Tieteen pikku-uutisia

Rikastunut mutantti.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt yhteistyössä Nijmegenin ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa tunnistaneet uuden suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan aivosairauden.

Aivojen kehityksen viivästymistä esiintyy 2–3 prosentilla väestöstä, ja sitä aiheuttavia mutaatioita arvioidaan olevan yli 2000 geenissä, joista yli puolet on tunnistamatta. Vakavat aivosairaudet ovat yleensä yhden geenin virheen aiheuttamia.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat nyt yhteistyössä Nijmegenin ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa tunnistaneet uuden suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan aivosairauden, jonka aiheuttaa CRADD-geenin perustajamutaatio.

Mutaatio on rikastunut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle. CRADD-geeni vaikuttaa aivojen normaaliin kehitykseen muun muassa estämällä solukuolemaa. Sen mutaation aiheuttama tauti löytyi, kun epäselvää kehitysviivästymää tutkittiin koko perimän analyyseillä kainuulaisilla ja pohjoispohjalaisilla potilailla. https://www.is.fi/terveys/art-2000006052004.html
 
Kengururotan hyppypotku.

Kalkkarokäärme valmistautuu nappaamaan pienen jyrsijän Arizonan autiomaassa. Kita aukeaa ja syöksyy kohti, mutta käärme tajuaa haukkaavansa vain hiekkapölyä.

Tutkimustulosten mukaanhttps://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-03/uoc--hvc032719.php kalkkarokäärmeet odottavat saalista täysin paikoillaan, mutta sitten iskevät 100 millisekunnissa. Sen sijaan rottien reaktioaika iskuun oli 70 millisekuntia. Vertailun vuoksi ihmisen silmänräpäys voi olla noin 150 millisekuntia.

Tutkijat olivat aiemmin ihmetelleet, miksi rottia päätyy käärmeiden kitaan vähemmän kuin vaikka oravia ja opossumeja. He seurasivat kuukausien ajan käärmeitä aavikolla ja saivat nauhoitettua 32 rotan ja matelijan kohtaamistahttps://www.livescience.com/65097-kung-fu-kangaroo-rat-kicks-snake.html. Näistä noin puolessa käärme veti pidemmän korren. Hidastenauhoja katsellessa tutkijat tekivät vielä yhden uuden löydön, joka sinetöi jyrsijöiden uuden ninjarotta-lempinimen.

”Niillä kengururotilla, jotka eivät reagoi tarpeeksi nopeasti iskuihin, oli vielä yksi ässä hihassaan. Ne pystyivät välttämään purennan muuttamalla asentoaan ilmalennon aikana, jolloin he potkaisevat käärmettä

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006054464.html
 
Nälkävuosista elintaso on noussut.

Suomalaisiin osakkeisiin tai asuntoihin sijoittaneet ovat historiallisessa vertailussa poikkeuksellisen onnekkaita. 145 vuoden tuottovertailussa sijoitukset suomalaisiin pörssiosakkeisiin ovat nimittäin tuottaneet maailman parhaiten ja suomalaisten asuntojen tuotto peittoaa kaikkien maiden osaketuoton. Tähän yllättävään tulokseen päätyy yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkimus The Rate of Return on Everything, 1870–2015https://economics.harvard.edu/files/economics/files/ms28533.pdf. Mitatut tuottojaksot vaihtelevat maittain esimerkiksi sen takia, että arvopaperipörssin toiminta on alkanut vasta vuotta 1870 myöhemmin tai muista mittaussyistä. https://www.hs.fi/talous/art-2000006055800.html

Viipurin kivitalohuoneiston ja Talvivaaran kaivoksen tuotot ovat kuitenkin olleet hieman keskimääräistä heikommat tuolla ajanjaksolla.
 
Transmutaatio.

Fysiikan nobelisti pyrkii tekemään ydinjätteen laserilla vaarattomaksi minuuteissa
Kaavailtu transmutaatio hajottaisi vaarallisesti säteilevät isotoopit.

Viime vuonna fysiikan nobelin voittanuthttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005848942.html Gerard Mourou https://www.hs.fi/haku/?query=gerard+mouroupyrkii seuraavaksi tekemään lopullisesti selvää vaarallisesti säteilevästä ydinjätteestä. Suurteholaserin liittyvistä keksinnöistä palkittu Mourou kaavailee laserkiihdytintä, joka muuttaisi satojatuhansia vuosia säteilevän ydinjätteen vaarattomaksi joissakin minuuteissa. Suunnitelmasta hän kertoo muun muassa Bloomberg-uutissivustollahttps://www.bloomberg.com/graphics/2019-nuclear-waste-storage-france/.

”Ajatus on muuntaa ydinjäte uudenlaisiksi atomeiksi, jotka eivät ole ongelmallisesti radioaktiivisia. Täytyy vaihtaa atomien ytimen kokoonpanoa”, nobelisti kertoo Bloombergin haastattelussa.

”Teknetiumin elinkaarta voidaan lyhentää 200 000 vuodesta 16 sekuntiin. Jäljelle jää vakaita atomeja”, nobelisti kertoo lehdelle.

Plutonium on ajateltu polttaa uudestaan reaktoreissa, mutta teknetium, jodi ja kesium tuhottaisiin transmutaatiolla.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006059388.html

Ydinjäte atomeiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Syy hiekkakansojen yliedustukseen mielenterveysongelmista johtuvissa väkivallanteoissa on selvinnyt. :)


https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-lu...oista-alueittain/?shared=1844230-eb7c8e04-500
Lapsuuden leikit lähimetsässä ja viheralueilla tukevat mielenterveyttä aikuisikään asti – Näin tutkijat oivalsivat syyn mielenterveyshäiriöihin satelliittikuvista
Kivikaupungit kasvavat viemällä tilaa metsiltä, puistikoilta ja muilta viheralueilta. Tuoreen tutkimuksen mukaan tästä saatetaan maksaa vielä kova hinta.
 
Neljäs maa kuuhun.

To date, three countries have landed on the moon. Today, that number may become four.

Israel launched its first lunar mission, a spacecraft called Beresheet, on Feb. 21, riding piggyback on a SpaceX Falcon 9 rocket. It spent six weeks orbiting Earth in leisurely, ever-widening circles before slipping into orbit around the moon on April 4. It remained there for a week, preparing for the defining moment of the mission: attempting to touch down softly on the moon's surface.

That moment comes today (April 11), around 3 or 4 p.m. EDT (1700 or 1800 GMT) — the exact time has yet to be announced. The Beresheet mission partners — nonprofit organization SpaceIL and government-owned aerospace company Israel Aerospace Industries — will livestream events surrounding the landing from mission control. You can watch the broadcast on Space.com or on SpaceIL's Facebook page. https://www.space.com/israel-moon-landing-beresheet-webcast.html
 
Lineus longissimus.

Lineus longissimus on virallisesti maailman pisin eläin. Limamatoihin kuuluva luikero voi kasvaa jopa 50 metriä pitkäksi. Se elää Pohjanmeressä, mutta sitä tavataan myös Ruotsin länsirannikolta. Siinäpä länsinaapurille taas yksi ylpeilyn aihe. Saapasnauhamato on myös Ruotsin luonnon myrkyllisin eläin, vaikkakin ihmiselle harmiton. Ärsytettynä mato erittää limaa, joka halvaannuttaa ja tappaa äyriäisiä sekä rapuja.

Korkeintaan pikkusormen paksuiseksi kasvava mato on ahnas lihansyöjä, joka etsii ravintoa imukärsällään. Se syö muun muassa muita meren matoja, jotka se hotkii kokonaisina. Sinne ne katoavat, mustan madon aukkoon ja pitkän ruoansulatuskanavan läpi kuljettuaan tulevat ennen pitkää ulos - madonreiästä. Norjalaistutkijoiden videoltahttps://www.youtube.com/watch?v=0zg7pH8xdDk näkyy, kuinka saapasnauhamato ahmii peräjälkeen neljä kuollutta monisukasmatoa.

Maailman pisimmäksi väitetty yksilö löytyi Skotlannin rannikolta 1860-luvulla. Seen mitaksi saatiin hurjat 55 metriä. Se on kirjattu Guinnessin ennätysten kirjaan. Poikkeusyksilöt voivat siis olla jopa pidempiä kuin sinivalas tai 36-metriseksi yltävä hiusmeduusa pyyntilonkeroineen. Tyypillisesti saapasnauhamadot ovat kuitenkin vain kymmenmetrisiä. Myös Suomen rannikolla elää jättimadon sukuisia limamatoja, mutta niillä emme pääse naapuria nokittamaan. Kurjat matosemme yltävät vain parisenttisiksi.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006068743.html

Saapasnauhamato.
 
Pallistisia tutkimuksia.

Apinalajeilla, joiden uroksilla on komeat koristeet naaraiden viehättämiseksi, on tyypillisesti myös pienemmät kivekset. Vaatimattomamman näköisillä apinoilla on puolestaan suuremmat sukurauhaset, osoittaa Proceedings of the Royal Society B -lehdessä julkaistu tutkimushttps://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rspb.2018.2542.

Monen apinalajin urokset ovat näyttäviä kuten mandrilli. Toisesta ääripäästä löytyy esimerkiksi arkisen harmaa ja hillityn näköinen jaavanmakaki, jolla on tennispallon kokoiset kivekset.

Toisaalta tutkimuksessa huomattiin, että kulmahampaillakin on yhteys kivesten kokoon, tässä tapauksessa positiivinen. Isommat kulmahampaat ennustavat isompia kiveksiä.

Kahdessa lajien urosten sisäisiä eroja tarkastelleessa tutkimuksessa on toisaalta huomattu nenäapinoden erikoisuus. Nenäapinoilla on niin, että mitä pidempi nenä, sitä kookkaammat kivekset.

Alfauroksena kukkoilevan mandrillin kivekset puolestaan paisuvat. Ne vastaavasti taas kutistuvat, jos se menettää paikkansa kukkulan kuninkaana.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006075718.html
 
Kosto on suloinen.

Psykologit haluavat ymmärtää, mistä tämä syvimpiin ja pirullisimpiin lukeutuva tunteemme kumpuaa – ja miksi uskomme koston suloisuuteen. Siksi kostonhaluamme on viime vuosina tutkittu monenlaisin menetelmin ja koeasetelmin. Miamin yliopiston psykologian professori Michael McCullough https://www.hs.fi/haku/?query=michael+mcculloughtyötovereineen on tutkinut, mitä kosto merkitsi varhaisten ihmisten yhteisöissä. Silloiset perusteet pätevät yhä.

Kosto on varoitus. Ihmiset eivät tavoittele kostolla vain yksittäisen teon takaisinmaksua vaan pyrkivät ennalta ehkäisemään saman virheen toistumista.

Kosto on pelote, joka osoittaa, millainen käyttäytyminen on tuomittavaa. Kostolla on siten suuri merkitys opetettaessa, mikä on oikein ja hyvää, mikä väärin ja pahaa.

Koston pelko suojaa ihmisiä toisiltaan ja vahvistaa halua vastavuoroiseen yhteistoimintaan.
Kiinalainen filosofi Kungfutse https://www.hs.fi/haku/?query=totesi jo 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua: ”Ennen kuin lähdet kostoretkelle, kaiva valmiiksi kaksi hautaa.”

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006090199.html
 
Jos tädillä olisi munat...

Eläinkunnan omistautunein äiti lienee sitten ollut eräs syvänmeren tursas, joka hautoi muniaan kanjonin reunalla huikeat neljä ja puoli vuotta.

Tursaiden munat tarvitsevat hapekasta vettä, joten tursaat huljuttelevat ja suojelevat niitä. 53 kuukautta on silti ennätys. Koko tuona aikana naaras ei poistunut munien luota eikä luultavasti edes syönyt mitään. Aina, kun tutkijat palasivat sukellusveneellään 1 500 metrin syvyydessä olevalle pesälle, naaras oli siellä.

Kunnes eräänä päivänä ei enää ollutkaan. Kalliossa huojui vain toista sataa tyhjää munakoteloa. Poikaset olivat kuoriutuneet.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006093008.html
 
Fuusiovoimaa ja tuumoreita.

Walking with Michl Binderbauer into his 2-acre laboratory feels a bit like taking a factory tour with Willy Wonka. In one corner Binderbauer, chief executive of TAE Technologies, shows off a new machine that blasts cancer tumors with a neutron beam. Engineers huddle in a control room. Beyond their window: Norman.
That’s the name of TAE’s 100-foot-long prototype nuclear fusion reactor, a magnificent assemblage of stainless steel vessels, electromagnets and particle accelerator tubes. Once every eight minutes Norman emits a clang, as it transforms 20 million watts of electricity into a cloud of 100 million degrees Celsius plasma and blasts it with beams of protons (the simplest form of hydrogen). They smash together with enough force to fuse into helium—releasing copious amounts of energy in the process. “It’s a function of violence,” says Binderbauer, 50, with a smile.
Binderbauer fantasizes about the economics. Solar cells can be made at a cost of a dollar per watt of peak-time generation capacity. Maybe TAE could get the price of building a fusion generator down to $1.50 per watt, at which point its electricity would be cheaper than solar because it doesn’t go off at night.
But it’s going to be a long wait before venture capitalists see a TAE power plant. To amuse them in the meantime, Binderbauer has set up a subsidiary that produces particle accelerators for use in cancer treatment. (The idea is to shoot neutrons at tumors that have taken up boron molecules, causing a pinpoint of intense heat to kill the tumor.) Last year TAE raised $40 million to build the first device, which will soon be shipped off to China. GE is big in medical equipment, and Immelt’s connections will help. TAE is going to need connections, dollars and luck to achieve ignition. Two billion degrees? “It sobers you up,” Binderbauer says.

https://www.forbes.com/sites/christopherhelman/2019/05/21/the-new-nuclear-how-a-600-million-fusion-energy-unicorn-plans-to-beat-solar/#3a99aad629e8
 
Pojasta polvi pölvistyy.

People are getting dumber. That's not a judgment; it's a global fact. In a host of leading nations, IQ scores have started to decline.
Though there are legitimate questions about the relationship between IQ and intelligence, and broad recognition that success depends as much on other virtues like grit, IQ tests in use throughout the world today really do seem to capture something meaningful and durable. Decades of research have shown that individual IQ scores predict things such as educational achievement and longevity. More broadly, the average IQ score of a country is linked to economic growth and scientific innovation.
Details vary from study to study and from place to place given the available data. IQ shortfalls in Norway and Denmark appear in longstanding tests of military conscripts, whereas information about France is based on a smaller sample and a different test. But the broad pattern has become clearer: Beginning around the turn of the 21st century, many of the most economically advanced nations began experiencing some kind of decline in IQ.
However, a 2018 study of Norway has punctured these theories by showing that IQs are dropping not just across societies but within families. In other words, the issue is not that educated Norwegians are increasingly outnumbered by lower-IQ immigrants or the children of less-educated citizens. Even children born to high-IQ parents are slipping down the IQ ladder.

Syylliseksi epäilen ilmastonmuutosta. Lämmin ilma pehmittää aivot.

Mutta pelastaako tekoäly luonnolliselta tyhmistymiseltä?
 
Pojasta polvi pölvistyy.

People are getting dumber. That's not a judgment; it's a global fact. In a host of leading nations, IQ scores have started to decline.
Though there are legitimate questions about the relationship between IQ and intelligence, and broad recognition that success depends as much on other virtues like grit, IQ tests in use throughout the world today really do seem to capture something meaningful and durable. Decades of research have shown that individual IQ scores predict things such as educational achievement and longevity. More broadly, the average IQ score of a country is linked to economic growth and scientific innovation.
Details vary from study to study and from place to place given the available data. IQ shortfalls in Norway and Denmark appear in longstanding tests of military conscripts, whereas information about France is based on a smaller sample and a different test. But the broad pattern has become clearer: Beginning around the turn of the 21st century, many of the most economically advanced nations began experiencing some kind of decline in IQ.
However, a 2018 study of Norway has punctured these theories by showing that IQs are dropping not just across societies but within families. In other words, the issue is not that educated Norwegians are increasingly outnumbered by lower-IQ immigrants or the children of less-educated citizens. Even children born to high-IQ parents are slipping down the IQ ladder.

Syylliseksi epäilen ilmastonmuutosta. Lämmin ilma pehmittää aivot.

Mutta pelastaako tekoäly luonnolliselta tyhmistymiseltä?
Syyksi sanoisin elämän helpottumisen, tyhmät ihmiset tekevät enemmän lapsia ja ne tyhmät lapset selviävät todennäköisemmin lisääntymisikään ja tekevät lisää tyhmiä lapsia...
 
Syyksi sanoisin elämän helpottumisen, tyhmät ihmiset tekevät enemmän lapsia ja ne tyhmät lapset selviävät todennäköisemmin lisääntymisikään ja tekevät lisää tyhmiä lapsia...

Tuo selitys mainittiin artikkelissa. Mutta kumottiin sillä havainnolla, että myös älykkäiden vanhempien lapset olivat tyhmistyneet Norjassa ja muualla Länsi-Euroopassa.
 
South China Morning raportoi:

Kiina kehittää kiivaasti uuden sukupolven luotijunaa, jonka on määrä kulkea peräti 600 kilometrin tuntinopeudella, kertoo hongkongilainen South China Morning Posthttps://www.scmp.com/news/china/science/article/3011567/will-chinas-600km/h-maglev-train-bring-air-travellers-down-earth -lehti. Maglev-teknologia ei sinänsä ole uusi. Kiinassakin on ollut jo 17 vuoden ajan toiminnassa Shanghain maglev-lentokenttäjuna, jonka huippunopeus on 430 kilometriä tunnissa.
Yli 600 kilometrin tuntinopeus on saavutettu aiemminkin. Japanissa saavutettiin vuonna 2015 koeajossa nopeus 603 kilometriä tunnissa. Japanissa kehitetään niin ikään uuden sukupolven magleviä, kertoo yhdysvaltalainen CNN-kanavahttps://edition.cnn.com/travel/article/china-highspeed-maglev-prototype/index.html. Tokion ja Nagoyan välinen rataosuus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2027, ja junat kulkisivat maksiminopeudella 500 kilometriä tunnissa.

Ja 2. jalka ulkomailla kommentoi:

Kiinalaiset osaa. Matka Pudongin maglevillä on elämys. Se tosin taisi perustua saksalaiseen tekniikkaan.

Mutta mikä tässä on se pihvi? Tuo nopeus normi ilmanpaineessa kuluttaa enemmän energiaa kuin lentokone. Ja juna vaatii järkyttävän kalliin radan joka halkoo luonnon, eläinten ja ihmisten kulkureitit. Pidän lentokonetta tuohon verrattuna paljon luontoystävällisempänä.

Tutkittu tieto suurnopeusjunien ja vaikkapa kaupunkibussien hiilijalanjäljestä ei taida läpäistä punavihreää seulaa.
 
Back
Top