Topikki Juken ihmehärveleille
- Viestiketjun aloittaja crane
- Aloitus PVM
- Status
Juke kirjoitti:
En viitannutkaan Pohjois-Atlantin talvimyrskyyn, vaan ihan tavallisiin Itämeren olosuhteisiin. Mitä Suomi tekee "lentotukialuksella", joka joutuu ison osan ajasta odottelemaan tuulen tyyntymistä satamassa?
Ulottuuko lentokansi keulaan asti kuten edellisen viestin kuva antaa ymmärtää? Piirräppä leikkaus vaikkapa keulaluotiviivan kohdalta.
edit: Et voi laskea aluksen hintaa tuolla tavalla käyttäen lähtökohtana Jenkkien ydinkäyttöistä lentotukialusta; kilohinta kun ei ole sama. Veikkaisin lonkalta, että hinta painoyksikköä kohden saattaisi olla jopa halvempi kuin Jenkkien ylihinnoitetuilla sotilastelakoilla.
Venezuelan ilmavoimien laivue näyttäisi muuten olevan kuuden lentokoneen vahvuinen sikäli kun ilmavoimilla on neljä laivuetta ja 24 SU-30 -hävittäjää.
Tups kirjoitti:
Okei mutta Venezuelassa on 6 laivuetta 24/6 = 4
Ei tän satamassa tarvi odottaa ...nokka kohti tuulta ja on ikäänkuin sukellusvenemodessa aina kun aalto ajaa yli. Katapultti on säädettävä menee sisään stealth modessa ja kansi vesitiivis ja lekot kannen alla myrskyssä.
Juke kirjoitti:
Kato perhana. Seison korjattuna.
Miksi muuten käytät Venezuelaa esimerkkinä? Maalla kun ei sotavoimamielessä ole juurikaan yhtäläisyyksiä Suomen kanssa.
Juke kirjoitti:
Tämä saattaisi toimia, jos aluksessa olisi GJsogw9fHE0[/media] -tyyppinen märkäkeula. Vaan kun ei ole. Tuoreimman konseptikuvan (yläkuvanto) perusteella alus vaikuttaisi enemmänkin "perinteiseltä" lentotukialukselta laajoine lentokansineen tai kaksirunkoiselta Helsingin ja Viron välillä liikennöivältä pika-alukselta. Tällöin alus ei "sukella" aaltoon vaan lässähtää siihen kuin lihava mies mahalleen uima-altaaseen. Seuraukset ovat jotakuinkin yhtä kauheat.
Last edited by a moderator:
TÄSSÄ KATAMARAANI TYYPPINEN ALUS JOKA LIIKKUNEE KOVAA..ANTAA MYÖS OPTIMAALISEMMAT OLOSUHTEET LENTOONLÄHTÖÖN KONEILLE.
Sorry caps lockit taas päällä.
Lähtökohta on että tällä ei kannata seilata hirveesti myrskyssä jolloin ei voida vastaan ottaa koneita kannella..suojaus perustuu koneiden antamaan tukeen. Toki öiset siirtymiset stealthin antamin avuin lienee mahdollisia pikku myrskyssäkin.
Jenkkien LCS 2 USS Indepence on trimaraani;
http://en.wikipedia.org/wiki/USS_Independence_(LCS-2)
Sorry caps lockit taas päällä.
Lähtökohta on että tällä ei kannata seilata hirveesti myrskyssä jolloin ei voida vastaan ottaa koneita kannella..suojaus perustuu koneiden antamaan tukeen. Toki öiset siirtymiset stealthin antamin avuin lienee mahdollisia pikku myrskyssäkin.
Jenkkien LCS 2 USS Indepence on trimaraani;
http://en.wikipedia.org/wiki/USS_Independence_(LCS-2)
Liitteet
Last edited by a moderator:
Taitaa tuossa piirtämässäsi katamaraanissa "maha viistää vettä". Tuo keulan suuri tasainen alue on aika inha kovassa merenkäynnissä - mm. Stenan Raumalla rakennetuissa katamaraaneissa taisi olla jopa rakenteellisia vaurioita aaltokuormien seurauksena. Kuitenkin, kun noita kaksirunkoisia aluksia on käytössä ympäri maailman, lienee konsepti teoriatasolla toimiva. Pudottaisin kuitenkin huippunopeutta, sillä tehontarve kasvaa muuten älyttömäksi, eikä Suomen merialueilla oikein riitä tilakaan liikuttaessa 60 solmun nopeudella.
Tuossa kokoluokassa kantosiipialus saattaisi olla toimiva ratkaisu.
Tuossa kokoluokassa kantosiipialus saattaisi olla toimiva ratkaisu.
Tups kirjoitti:
No onko 45-50 solmua ok ?
Nimittäin silloinkaan ilman tuulta lähestymisnopeus on vain suhteessa kanteen 29 km/t...tekee laskut helpoiksi.
Itse asiassa 35-40 kts on aivan bueno.
MEGA JETin Shark on aika mielenkiintoinen...siinä ilmeisesti otettu pärskeet huomioon; http://www.greekislands.gr/sea-jets/ferries.htm
Juke kirjoitti:
Eli suurimman osan vuodesta käyttökelvoton. Sinänsä yhdentekevää, koska maakentiltä voidaan operoida ympäri vuoden eikä suomen aluevedet ole niin suuret ettäkö mereltä pitäisi operoida.
Aseistuksen puuttuminen taas tekee tuosta kelvottoman muihin tehtäviin, liekö muitakaan järjestelmiä ajateltu?
Melkein olisi järkevämpää pistää nuokin rahat muutamaan uuteen hamina- luokan alukseen, jolloin voidaan vaikuttaa ilma- ja merimaaleja vastaan ja löytyy edes jonkinlaista suto- kykyäkin ja kohtalainen valvontakyky.
winsu kirjoitti:
Ei kai meillä myrskyä kuin kerran kaksi vuodessa ( Manta, Sanna ja Mauri ? ) ? Tosin jään läpihän tämä ei puske.
Voi tuolla kuljettaa helvetillisen määrän ukkoja saaresta toisen ja antaa tulitukea jos tarve vaatii. KRHta kannelle jne.
Voi myös ajaa matalaan veteen jonne sukellusveneet ei pääse torpedoimaan jne.
Koneitahan tää voi ampua ilmaan kokoa ajan..mutta niiden on pakko laskeutua muualle jos myrskyää hulluna ( yli 25 m/s ).
Se ei vaadi lähellekkään edes myrskytuulia, kun tuon kokoisella aluksella ei lentotoimintaa voi suorittaa. Usko pois. Cranen kysymys jo sivusi tätä, mutta oman ongelmansa tuottaa se mitättömän painoinen kone.
KRH:lla ei tommosessa botskissa tee yhtään mitään. Miehistön kuljetukseen saaristossa on jo olemassa omat veneensä ja lähes kaikki merivoimien alukset pystyvät operoimaan varsin matalissa vesissä.
Maantieteellisistä syistä maalta voi operoida lentokoneilla merialueille tehokkaasti aluevesillemme, joten tuollaiselle laivalle ei ole meillä yhtään mitään käyttöä.
KRH:lla ei tommosessa botskissa tee yhtään mitään. Miehistön kuljetukseen saaristossa on jo olemassa omat veneensä ja lähes kaikki merivoimien alukset pystyvät operoimaan varsin matalissa vesissä.
Maantieteellisistä syistä maalta voi operoida lentokoneilla merialueille tehokkaasti aluevesillemme, joten tuollaiselle laivalle ei ole meillä yhtään mitään käyttöä.
Mun mielestä tuollainen Juken lentotukialus voisi olla loistava sijoitus tulevaisuuteen. STX:n Suomen telakat sais tilauksen ja töitä, tosin lentotukialus voisi toimia ekologisesti eli velociasennosta polkemalla kun ei tuosta uudesta ydinvoimalastakaan taida rakentamalla valmista tulla. Samat miehet polkemasta voisi sitten myös maastouttaa saarelta saarelle tuolla Välimeren saarille Suomen ottaessa lainatakuita kun Jykän niskalenkki ei onnistunut... 
winsu kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa aikoinaan Stigulla laskeuduttiin Kauhavalla poikittain kiitotielle siis silloin kun sielä jo oli asvaltti baana..kovassa vastatuulessa.
Lentokoneen siipikuormitus on pienempi kuin Me-109:llä ( huomattavasti ). Nimittäin paljon mersun moottoria kevyempi ja pienempi R&R Merlin painoi vain 600 kiloa ja PW535F vain 317 kiloa. Spitfiren Mk1 siipikuormitus oli 100 kg kevyempi kuin Me-109 G-6ssä.
Tällä koneella voi vastatuuleen käännetyllä tukialuksella laskeutua erinomaisen hyvin melko kovassa puhurissa kannelle...likipitäen paikalleen slattien+laippojen ja thrust vectorin ansiosta, mutta ennen kaikkea pienen siipikuormituksen takia.
winsu kirjoitti:
Mulle on syntynyt voimakas mielikuva että kun katamaraani liikkuu kovaa se melkein planaa..eli korkeintaan ui 2 m syvällä...eli aallot pitäis olla 6 m jotta pisaraakaan tulee yli.
Voin olla väärässäkin ?
:a-rolleyes:
Sodankäynti on aina vaarallista..voi tulla "vihreitä kuuliakin " kohti joskus.
Liitteet
Itse en noista nopeista monirunkoisista tiedä, mutta vaikea kuvitella, että kaksi suhteellisen kapeaa runkoa nousisi plaaniin tuossa kokoluokassa niillä nopeuksilla, joilla suunniteltu alus tulee operoimaan. Itse asiassa koko liukuhomma on allekirjoittaneelle melkoinen mysteerio, koska en veneitä suunnittele tai niillä ajele, mutta sikäli kun kyse on hydrodynaamisesta nosteesta, kahden kapean sivurungon pohjapinta-ala tuskin riittää kannattelemaan edes tätä lentotukialusta. SWATH-tyyppinen runko saattaisi auttaa kovassa kelissä, muttei sekään mikään lopullinen ratkaisu ole. Alus on sen verran pieni ja lentokansi sen verran matalalla, että kovemmassa kelissä saattaa tulla ongelmia.
Tässäpä video rahtilaivasta Itämerellä merkitsevän aallonkorkeuden ollessa 2.5 metriä. Eihän siellä aina tuollaista ole, mutta kyllä suomalaisen sotalaivan - tai no, ainakin ohjusveneiden ja miinalaivojen, miksei lentotukialuksenkin - tuollaisessa kelissä pitäisi pärjätä.
BTW, "lättänokkainen" katamaraani näyttää tältä iskumaisten aaltokuormien jälkeen. Siksipä onkin kehitetty ns. wave-piercing -katamaraani.
Tässäpä video rahtilaivasta Itämerellä merkitsevän aallonkorkeuden ollessa 2.5 metriä. Eihän siellä aina tuollaista ole, mutta kyllä suomalaisen sotalaivan - tai no, ainakin ohjusveneiden ja miinalaivojen, miksei lentotukialuksenkin - tuollaisessa kelissä pitäisi pärjätä.
BTW, "lättänokkainen" katamaraani näyttää tältä iskumaisten aaltokuormien jälkeen. Siksipä onkin kehitetty ns. wave-piercing -katamaraani.
Last edited by a moderator:
- Status