Tarkka-ampujatoiminta sekä TA-parin varusteet

[Benelli]

Röllipuku kuuluu siihen osaan varustusta, joka puetaan päälle vasta ennen tuliasemaan siirtymistä. Se kerää kosteutta ja on hiostava, kuten sanoitkin. Sitä ei ole tarkoituksenmukaista pitää päällä siirtymien aikana tai tuliaseman sijaitessa rakennuksessa. Röllipuvussa on hyvät ja huonot puolensa. Naamiointi on tärkeä osa, mutta minä kyseenalaistan röllipuvun tarpeellisuuden kaikkien varustuksessa.

Olen varauksella eri mieltä, vettä hylkivä hengittävä röllipuku on mukavampi kantaa kuin vaikka perinteinen tetsari+sirpa ja vähentää todennäköisyyttä paljastua siirtymisen aikana.

Reppu selässä ryömiminen tai makuultaan reppu selässä ampuminen ei ole kivaa tai ergonomista enkä ole niin väittänyt.

Siinä on kuitenkin huomattava ero voiko taistella normaalisti vai pitääkö esimerkiksi käyttää urban pronea turpeessa.

Tuliasemassa tarvittava materiaali ei kuitenkaan mahdu taisteluvarustuksen taskuihin, joten kantolaite on välttämätön.

Riippuu toiminnasta kuten jos irtaudutaan nopeasti niin ei tarvita kummoista varustusta. Tähystäjän optiikalle pitää tietysti olla joku tasku/laukku.

Näkisitkö dragbagin reppua parempana vaihtoehtona?

Ehkä. Jos tehtävässä tarvitaan muutenkin dragbagia niin repun asian ajava dragbagi lienee parempi kuin reppu ja normi dragbagi.

Miten pitkiä matkoja uskoisit tarkka-ampujan tosiasiallisesti ryömivän tuliasemaan? Minä otaksun matkan olevan aika lyhyt.

Jos tuliasemaan joudutaan ryömimään pidempi matka, niin täyttääkö se hyvän tuliaseman vaatimukset ja miten siitä irtautuminen onnistuu?

Tiedän, että tätä harjoitellaan paljon osin ihan koulutuksellisista syitä ja niin sen pitääkin olla, mutta miten se vastaa todellisuutta?

Kyse ei ole niinkään ryöminnän määrästä kuin miten hyvin se ryömintä sujuu samalla kun pitää huomioida ympäristöä.

Niin on mennyt pieleen yksi jos toinenkin asia jos yleensäkään sotaan joudutaan. Tuo on huonoin perustelu mihinkään, ikinä.

Tykkimiehillä ei kannata olla rynkkyjä sillä jos vihollinen pääsee tuliasemiin jotain on jo mennyt pieleen.

Puolustukseen ei kannata tehdä syvyyttä sillä jos vihollinen pääsee murtoon jotain on jo mennyt pieleen.

Esikunnassa ei tarvita taisteluvarustusta sillä jos siellä joutuu taistelemaan jotain on jo mennyt pieleen.

Viestiaseman lähipuolustus on tarpeetonta sillä jos vihollinen on päässyt selustaan jotain on jo mennyt pieleen.

Mihinkään ei kannata varautua sillä tapahtui mitä tahansa niin jotain on jo mennyt pieleen.

On ihan itsestään selvää, että tampparilla kannattaa olla omaa suojaansa ja nopeaa tilannekehitystä varten joku muukin ase kuin varsinainen työkalu. Meikäläisissä olosuhteissa se on rynkky pl. muutamat harvat ammattimiehet joita ei ole tarpeen tässä edes käsitellä.

En ole tarkka-ampuja eikä minusta sellaista tule. Sen verran kuitenkin olen isojen poikien kanssa leikkinyt jotta tajuan, että ymmärrän monen tyypin tässä vitjassa puhuvan kokemuksella jolle oikeissa piireissä nauretaan niin että selkä keikkaa.

Kyllä mielestäni on ihan validi kysymys riittäisikö tykistössä ja muualla selustassa karbiini/konepistooli/PDW. Tykkimiehetkin yleensä laittavat rynkyt syrjään pääasetta käyttäessään tai rekkaa korjaavalla on harvemmin samalla rynkky kannossa.
TA-toiminta kahdella pitkällä aseella on vaikeampaa kuin yhdellä ja koulutukseen on 165 päivää miinus lomat.

Light is right.

 

[Stokes]

Olen varauksella eri mieltä, vettä hylkivä hengittävä röllipuku on mukavampi kantaa kuin vaikka perinteinen tetsari+sirpa ja vähentää todennäköisyyttä paljastua siirtymisen aikana.

Röllipuku ja tetsari+sirpa eivät ole verrokkeja. Ne eivät vastaa samaan tarpeeseen eikä niitä pidä vertailla. Vielä mukavampaa kuin rölliä tai taisteluvarustusta on kantaa verkkareita, pistoolia ja lenkkikenkiä mutta niin ei menetellä ilmeisestä syystä.

@pstsika on mielestäni varsin oikeassa siinä, että rölliin pukeutuminen siirtymisen aikana haittaa tehtävän suorittamista ja siksi kukaan tolkun TA ei niin teekään. Jossakin kisassa tai treenissä, jossa siirtyminen on sangen lyhyt näin voi menetelläkin mutta jos tuliasemaan pitää päästellä apostolin kyydillä vaikkapa peninkulma niin kylläpä vaan riisuuntuminen tulee mieleen.

 

[Benelli]

Röllipuku ja tetsari+sirpa eivät ole verrokkeja. Ne eivät vastaa samaan tarpeeseen eikä niitä pidä vertailla. Vielä mukavampaa kuin rölliä tai taisteluvarustusta on kantaa verkkareita, pistoolia ja lenkkikenkiä mutta niin ei menetellä ilmeisestä syystä.

@pstsika on mielestäni varsin oikeassa siinä, että rölliin pukeutuminen siirtymisen aikana haittaa tehtävän suorittamista ja siksi kukaan tolkun TA ei niin teekään. Jossakin kisassa tai treenissä, jossa siirtyminen on sangen lyhyt näin voi menetelläkin mutta jos tuliasemaan pitää päästellä apostolin kyydillä vaikkapa peninkulma niin kylläpä vaan riisuuntuminen tulee mieleen.

No jos ei hengittävässä Ghiliessä on huonosti tehty leikkaus ja käytetty naamiointiin materiaalia joka jatkuvasti tarttuu oksiin tai alla on muuten liikaa vaatetta.
Röllin tekeminen on oma taiteen lajinsa.

 

[pstsika]

OIen TA:n varusteita viimeistä yksityiskohtaa myöden hieman väärä kommentoimaan, mutta oma henkilökohtainen mielipide on se että kaikilla taistelijoilla pitäisi olla sirpalesuojausta päällä, edes kevyen vartaloliivin verran. II ja IIIA liivit ja paneelit eivät ole enään nykyään painolla pilattuja. TA:t saattavat olla perustellusta syystä eri mieltä.

Varsinkin jos puhutaan TA:n etsinnästä lämpötähystimestä, jotka yleensä ovat ajoneuvojen aseissa, joilla sitten ammutaan sirpalevaikutteisia kranaatteja. Konetykit esimerkiksi. Ja onhan sitä perinteisesti ammutettu epäsuoraakin tulta tuliasemaalueilla tarkka-ampujien nitistämiseksi.

Teen olettaman, että taisteluvarustukseen kuuluu jokin seuraavista
- M/85 taisteluvyö sellaisenaan tai sirpaleliivin kanssa
- M/05 varusteliivi sellaisenaan tai sirpaleliivin kanssa
- tiedustelijan chestrig joko sellaisenaan tai sirpaleliivin kanssa
- suojaliivi M/10
- plate carrier M/13 tai M/17

Kypäristä vaihtoehtoina komposiittikypärät M/92 ja M/05 sekä high cut mallin kypärä.

Mitkä näistä olisivat sopivin vaihtoehto tarkka-ampujakäyttöön huomioiden tarvittavat suojaominaisuudet, toimintaympäristö skaalalla rakennettu alue/maasto, lämpökuorma sekä varustuksen painon ja taskujen sijoittumisen merkitys liikkuvuuteen ja naamiointiin.

Jos lähestyn kysymystä tulitukitarkka-ampujan vinkkelistä, niin noissa kaikissa on omat hyvät puolensa riippuen siitä minkä joukon ja missä toimintaympäristössä soturi on.

Miten tilanne muuttuu tiedustelutarkka-ampujan osalta?

Mitä naamiotarvikkeisiin tulee niin suosisin ehdottomasti teollisia valmisteita. Värit ja muoto saadaan skaalattua kohdilleen, naamiovarusteet valmistettua halutun laisiksi ja ennenkaikkea kestäviksi. Maastosta kerättävä materiaali on vähän sellaista ad hoc -tyyppistä ja joka ei välttämättä kestä retuutusta. Lisäksi näkisin myös riskin että jos naamiointi pitää toteuttaa vasta maastossa, se saattaa jäädä tekemättä kiireessä, tai tehtyä huonosti. Maastomateriaaleilla saa toki mainiosti teollisia naamiointeja täydennettyä.

Samoilla linjoilla ollaan. Kuitenkin luonnonmateriaalit ovat se, jolla naamiointi tulee ainakin viimeistellä, jotta se sulautuu vallitsevaan ympäristöön.

Riippuu toiminnasta kuten jos irtaudutaan nopeasti niin ei tarvita kummoista varustusta. Tähystäjän optiikalle pitää tietysti olla joku tasku/laukku.

Yksinomaan TAK 85 ja 8x30 kiikari tarkka-ampujaparin tuliasemavarustukseksi ei riitä. Tuo on ollut kenties riittävä varustus viime sotien aikaan, mutta ei enää tänäpäivänä ja tämän päivän tehtäväkohtainen varustus ei enää kulje leipälaukussa ja nahkaisissa patruunataskuissa, vaikka perusase osin nojaakin teknisiltä ratkaisuilta Ukko-Pekkaan.

Aseistuksen ja päällä olevan taisteluvarustukseen kuuluvan varustuksen lisäksi pidän tehtäväkohtaisena minimivarustuksena seuraavaa

- kiikari ampujalle ja tähystäjälle
- tähystyskaukoputki jalustoineen tähystäjälle
- riippumatta mahdollisesta aseiden tai pää/kypäräkiinnitteisten valonvahvistinten olemassa olosta tähystykseen tarkoitettu Wild Big pimeäkiikari tai lämpötähystin
- makuualustat tuliasemaan
- tuliasemakansio sisältäen ballistiikkakortit, taskulaskimien, tuliasemakortteja ja muistiinpanovälineet elleivät nämä ole taisteluvarustuksen taskuissa
- kartta, kompassi ja mittanauha elleivät nämä ole taisteluvarustuksessa
- vähintään yksi työase paria kohden, useimmiten kyseeseen tulee kenttälapio

Lisäksi mahdollisesti
- lisää nestettä, mikäli taisteluvarustuksessa on vain kenttäpullo
- mahdollisen viestivälineen vara-akut
- täydentävää naamiomateriaalia riippuen varustuksesta
- tuliasemassa syötäväksi sopivaa ruokaa, joka ei edellytä kummempaa valmistusta
- laseretäisyysmittari
- tuuli- ja lämpömittarit
- tunnistuskansio
- periskooppi asustuskeskuksessa

Ehkä. Jos tehtävässä tarvitaan muutenkin dragbagia niin repun asian ajava dragbagi lienee parempi kuin reppu ja normi dragbagi.

Mielestäni dragbag ei ole asereppua parempi missään muussa kuin perässä raahattaessa.

 

[ctg]

tuliasemakansio sisältäen ballistiikkakortit, taskulaskimien, tuliasemakortteja ja muistiinpanovälineet elleivät nämä ole taisteluvarustuksen taskuissa

Eikö tämän voisi toteuttaa älypuhelin sovelluksena?

 

[MeriTJ]

Eikö tämän voisi toteuttaa älypuhelin sovelluksena?

Tottakai, ja varmasti ihan käytettävyyskin ok jos on valovahvistin yhteensopiva ja salattu maastoruggeroitu matkapuhelin käytössä. Normaali luuri vie pimeänäön, ei toimi valonvahvistimien kanssa ja harva kestää maastoelämää oikeasti. Lisäksi tietty tarvitaan pahvit varmistamaan jos virta loppuu.

 

[Benelli]

Yksinomaan TAK 85 ja 8x30 kiikari tarkka-ampujaparin tuliasemavarustukseksi ei riitä. Tuo on ollut kenties riittävä varustus viime sotien aikaan, mutta ei enää tänäpäivänä ja tämän päivän tehtäväkohtainen varustus ei enää kulje leipälaukussa ja nahkaisissa patruunataskuissa, vaikka perusase osin nojaakin teknisiltä ratkaisuilta Ukko-Pekkaan.

Aseistuksen ja päällä olevan taisteluvarustukseen kuuluvan varustuksen lisäksi pidän tehtäväkohtaisena minimivarustuksena seuraavaa

- kiikari ampujalle ja tähystäjälle
- tähystyskaukoputki jalustoineen tähystäjälle
- riippumatta mahdollisesta aseiden tai pää/kypäräkiinnitteisten valonvahvistinten olemassa olosta tähystykseen tarkoitettu Wild Big pimeäkiikari tai lämpötähystin
- makuualustat tuliasemaan
- tuliasemakansio sisältäen ballistiikkakortit, taskulaskimien, tuliasemakortteja ja muistiinpanovälineet elleivät nämä ole taisteluvarustuksen taskuissa
- kartta, kompassi ja mittanauha elleivät nämä ole taisteluvarustuksessa
- vähintään yksi työase paria kohden, useimmiten kyseeseen tulee kenttälapio

Lisäksi mahdollisesti
- lisää nestettä, mikäli taisteluvarustuksessa on vain kenttäpullo
- mahdollisen viestivälineen vara-akut
- täydentävää naamiomateriaalia riippuen varustuksesta
- tuliasemassa syötäväksi sopivaa ruokaa, joka ei edellytä kummempaa valmistusta
- laseretäisyysmittari
- tuuli- ja lämpömittarit
- tunnistuskansio
- periskooppi asustuskeskuksessa




Mielestäni dragbag ei ole asereppua parempi missään muussa kuin perässä raahattaessa.

Se mitä on käytettävissä ensisijaisesti määrittää varustuksen.
Karkkikauppalistoja saa toki tehdä mutta se ei muuta tilannetta itsessään.

 

[pstsika]

Se mitä on käytettävissä ensisijaisesti määrittää varustuksen.
Karkkikauppalistoja saa toki tehdä mutta se ei muuta tilannetta itsessään.

Yksilöi mikä listatusta minimivarustuksesta on karkkikauppalistailua tai ei löydy nykyisellään Puolustusvoimien varustuksesta. Lista ei ole kovin pitkä, joten kysymykseen pitäisi olla helppo ja nopea vastata.

Olisi täysin perusteltua pitää laseretäisyysmittaria perusvarustuksena. Niitä armeijalla ei ole TA käyttöön.

Olisi myös perusteltua pitää pieniä sääasemia tarkoituksenmukaisena varustuksena ainakin materiaalintuhoamiseen soveltuville aseille, mikäli ampumaetäisyys on jopa liki 2 kilometriä. Niitäkään ei ole, mutta lämpömittareita saadaan varmasti järjestymään.

Mikäli käytössä on vain 8x50 kiikari ja TAK 85 pahimmassa tapauksessa S&B kiikaritähtäimellä niin pidän erittäin kyseenalaisena sitä saavutetaanko tuolla varustuksella nykyiset vaatimukset tulen tarkkuuden osalta tai tehokkaista ampumaetäisyyksistä.

Edit.


Liitteenä S&B:n retikkeli mittoineen. Tälläiselläkö odotat ampumaetäisyydet laskettavan?

 

[Benelli]

Yksilöi mikä listatusta minimivarustuksesta on karkkikauppalistailua tai ei löydy nykyisellään Puolustusvoimien varustuksesta. Lista ei ole kovin pitkä, joten kysymykseen pitäisi olla helppo ja nopea vastata.

Olisi täysin perusteltua pitää laseretäisyysmittaria perusvarustuksena. Niitä armeijalla ei ole TA käyttöön.

Olisi myös perusteltua pitää pieniä sääasemia tarkoituksenmukaisena varustuksena ainakin materiaalintuhoamiseen soveltuville aseille, mikäli ampumaetäisyys on jopa liki 2 kilometriä. Niitäkään ei ole, mutta lämpömittareita saadaan varmasti järjestymään.

Mikäli käytössä on vain 8x50 kiikari ja TAK 85 pahimmassa tapauksessa S&B kiikaritähtäimellä niin pidän erittäin kyseenalaisena sitä saavutetaanko tuolla varustuksella nykyiset vaatimukset tulen tarkkuuden osalta tai tehokkaista ampumaetäisyyksistä.

Edit.

Katso liite: 33541
Liitteenä S&B:n retikkeli mittoineen. Tälläiselläkö odotat ampumaetäisyydet laskettavan?

Kysymys ei ole siitä mitä kaikkea Pv:llä on vaan paljonko ja mitä käytännössä jaettaisiin.
Ampumaetäisyys lasketaan niin hyvin kuin miten pystytään esimerkiksi kartan avulla jos ei muuten.
Edit: Omasta takaa saattaa tietysti löytyä kaikenlaista kuten joillakin saattaa sitten olla omasuoja aseena revolveri.

 

[J0h1F]

Olisi myös perusteltua pitää pieniä sääasemia tarkoituksenmukaisena varustuksena ainakin materiaalintuhoamiseen soveltuville aseille, mikäli ampumaetäisyys on jopa liki 2 kilometriä. Niitäkään ei ole, mutta lämpömittareita saadaan varmasti järjestymään.

Laseretäisyysmittareista ym. olen samaa mieltä (ehdottoman hyödyllisiä), mutta tähän haluaisin puuttua. Oma näkemykseni ja kokemukseni ei riitä olemaan pätevä arvioimaan asiaa henkilökohtaisesti, mutta minua kouluttanut ihan kovan tason tarkka-ampuja sanoi, että tuulimittarit ovat aikamoista ja vähän turhaa hifistelyä, koska paikalliset tuuliolosuhteet vaihtelevat luodin lentoradalla sen verran, että silmämääräinen arviointi lentoradalla tuulessa liikkuvista oksista, heinästä/viljasta, lämpöväreilystä ym. sekä ampuma-alan puustosta ja rakennuskannasta (siis miten tuuli virtaa suhteessa metsäsaarekkeisiin ja rakennuksiin) on kuitenkin se pääasiallinen tuulen arviointimenetelmä. Tuuli tuliasemassa on kuitenkin todennäköisesti erilainen kuin koko lentoradalla, etenkin niillä etäisyyksillä, joilla sillä on enemmän merkitystä.

Niin, ja 2 km ampumamatka on kyllä 12,7 RSTKIV 2000:lle (M82A1) aivan liian pitkä, ottaen huomioon sen suhteellisen huonon rakenteellisen tarkkuuden. 12,7 TKIV 2000 (M95) voisi olla siihen parempi, mutta on se siltikin aika pitkä matka, ottaen huomioon täkäläisen maaston - ja se on varsin harvalukuinen PV:n käytössä.

 

[pstsika]

@J0h1F En tunne sääasemia, raskaita tarkkuuskivääreitä tai 2 kilometrin päähän ammuttaessa tarvittavaa ballistiikkaa niin hyvin, että pystyisin keskustelemaan tuosta enempää.

Pointti oli lähinnä hahmottaa esimerkkilistauksena olleen perusvarustuksen olevan jo nykyisellään niin niukka kuin näen sen mahdollista olevan. Mikäli tarkka-ampujalle ei ole TAK 85 kiväärin lisäksi jakaa kuin kiikari, niin tälläiset paperitiikerit lienee viisainta luiskata, sillä niiden suorituskyvyn koeponnistaminen sodassa on vastuutonta.

Siinä missä LEM on perusvarustusta monessa muussa paikassa, niin meillä se ei sitä ole. Valitettavasti.

Siinä missä jossain on kovinkin teknisiä ratkaisuita olosuhteiden mittaamiseen, niin meillä voidaan tulla toimeen 5 euron lämpömittarilla ja silmämääräisellä tuulen nopeuden arvioimisella lämpöväreilyn, puiden heilumisen tai savunmuodostumisen tms avulla.

Tuulimittaria en itsekään näe ehdottoman tarpeelliseksi mainitsemastasi syystä, mutta mitattu data helpottaa tietysti kokonaisuuden arviointia varsinkin kokemattomilla ampujilla.

Ilmanpaineenvaihtelun vaikutus keskipitkillä matkoilla taas on niin vähäistä, että mielestäni riittää, että ampuja on "tietää"-tasolla ja ymmärtää perusteita ulkoballistiikasta, että sekin asia vaikuttaa kohti vihollista lentävään luotiin. Taistelukenttä ei missään tapauksessa ole mikään aselaboratorio, jossa lasketaan jokainen mahdollinen muuttuja varsinkin jos niiden vaikutus on ampumaetäisyydestä johtuen lähinnä teoreettinen.

En myöskään ole itselleni hankkinut tuulimittaria tai sääasemaa eikä syy ole suinkaan niiden hinta.

 

[Kapiainen]

Jaa-a.. tämä ei ehkä ole ihan yksiselitteinen juttu ja sanoisin että tämä on myös yksi niistä asioista joihin ei edes ole yhtä oikeata vastausta.
Muutama sana varustuksesta, ase/aseet mukaanlukien. TA voi toimia yksin, parina, partiona tai vaikka kokonaisena ryhmänä. Tehtävä voi olla kestoltaan alle tunnin tai se voi kestää 10vrk (tai enemmän). Toimintaympäristö voi olla eteläisen rantamaan tiheikkö alueella joka on jo vihollisen hallussa, tiukasti omassa hallinnassa oleva kaupunkiympäristö jonkinlaisessa, enemmän voimankäyttöä kuin sotaa muistuttavassa tilanteessa (hybridiuhkien aikaa kun elämme) tai jotakin tuolta väliltä. TA voi olla JK:n TA-ryhmän jäsen, hän voi olla jonkun tiedusteluelementin osa tai hän voi kuulua SPOL-joukkueeseen tai jotakin muuta.
On sanomattakin selvää ettei voi olla mitään yhtä listaa siitä mikä on "oikea" kokoonpano (pari, partio tai joku muu), ei myöskään voi olla yhtä listaa siitä mikä on aseistus. Se kun voi olla TRG, PKM ja NLAW tai se voi olla jotakin ihan muuta.

Tämä on aika laaja kokonaisuus, jossa ääripäästä toiseen on pitkä matka. Siksi mitään yksiselitteisiä vastauksia ei myöskään kovin helposti ehkä ole löydettävissä.

 

[vastarannankiiski]

Teen olettaman, että taisteluvarustukseen kuuluu jokin seuraavista
- M/85 taisteluvyö sellaisenaan tai sirpaleliivin kanssa
- M/05 varusteliivi sellaisenaan tai sirpaleliivin kanssa
- tiedustelijan chestrig joko sellaisenaan tai sirpaleliivin kanssa
- suojaliivi M/10
- plate carrier M/13 tai M/17

Kypäristä vaihtoehtoina komposiittikypärät M/92 ja M/05 sekä high cut mallin kypärä.

Mitkä näistä olisivat sopivin vaihtoehto tarkka-ampujakäyttöön huomioiden tarvittavat suojaominaisuudet, toimintaympäristö skaalalla rakennettu alue/maasto, lämpökuorma sekä varustuksen painon ja taskujen sijoittumisen merkitys liikkuvuuteen ja naamiointiin.

Jos lähestyn kysymystä tulitukitarkka-ampujan vinkkelistä, niin noissa kaikissa on omat hyvät puolensa riippuen siitä minkä joukon ja missä toimintaympäristössä soturi on.

Miten tilanne muuttuu tiedustelutarkka-ampujan osalta?

Tiedustelu-ta viitekehyksenä siis.

Olen keksustellut asiasta RVL:n ammattiupseerin kanssa ja hänen mielipiteensä oli se, että jo PC IIIA paneeleilla on liian raskas ja kömpelö tiedustelukäyttöön. Luotan hänen arvioonsa ja mielipiteeseensä. Eli tältä pohjalta, jos se jokin olisi minun käskemänä, se olisi todennäköisesti jompi kumpi PC, 13 tai 17 koska muut vaihtoehdot ovat vielä kömpelömpiä ja painavempia. Jos tiedustelijat saisivat itse päättää, olisivat todennäköisesti ilman.

Kypärästa alkaa varmaan jo vähintään niskurointi ja kapina tai ehdottaja tai käskijä eli minä, vietäisiin todennäköisesti saunan taakse. Ennemmin helvetti jäätyy, kun tiedustelija pistää kypärää päähänsä.

Tulituki-ta:n osalta linjaus on helppo. Sen jalkaväkijoukon varustus johon kuuluu, mukaanlukien suojavarustus.

Muutenkin tuo tulituki-ta:n rooli on se, mitä kannattaa eniten pohtia ja mihin varautua kaikilla reserviläisillä. Vain pieni osa koulutetaan varsinaisiksi tiedustelijatarkka-ampujiksi vaadittavine taitoineen, ja muutenkin kaikki homma mihin laitetaan etuliite "tiedustelija" ja yhdistetään maastoon, ovat mielestäni alle 30v max. 35v hommia eli kestävät vain verraten lyhyen aikaa reserviläisurasta. Oman joukon tulituki-ta:ksi, mikä se sitten onkaan, voi laittaa vähän vanhempaakin kaveria suppeammalla koulutuksella, ja tulituki-ta:ksi voi olla jopa mahdollista itse kouluttautua omatoimisesti jos miettii mitä tekee ja millä kalustolla ampuu herran armosta.

 

[Kapiainen]

Tiedustelu-ta viitekehyksenä siis.

Olen keksustellut asiasta RVL:n ammattiupseerin kanssa ja hänen mielipiteensä oli se, että jo PC IIIA paneeleilla on liian raskas ja kömpelö tiedustelukäyttöön. Luotan hänen arvioonsa ja mielipiteeseensä.

No, minä olen eri mieltä siitä että IIIA-paneeleilla varustettu PC olisi liian raskas tai kömpelö tiedustelukäyttöön. Ei, sitä se ei ole mihinkään tiedustelutehtävään, mutta ei se myöskään ominaisuuksiensa puolesta ole tarkoituksenmukaisin varuste kaikkiin tiedustelutehtäviin.

Tässäkin on nyt sitten taas muuten muistettava myös se ettei kaikki tiedustelu ole "kaukopartiotoimintaa" ja osa tiedustelutekniikoista toimii vallan mainiosti toteutettuna panssarivaunulla.

Ja toisaalta taas ei pitäisi edes olla mitään tiettyä varuste- tai suojatasoa joka on tai ei ole sopiva johonkin tehtävätyyppiin. Suoja valitaan arvioidun uhan mukaan ja yhtenä päivänä PC voi olla hyvinkin tarpeen, seuraavassa tehtävässä sama TIEDR ei taas tarvitse välttämättä suojaa lainkaan.
Suoja ja muu varustus tehtävän mukaan, oli koulutushaara mikä tahansa. Siihen pitää aina pyrkiä.

 

[vastarannankiiski]

No, minä olen eri mieltä siitä että IIIA-paneeleilla varustettu PC olisi liian raskas tai kömpelö tiedustelukäyttöön. Ei, sitä se ei ole mihinkään tiedustelutehtävään, mutta ei se myöskään ominaisuuksiensa puolesta ole tarkoituksenmukaisin varuste kaikkiin tiedustelutehtäviin.

No tämä ei ollut minun mielipiteeni vaan hänen. Itse kanssa ihmettelin asiaa, varsinkin kun nykyiset IIIA paneelit painavat settinä sen 1,5kg kylkipalat huomioiden. Toisaalta, minulla ei ole syytä ohittaa kevyesti virassa olevan upseerin mielipidettä asiassa, joka tekee kyseistä tiedustelutyötä ammatikseen. Asiantuntijoiden mielipiteet asiassa kun ovat yleensä painavampia kun amatöörien, kuten itse olen näissä asioissa.

 

[Benelli]

Mikäli tarkka-ampujalle ei ole TAK 85 kiväärin lisäksi jakaa kuin kiikari, niin tälläiset paperitiikerit lienee viisainta luiskata, sillä niiden suorituskyvyn koeponnistaminen sodassa on vastuutonta.

Johtajat nyt ehkä osaavat huomioida että tuollaista TA-paria ei laiteta yövuoroon tai vihollisen selustaan.

 

[vastarannankiiski]

Katso liite: 33541
Liitteenä S&B:n retikkeli mittoineen. Tälläiselläkö odotat ampumaetäisyydet laskettavan?

Etäisyyden laskeminen on muutenkin vielä niitä helpoimpia hommia. Perusmatikkaa yläasteelta. Pyyhkäisyalan puitteissa etäisyydestä ja patruunasta riippuen lopputuloskaan ei ole niin desimaalin päälle, voi olla että kymmenien metrien heitollakaan ei ole vielä käytännön merkitystä.

Hyvä esimerkki etäisyydenlaskun helppoudesta on se että jopa minä pärjään siinä, kunhan on muistilista eri objektien mitoista ja ihmisen mittasuhteista, ja saan vielä milliradiaanijakoisen retiikkelin käyttöön.

Se missä veri punnitaan, missä se todellinen ta:n ammatitaito tulee ilmi, on tuulenluku, tuulikorjaukset sekä liikkuvaan maaliin osuminen. Etenkin jos tuulella pitäisi osua liikkuvaan maaliin. Jäisi meikäläiselta tekemättä ja onnistuisi lähinnä tuurilla.

 

[Kapiainen]

No tämä ei ollut minun mielipiteeni vaan hänen. Itse kanssa ihmettelin asiaa, varsinkin kun nykyiset IIIA paneelit painavat settinä sen 1,5kg kylkipalat huomioiden. Toisaalta, minulla ei ole syytä ohittaa kevyesti virassa olevan upseerin mielipidettä asiassa, joka tekee kyseistä tiedustelutyötä ammatikseen. Asiantuntijoiden mielipiteet asiassa kun ovat yleensä painavampia kun amatöörien, kuten itse olen näissä asioissa.

Joo, nämä ovat aina näitä - kun ei tiedä koko kuviota/ ei voi kysyä tarkentavia kysymyksiä/perusteluita.
Minä en keksi mitään sotilasvaatteissa ja -varusteissa tehtävää tiedustelutehtävää missä PC IIIA-inserteillä olisi liian painava tai kankea tehtävään. Ei se kaikkiin tehtäviin esim. tarvittavan varustuksen sijoittelumahdollisuuksineen jne ole tarkoituksenmukaisin, se on ihan selvä, mutta paino tai kankeus ei sitä kuitenkaan aiheuta.
No, varmasti näkemykseen on perusteensa joita emme tässä tiedä, joten ei siitä sen enempää.
Ylipäätään olisi rohkeammin koulutuksessakin - oli tehtävä mikä tahansa - tuotava esiin sitä että suoja ja varustus aina tehtävän mukaan. Liian usein yhä näkee sitä että aika jäykästi ollaan sitä mieltä että TA:n varustus on aina tämä, jääkärin varustus on aina tämä ja tiedustelijan varustus on aina tämä - eikä sen enempää ajatella että tarve niin suojalle kuin muullekin varustukselle voi vaihdella hyvinkin paljon tilanteen mukaan.

 

[vastarannankiiski]

Pointti oli lähinnä hahmottaa esimerkkilistauksena olleen perusvarustuksen olevan jo nykyisellään niin niukka kuin näen sen mahdollista olevan. Mikäli tarkka-ampujalle ei ole TAK 85 kiväärin lisäksi jakaa kuin kiikari, niin tälläiset paperitiikerit lienee viisainta luiskata, sillä niiden suorituskyvyn koeponnistaminen sodassa on vastuutonta.

Kyllä noille käyttöä keksisin. Jos kyseessä ovat tarkkasilmäiset ja hyväkuntoiset nuoret miehet jotka tuntevat aseensa, osaavat ampua ja vielä osuvat maaliinkin vielä 600-700m matkalta, heitä voi aina käyttää vaihtelevissa tulituki- ja tähystystehtävissä esimerkiksi jalkaväkikomppanian kokoonpanossa. Melko monipuolisestikin. Suojaamassa sivustoja, valvomassa miinotteita, tähystystiedustelemassa, vahventamassa ryhmän tai joukkueen toimintaa eri tehtävissä tukikohtapalveluksessa ja vaikka hyökkäystehtävässä. Viivyttämässä vihollista irtaantuessa ja vetäytyessä jne. Kyllä sitä paljon hommaa löytyy, etenkin jos homma ja tarve on sellainen että pitää nähdä kauaksi ja kauaksi osumisestakin on ehkä hyötyä. Jos vaikka 3-4 kpl tuollaista ta-paria olisi jalkaväkikomppaniassani ta-ryhmän muodossa niin tuntisin oloni komppanianpäällikkönä siunatuksi.

 

[pstsika]

Ampumaetäisyys lasketaan niin hyvin kuin miten pystytään esimerkiksi kartan avulla jos ei muuten.

Tai askelparimittauksella, mittausvaijerilla tai jonkun joukon hallussa olevalla laseretäisyysmittarilla. Onhan näitä enemmän tai vähemmän jossitteluun perustuvia menetelmiä.

1:50 000 peruskartta on jokatapauksessa haastava etäisyyden mittaamiseen huomioiden 7.62x53R patruunan ominaisuudet ja vaatimukset.

Lähtökohtaisesti parin tulisi itse pystyä määrittämään ampumaetäisyydet tuntemattomille etäisyyksille tuliasemasta. Silloin kysymykseen tulee lähinnä optinen mittaus tähtäintä ja/tai tähystyskaukoputkea käyttäen tai parin hallussa oleva LEM.

Johtajat nyt ehkä osaavat huomioida että tuollaista TA-paria ei laiteta yövuoroon tai vihollisen selustaan.

Noinhan siinä ilmeisesti olisi pakko tehdä.

Mikäli vastaavaa periaatetta sovelletaan laajemmin, niin meillä on surullisen paljon joukkoja, joiden suorituskykyvaatimuksia käsitteleviin papereihin tulisi leimata punaisella "rajoitettu operatiivinen käyttö".

Aseisiin löytyy kuitenki jokin tuntematon määrä pimeätoimintaan tarkoitettuja tähtäimiä ja huomioiden tarkka-ampujaparin käyttömahdollisuuden tähystystiedustelussa muilta osin pidän jonkinlaisia pimeätoimintavälineitä edellytyksenä menestykselliseen kokonaisuuteen.

2020-luvulla edes auttavan pimeätoimintakaluston olemassaolo tulee nähdä perusvarustuksena ja ainakin jonkinlainen pimeätoimintakyky tulee nähdä pakollisena osana suorituskykyvaatimuksia.
Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin tarkka-ampujaparin suorituskyky ei ole juuri kummoisempi kuin viime sodissa 80 vuotta sitten ja muista vastaavan suorituskyvyn joukoista on jo ainakin pääosin luovuttu.

Etäisyyden laskeminen on muutenkin vielä niitä helpoimpia hommia. Perusmatikkaa yläasteelta. Pyyhkäisyalan puitteissa etäisyydestä ja patruunasta riippuen lopputuloskaan ei ole niin desimaalin päälle, voi olla että kymmenien metrien heitollakaan ei ole vielä käytännön merkitystä.

Riippuu tietysti etäisyydestä, mutta 7.62x53R on melko tarkka sen osalta verrattuna vaikka .338 Lapua Magnumiin.

Esimerkiksi kivääri, joka on kohdistettu 100 metriin LPS patruunalla.
200 metrin matkalla luodin putoama on vajaa 10 cm ja 300 metriin noin 36 cm.

Lyhyillä ampumaetäisyyksillä keskimassaan tähdättässä osutaan hyvin, vaikka etäisyyden määrittäminen ei olisikaan aivan tarkka.

Etäisyyden kasvaessa putoama tietysti kasvaa rajusti. Mikäli ampumaetäisyys on 520 metriä ja ampuja arvioi matkan 470 metriksi niin poikkeama on jo 40 cm. Aseen ilmoitetun maksimiametin eli 800 metrin päässä 25 metrin alakanttiin arvioitu virhe on jo 44 cm.

Mielestäni keskipitkille etäisyyksille ammuttaessa tuon kaliiperin ballistiikkakortit tulee laatia korkeintaan 25 metrin matkaeroin, kun taas lyhyille etäisyyksille 50 metrin väli on sopiva. 450 metrin jälkeen kenties jo 10 metrin välein.

Hyvä esimerkki etäisyydenlaskun helppoudesta on se että jopa minä pärjään siinä, kunhan on muistilista eri objektien mitoista ja ihmisen mittasuhteista, ja saan vielä milliradiaanijakoisen retiikkelin käyttöön.

Oikeilla välineillä asia on juuri noin. Siinä missä TRG-42 omaa tarkoituksenmukaisen retikkelin, niin TAK 85 kiväärien optiikkan käyttö etäisyyksien arvioinnissa on lievästi ilmaistuna haastavaa.

Se missä veri punnitaan, missä se todellinen ta:n ammatitaito tulee ilmi, on tuulenluku, tuulikorjaukset sekä liikkuvaan maaliin osuminen. Etenkin jos tuulella pitäisi osua liikkuvaan maaliin

Juuri näin.