Tieteen pikku-uutisia

Olmin ikä, salamanterin jalka ja muita luonnon ihmeitä.

Prisman saksalainen tiededokumentti on saanut napakan mutta ei kovin houkuttelevan suomenkielisen nimen Lääkettä luonnosta?. Alkuperäisnimi suomentuisi Villiä lääketiedettä – eläinten supervoimat, mikä lievästä liioittelusta huolimatta kuvaa kiehtovaa sisältöä paremmin.

Ohjelmassa käsitellään siis eri eläinlajien poikkeuksellisia ominaisuuksia. Niitä tutkimalla tavoitellaan lääketieteellisiä läpimurtoja, jotka hipovat tieteisfiktiota, mutta myös haetaan hoitoja tuttuihin sairauksiin kuten osteoporoosiin eli luukatoon tai Alzheimerin tautiin.
Osa eläimistä on eksoottisia, kuten aksolotli, äärimmäisen uhanalainen meksikolainen salamanterilaji. Se kykenee kasvattamaan uuden raajan katkenneen tilalle.

Salamantereihin lukeutuu myös olmi, jossa tutkijoita kiinnostaa pitkäikäisyys. Kolmikymmensenttinen eläin voi ilmeisesti elää jopa satavuotiaaksi luolastojen pimeydessä – mikä tekee tutkimisesta vaikeaa.

Isokauriin eli saksanhirven kohdalla tutkijoita ihastuttaa lajin kyky kasvattaa sarvia jopa 1,5 cm päivässä. Uuden luuaineksen tuottamista yritetään oppia myös paljon pienemmältä metsäpäästäiseltä. Sen luusto kutistuu talvella ja palautuu entiselleen keväällä.

Talviunta nukkuvan karhun aineenvaihduntaa matkimalla voitaisiin päästä useiden kuukausien unijaksoihin tulevaisuuden pitkillä avaruusmatkoilla. Nykypäivää puolestaan on pyramidikyyn myrkystä tehty lääke, jolla voidaan poistaa tukkeumia kapeista verisuonista.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006313942.html
 
Kalkkiutunut äly.

Ajatus hidastuu iän myötä, mutta tilalle tulee jotakin muuta: ”kiteytynyt äly” voi voittaa nuoruuden loogisen päättelyn
Iän myötä ajattelu hidastuu, mutta kokemus kompensoi. Kasautuneen tiedon ja asiantuntemuksen muodostama ”kiteytynyt äly” voi olla päätöksiä tehdessä jopa tärkeämpää kuin nuoren nopea tiedonkäsittely ja looginen päättely, kertoo taloudellista päätöksentekoa käsitellyt Columbian yliopiston tutkimushttps://www8.gsb.columbia.edu/newsroom/newsn/3367/debunking-aging-myths-in-financial-decisions. Teksasin yliopiston tutkimuksessahttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3212636/ iäkkäät aikuiset pärjäsivät nuorempiaan paremmin silloin, kun oli arvioitava myös aiempien valintojen vaikutusta ratkaisuihin. https://www.hs.fi/elama/art-2000006315098.html
 
Sain tänään luvan jakaa tämän teoksen. Liittyen tekoälyyn.

Kirjoittajat ovat täysin omaa luokkaansa alallaan. Nykyisen konenäön käytännön sovellukset perustuvat hyvin pitkälti Matti Pietikäisen työhön ja kehittämiin algoritmeihin maailmanlaajuisesti.

Olli Silven on eräs laajassa mielessä katsottuna älykkäimpiä ihmisiä joita olen koskaan tavannut. Loistava henkilö jonka osaaminen on laajudeltaan aivan omaa luokkaansa.

Suosittelen lukemaan jos kiinnostusta riittää. Ei ole kevyttä luettavaa kaikilta osin mutta antaa mahtavan näkökulman päivän erääseen kovimmista kysymyksistä.

http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-2482-4
 
Kylmävetinen mies.

Lääkärit ovat ensi kertaa hidastaneet leikkauspotilailta elintoiminnot jäähdyttämällä heidät kuolemaa muistuttavaan tilaan. Tässä hypotermisessä tilassa potilaan aivotoiminta pysähtyy likimain kokonaan. Menettelyssä potilaan koko veri vaihdetaan jäätävään suolaveteen. Ruumiinlämpö laskee 10–15 asteen tienoille, jolloin aineenvaihdunta hidastuu ja kudosten hapentarve vähenee.

Leikkausryhmää johtanut professori Samuel Tisherman https://www.hs.fi/haku/?query=samuel+tishermanMarylandin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta kuvasi operaatiota New Scientist -lehdelle ”hieman surrealistiseksi”https://www.newscientist.com/article/2224004-exclusive-humans-placed-in-suspended-animation-for-the-first-time/.

Suomalaisille The Wire -televisiosarjasta https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002820088.htmltuttu Baltimore on yksi Yhdysvaltojen väkivaltaisimmista kaupungeista. Myös uudessa leikkaushoidossa potilaat ovat väkivallan uhreja. Heitä on voitu ampua tai iskeä teräaseella. Tämän vuoksi he ovat menettäneet puolet verestään ja heidän sydämensä on pysähtynyt. Vammat ovat niin vakavia, että potilailla on normaalihoidossa vain viiden prosentin mahdollisuus säilyä hengissä.

Uhrien pelastamiseksi on toimittava vauhdilla, sillä hapenpuute johtaa aivokuolemaan jo viidessä minuutissa. Lisäaikaa haetaan potilaan kehon jäähdytyksellä, jossa koko veri siis vaihdetaan kylmään suolaliuokseen. Jäähdytyksen jälkeen potilas leikataan. Aikaa vammojen korjaamiseen on kaksi tuntia, minkä jälkeen potilaan verenkierto palautetaan ja sydän käynnistetään uudelleen.

Kylmyyden aivojen suojaavasta vaikutuksesta kertovat jotkin ihmepelastumiset. Ruotsalainen lääkäri Anna Bågenholm https://www.hs.fi/haku/?query=anna+bagenholmjoutui vuonna 1999 hiihto-onnettomuudessa 80 minuutiksi jäiseen veteen. Hän menetti tajuntansa ja hänen sydämensä pysähtyi kolmeksi tunniksi. Silti hän selvisi eikä hänen aivoilleen käynyt kuinkaan. Onnettomuuden kaltainen nopea jäähdytys on ratkaisevaa, jotta aivot, sydän ja muut elimet voivat selvitä hapen puutteesta, Tisherman kertoo menetelmää esittelevässä luennossaanhttps://www.youtube.com/watch?v=_vQgDmF5I3E. Normaalilämpötilassa ihminen selviää korkeintaan muutamia minuutteja ennen kuin peruuttamattomia vaurioita alkaa syntyä elimistössä ja aivoissa. Menetelmää on ensin testattu eläinkokeissa.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006318291.html
 
Pitkänmatkansukeltajan lepopulssi.

Maailman suurimman eläimen eli sinivalaan syke laskee vain kahteen lyöntiin minuutissa, kun jättiläinen sukeltaa syvälle. Pulssin onnistui laskemaan ensi kertaa joukko yhdysvaltalaisia meribiologeja.

Syke laskee näin alhaiseksi, kun valas etsii syvyyksistä ravintoa. Tyypillisesti syke oli sukelluksissa neljästä kahdeksaan lyöntiä minuutissa, ja alimmillaan vain kaksi. Pinnalla sinivalaan syke oli yli 25. Suurin kirjattu syke oli yhdeksän tunnin mittauksen aikana 37 sydämenlyöntiä minuutissa. Silloin merinisäkäs oli juuri palannut pintaan haukkaamaan happea.

Pitkään on tiedetty, että mitä suurempi eläin, sitä alhaisempi sen syke on. Kohtalaisen suuren nisäkkään eli ihmisen normaali leposyke vaihtelee 60–100 sydämenlyönnin välillä minuutissa. Se voi nousta aina 200:een kovassa rasituksessa. Pienimpiin nisäkkäisiin lukeutuvat päästäiset. Niiden syke voi olla jopa tuhat lyöntiä minuutissa.

Tutkittu sinivalas oli uros ja noin 22 metriä pitkä. Se löytyi Montereynlahdelta Kalifornian rannikon edustalla.

”Sinivalaan löytäminen voi olla hankalaa, koska ne elävät avoimilla valtamerillä. Saimme kumiveneen tämän valaan lähelle ja imukupit kiinni valaaseen kuusimetrisen vavan avulla.”

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006321773.html
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Tuosta herää kysymys: Tarkoittaako tuo sitä, että sinivalas kiihdyttää "tarkoituksella" pulssiaan noin valtavasti pinnassa ollessaan? Epäilemättä lyhentääkseen happihypyn pituutta? Voisin myös arvata, että sinivalaan lihaksissa on jokin tapa jolla ne varastoivat happea sukellusta varten, tällöin lihakset eivät olisi täysin verenkierron varassa, vaan happi olisi valmiiksi varastoituneena.
 
Aallon pituus ja korkeus.

Joulukuussa 2018 purkautunut Krakatau-tulivuori aiheutti tsunamin, joka oli hetken ajan yli 100 metrin korkuinen, kertoo yhdysvaltalainen verkkojulkaisu Gizmodo.

Indonesian Jaavan ja Sumatran saarille Sundansalmen rannikolla iskeneessä tsunamissa kuoli yli 420 ihmistä. Jos rannikkolinja olisi ollut lähempänä tulivuorta, tsunamin aiheuttamat tuhot olisivat olleet paljon suurempia. Ocean Engineering -tiedejulkaisussa julkaistu tuore tutkimus valottaa tsunamin ensimmäisiä minuutteja, joiden aikana hyökyaalto oli valtavan kokoinen. Hyökyaallosta laaditut tietokonemallinnukset näyttävät, että aalto oli syntyessään 100–150 metrin korkuinen. Tutkimuksessa käytettiin myös viidessä eri paikassa tulivuoren lähellä tehtyjä merenpintamittauksia.

Tutkimuksen mukaan tsunami oli voimakkaimmillaan kuudesta yhdeksään minuuttia. Aallon pituuden arvioidaan olleen 1.5-2 kilometriä. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006328407.html

Krakatau-tulivuori on purkautunut useita kertoja. Tunnetuin purkauksista tunnetuin tapahtui vuonna 1883, jolloin paikalla sijainnut Krakataun saari menetti kaksi kolmannesta pinta-alastaan, kun meri peitti sen valtaosin. Purkauksessa menehtyi 36 000 ihmistä. Tuolloista purkausta kutsutaan Krakataun tulivuorenpurkaukseksi.
 
Kannattaa myös huomata, että 2018 kyseessä oli Anak Krakatau (Krakataun poika). Alkuperäisen vuoren paikalle vulkaanisen toiminnan johdosta kasvanut uusi tulivuori.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Pakasteesta businestä.

Helsingin Pitäjänmäellä saneerataan teollisuushallin kattoa, mutta sen sisällä Blueforsin kryo-insinööri Sampo Hyvärinen valmistaa kellosepän tarkkuutta vaativaa suprajohtavaa komponenttia.

Se on tarkoitettu ”superjäähdytintä” eli kryostaattia varten. Kryostaattia tarvitaan kvanttitietokoneiden kehittämisessä, informaatioteknologiassa, hiukkasfysiikassa ja radioastronomiassa. Blueforsin kehittämässä kuivassa kryostaattilaitteessa lämpötila voidaan laskea heliumseoksella lähelle absoluuttista nollapistettä eli –273,15 asteeseen. Bluefors kasvaa 30 prosentin vuosivauhtia ja tekee hyvää tulosta rajusta investointitahdistaan huolimatta. Tänä vuonna yhtiöön on palkattu 70 uutta työntekijää: insinöörejä, fyysikoita, ohjelmoijia eri puolilta maailmaa.

Hollantilaisten toimitusjohtaja Rob Blaauwgeersin ja operatiivisen johtajan Pieter Vorselmanin omistaman yrityksen juuret ovat Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston, kylmälaboratoriossa. Siellä Blaauwgeers teki väitöskirjansa ja innovoi kryostaatin prototyypin kehittäen siitä ensimmäisten joukossa tutkimus- ja teollisuuskäyttöön työkalun. Tuo etumatka kannattaa yhä yhtiön liiketoimintaa. Blaauwgeersin mukaan yhtiön lähin kilpailija on Oxford Instruments. Muitakin maailmalta löytyy, mutta Bluefors hallitsee 70 prosenttia alan maailmanmarkkinoista. Blueforsin asiakkaista 98 prosenttia on ulkomailla. Yhdysvallat, Eurooppa ja Kiina ovat olleet parhaita markkinoita.

Aalto-yliopiston professorin Mikko Möttösen vetämä työryhmä kehittää suomalaista kvanttitietokoneosaamista. Suomeen on perustettu myös IQM Finland Oy, joka kehittää kvanttitietokonetta ja tekee yhteistyötä Blueforsin kanssa.

”On hienoa, että Suomessa on tällainen yhtiö”, Blaauwgeers sanoo.

Kvanttitietokoneiden hän ennustaa tulevan markkinoille 5–10 vuodessa. Ne eivät syrjäytä tavallisia tietokoneita, mutta tietyissä algoritmeissa niiden tehokkuus on huikeasti tavallisia tietokoneita parempi.

”Niillä tehdään muutaman vuoden päästä asioita, joita emme vielä voi edes kuvitella”, Blaauwgeers sanoo.

Bluefors avasi hiljattain Hollannin Delftin yliopistokaupunkiin toisen tutkimusyksikkönsä. Myynti- ja huoltoyhtiöt yhtiöllä on Suomen lisäksi Saksassa ja USA:ssa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kvanttitietokoneiden-kehittaminen-vauhdittaa-superpakastimia-valmistavaa-blueforsia-kvanttitietokoneet-tulevat-510-vuodessa/5884a4e7-289b-4227-9e03-35777ac71984
 
Miksi vampyyri ei vanhene?

Ihmisen vanhenemisessa on kolme vaihetta, joissa keho näyttää hyppäävän kerralla uuteen tilaan. Ensimmäinen käänne ikääntymisessä osuu keskimäärin 34 ikävuoteen. Seuraava hyppäys on noin 60-vuotiaana ja viimeinen 78-vuotiaana. Tutkijat puhuvat vanhenemisen aalloista.

Näistä virstanpylväistä kertovat verestä mitatut proteiinit. Ryhmän tarkastelemista proteiineista 373 muodostivat eräänlaisen proteiinikellon, joka ennusti hyvin tarkasti ikää. Proteiinit analysoitiin veren plasmasta eli verinesteestä, jossa ei ole punasoluja.

Tutkimuksen julkaisi Nature Medicinehttps://www.nature.com/articles/s41591-019-0673-2. Vertaisarviointia edeltävän versionhttps://www.biorxiv.org/content/10.1101/751115v1.full julkaisi Biorxiv.

Veren ratkaiseva rooli vanhenemisessa on tullut selvästi esiin aiemmissa hiirikokeissa, joissa on yhdistetty nuorten ja vanhojen hiirten verenkiertoa. Näissä kokeissa vanhojen hiirten monet kudokset, kuten lihakset, maksa, haima, munuaiset, luusto ja aivot ovat nuorentuneet nuorilta saadusta verestä. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006338957.html

Kummat aallot ja verenvaihto.
 
Lainasanat.

Suomen kielessä näkyy yhä jäänteitä suomalais-ugrilaisten ja indoiranilaisten kohtaamisista. Vasa, varsa, sata ja arvo. Taivas, mesi, piimä ja jumala. Kauniita vanhoja suomen kielen sanoja. Kaikki ovat lainasanoja indoiranilaisesta kieliryhmästä, johon kuuluvat muun muassa farsi, hindi, urdu, persia, dari ja osseetti. Niitä voinee pitää melko vakiintuneina lainoina. Ikää näillä lainasanoilla on noin 4 000 vuotta.

”Suomen indoiranilaiset lainat juontavat juurensa suomalais-ugrilaisten kielten syntyseuduille, sinne kuuluisaan Volgan mutkaan”, kielentutkija Sampsa Holopainen sanoo. Holopainen väittelee suomalais-ugrilaisten kielten lainasanoista lauantaina Helsingissä.

Tuhansia vuosia sitten indoiranilaiset ja suomalais-ugrilaiset kielialueet olivat lähellä toisiaan, melkein naapureita. Silloin saimme Holopaisen mukaan lainasanoja, joista osa on säilynyt käytössä tähän päivään asti. Indoiranilaisia lainoja on kaikkiaan noin 250. Osa niistä on varmempia ja osa epävarmempia. Jotkin ovat säilyneet vain osassa suomalais-ugrilaisia kieliä. Indoiranilaisten kielten kohdalla ajoittamista helpottaa se, että osasta niistä on säilynyt kirjoitettuja dokumentteja jo ajalta ennen ajanlaskun alkua. Tällainen kieli on sanskriitti. Tekstien avulla voidaan katsoa, millaisia sanoja on käytetty. Indoeurooppalaisten kielten kohdalla tämä on erityisen tärkeää, koska ne ovat levinneet käytännössä Euroopan hallitsevaksi kieliryhmäksi. Niinpä lainoja on tullut myöhemminkin. Vaikka lukusana sata on indoiranilainen laina, tuhat on tullut suomeen tullut Baltiasta indoeurooppalaisesta kielestä, mutta yli tuhat vuotta myöhemmin.

Löytyykö sitten indoiranilaisista kielistä sanoja, jotka on lainattu suomalais-ugrilaisista kielistä? Holopainen pohtii hetken.

”Yleensä kieliryhmien kohdatessa vaikutteet liikkuvat ensisijaisesti yhteen suuntaan. Esimerkiksi nykysuomessa on paljon lainoja ruotsista ja englannista, mutta toiseen suuntaan niitä on vähemmän.”

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006341234.html
 
Ruutukaavojen kuningas.

Kanadalaisen McGill-yliopiston Christopher Barrington-Leigh ja Kalifornian yliopiston Adam Millard-Ball panivat tietokoneen raksuttamaan ja analysoivat koko maailman kaikki katu- ja tieverkostot, yhteensä 46 miljoonaa kilometriä. He halusivat selvittää, millaisessa katuverkostossa kaikki tiet ovat tehokkaimmin yhteydessä toisiinsa. Tutkimus on julkaistu PLoS One https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0223078-tiedelehdessä.

Kaksikko kehitti indeksin, joka pisteyttää kaupunkeja sen mukaan, miten paljon solmuja eli risteyksiä katuverkossa on, ja miten hyvin kadut kokonaisuudessaan yhdistyvät. Tällä mittarilla tehokkaimmaksi rakenteeksi osoittautui niin ikään ruutukaava, joka koostuu lähinnä neljän tien risteyksistä.

Ruutukaavojen kuningas ei kuitenkaan löytynyt Yhdysvalloista, vaan tutkimuksen mukaan parhaiten yhdistyvä katuverkosto on Buenos Airesissa Argentiinassa. Vertailussa hyvin pärjäsivät myös esimerkiksi Osaka, Tokio ja Taipei. Heikoimmat yhteydet ovat umpikujien täyttämässä Bangkokissa. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006346164.html

Hyvien ilmojen kaupungissa.
 
Poron sarvet.

Kuten tiedämme, porot eivät todistettavasti osaa lentää. Niillä on kuitenkin luontaisia ”supervoimia”, jotka ovat auttaneet niitä sopeutumaan pohjoiseen luontoon, New Scientist kertoo.

Porot näkevät uv-valoa. Tutkijoiden mukaan tästä on niille talvisaikaan kahdenlaistakin hyötyä. Lumi heijastaa suurimman osan ultraviolettivalosta toisin kuin virtsa ja jäkälät. Virtsamerkit maastossa auttavat poroja löytämään parittelukumppaneita. Jäkälä taas on niiden tärkeintä ruokaa erityisesti talvella.

Porojen silmät ovat muulla tavoin vielä erityisemmät: ne vaihtavat väriä vuodenaikojen mukaan. Kesällä poron silmän iiris on tyypillisesti kullanvärinen ja heijastaa ylimääräistä valoa pois. Talvella taas poron silmät ovat siniset ja päästävät vähäisenkin valomäärän läpi.

Muun muassa vuorokausirytmin säätelyyn osallistuvan Per2-proteiinia tuottavan geenin mutatoitunut muoto mahdollistaa poroille vuodenaikojen mukaan joustavan sisäisen kellon. Kesällä porot ovat miltei ympäri vuorokauden etsimässä ruokaa tai syömässä kerätäkseen mahdollisimman paljon painoa. Unille ei juuri jää aikaa. Talvella taas porojen elintoiminnot ovat luontaisesti huomattavasti hitaammat.

Sekä hirvaat että vaatimet eli uros- ja naarasporot kasvattavat uudet sarvet joka vuosi. Tähän ne tarvitsevat runsaasti d-vitamiinia, jota porojen elimistö muodostaakin ennätystehokkaasti auringonvalon avulla. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin keräämiseen sarvien luuhun.

Samalla lailla ihmisen iholla muodostuu d-vitamiinia auringonvalon ansiosta, mutta prosessi on selvästi vähemmän tehokas, kun tarvetta sarvien kasvattamiselle ei ole. Meilläkin d-vitamiini on tärkeää muun muassa luuston terveyden kannalta.

Poronsarvet voivat kasvaa jopa 2,5 senttimetriä vuorokaudessa ja painaa lopulta kymmenisen kiloa, kunnes ne putoavat ja poro alkaa kasvattaa taas uusia. Poronsarvet koostuvat luusta ja verisuonista ja ovat istukan lisäksi ainoa tunnettu nisäkkään elin, jonka eläin pystyy kasvattamaan uudelleen täysin tyhjästä.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/porot-eivat-osaa-lentaa-mutta-tiesitko-etta-niilla-on-tosielaman-supervoimia-joista-ihmisetkin-voivat-ottaa-oppia/7f514586-d7b1-4f12-912d-5872a1007063
 
Air pollution is associated with detrimental effects on human health, including increased risk of heart disease and stroke. Research published today (December 15, 2019) in The Journal of Physiology by researchers at The University of Manchester shows that the knowledge we have about how pollution harms the hearts of marine species can be applied to humans, as the underlying mechanisms are similar. In other words, knowledge gained from the marine ecosystem might help protect the climate and health of our planet, whilst also helping human health.

Ja kohta WHO alkaa laittaa jotain suosituksia ja rajoituksia asian eteen.
Reducing air pollution is crucial to protecting our heart health, which is why the BHF is calling on the next Government to commit to reducing air pollution to within WHO limits.

Niin kun kerran mainitsin jostain syystä herkistynyt tälle paskalle noin 11 vuotta sitten. Vaikka mitään allergia ei ainakaan veritestissa todettu.
 
Googlen kehittämän tekoälyn osumatarkkuutta selvitettiin kysymällä sen tulkintaa 30 000 mammografia-kuvasta. Oikea diagnoosi kuvista tiedettiin: tutkitut naiset olivat kuvauksen jälkeen saaneet syöpädiagnoosin solunäytteen perusteella tai puhtaat paperit seurantakäynneiltään.

Yhdysvalloissa otetuista kuvista tekoäly löysi syöpäkasvaimen 9,4 % lääkäriä useammin ja tuotti vääriä hälytyksiä 5,7 % vähemmän. Amerikkalaisessa käytännössä rintasyöpäseulontoihin osallistuvat käyvät tarkastuksessa useimmiten yhden-kahden vuoden välein ja heidän kuviaan tutkii yksittäinen lääkäri.

Toisen ihmissilmäparin lisääminen yhtälöön pienensi tekoälyn etumatkaa: brittiläisistä kuvista syöpä löytyi 2,7 % prosenttia lääkäreitä paremmin ja vääriä hälytyksiä tuli 1,2 % vähemmän. Britanniassa tarkastusväli on useimmiten kolme vuotta, mutta kuvia tulkitsee kaksi lääkäriä, epäselvissä tapauksissa mahdollisesti kolmaskin.
 
Palle-Joosepin lihakset.

1578048635138.png

Kun ihminen ei käytä lihaksiaan, ne surkastuvat, kuten kauan kipsissä olleesta kädestä voi todeta. Vuodepotilaat menettävät lihasvoimiaan vähäisen syömisen ja olemattoman lihaskuormituksen takia. Myös astronautit menettävät avaruudessa lihaksiaan, koska eivät painottomuudessa joudu käyttämään niitä niin kuin maan päällä. Lihaskatoa torjuakseen heidän pitää treenata päivittäin.

Jotkin eläimet kuitenkin pystyvät viettämään pitkiä aikoja liikkumatta ilman, että ne menettävät lihasvoimiaan. Maaoravat ja murmelit horrostavat läpi talven täysin liikkumattomina. Silti ne heräävät horroksesta samoissa voimissa kuin sitä aloittaessaan. Myöskään talviunta nukkuvan karhun lihakset eivät kutistu, vaikkei se syö eikä juurikaan liiku kuukausiin.

”Elimistö muodostaa aminohappoja ja edelleen proteiineja urean sisältämästä typestä. Erään tutkimuksen mukaan 99,7 prosenttia ureasta kiertää talviunen aikana, kun kesällä luku on 7,5 prosenttia”, Hohtola selittää. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006361083.html
 
Epigeneettinen kello ja vanhenemisen merkit.

Tutkimus: Ihmiset ikääntyvät neljällä eri tavalla. Tutkijat määrittelivät ikääntymisen merkit, jotka voi mitata. Arvoitukseksi kuitenkin jäi, miksi jotkut tutkituista ikääntyivät hitaammin.
Tutkijat totesivat, että ikääntyminen etenee neljää väylää pitkin. Ne liittyivät aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään, maksaan ja munuaisiin. Esimerkiksi aineenvaihdunnallista ikääntymistä luonnehtii se, että verensokerista kertova a1c-hemoglobiini on korkealla. Tämän ikääntymistyypin ihmisillä on suurempi riski sairastua diabetekseen. Immuunijärjestelmään liittyvä ikääntyminen näkyy puolestaan suurempina määrinä tulehdusaineita. Ikääntymistyyppi lisää riskiä sairastua immuunijärjestelmän sairauksiin. Ikääntymistyypit eivät sulje pois toisiaan. Vanheta voi siis samalla kertaa useammalla rintamalla.

Stanfordin ryhmän havaitsemat vanhenemisen molekyylimerkit eivät ole ainoita tapoja jäljittää elimistön vanhenemista. Paljon on käytetty niin sanottua epigeneettistä kelloa. Epigeneettinen kello perustuu niin sanottujen metyyliryhmien kiinnittymiseen dna:han. Muutokset tietyissä metyyliryhmissä muuttuvat kellomaisen säännönmukaisesti ihmisen ikääntyessä. Sillanpään mukaan epigeneettinen kello on tällä hetkellä paras keino ennustaa ihmisen elinikää.

”Epigeneettiset kellot ennustavat kuolemaa paljon tarkemmin kuin kronologinen ikä. Ne myös ennustavat ikääntymiseen liittyviä sairauksia, jotka lisäävät riskiä ennenaikaiselle kuolemalle”, Sillanpää kertoo.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006371594.html
 
1579041740399.jpeg
Ensimmäinen elävä roobotti on kehitetty - uusi elämänmuoto?

 
Back
Top