sekä parempi tulivoima ja ergonomia lyhyillä käyttöetäisyyksillä. Vertailun vuoksi mainittakoon täydellä lippaalla olevan kotimaisen RK:n painavan reilu 4 kiloa, tyhjän TAK 85 kiväärin 7 kiloa ja tyhjän TRG 42 kiväärin reilu 5 kiloa ilman varusteita tai optiikkaa. Lisäksi molempien kiväärien ulkomitat tekevät niistä kömpelöitä verrattuna rynnäkkökivääriin.

Rynnäkkökiväärin lisääminen tarkka-ampujan varustukseen lisää varustuksen painoa reilu 5 kiloa kolmella lippaalla varustettuna ja varsinaiseen taisteluvarustukseen täytyy ainoastaan lisätä yksi tasku kahdelle lisälippaalle. Tehtäväkohtainen varustus kulkee aserepussa siinä missä taistelijanrepussakin henkilökohtaisen varustuksen lisänä. Erikoisvarustustahan ei kovin paljoa ole jakaa. Asereppu sensijaan mahdollistaa tarkka-ampujan varustamiseen olemassa olevalla ja kaikkien koulutukseen kuuluvalla perusaseella.

Mikäli taistelijanreppu M/20 ei tule pitämään tulevaisuudessa valikoimassaan tarkka-ampujan asereppua kuten oletettavaa on, niin noiden hankinta valmiina kaupallisina ratkaisuina ei liene kovin merkittävä kustannuserä, mutta se mahdollistaa tarkka-ampujaparin molempien osien aseistamisen aseilla, jotka ovat käytännöllisiä lähietäisyyksillä pulttilukkokiväärin sijaan tai mikäli on tarvetta runsaammalle tulivoimalle.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
@pstsika kirjoitat täyttä asiaa. Noihin sinun kirjattuihin ongelmakohtiin ja niiden käytännön ratkaisuihin olen itsekkin päätynyt pitkällisen kokemukseni kautta.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Itse miettisin yksittäisen tarkka-ampujan sijasta ta-partiota kokonaisuutena jonka yhteydessä tarkka-ampuja kuitenkin operoi meikäläisessä kontekstissa. Jättäisin RK:n pois kuten nytkin käytännön syistä tarkka-ampujalta itseltään ja keskittäisin tulivoimaa etenkin partion toiselle ja mahdollisesti kolmannelle taistelijalle. Jos kivääriksi valikoituu vielä puoli- tai sarja-automaatti pulttiĺukon sijasta nyt tai tulevaisuudessa niin sen jälkeen asiaa ei ole edes ajankohtainen.

Lisäksi jos ta-partio toimii vahvistuksena ryhmälle tai joukkueelle, tarkka-ampujan tulivoiman kasvattaminen vielä rynnäkkökiväärillä ei palvele omasta mielestäni mitään etua eikä tarkoitusta muu tukeva tulivoima huomioiden vaan pelkästää lisää tampin vitutusta ja liikkumisen vaikeuttamista.

Pistoolin merkitys on lähinnä henkinen.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Niin että meillä ei käytetä tarkka-ampujaa kuten esim Carlos Hathock joka spottaajansa kanssa vietti päiväkausia kaksistaan viidakossa?
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
Itse miettisin yksittäisen tarkka-ampujan sijasta ta-partiota kokonaisuutena jonka yhteydessä tarkka-ampuja kuitenkin operoi meikäläisessä kontekstissa. Jättäisin RK:n pois kuten nytkin käytännön syistä tarkka-ampujalta itseltään ja keskittäisin tulivoimaa etenkin partion toiselle ja mahdollisesti kolmannelle taistelijalle. Jos kivääriksi valikoituu vielä puoli- tai sarja-automaatti pulttiĺukon sijasta nyt tai tulevaisuudessa niin sen jälkeen asiaa ei ole edes ajankohtainen.
Siis mistä syystä tarkalleen jättäisit rynnäkkökiväärin pois tarkka-ampujalta?

Tällä hetkellähän Suomi on länsimaista sikäli harvinaisuus, että meikäläisillä tarkka-ampujilla ei ole lähisuoja-asetta. Muissa länsimaisissa asevoimissa tarkka-ampujilla pääosin on pistoolit. Osalla lisäksi vielä rynnäkkökivääri. Jossain harvoissa tapauksissa lähisuoja-aseena on konepistooli.

Tätä tulisi ehkä pikemminkin purkaa kysymyksenä lähisuoja-aseesta. Pistooli vai rynnäkkökivääri? Vai molemmat.

Miten lisäisit tulivoimaa tähystäjän osalta?

Mielestäni ideaalitapauksessa tähystäjän aseena olisi jokin DMR ja molemmilla parin jäsenistä pistoolit. Koska tuo ei nykyisin ole mahdollista puuttuvien aseiden ja osin ilmeisesti koulutuksellisten seikkojen takia, niin tähystäjän ase olisi edelleen RK suurentavalla optiikalla ja ampujan lähisuoja-ase RK punapisteellä.
Rynnäkkökiväärin näen hyvänä vaihtoehtona, koska sillä pystytään läpäisemään pehmeät suojat eikä se tarvitse eritystä lisäkoulutusta, kuten pistooli, ollakseen tehokas muutenkin kuin liki käsikähmässä. Lisäksi niitä on jo olemassa yllin kyllin.

Mikäli kokoonpano olisi kolme miestä, niin mikä olisi aseistus ja olisivatko kaikki tarkka-ampujakoulutettuja?

Mikäli käytettäisiin kolmen miehen partiota, niin minun mallissani kaikki olisivat TA koulutettuja. Ampuja, tähystäjä ja suojamies. Ideaalitapauksessa aseistus olisi tarkkuuskivääri 2000, DMR ja rynnäkkökivääri optiikalla ja kaikilla pistoolit. DMR tyyppisiä kivääreitä ei toistaiseksi ole ja toistaiseksi toiminta perustuu pariin. Kolmen miehen partio on täysin spekulointia, vaikkakin ihan mielenkiintoista ja kehittävää, mikäli toimiva joukko ei rakennu olemassa olevan SA organisaation varaan. Olemassa olevasta aseistuksesta päätyisin 1x TA kivääri ja 2x RK malliin pakon sanelemana enkä suinkaan optimina ratkaisuna.

Mikäli jossain lähitulevaisuudessa TA-aseistus tulee muuttumaan, niin soisin muutoksen olevan TAK 85 kiväärien täysimääräinen korvaaminen jollain sopivalla DMR tyyppisellä aseella ja noilla sitten aseistettaisiin joukkueiden tarkka-ampujat, jotka tosiasiallisesti ovat tulitukitarkka-ampujia ja mahdollisuuksien mukaan ryhmien tukiampujat. Tiedustelutarkka-ampujien sijoitus organisaatiossa alkaisi aikaisintaan komppaniatasolta riippuen joukon tyypistä. Esimerkiksi panssarijääkärikomppaniassa olisi yksinomaan tulitukitarkka-ampujia siinä missä JK/HAJP olisi kenties perusteltua olla tiedustelutarkka-ampujapari tai -ryhmä jo komppanian organisaatiossa. Viimeisestäänkin pataljoonan tiedustelujoukkueesta tuo elementti tulee löytyä. Aseistuksen tulee mielestäni pääsääntöisesti perustua siihen onko kyse tulitukitarkka-ampujasta (DMR) vaiko tiedustelutarkka-ampujasta (TRG-42).

En näe lähitulevaisuudessa todennäköisenä, että TRG-42 olisi poistumassa käytöstä vaan pikemminkin toivoisin selkeämpää erotettelua tulitukitarkka-ampujan ja tiedustelutarkka-ampujan rooliin organisaatiossa ja näiden koulutuksellisten sekä varustuksellisten tarpeiden huomioimista.

Lisäksi jos ta-partio toimii vahvistuksena ryhmälle tai joukkueelle, tarkka-ampujan tulivoiman kasvattaminen vielä rynnäkkökiväärillä ei palvele omasta mielestäni mitään etua eikä tarkoitusta muu tukeva tulivoima huomioiden vaan pelkästää lisää tampin vitutusta ja liikkumisen vaikeuttamista.

Pistoolin merkitys on lähinnä henkinen.
Tulitukitarkka-ampuja hyötyy oman joukon asevaikutuksesta paljon enemmän kuin tiedustelutarkka-ampuja, mutta näiden taistelutekninen käyttötapa eroaa valtavasti, sillä tulitukitarkka-ampuja toimii sisältä ulos oman ryhmityksen suojassa.

En näe tarkoituksenmukaisena, että tehtäväänsä sopivalla aseella varustettu tulitukitarkka-ampuja varustetaan lisäksi rynnäkkökiväärillä, mutta ilman oman joukon välitöntä suojaa oleva tiedustelutarkka-ampuja on eri asemassa.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Siis mistä syystä tarkalleen jättäisit rynnäkkökiväärin pois tarkka-ampujalta?
...
En näe tarkoituksenmukaisena, että tehtäväänsä sopivalla aseella varustettu tulitukitarkka-ampuja varustetaan lisäksi rynnäkkökiväärillä, mutta ilman oman joukon välitöntä suojaa oleva tiedustelutarkka-ampuja on eri asemassa.
Kyllä. Rynnäkkökivääri pois tarkka-ampujalta. Liian pitkä, liian raskas ampumatarvikkeineen. Kakkoselle RK, suurentavalla optiikalla tai ppt:llä.

Partioinahan nuo operoivat muutenkin vaikka tiedustelija tarkka-ampujia olisivatkin. Tai vaikka kuuluisivat johonkin erikoislasten kuperkeikkaosastoon, partiona silti tai ryhmän osana. Tai vaikka partiona alistettuna komppaniasta joukkueen tai ryhmän taistelua tukemaan, jolloin tukeutuvat sen ryhmän tai joukkueen tulivoimaan. En oikein näe sellaista tarkka-ampujan käyttöroolia realistisena enkä toimivana, että kaardemumman yössä hiiviskelee yksinään yksinäinen tarkka-ampuja ghillie puvussa ja dragbagin kanssa kun amerikkalaisessa elokuvassa konsanaan.

Pistoolin merkitys on lähinnä henkinen. Jo sota-ajan haastettelututkimuksissa tämä havaittiin, ja suuri osa jatkosodan pistoolipuutteista korvattiin konepistollilla.

Venäläiset kyllä tykkäävät PM:stä. Sanovat että "Se on oikein hyvä pistooli. Kevyt, pieni, luotettava. Erinomainen itsensä ampumiseen päähän".
 
Viimeksi muokattu:

Benelli

Ylipäällikkö
Siis mistä syystä tarkalleen jättäisit rynnäkkökiväärin pois tarkka-ampujalta?
Lisää painoa, lisää ääntä, lisää näkyvyyttä, hitaampaa liikkumista.
Samalla on huomioitava että modernissa TA-toiminnassa vaaditaan lämpöjäljen naamioimista.
Muun joukon mukana siirtyessä tai tukikohdassa ehkä perusteltua jo siksi kun TA-kivääri paljastaa kuka on TA.

Edit: Joku "kevyt" päiväreppuun menevä taittoperä karbiini tai konepistooli nyt vielä menettelee.
 
Viimeksi muokattu:

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
Kyllä. Rynnäkkökivääri pois tarkka-ampujalta. Liian pitkä, liian raskas ampumatarvikkeineen. Kakkoselle RK, suurentavalla optiikalla tai ppt:llä.
Eli et näe tarkka-ampujalla lainkaan tarvetta lähisuoja-aseelle, vaan pulttilukkokivääri vastaa riittävän hyvin olemassa oleviin tarpeisiin ja siinä missä se ei mahdollisesti riitä, niin joku muu hoitaa homman? Vai tarkoitatko, että pistooli ja rynnäkkökivääri eivät ole sopivia, mutta joku muu olisi?

Partioinahan nuo operoivat muutenkin vaikka tiedustelija tarkka-ampujia olisivatkin. Tai vaikka kuuluisivat johonkin erikoislasten kuperkeikkaosastoon, partiona silti tai ryhmän osana. Tai vaikka partiona alistettuna komppaniasta joukkueen tai ryhmän taistelua tukemaan, jolloin tukeutuvat sen ryhmän tai joukkueen tulivoimaan. En oikein näe sellaista tarkka-ampujan käyttöroolia realistisena enkä toimivana, että kaardemumman yössä hiiviskelee yksinään yksinäinen tarkka-ampuja ghillie puvussa ja dragbagin kanssa kun amerikkalaisessa elokuvassa konsanaan.
Pari on lähtökohta vahvuudeksi. Sen mukaan toiminta harjoitellaan.

Pistoolin merkitys on lähinnä henkinen. Jo sota-ajan haastettelututkimuksissa tämä havaittiin, ja suuri osa jatkosodan pistoolipuutteista korvattiin konepistollilla.

Venäläiset kyllä tykkäävät PM:stä. Sanovat että "Se on oikein hyvä pistooli. Kevyt, pieni, luotettava. Erinomainen itsensä ampumiseen päähän".
Epäilenpä, että pistooleja kannetaan tarkoituksena itsensä lopettaminen. Pistoolin käyttökelpoisuudesta taistelijan varustuksessa on väännetty toisessa ketjussa. Minä en pidä pistoolin merkitystä yksinomaan henkisenä, mutta asetyyppinä sen käyttö vaatii enemmän harjoittelua kuin rynnäkkökiväärin.

Lisää painoa, lisää ääntä, lisää näkyvyyttä, hitaampaa liikkumista.
Samalla on huomioitava että modernissa TA-toiminnassa vaaditaan lämpöjäljen naamioimista.
Muun joukon mukana siirtyessä tai tukikohdassa ehkä perusteltua jo siksi kun TA-kivääri paljastaa kuka on TA.

Edit: Joku "kevyt" päiväreppuun menevä taittoperä karbiini tai konepistooli nyt vielä menettelee.
Eli lähisuoja-aseelle on tarve, mutta rynnäkkökivääri ei ole sopiva?

Kaiketi yleisin valinta muualla maailmassa on 9 mm palveluspistooli. Sen perässä tulee karbiinin mitoissa oleva rynnäkkökivääri. Usein M4. Bundeswehrin tarkka-ampujilla pistoolien tilalla on ollut MP7.

Puolustusvoimilla ei ole PDW tyyppisiä aseita. Lähisuojaan on vaihtoehtona pistooli, konepistooli ja rynnäkkökivääri. Käytössä oleva 9x19 konepistooli on teho-painosuhteeltaan huono, koska konepistooli painaa kutakuinkin samanverran kuin rynnäkkökivääri ja RK omaa merkittävästi enemmän tehoa ja läpäisykykyä.

Uuden asetyypin hankinta tarkka-ampujien omasuojaksi ei ole todennäköistä. Vaihtoehtona on rynnäkkökivääri tai pistooli.

Kun verrataan kotimaista rynnäkkökivääriä M4 karbiiniin, niin erot eivät ole kovin suuria

RK62 paino 3,5 kiloa, pituus 94 cm
RK62 M1 paino 4,1 kiloa, pituus 86,5 cm perä lyhyenä
M4 paino 3.01 kiloa, pituus 75,6 cm perä lyhyenä

Onko tuo liian painava tai jotain? Reppu vaikeuttaa joka tapauksessa liikkumista ja vaikeuttaa naamiointia. Ilman reppua taas varusteiden kuljettaminen on vähintäänkin haastavaa. Kun reppu siis kuuluu varustukseen, niin miksi ei käytettäisi sen sijaan asekotelolla varustettua reppua, joka mahdollistaa omasuoja-aseen kantamisen ilman, että tarvitsee kouluttaa uutta asetyyppiä (pistooli) tai hankkia uutta asejärjestelmää (PDW).

Ensimmäinen alla oleva kuva havainnollistaa asereppua, vaikka tuo on 3 day pack kokoisena
merkittävästi isompi kuin se mille näen tarpeen. Tarkkuuskivääri on repun asekotelossa ja molemmilla käsissään rynnäkkökivääri.

Toinen kuva havainnollistaa sitä kokoa, joka olisi tilavuudeltaan päivärepun luokkaa.

SNIPERPACK2aweb__80609.1548967656.jpg
savotta-torrakko_2.5_M05_mildot-300x300.jpg
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Eli et näe tarkka-ampujalla lainkaan tarvetta lähisuoja-aseelle, vaan pulttilukkokivääri vastaa riittävän hyvin olemassa oleviin tarpeisiin ja siinä missä se ei mahdollisesti riitä, niin joku muu hoitaa homman? Vai tarkoitatko, että pistooli ja rynnäkkökivääri eivät ole sopivia, mutta joku muu olisi?



Pari on lähtökohta vahvuudeksi. Sen mukaan toiminta harjoitellaan.



Epäilenpä, että pistooleja kannetaan tarkoituksena itsensä lopettaminen. Pistoolin käyttökelpoisuudesta taistelijan varustuksessa on väännetty toisessa ketjussa. Minä en pidä pistoolin merkitystä yksinomaan henkisenä, mutta asetyyppinä sen käyttö vaatii enemmän harjoittelua kuin rynnäkkökiväärin.



Eli lähisuoja-aseelle on tarve, mutta rynnäkkökivääri ei ole sopiva?

Kaiketi yleisin valinta muualla maailmassa on 9 mm palveluspistooli. Sen perässä tulee karbiinin mitoissa oleva rynnäkkökivääri. Usein M4. Bundeswehrin tarkka-ampujilla pistoolien tilalla on ollut MP7.

Puolustusvoimilla ei ole PDW tyyppisiä aseita. Lähisuojaan on vaihtoehtona pistooli, konepistooli ja rynnäkkökivääri. Käytössä oleva 9x19 konepistooli on teho-painosuhteeltaan huono, koska konepistooli painaa kutakuinkin samanverran kuin rynnäkkökivääri ja RK omaa merkittävästi enemmän tehoa ja läpäisykykyä.

Uuden asetyypin hankinta tarkka-ampujien omasuojaksi ei ole todennäköistä. Vaihtoehtona on rynnäkkökivääri tai pistooli.

Kun verrataan kotimaista rynnäkkökivääriä M4 karbiiniin, niin erot eivät ole kovin suuria

RK62 paino 3,5 kiloa, pituus 94 cm
RK62 M1 paino 4,1 kiloa, pituus 86,5 cm perä lyhyenä
M4 paino 3.01 kiloa, pituus 75,6 cm perä lyhyenä

Onko tuo liian painava tai jotain? Reppu vaikeuttaa joka tapauksessa liikkumista ja vaikeuttaa naamiointia. Ilman reppua taas varusteiden kuljettaminen on vähintäänkin haastavaa. Kun reppu siis kuuluu varustukseen, niin miksi ei käytettäisi sen sijaan asekotelolla varustettua reppua, joka mahdollistaa omasuoja-aseen kantamisen ilman, että tarvitsee kouluttaa uutta asetyyppiä (pistooli) tai hankkia uutta asejärjestelmää (PDW).

Ensimmäinen alla oleva kuva havainnollistaa asereppua, vaikka tuo on 3 day pack kokoisena
merkittävästi isompi kuin se mille näen tarpeen. Tarkkuuskivääri on repun asekotelossa ja molemmilla käsissään rynnäkkökivääri.

Toinen kuva havainnollistaa sitä kokoa, joka olisi tilavuudeltaan päivärepun luokkaa.
En varsinaisesti näe tarvetta, koska tarkka-ampuja pystyy/joutuu tukeutumaan pariinsa tai muuhun partioon, ryhmään tai joukkueeseen.

Ja tämä johtopäätös siitä syystä, että RK on auttamatta liian pitkä ja painava ampumatarvikkeineen. Mielummin ilman, jos ympärillä on muutenkin tarpeeksi tulivoimaa.

Jos pulttipyssyn kaveriksi jotain pitää antaa, mielummin sitten pistooli. Mutta muistaen että pistooli on hyvin marginaalinen ase taistelukentällä. Tämä havaittiin jo rintamajoukkojen haastatteluissa toisen maailmanpalon aikana meillä. En usko tämän havainnon juuri muuttuneen vuosien saatossa, etenkään kun muiden jalkaväenaseiden tarjoama tulivoima on vastaavasti noussut samassa ajassa moninkertaiseksi.

Venäläisten kommentti PM:stä edustaa venäläistä sotilashuumoria Afghanistanin sodan kokemuksista. Samoin saksalaisilla oli Bundeswehrissä vitsi P1:stä:

While P38 pistols were in some aspects revolutionary in their design and concept, the post-war P1 versions were less than popular in the Bundeswehr, deserving the unofficial moniker of “eight warning shots and one aimed throw”.
 
Top