Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
On tuon tapaista rakennettukin, kuten Sea Fighter, 80m x 22m, noin 1000 tonnia tyhjänä, huippua 55 solmua, Sea State 4:ssä (jotain 5 boforia, noin 2m aallonkorkeus) vielä 40 solmua.

Suht. kattava esitys: http://www.foils.org/02_Papers%20dnloads/FSF1/FSF1%20Overview%2020060628.ppt.htm

800px-Rentz_and_FSF-1.jpg
 
rukkaskikka kirjoitti:
On tuon tapaista rakennettukin, kuten Sea Fighter, 80m x 22m, noin 1000 tonnia tyhjänä, huippua 55 solmua, Sea State 4:ssä (jotain 5 boforia, noin 2m aallonkorkeus) vielä 40 solmua.

Propulsioteho kaasuturbiineilla 50 MW eli reilu 67 000 hp, joten luulisi kulkevan.

Sea State 4 tarkoittaa Wikipedian mukaan 1.25-2.5 metrin aallonkorkeutta. Tuossapa esitys aiheesta:

[media=youtube]Un9FBGKHPj4[/media]

Eipä taida olla ihan realistisia nuo veneen liikkeet...
 
Last edited by a moderator:
rukkaskikka kirjoitti:
On tuon tapaista rakennettukin, kuten Sea Fighter, 80m x 22m, noin 1000 tonnia tyhjänä, huippua 55 solmua, Sea State 4:ssä (jotain 5 boforia, noin 2m aallonkorkeus) vielä 40 solmua.

Suht. kattava esitys: http://www.foils.org/02_Papers%20dnloads/FSF1/FSF1%20Overview%2020060628.ppt.htm

800px-Rentz_and_FSF-1.jpg

Okei tää on jo 10-15% isompi mutta antanee mittakaavaa.

Muuten jos aiemmein seurasitte GM:n skaalatehoja Mig-21 ja Gripeniin nähden niin tällä saavuttaisi GM saman tehon suhteessa kokoon; http://en.wikipedia.org/wiki/Embraer_Legacy_500

Siis yksi moottori noista Embraer Legacy 500n Honeywelleistä ( HTF7500E ) eli 29.1 kN.

Uusinta uutta eikä tarvisi enää raketteja ; http://www51.honeywell.com/honeywell/news-events/press-releases-details/8.11.10HTF7500E.html

Climb rate olisi 300 m/s luokkaa tällä kombolla. Parempi kuin F-15:lla; https://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_F-15_Eagle

htf7500e_withbackgroud_hr_web.jpg
 
Tässä etukuvanto tukialukseen.

Ms Helsinki voisi olla yksi näistä toinen Ms Hanko ja kolmas Ms Loviisa...joiden 36-48 koneella turvattaisiin pääkaupungin ja etelän ilmapuolustus 24/7....ja Otsolla niiden liikkuvuus talvella.
 

Liitteet

  • GM-1_AC-CARRIER8_55.webp
    GM-1_AC-CARRIER8_55.webp
    36.3 KB · Luettu: 16
Juke kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa aikoinaan Stigulla laskeuduttiin Kauhavalla poikittain kiitotielle siis silloin kun sielä jo oli asvaltti baana..kovassa vastatuulessa.

Kuinkas iso jättiläinen sitä Kauhavan kiitorataa kallisteli sivuttain ja pituussuunnassa?
 
crane kirjoitti:
Juke kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa aikoinaan Stigulla laskeuduttiin Kauhavalla poikittain kiitotielle siis silloin kun sielä jo oli asvaltti baana..kovassa vastatuulessa.

Kuinkas iso jättiläinen sitä Kauhavan kiitorataa kallisteli sivuttain ja pituussuunnassa?

Katamaraani ei kallistele kuten yksirunkoinen..varsinkaan plaanissa. Tosin voin olla väärässäkin.

Muuten toi HTF7500E ei ole yhtä tehokas kuin Gnatin Orpheus; http://en.wikipedia.org/wiki/Bristol_Siddeley_Orpheus
 
Helsinki- tallinna katamaraanit ne ensimmäisenä aina jäävät satamaan, kun merenkäynti kovenee...
 
rukkaskikka kirjoitti:
On tuon tapaista rakennettukin, kuten Sea Fighter, 80m x 22m, noin 1000 tonnia tyhjänä, huippua 55 solmua, Sea State 4:ssä (jotain 5 boforia, noin 2m aallonkorkeus) vielä 40 solmua.

Suht. kattava esitys: http://www.foils.org/02_Papers%20dnloads/FSF1/FSF1%20Overview%2020060628.ppt.htm

800px-Rentz_and_FSF-1.jpg

Miten ihmeessä tämä voi painaa tyhjänä 1000 tonnia ?

Laskin muuten että 55 kts nopeudessa toi mun katamaraanin kansi aiheuttaa 61.5 tonnin nostovoiman ( 545 m2 siipi maa efektissä ).
 
Juke kirjoitti:
winsu kirjoitti:
Helsinki- tallinna katamaraanit ne ensimmäisenä aina jäävät satamaan, kun merenkäynti kovenee...

Syystä että ?

Eiköhän winsu tarkoita sitä Linda Linen pienempää paattia, joka on niin matalaprofiilinen, ettei pärjää kovemmassa aallokossa.
 
Okei toi FSF-1 kyllä pärjää jopa 6 luokan tuulessa.

http://science.howstuffworks.com/sea-fighter1.htm

Se onkin 950 tonnin ( ilmeisesti lbs ? ) wave piercing catamaran !

http://www.navy.mil/navydata/fact_display.asp?cid=4200&tid=1200&ct=4

Joka on mittojen antaman kannen pinta-alana mukaan tasan 2 x suurempi kuin tämä ( tosin eri muotoinen ).

Ahvena on 18 x 50 m ja tämä FSF-1 80 x 22 m !

Eli tilavuus on luokkaa 2 x 2 ( 2^2 ) = 4 kertaa suurempi...eli jos 950 tonnia on paunoja on todellinen massa 427.5 tonnia..ja se jaettuna 4:llä antaa "AHVENA"lle 106.9 tonnia..eli 61 tonnin nostovoiman jälkeen alus painaa aalloilla enää n. 46 tonnia ( + kuorma 32 tonnia ) 45 kts nopeudessa..jos vastatuuli on 15 m/s on massa enää...oho se nousee ilmaan 15 m/s vastatuulessa ? Eli kuorma mukaan luettuna se painaa tarkalleen +- 0 kiloa kun ottaa siipimäisen kannen nostovoiman mukaan ( nostovoima on 1 469 955,6 newtonia ).

Eli kansi liikkuu jos tuulen nopeus lisätään 153.4 km/t..täytyy siis laskea sitä siten että tuulen ja oman nopeuden summa on optimi laskeutumiseen..lasken sille 100 km/t nopeuden..eli se on juurikin se 55-56 kts..jolloin 15 m/s vastatuulessa tarvitaan vain 12.7 m/s nopeus laivalta ( n 24-25 kts ).

Tällöin kannen aiheuttama nostovoima on tasan puolet aluksen massasta ( 63.5 tonnia ) jolloin sen tulisi loikkia aika kevyesti pintakannossa..uppoamatta syvälle kuten yksirunkoiset laivat.

Nyt kun vielä tiedetään että teho on suhteessa massaan niin 4:llä jaeetuna 67 000 hp antaa 16 750 hv tehon tarpeen tälle lentotukialukselle eli noin 8400 hv per voimalaite.
 
Juke kirjoitti:
Okei toi FSF-1 kyllä pärjää jopa 6 luokan tuulessa.

http://science.howstuffworks.com/sea-fighter1.htm

Se onkin 950 tonnin ( ilmeisesti lbs ? ) wave piercing catamaran !

http://www.navy.mil/navydata/fact_display.asp?cid=4200&tid=1200&ct=4

Joka on mittojen antaman kannen pinta-alana mukaan tasan 2 x suurempi kuin tämä ( tosin eri muotoinen ).

Ahvena on 18 x 50 m ja tämä FSF-1 80 x 22 m !

Eli tilavuus on luokkaa 2 x 2 ( 2^2 ) = 4 kertaa suurempi...eli jos 950 tonnia on paunoja on todellinen massa 427.5 tonnia..ja se jaettuna 4:llä antaa "AHVENA"lle 106.9 tonnia..eli 61 tonnin nostovoiman jälkeen alus painaa aalloilla enää n. 46 tonnia ( + kuorma 32 tonnia ) 45 kts nopeudessa..jos vastatuuli on 15 m/s on massa enää...oho se nousee ilmaan 15 m/s vastatuulessa ? Eli kuorma mukaan luettuna se painaa tarkalleen +- 0 kiloa kun ottaa siipimäisen kannen nostovoiman mukaan ( nostovoima on 1 469 955,6 newtonia ).

Eli kansi liikkuu jos tuulen nopeus lisätään 153.4 km/t..täytyy siis laskea sitä siten että tuulen ja oman nopeuden summa on optimi laskeutumiseen..lasken sille 100 km/t nopeuden..eli se on juurikin se 55-56 kts..jolloin 15 m/s vastatuulessa tarvitaan vain 12.7 m/s nopeus laivalta ( n 24-25 kts ).

Tällöin kannen aiheuttama nostovoima on tasan puolet aluksen massasta ( 63.5 tonnia ) jolloin sen tulisi loikkia aika kevyesti pintakannossa..uppoamatta syvälle kuten yksirunkoiset laivat.

Nyt kun vielä tiedetään että teho on suhteessa massaan niin 4:llä jaeetuna 67 000 hp antaa 16 750 hv tehon tarpeen tälle lentotukialukselle eli noin 8400 hv per voimalaite.

Ethän sie nyt jumalauta voi laskea sun suunnitelmapaatilles massaa silleen et otat jonku olemassaolevan aluksen painon ja jaat sen suhteessa suunnilmas koolla!

Lisäksi 950tons taitaa kyllä tarkoittaa ihan 950 000kg
Sie vähän sovellat noita lukemia ja laskukaavoja näköjään
 
crane kirjoitti:
Juke kirjoitti:
Okei toi FSF-1 kyllä pärjää jopa 6 luokan tuulessa.

http://science.howstuffworks.com/sea-fighter1.htm

Se onkin 950 tonnin ( ilmeisesti lbs ? ) wave piercing catamaran !

http://www.navy.mil/navydata/fact_display.asp?cid=4200&tid=1200&ct=4

Joka on mittojen antaman kannen pinta-alana mukaan tasan 2 x suurempi kuin tämä ( tosin eri muotoinen ).

Ahvena on 18 x 50 m ja tämä FSF-1 80 x 22 m !

Eli tilavuus on luokkaa 2 x 2 ( 2^2 ) = 4 kertaa suurempi...eli jos 950 tonnia on paunoja on todellinen massa 427.5 tonnia..ja se jaettuna 4:llä antaa "AHVENA"lle 106.9 tonnia..eli 61 tonnin nostovoiman jälkeen alus painaa aalloilla enää n. 46 tonnia ( + kuorma 32 tonnia ) 45 kts nopeudessa..jos vastatuuli on 15 m/s on massa enää...oho se nousee ilmaan 15 m/s vastatuulessa ? Eli kuorma mukaan luettuna se painaa tarkalleen +- 0 kiloa kun ottaa siipimäisen kannen nostovoiman mukaan ( nostovoima on 1 469 955,6 newtonia ).

Eli kansi liikkuu jos tuulen nopeus lisätään 153.4 km/t..täytyy siis laskea sitä siten että tuulen ja oman nopeuden summa on optimi laskeutumiseen..lasken sille 100 km/t nopeuden..eli se on juurikin se 55-56 kts..jolloin 15 m/s vastatuulessa tarvitaan vain 12.7 m/s nopeus laivalta ( n 24-25 kts ).

Tällöin kannen aiheuttama nostovoima on tasan puolet aluksen massasta ( 63.5 tonnia ) jolloin sen tulisi loikkia aika kevyesti pintakannossa..uppoamatta syvälle kuten yksirunkoiset laivat.

Nyt kun vielä tiedetään että teho on suhteessa massaan niin 4:llä jaeetuna 67 000 hp antaa 16 750 hv tehon tarpeen tälle lentotukialukselle eli noin 8400 hv per voimalaite.

Ethän sie nyt jumalauta voi laskea sun suunnitelmapaatilles massaa silleen et otat jonku olemassaolevan aluksen painon ja jaat sen suhteessa suunnilmas koolla!

Lisäksi 950tons taitaa kyllä tarkoittaa ihan 950 000kg
Sie vähän sovellat noita lukemia ja laskukaavoja näköjään

Tottakai silloin jos olen vasta kaavailemassa likiarvoja ja suuruusluokkaa jollekin laitteelle...eihän näillä laskelmilla tätä tukialusta rakenneta..yritin vaan selittää sulle yksinkertaistaen miksi se ei keinu vedessä kuten muut. Eli se on WIG alus..siksi se ikäänkuin liitää veden pinnalla.

Eli jos FSF-1 on 950 tonnia on suuruusluokka Ahvenalle 240 tonnia jolloin se voi ajaa vastatuuleen 55 kts jos vasatuuli 25 m/s ja omaksi massaksi jää tällöin veteen vaikuttamaan 88.5 tonnia. Kevenee melkein 2/3:lla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ton

Aiempi arvioni oli 140 tonnia..veikkaan että todellinen paino on jossain 180-210 tonnin välissä. Tämähän on luonteeltaan tyhjä ontto astia eikä sammutuslaite/miinanraivaaja/etc.

---------

EDIT: Toi USAn tonni on 907 kiloa ( 2000 paunaa ) eli 1/4 siitä on 881.650 / 4 = 215 413 kiloa..eli 215 tonnia.
 
Juke kirjoitti:
..uppoamatta syvälle kuten yksirunkoiset laivat.

Tämä on juuri se syy, miksi isot, raskaat yksirunkoiset laivat voivat kyntää merta kovassakin aallokossa.

Ja toisaalta juurikin kevytrunkoiset katamaraanit eivät voi vastaavassa kulkea lähellekkään maksimiansa. Itse asiassa ennen muinoin superseacatit eivät myöskään liikennöineet kovemmilla keleillä, eikä mikään ihme. Ei todellakaan ollut mukavin mahdollinen laiva aalloilla.

Olisi mielenkiintoista kuulla hamina- luokalla palvelleilta, miten hirvittävää meno on parin kolmen metrin aalloissa.
 
Lopetetaan se yksiköiden arvailu. Sea Fighterin omapaino on tuon PowerPoint-esityksen mukaan 950 LT (long ton) eli 965 täkäläistä metristä tonnia. Uppouma lastattuna on 1400 LT eli 1423 tonnia. Painoa kertyy rungosta, pääkoneista ja propulsiolaitteista sekä muista erinäisistä järjestelmistä, joita alus toimiakseen tarvitsee. Tuohon päälle sitten lasti (lentokoneet+polttoaine+a-tarvikkeet+lentäjät), polttoaine, voiteluöljy, makea vesi, juomavesi, varaosat, miehistö, asejärjestelmän a-tarvikkeet ja muut kulutustavarat.

Mitä omiin painolaskelmiisi tulee, niin en pidä niitä erityisen realistisina. Pienemmän aluksen omapaino lienee hyötykuormaan suhteutettuna suurempi kuin isomman, eli "economy of scale" jyllää täälläkin. Kerääppä joutessasi jonkin verran tilastoja samantyyppisistä katamaraaneista (päämitat, uppouma, kantavuus) ja interpoloi/ekstrapoloi niiden perusteella "lentotukialuksesi" omapainoa. Tulos lienee huomattavasti tarkempi (ja masentavampi) kuin suorittamasi jakolasku, jos referenssialuksia on enemmän kuin yksi.

Mitä aerodynaamiseen nosteeseen taas tulee, niin onhan sitä tutkittu, mutta itse ottaisin sen huomioon korkeintaan kulkuvastusta suurilla nopeuksilla mahdollisesti pienentävänä tekijänä, en varsinaisissa painolaskuissa. En myöskään usko vaikutuksen olevan noilla nopeuksilla ja tuolla "siiven" muodolla läheskään niin dramaattinen kuin mitä ennustit tai mitä tuossa linkittämässäni Wikipedia-artikkelissa on mainittu.

Kannattaa myös pitää mielessä, että jos haluat "liitää" veden pinnalla, kannattaa propulsiojärjestelmäksi valita jokin muu kuin vesijetit. Nuo kun imevät tarvitsemansa veden aluksen pohjasta, jonka tulee olla riittävän syvällä. Näin ollen aluksen tulee "kyntää" vettä ainakin parin metrin syvyydellä.

Myös tuota "lättäkeulaa" kannattaa harkita toistamiseen mikäli laivalla halutaan ajaa hieman jyrkempään vasta-aallokkoon.

winsu, olen joskus nähnyt videon Rauma-luokan ohjusveneen merikokeista kovassa kelissä ja suurella nopeudella. Kyllähän se näytti aallolta toiselle hyppivän kuin enovainaan Buster konsanaan...
 
Tups kirjoitti:
Lopetetaan se yksiköiden arvailu. Sea Fighterin omapaino on tuon PowerPoint-esityksen mukaan 950 LT (long ton) eli 965 täkäläistä metristä tonnia. Uppouma lastattuna on 1400 LT eli 1423 tonnia. Painoa kertyy rungosta, pääkoneista ja propulsiolaitteista sekä muista erinäisistä järjestelmistä, joita alus toimiakseen tarvitsee. Tuohon päälle sitten lasti (lentokoneet+polttoaine+a-tarvikkeet+lentäjät), polttoaine, voiteluöljy, makea vesi, juomavesi, varaosat, miehistö, asejärjestelmän a-tarvikkeet ja muut kulutustavarat.

Mitä omiin painolaskelmiisi tulee, niin en pidä niitä erityisen realistisina. Pienemmän aluksen omapaino lienee hyötykuormaan suhteutettuna suurempi kuin isomman, eli "economy of scale" jyllää täälläkin. Kerääppä joutessasi jonkin verran tilastoja samantyyppisistä katamaraaneista (päämitat, uppouma, kantavuus) ja interpoloi/ekstrapoloi niiden perusteella "lentotukialuksesi" omapainoa. Tulos lienee huomattavasti tarkempi (ja masentavampi) kuin suorittamasi jakolasku, jos referenssialuksia on enemmän kuin yksi.

Mitä aerodynaamiseen nosteeseen taas tulee, niin onhan sitä tutkittu, mutta itse ottaisin sen huomioon korkeintaan kulkuvastusta suurilla nopeuksilla mahdollisesti pienentävänä tekijänä, en varsinaisissa painolaskuissa. En myöskään usko vaikutuksen olevan noilla nopeuksilla ja tuolla "siiven" muodolla läheskään niin dramaattinen kuin mitä ennustit tai mitä tuossa linkittämässäni Wikipedia-artikkelissa on mainittu.

Kannattaa myös pitää mielessä, että jos haluat "liitää" veden pinnalla, kannattaa propulsiojärjestelmäksi valita jokin muu kuin vesijetit. Nuo kun imevät tarvitsemansa veden aluksen pohjasta, jonka tulee olla riittävän syvällä. Näin ollen aluksen tulee "kyntää" vettä ainakin parin metrin syvyydellä.

Myös tuota "lättäkeulaa" kannattaa harkita toistamiseen mikäli laivalla halutaan ajaa hieman jyrkempään vasta-aallokkoon.

winsu, olen joskus nähnyt videon Rauma-luokan ohjusveneen merikokeista kovassa kelissä ja suurella nopeudella. Kyllähän se näytti aallolta toiselle hyppivän kuin enovainaan Buster konsanaan...

Okei nyt "alokas" tups puhuu asiaa.

Tosiaan long tonneista oli kysymys.

Nyt pitää muistaa myös että minä suunnittelen sitä eikä Lockheed, Boeing tai Northrop...tai Masayards tai STX.

Paino arvioni oli aika tarkkaa nimittäin FSF-1 kokoiset katamaraanit yleensä painaa vaan 280-240 tonnia; http://www.incat.com.au/domino/incat/incatweb.nsf/0/3A29D972EE142F15CA2571AF0019ED7C?OpenDocument jolloin puolta pienempi AHVEN painaa helposti vain 100-140 tonnia..jos sitäkään sillä kannen alla on pääasiasssa vain yksi hangaari. Nuo ovat yleensä monikerroksisia.
 
Juke kirjoitti:
Paino arvioni oli aika tarkkaa nimittäin FSF-1 kokoiset katamaraanit yleensä painaa vaan 280-240 tonnia; http://www.incat.com.au/domino/incat/incatweb.nsf/0/3A29D972EE142F15CA2571AF0019ED7C?OpenDocument jolloin puolta pienempi AHVEN painaa helposti vain 100-140 tonnia..jos sitäkään sillä kannen alla on pääasiasssa vain yksi hangaari. Nuo ovat yleensä monikerroksisia.

Millä perusteella Incatin 74-metrinen katamaraani painaa 240-280 tonnia? Ei tuolla linkittämälläsi verkkosivulla ainakaan ole mitään tietoa aluksen uppoumasta tai omapainosta, vaan pelkkä kuollut paino. Päämittojen perusteella (vesiviiva 59.90 m, runkojen leveys 4.33 m, syväys 3.10 m) ja hihasta ravistetulla täyteläisyyskertoimella 0.5 uppouma olisi 825 tonnin kieppeillä.

Tämä dokumentti tietää seuraavaa 91-metriselle katille:

"The stand out feature of this hull form is its ability to carry up to 500 long tons of deadweight payload, more than half its light ship displacement, at speeds of up to 43 knots."

Tuon perusteella omapaino olisi (n+1) x 500 tonnia, jossa n<1. Kokonaisuppouma olisi sitten vastaavasti (n+2) x 500 tonnia eli hihasta vedettynä 1250 tonnia. Tuo tapa verrata aluksen lastikapasiteettia ja omapainoa tuntuu kuitenkin varsin oudolta, joten veikkaan, että tuolla on tapahtunut jokin kömmähdys termien kanssa. Tai ei välttämättä, jos tuota vertaa pienemmän katin uppouma-arvioon tai noihin sota-aluksiin. 98-metrisen HSV-2 Swiftin uppouma näyttäisi olevan 955 tonnia.

Kieltämättä olisi kyllä kiva löytää arvoja myös noille "lentotukialuksen" kokoluokkaa oleville pienemmille monirunkoisille aluksille.

edit: Tehdäänpä jotain laskuja.

HSV-2 Swift on Incatin suunnittelema 98-metrinen katamaraani, jonka uppouma lastissa on 1695 tonnia. Incatin sivuilta näemme, että aluksen päämitat ovat seuraavat:

- pituus vesiviivalla 92 metriä;
- sivurunkojen leveys 4.50 metriä; ja
- syväys lastissa 3.43 metriä.

Mikäli oletetaan meriveden tiheydeksi 1.025 tonnia kuutiometriä kohden, saadaan runkojen täyteläisyyskertoimeksi 0.58. Arvaukseni oli siis melko lähellä.

Tehdään seuraava oletus: kaikkien Incatin wave piercing -katamaraanien runkomuoto on samanlainen ja skaalattu aluksen päämittojen perusteella. Kaivetaan 74-metriselle katille seuraavat päämitat:

- pituus vesiviivalla 59.90 m;
- sivurunkojen leveys 4.33 m; ja
- syväys lastissa 3.10 m

ja edellä laskettua täyteläisyyskerrointa käyttäen saadaan uppoumaksi lastissa 956 tonnia. Jos kuollut paino on 185-230 tonnia, alus painaa tyhjänä 726-771 tonnia.

Incatin tietojen perusteella voisikin lähteä etsimään yhteyttä aluksen eri päämittojen (L x B x T), kantavuuden ja uppouman välillä, ja tämän perusteella arvioida eri kokoisten wave piercing -katamaraanien (jollaista sinullekin suosittelen perinteisen mallin sijaan) omapainoa.
 
Tups kirjoitti:
Juke kirjoitti:
Paino arvioni oli aika tarkkaa nimittäin FSF-1 kokoiset katamaraanit yleensä painaa vaan 280-240 tonnia; http://www.incat.com.au/domino/incat/incatweb.nsf/0/3A29D972EE142F15CA2571AF0019ED7C?OpenDocument jolloin puolta pienempi AHVEN painaa helposti vain 100-140 tonnia..jos sitäkään sillä kannen alla on pääasiasssa vain yksi hangaari. Nuo ovat yleensä monikerroksisia.

Millä perusteella Incatin 74-metrinen katamaraani painaa 240-280 tonnia? Ei tuolla linkittämälläsi verkkosivulla ainakaan ole mitään tietoa aluksen uppoumasta tai omapainosta, vaan pelkkä kuollut paino. Päämittojen perusteella (vesiviiva 59.90 m, runkojen leveys 4.33 m, syväys 3.10 m) ja hihasta ravistetulla täyteläisyyskertoimella 0.5 uppouma olisi 825 tonnin kieppeillä.

Tämä dokumentti tietää seuraavaa 91-metriselle katille:

"The stand out feature of this hull form is its ability to carry up to 500 long tons of deadweight payload, more than half its light ship displacement, at speeds of up to 43 knots."

Tuon perusteella omapaino olisi (n+1) x 500 tonnia, jossa n<1. Kokonaisuppouma olisi sitten vastaavasti (n+2) x 500 tonnia eli hihasta vedettynä 1250 tonnia. Tuo tapa verrata aluksen lastikapasiteettia ja omapainoa tuntuu kuitenkin varsin oudolta, joten veikkaan, että tuolla on tapahtunut jokin kömmähdys termien kanssa. Tai ei välttämättä, jos tuota vertaa pienemmän katin uppouma-arvioon tai noihin sota-aluksiin.

98-metrisen HSV-2 Swiftin uppouma näyttäisi olevan 955 tonnia.

Kieltämättä olisi kyllä kiva löytää arvoja myös noille "lentotukialuksen" kokoluokkaa oleville pienemmille monirunkoisille aluksille.

edit: Tehdäänpä jotain laskuja.

HSV-2 Swift on Incatin suunnittelema 98-metrinen katamaraani, jonka uppouma lastissa on 1695 tonnia. Incatin sivuilta näemme, että aluksen päämitat ovat seuraavat:

- pituus vesiviivalla 92 metriä;
- sivurunkojen leveys 4.50 metriä; ja
- syväys lastissa 3.43 metriä.

Mikäli oletetaan meriveden tiheydeksi 1.025 tonnia kuutiometriä kohden, saadaan runkojen täyteläisyyskertoimeksi 0.58. Arvaukseni oli siis melko lähellä.

Tehdään seuraava oletus: kaikkien Incatin wave piercing -katamaraanien runkomuoto on samanlainen ja skaalattu aluksen päämittojen perusteella. Kaivetaan 74-metriselle katille seuraavat päämitat:

- pituus vesiviivalla 59.90 m;
- sivurunkojen leveys 4.33 m; ja
- syväys lastissa 3.10 m

ja edellä laskettua täyteläisyyskerrointa käyttäen saadaan uppoumaksi lastissa 956 tonnia. Jos kuollut paino on 185-230 tonnia, alus painaa tyhjänä 726-771 tonnia.

Incatin tietojen perusteella voisikin lähteä etsimään yhteyttä aluksen eri päämittojen (L x B x T), kantavuuden ja uppouman välillä, ja tämän perusteella arvioida eri kokoisten wave piercing -katamaraanien (jollaista sinullekin suosittelen perinteisen mallin sijaan) omapainoa.

KIITOS EHDOTTOMASTI WAVE PIERCING KATAMARAANI MERIVOIMILLE !

:a-wink:

Ja täällä sitten rakenteet ja fuili GM-1 torjuntahävittäjässä ( joka operoi myös minitukialukselta ).

Väittäisin sitä nerokkaaksi !

Runko on luodinkestävää kevlar/hiilikuiturakennetta samoin pääsalot ja muutamat pääkaaret ( sirpaleet ja luodit ei sytytä polttoainetta tietyistä kulmista...toki fuili on kumin sisällä eikä syty muutenkaan kuin granaatin täysosumasta ).

:a-rolleyes:

REDUNDANT on sana sille että systeemi ei kaadu vaikka johonkin osaan tulee hieman "maantieihottumaa". Huomaa, että A-10 ja B-52 koneet palasivat usein kentilleen Irakissa vaikka oli ohjus osunut milteipä suoraan moottoriin ( 4 kpl B-52ia sai SAM ohjuksista osuman..yksikään ei pudonnut ).
 

Liitteet

  • GM-1_structure_fuel_65.webp
    GM-1_structure_fuel_65.webp
    43 KB · Luettu: 15
TÄSSÄ VIELÄ PIENI UPDEITTAUS..SELKEEMMIN ASIAT ESILLÄ.

Oho taas caps lockit päällä.
 

Liitteet

  • GM1_4-AMRAAMs_2xAAMs_55.webp
    GM1_4-AMRAAMs_2xAAMs_55.webp
    54.3 KB · Luettu: 12
Juke kirjoitti:
Runko on luodinkestävää kevlar/hiilikuiturakennetta samoin pääsalot ja muutamat pääkaaret ( sirpaleet ja luodit ei sytytä polttoainetta tietyistä kulmista...toki fuili on kumin sisällä eikä syty muutenkaan kuin granaatin täysosumasta ).

Toi ei kyllä tarjoa mitään lisäsuojaa tuo rakenne. Ellei tarkoitus ole suojata vain käsiaseiden luodeilta, mikä taas ei lentokoneen tapauksessa ole oikein todennäköisin uhka.

A- kympissä on yli puoli tonnia 38mm paksua titaanilevyä ohjaamon ja tiettyjen avioniikkajärjestelmien ympärillä. Ohjuksilta taas ei suojaa oikein mikään, neljästä SAM osumasta neljä tuhottua A- kymppiä.

Mistä Juke löysi B-52 koneille irakista tuollaisia lukuja?
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top