Topikki Juken ihmehärveleille

[Juke]

Sitten vielä estimaatio kun ymmärretään että Hippiäinen on kooltaan about 50% Legal Eaglesta.

½^3= 0.125 => 1/8 tilavuudeltaan....eli kun LE:ssä on 40 hv tehotarve on se noin 1/8 osa Hippiäisessä..koska siipikuormitus sama eli max 5 hv ( 3.7 kW ). Tosin aerodynaamiikka "5 kertaa" puhtaampi joten 3.7 kw/5 =0.75 kW....eli about 1 hv.


Eli näennäisesti vain hieman pienempi ja kevyempi kone selkeästi paremmalla aerodynaamisella ilmanvastuskertoimella tarviikin yllättäen vain 1/40 osan tehosta jota "karvan" verran isompi tarvii.

Fysiikan pieniä ihmeitä....ja optimoinnin arkipäivää "käytännössä".

 

[Juke]

Tein tässä "järisyttävän" oivalluksen.

http://home.southernct.edu/~tremblayr1/FurtherThought/How many helium balloons are required to lift a 30 kg child off the ground.pdf

Olisi mahdollista tehdä kone jossa on n. 120 m kärkiväli ( pituus 65 m ) ja 18 000 m2 aurinkokennoalaa ( => 3 600 kW tehoa ~ 4800 hv ) + 3000-4000 m3 heliumia sisään ( joka siis kannattelee 3 300 - 4 400 kg massan eli n. 40-50 aikuista matkustajaa ).

Koneen paino jäisi siten 50 matkustajan kanssa 50 tonniin..mikä sinänsä ei kuulosta "vallankumoukselliselta", mutta kone lentäisi 30 km korkeudessa noin 900 km/t ja "puhtaasti" aurinkoenergialla...mikäli kone kiertäisi auringon mukana siis idästä länteen se kerkeäisi päivänvalon aikana matkustaa 1/3 maapallon ympärysmitasta..mikäli operoisi lähellä päiväntasaajaa. Kone voisi pysyä ilmassa käytännössä ikuisesti mikäli se liitää takaisin lähtöpisteeseen yön aikana...mutta ainoastaan mikäli päivällä lennetään vain noin 2500 kilometriä ( siis ei maksimi matkaa vaan paras aurinko hetki lähellä zeniitistä paistavaa aurinkoa ). Lännestä itään ( paluu ) matkatessa n 150 km/t jettivirtaukset voisivat avittaa kiidättämään tyhjää liidintä noin 300-400 km/t. Toki yön aikana korkeus putoaa 30 kmstä 12 kilometriin. Nousu takaisin 30 kilometriin veisi tietenkin aikaa jälleen jolloin nopeus ei olisi kuin 300 km/t luokkaa. Koneen starttinopeus maasta olisi 80-100 km/t luokkaa. Nopeus kiihtyisi sitä mukaa mitä ylemmäs päästään ilman ohentuessa. Mikäli koneessa olisi muutaman tonnin verran akkuja olisi startti pilviselläkin säällä aina mahdollista ehkä jopa 200 km/t nopeudella.

Jonkinlainen ilmassa pysyvä "lentotukialus" siis !

Lisäksi muutaman tonnin vety-happi seoksella käyvän rakettimoottorin avulla kone voisi käväistä matkalla noin 50-60 km korkeudessa noin mach 3-4 maksimi nopeudella. Raketti käynnistettäisiin vasta kun ollaan 30 km:ssä jossa ilmanvastus on miltei olematon. Potkurit menisivät suppuun ja kennot tuottaisivat kompressorien/ahtimien kautta hapen matkustajille. Rakettiteho mahdollistaisi poikkeamisen aurinkoenergiaa tehona hyödyntävältä kurssilta. Eli siis jos kone lähtisi Abu Dhabista se voisi laskeutua Seattleen. Koneella voisi "lingota" myös kiertoradalle avaruusraketin osia yksi kerrallaan ( esim Jupiterin matkaa varten 70-80 km/s nopeudella lentävään avaruusrakettiin ). Osat painaisivat noin 10 000 - 15 000 kg / kpl.

-----

Edit tuossa yllä edellisessä postauksessa on virhe...luonnollisesti jos kone on 1/2 legal eaglesta sen tilavuus on silloin siitä puolet eikä 1/8 osa.

 

[Tups]

Kuinka saat 18000 neliömetrin aurinkopaneelit mahtumaan koneeseen, jonka pituus on 65 metriä ja siipien kärkiväli 120 metriä eli sen ympäri piirretyn nelikulmion pinta-ala on vain 7800 neliömetriä? Aerodynaamisen "lentävän siiven" pinta-ala olisi lisäksi vain noin puolet tuosta.

Huomioitko laskuissasi, että mikäli koneesi rakenne on jäykkä, ei heliumkaasu pääse laajenemaan ympäröivän ilmanpaineen (ilman tiheyden) laskiessa korkeuden kasvaessa. Heliumin tiheys on yhden ilmakehän paineessa (ts. maan pinnalla) ja nollan celsiusasteen lämpötilassa noin kymmenkertainen verrattuna ilman tiheyteen 30000 metrin korkeudessa. Se ei siis "kannattele" yhtään mitään, ellei koneesi runko toimi ilmapallon tavoin ja kasva tilavuutta ylöspäin siirryttäessä.

Mistä materiaalista olet konettasi rakentamassa? Luulisi, että tuonkokoinen värkki painaisi enemmän, vaikka käyttäisi millaisia komposiitteja. Ei 120-metrisistä siivistä voi paperinohuitakaan tehdä.

 

[Juke]

Kuinka saat 18000 neliömetrin aurinkopaneelit mahtumaan koneeseen, jonka pituus on 65 metriä ja siipien kärkiväli 120 metriä eli sen ympäri piirretyn nelikulmion pinta-ala on vain 7800 neliömetriä? Aerodynaamisen "lentävän siiven" pinta-ala olisi lisäksi vain noin puolet tuosta.

Huomioitko laskuissasi, että mikäli koneesi rakenne on jäykkä, ei heliumkaasu pääse laajenemaan ympäröivän ilmanpaineen (ilman tiheyden) laskiessa korkeuden kasvaessa. Heliumin tiheys on yhden ilmakehän paineessa (ts. maan pinnalla) ja nollan celsiusasteen lämpötilassa noin kymmenkertainen verrattuna ilman tiheyteen 30000 metrin korkeudessa. Se ei siis "kannattele" yhtään mitään, ellei koneesi runko toimi ilmapallon tavoin ja kasva tilavuutta ylöspäin siirryttäessä.

Mistä materiaalista olet konettasi rakentamassa? Luulisi, että tuonkokoinen värkki painaisi enemmän, vaikka käyttäisi millaisia komposiitteja. Ei 120-metrisistä siivistä voi paperinohuitakaan tehdä.

Jeps tups...brainstorming iski ja panin asiat paperille, mutta pinta-alaohjelman numerot tulkitsin väärin...eli pinta-alaa on 1800 m2 jolloin hevosvoimia onkin "vain" 480 eli 10 kertaa enemmän kuin Solar Impulsessa.

Kone tulee luonnollisesti komposiiteista, jos on tullakseen. Puu on vanerina yksi komposiiteista.

Nyt kun pinta-alaan sidottu siipikuormituskin muuttuu, niin heliumin osuus paranee...sillä 18 000 kg:n paino antaa vielä lisätä 4 000 kg ( heliumin aiheuttaman noste ) jolloin ollaan edelleen SI 1 + 2 painoissa ( 10 kg /m2 ), mutta uskoisin valtavan tehon antavan mahdollisuuden kantaa vielä toiset 18 000 kg ( payload ). Myöskin huippunopeus ei nouse mitenkään 900 km/h nopeuteen enää vaan lähempänä 200-300 km/t ( Solar Impulse 2 liikkuu 140 km/t )...paitsi tietenkin raketti optiolla 30 kilometrissä.

Kone ei luonnollisesti enää pysty aurinkoenergialla lentämään 1/3 maapallon ympärysmitasta vaan enemminkin ehkä juuri ladattuja akkuja apuna käyttäen 400 km/t ehkä 500 km/t jos pääsee enää 30 km korkeuteen ( sinne pääsi Helios NASA Paul McCready ). Eli optimaaliseen aikaan sen muutaman tuhat kilometriä ja liitämään sieltä sen 2 - 3 000 km hidastuen.

Copyright ja patentoitavuus asioiden takia en enää julkaise mahdollisista työhöni liittyvistä keksinnöistä kuvia, mutta voin taata että tämä on piirretty ( tosin pinta-ala laskuissa sekosin pahan kerran...varmaan pitkä tauko oli siinä syynä ).

 

[Tups]

Mietippä vielä kertaalleen tuota heliumin käyttöä ja pohdi samalla, miksi 10 barin kaasupullo täynnä heliumia ei nouse taivaalle maan pinnalta. Jäykkärakenteinen lentokoneesi käyttäytyy aivan samalla tavalla 30 kilometrin korkeudessa. Lisäksi koneen rakenteen tulee kaasupullon tavoin kestää paine-ero sisällä olevan kaasun ja ympäröivän ilman välillä, joka ei välttämättä ole mahdollista kevyelle komposiittirakenteelle.

 

[Juke]

Mietippä vielä kertaalleen tuota heliumin käyttöä ja pohdi samalla, miksi 10 barin kaasupullo täynnä heliumia ei nouse taivaalle maan pinnalta. Jäykkärakenteinen lentokoneesi käyttäytyy aivan samalla tavalla 30 kilometrin korkeudessa. Lisäksi koneen rakenteen tulee kaasupullon tavoin kestää paine-ero sisällä olevan kaasun ja ympäröivän ilman välillä, joka ei välttämättä ole mahdollista kevyelle komposiittirakenteelle.

Ahaa...voi olla näin...tällainen ideatason ajatus kangaspäällysteisetä koneesta komposiittirunkorakenteella on kuitenkin enemmän Graf Zeppelin suuntaan kuin mahdollisesti ajattelemasi LS-6:n ( komposiitti-/kuitupurjekone ) paineistaminen heliumilla !

Eli jos mulla on blended wing tyyliin keskellä "tyhjä" 3 - 4000 m3 tila kaasulle miksi se ei aiheuttaisi ajateltua nostetta ?

http://en.wikipedia.org/wiki/LZ_127_Graf_Zeppelin

Toki Graf Zeppelinissä pitääkin olla 20 kertaa enemmän kaasua ja olikin.

http://www.airships.net/hindenburg/design-technology

24% mailmankaikkeudesta muodostuu Heliumista; http://www.universetoday.com/75719/where-is-helium-found/

Näetkö tups kuitenkin teoriassa mahdollisuuden heliumin käytössä aurinkoenergialentokoneen yhteydessä...siis sikäli mikäli fossiiliset loppuu jossain vaiheessa.

On olemassa erityyppisiä ilmalaivoja; http://www.airships.net/dirigible

Itseasiassa webistä löytyy hybridi ( leko ilmalaiva ) luonnos ; http://news.bbc.co.uk/2/shared/spl/hi/pop_ups/08/sci_nat_enl_1223484176/html/1.stm

-------------------

"All truth passes through three stages. First, it is ridiculed, second it is violently opposed, and third, it is accepted as self-evident."
Arthur Schopenhauer, Philosopher, 1788-1860

 

[Tups]

Ahaa...voi olla näin...tällainen ideatason ajatus kangaspäällysteisetä koneesta komposiittirunkorakenteella on kuitenkin enemmän Graf Zeppelin suuntaan kuin mahdollisesti ajattelemasi LS-6:n ( komposiitti-/kuitupurjekone ) paineistaminen heliumilla !

Kun heliumilla täytetty ilmapallo nousee, sen tilavuus kasvaa ympäröivän ilmanpaineen laskiessa. Tällöin kaasujen (helium ja ympäröivä ilma) tiheyseron synnyttämä noste pysyy vakiona. Jossain vaiheessa pallon materiaalin lujuus tulee vastaan ja se repeää.

Periaatteessa jäykkärakenteinen, heliumavusteinen lentokone voisi toimia siten, että ei-ilmatiiviin rungon (siiven) sisällä olisi pussi, joka ilmanpaineen laskiessa täyttäisi tuon jäykän rakenteen sisällä olevan tilan. En ole alan asiantuntija, mutta jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen, että näin jäykkärunkoiset ilmalaivatkin toimivat. Ne tosin lensivät paljon matalammalla. Huomasin termin "pressure altitude", joka saattaisi viitata siihen korkeuteen, jossa rungon sisällä olevat kaasupussit ovat laajentuneet maksimitilavuuteensa. Niitähän on turha pumpata ylipaineeseen, koska tällöin nostovoima laskisi.

Voit laskea 3000-4000 kuutiometrin heliumpallon synnyttämän nostovoiman tavoitekorkeudessa, kunhan ensin selvität, mikä on heliumin ja ilman tiheysero kyseisessä ilmanpaineessa. Kaavat tähän löytynevät vaikkapa Wikipediasta.

Näetkö tups kuitenkin teoriassa mahdollisuuden heliumin käytössä aurinkoenergialentokoneen yhteydessä...siis sikäli mikäli fossiiliset loppuu jossain vaiheessa.

En usko, että heliumista on juurikaan iloa lentokoneessa, jonka toiminta perustuu dynaamiseen nosteeseen. Mikäli koneen kokoa kasvatetaan, kasvaa myös pinta-ala. Ilmaa kevyempiin härveleihin taas en usko, koska hyötykuorma on vähäinen.

"All truth passes through three stages. First, it is ridiculed, second it is violently opposed, and third, it is accepted as self-evident."
Arthur Schopenhauer, Philosopher, 1788-1860

Fysiikan peruslakeja on kuitenkin vaikea mennä kumoamaan...

 

[Juke]

Kun heliumilla täytetty ilmapallo nousee, sen tilavuus kasvaa ympäröivän ilmanpaineen laskiessa. Tällöin kaasujen (helium ja ympäröivä ilma) tiheyseron synnyttämä noste pysyy vakiona. Jossain vaiheessa pallon materiaalin lujuus tulee vastaan ja se repeää.

Periaatteessa jäykkärakenteinen, heliumavusteinen lentokone voisi toimia siten, että ei-ilmatiiviin rungon (siiven) sisällä olisi pussi, joka ilmanpaineen laskiessa täyttäisi tuon jäykän rakenteen sisällä olevan tilan. En ole alan asiantuntija, mutta jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen, että näin jäykkärunkoiset ilmalaivatkin toimivat. Ne tosin lensivät paljon matalammalla. Huomasin termin "pressure altitude", joka saattaisi viitata siihen korkeuteen, jossa rungon sisällä olevat kaasupussit ovat laajentuneet maksimitilavuuteensa. Niitähän on turha pumpata ylipaineeseen, koska tällöin nostovoima laskisi.

Voit laskea 3000-4000 kuutiometrin heliumpallon synnyttämän nostovoiman tavoitekorkeudessa, kunhan ensin selvität, mikä on heliumin ja ilman tiheysero kyseisessä ilmanpaineessa. Kaavat tähän löytynevät vaikkapa Wikipediasta.



En usko, että heliumista on juurikaan iloa lentokoneessa, jonka toiminta perustuu dynaamiseen nosteeseen. Mikäli koneen kokoa kasvatetaan, kasvaa myös pinta-ala. Ilmaa kevyempiin härveleihin taas en usko, koska hyötykuorma on vähäinen.



Fysiikan peruslakeja on kuitenkin vaikea mennä kumoamaan...

Winsun mukaan mitään ei voi ottaa wikipedista...ainoastaan kaverilta kuultu on totta !

 

[Tups]

Winsun mukaan mitään ei voi ottaa wikipedista...ainoastaan kaverilta kuultu on totta !

Mene sitten kirjastoon ja katso jostain fysiikan kirjasta ne samat kaavat. Itse olen jo vuosia kirjoittanut Wikipediaan, joten tiedän, miten sivusto toimii ja kuinka luotettavaa tieto siellä on.

Hienosti myös sivuutit viestini varsinaisen sisällön ja puutuit pikkuseikkaan.

 

[winsu]

Ja sekin pikkuseikka ymmärretty autuaasti täysin väärin. On oikeastaan aivan sama, mistä ne fysiikan lainalaisuudet tarkistaa. Ne eivät tosin kumoudu sillä, että omasta mielestä asia menee päinvastoin.

Asiaa havainnollistaa todella hyvin dokumentti mission to the edge of space. Kertoo Felix Baumgartnerin ennätyshypystä ja siihen liittyvistä teknisistä ynnä psykologisista haasteista. Jo pelkästään henkilöauton painon nostaminen 30+km korkeuteen vaati todella valtavan kaasulla täytettävän pallon, joka laajeni noustessaan kuten tups edellä mainitsi.

Kiinteärunkoisessa lentokoneessa homma ei toimi, ilmalaivat ja pallot ovat asia erikseen.

 

[winsu]

4000m3 heliumia 30km korkeudessa kannattelisi noin 62kg painoa. 4000kg noste vaatisi 263000m3 tilavuutta heliumia. Vastaisi siis 64m sivultaan olevaa kuutiota. Baumgarterin pallon korkeus oli sekin jotain 120m luokkaa. Sanomattakin selvää, että lentokonetta ei moisella tilavuudella voida rakentaa.

Toisekseen, vaikka helium maailmankaikkeudessa onkin yksi yleisimmistä alkuaineista niin maapallolla se on todella harvinainen. Sitä syntyy vain radioaktiivisen hajoamisen seurauksena maaperässä ja voidaan ottaa talteen luonnonkaasun seasta. Sitä ei voida millään lailla taloudellisesti valmistaa keinotekoisesti ja kaikki vapautunut helium karkaa ennen pitkää ilmakehästä avaruuteen. Monia fossiilisia polttoaineita voidaan korvata esim. kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla, mutta helium on todellinen katoava luonnonvara. Heliumin hinta verrattuna todella marginaaliseen hyötyyn esitetyssä käytössä ei myöskään tee ideasta ekonomisesti järkevää. Kuution hinta ilman alvia on jossain 15 ja 17€ välissä.

 

[Tups]

4000m3 heliumia 30km korkeudessa kannattelisi noin 62kg painoa. 4000kg noste vaatisi 263000m3 tilavuutta heliumia. Vastaisi siis 64m sivultaan olevaa kuutiota. Baumgarterin pallon korkeus oli sekin jotain 120m luokkaa. Sanomattakin selvää, että lentokonetta ei moisella tilavuudella voida rakentaa.

Tämä oli juuri se laskelma, jota en jaksanut alkaa vääntää. Kiitos.

 

[Juke]

Tämä oli juuri se laskelma, jota en jaksanut alkaa vääntää. Kiitos.

Onneksi meillä täällä Maanpuolustus.netissä on maailman viisaimmat ihmiset lukijoina...winsu ja tups !

Eli tämä ei ole siis totta ensinkään; http://home.southernct.edu/~tremblayr1/FurtherThought/How many helium balloons are required to lift a 30 kg child off the ground.pdf

Myöskin laite on "arkkitehtuuriltaan" sellainen, että se nostaa tavaraa lentoon-/ilmaanlähdössä ( joka muuten on lentämisen vaikein vaihe tehon käytön ja tarpeen kannalta ) enemmän kuin ns. konventionaalinen leko ( huom. maaefekti voi jopa aiheuttaa 250% nostovoiman eli 150% lisäyksen ).

Korkealla aurinkoteho kasvaa jolloin heliumin liika nostovoima olisi pelkästään haitallista.

Eli tuli siis todistettua ( aukottomasti ) että olisi varsin nerokasta tehdä kaasusäkeillä varustettu matkustaja leko jolloin aurinkoenergia tarve alhaalla ( jonka aiheuttaa insolaatio ) on heikko tulee kompensoiduksi !

Mitäköhän tämä yhteen hiileen puhaltamisen perinne täällä mpnetissä vielä aikaansaakaan ?

 

[Juke]

Kuution hinta ilman alvia on jossain 15 ja 17€ välissä.

Tämä huikea hinta todellakin laittaa isot lentoyhtiöt polvilleen kun 250 ihmisen ilmaisenergialla kulkeva leko alkaa operoida..tuohan ynnää noin 60 000 euron kuluerän..100 lentoa kohden per asiakas kokonaiset 2 euroa ja 40 centtiä !

Nyt jos pilotti vielä haluaa 500 euroa per keikka palkkaa tulee toinen mojova 2 euron satsi per matkustaja per mannertenvälinen lento. Mahdollisesti vielä 50 centtiä muista kuluista.

Voitko vielä kaivaa hapen ja vedyn kilohinnan niin voin laskea kulut 60 km korkeuteen 5 machia kuljettavan hybridin kulut avaruusalusten osien kuskaamisesta kiertoradalle..saattaa pätkähtää monta sataa euroa lisää per lento.

Myöskin nitrogen lisänä hydrogen tankissa voi antaa lisäpotkua; http://www.praxair.com/gases/buy-compressed-hydrogen-gas-or-liquid-hydrogen

Kilohintaa ei kerrota mutta tuhat kiloa voi olla tyyristä. Mutta kallista se on Marsin matkailu muutenkin ja satelliittien nostaminen kiertoradalle.

 

[crane]

Ihan näin pikkuseikkana, miksi tunget englanninkielisiä nimityksiä suomen kieliseen tekstiin?

 

[SJ]

Ihan näin pikkuseikkana, miksi tunget englanninkielisiä nimityksiä suomen kieliseen tekstiin?

Arvatenkin siksi, että hän ei käytännössä käytä suomalaista ilmausta oikeastaan ikinä ja siksi se tuppaa unohtumaan.

 

[Tups]

Väännetään nyt sitten rautalangasta kun et muuten usko.

Ilman ja heliumin tiheysero merenpinnan tasolla on noin 1.1 kg/m³. Tällöin 30 kilon massan nostamiseen tarvitaan noin 27 m³ heliumia kuten tuossa linkittämässäsi dokumentissakin sanotaan. 30 kilometrin korkeudessa ilman ja heliumin tiheysero on kuitenkin vain 0.013 kg/m³ laskettuna tällä kaavalla. Tällöin 30 kilon massan nostamiseen tarvitaan noin 2300 m³:n kokoinen ilmapallo, mikäli jätetään huomiotta itse pallon paino. Samoilla lukuarvoilla 4000 m³ ilmapallo jaksaisi nostaa noin 50 kiloa eli todennäköisesti hädin tuskin oman painonsa. Lukuarvot poikkeavat hieman winsun käyttämistä, mutta ovat samaa suuruusluokkaa, joten taustalla oleva fysiikka lienee molemmilla sama.

Voit toki nostaa lentoonlähtötilanteessa heliumin avustuksella ylimääräiset neljä tonnia, mutta korkeuden kasvaessa kaasua täytyy joko päästää pois (hukkaan) tai imeä takaisin pulloihin uudelleen käytettäväksi. Ensiksi mainitussa vaihtoehdossa laskeutumisen tulee onnistua ilman neljän tonnin "kevennystä" ja viimeksi mainitussa 700 kilon heliumkuorma, teräksiset kaasupullot ja niiden täyttämiseksi vaadittava kompura syövät koneen hyötykuormasta.

Aiemmin ilmoitit lentokoneen siipipinta-alaksi 1800 m². Mikäli oletetaan, että koneen siipien poikkileikkauksen pinta-ala on vaikkapa 75% äärimittojen rajaamasta neliöstä ja että 90% sisätilavuudesta voidaan täyttää kaasupusseilla, profiilin korkeus on reilut 3 metriä. Kuinkahan on laita tuollaisen siipiprofiilin ilmanvastuksen kanssa? Vaikea kuvitella, että tuollainen "paksu" siipiprofiili tuottaisi erityisen paljon nostovoimaa.

Myöskin nitrogen lisänä hydrogen tankissa voi antaa lisäpotkua; http://www.praxair.com/gases/buy-compressed-hydrogen-gas-or-liquid-hydrogen

Miten?

Eli tuli siis todistettua ( aukottomasti ) että olisi varsin nerokasta tehdä kaasusäkeillä varustettu matkustaja leko jolloin aurinkoenergia tarve alhaalla ( jonka aiheuttaa insolaatio ) on heikko tulee kompensoiduksi !

Sori, et vakuuttanut ainakaan minua.

Mitäköhän tämä yhteen hiileen puhaltamisen perinne täällä mpnetissä vielä aikaansaakaan ?

Oma kokemukseni "yhteen hiileen puhaltamisesta" on parin vuoden takaa. Annoimme eräälle ryhmämme jäsenelle tehtäväksi hakea polttoainetta kamiinaan läheisestä kasasta samalla kun me muut asetuimme taloksi. Kaverin tuomat hiilikokkareet eivät kuitenkaan suostuneet palamaan vaikka kuinka puhkuimme ja puhalsimme. Sinä yönä eräs meistä oppi eron kivihiilen ja ihan tavallisen kiven välillä.

 

[crane]

Sikälimikäli jos tuollasesta kaasutäytteisestä siivestä olis oikeasti jotain hyötyä, sitä varmasti hyödynnettäisiin jo.

 

[Juke]

Sikälimikäli jos tuollasesta kaasutäytteisestä siivestä olis oikeasti jotain hyötyä, sitä varmasti hyödynnettäisiin jo.

Aivan...tällä termillä yleensä hyvät keksinnöt nykyään tupataan lopettamaan.

Laskin että korkealla ( jossa auringon teho neliölle 1360 wattia / m2 ) jos "keskisiivessä" 40% tehokasta panelia saadaan maksimi tehoksi ( 961 hv ) 707 kW eli kun Solar Impulsessa oli 40 kW ja 200 m2 siipeä ja painaa 1800 kg niin suhde ( tehopaino ) on SI 1:ssä 0,022 kW/kg vs 0,0221 kW/kg...mutta payloadia on 14 000 kg + 4000 kg ( heliumin aiheuttama noste ). Solar Impulsessa ei ole lainkaan payloadia.

--------------

tups...nitro palaa 2 x kirpeämmin kuin happi

 

[winsu]

Se 40 000N noste vaatisi edelleen lähes 300 000 m3 tilavuuden. Siinä mielessä on hölmöä verrata solar impulseen tai mihinkään muuhunkaan konventionaaliseen lentokoneeseen moista.

Tuo vastaa noin 300 boeing 747 koneen tai 200 antonov 225:n kokonaistilavuutta. Koko rakenteesta tulisi niin painava, ettei tuo vehje A) nousisi ikinä ilmaan ja B) sen poikkipinta- ala olisi niin järjettömän massiivinen, ettei tuota vekotinta liikuta mikään moottori ajateltuja nopeuksia.

Merenpinnan tasolla sama noste vastaisi silti neljän 747 koneen kokonaistilavuutta pelkälle heliumille. Jokainen normaalilla päättelykyvyllä varustettu ihminen ymmärtää, että pelkistä mittasuhteista johtuen tuollaisen koneen paino, koko ja ilmanvastukset ovat mahdottomat annetuilla luvuilla ja jäykällä rungolla konventionaaliselle lentokoneelle.