Topikki Juken ihmehärveleille
- Viestiketjun aloittaja crane
- Aloitus PVM
- Status
Se ei ole niin yksinkertaista laskea tuota, mutta varmaan on, että sukkula voi jatkaa Marsiin landerin kanssa...eli onko kohteena Kuu vai Mars vai jopa Jupiter vaikuttaa siihen kuinka korkealle ja kovaa laite tulee lingota..eli jopa 4 Rocketdyne F-1stä voidaan laittaa 1-2 km pitkään linkoon jotta saadaan parametrit kohdilleen. Mikäli MS:n on myös GEO radalle mahdollista telakoitua..se voi tankata siellä ja mahdollisesti viedä koko systeemin vieläkin kauemmas.
Sä voit nyt itse ottaa tästä kopin ja alkaa laskeskelemaan sopivia korkeuksia ja optimaalista polttoaineen kulutusta eri missioita varten...eikös ?
Boeingin 1989 laatima TSTO perustunee tähän aika läheisesti;
http://www.buran.ru/htm/molniya3.htm
Tosin täällä sanotaan Mig-105-11 olleen kopio jenkkien DYNASOAR projektista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan-Gurevich_MiG-105
Dynasoar;
http://www.buran.ru/htm/molniya3.htm
Tosin täällä sanotaan Mig-105-11 olleen kopio jenkkien DYNASOAR projektista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan-Gurevich_MiG-105
Dynasoar;
Viimeksi muokattu:
FinnNSF
Ylipäällikkö
Ei, en ota. Koska pidät varmana että sukkula voi jatkaa Marsiin niin silloin sulla pitäisi olla heittää kuin apteekin hyllyltä JOKU varma sukkulan loppunopeus ja lentokorkeus moottorin sammumisen hetkellä joka takaa Mars-lennon, eikös. Kerro nyt siis jotkin numerot jotka takaavat varman Mars-matkan sukkulallesi. Voi myös tunnustaa ettet tiedä jos asia on niin.
Tiedän, että Marsiin on n. 10 kertaa pidempi matka kuin Kuuhun ja siksi tarvin suuremman lähtönopeuden ja kevyemmän payloadin ( laskeutujan Marsiin ), jotta se voi "pikkurahalla" onnistua. Apollo maksoi jo 1969 noin 350 000 000 000 usd. Olen myös esittänyt ajatuksen että voisi olla edullisempaa lentää samantien Jupiteriin koska sen massa on suurempi ja sukkulan ei tarvi silloin käyttää niin paljon energiaa hidastamiseen ja laskeutuja voisi tutkia Europaa. Jupiteriin on taas n. 2 x pidempi matka kuin Marsiin, mutta polttoaineen kulutus voi olla pienempi...tosin matka kestoltaan 2 x pidempi.
Mun tarkoituskaan ei ole rakentaa tätä Mars matkaajaa joten tarkkojen laskelmien tekeminen olisi ajanhaaskausta, mutta jos sulla on innostusta niin annan mennä..en estele. Ennemmin kiinnostaa voisiko tällä laittaa SPACE X:n kulut alle ½een. Vai meneeko kymmenesosaan ?
https://www.teachengineering.org/vi...cub_/lessons/cub_solar/cub_solar_lesson06.xml
Jupiteriin voi olla himpun pidempi matka kuin 2 x Marsiin...riippuu missä kukin planeetta kulloinkin on.
Mun tarkoituskaan ei ole rakentaa tätä Mars matkaajaa joten tarkkojen laskelmien tekeminen olisi ajanhaaskausta, mutta jos sulla on innostusta niin annan mennä..en estele. Ennemmin kiinnostaa voisiko tällä laittaa SPACE X:n kulut alle ½een. Vai meneeko kymmenesosaan ?
https://www.teachengineering.org/vi...cub_/lessons/cub_solar/cub_solar_lesson06.xml
Jupiteriin voi olla himpun pidempi matka kuin 2 x Marsiin...riippuu missä kukin planeetta kulloinkin on.
Viimeksi muokattu:
Voin tunnustaa sen, että tiedän yhtä tarkasti asian kuin Wright veljekset tiesivät omansa ennen ensimmäistä kiskolaukaistua lentokonetta Kittyhawkissa 1903.
FinnNSF
Ylipäällikkö
Ei, Marsiin ei ole millään metriikalla n. 10 kertaa pidempi matka kuin Kuuhun.
Anteeksi siinä taisi tosiaan tulla pieni arviointivirhe kuuhunhan on vain 400 000 km eikö niin..ollaan lähempänä 1000 kertaista matkaa eikö niin ?
Enivei jos tällä mu laitteella ampaisee kuuta kohti se ohitetaan n. 4 tuntia lähdöstä ja 3000 tunnin paikkeilla ollaan Marsin hujakoilla.
Kuukaudessa on 720 tuntia, joten matka lasketaan kuukausissa.
FinnNSF
Ylipäällikkö
No ei todellakaan ohiteta ellei sukkulasi lähtönopeus kohti kuuhun vievää rataa ole jotain ihan muuta kuin 30000km/t. Sen pitäisi olla suurempi kuin mikään tähän asti saavutettu nopeus. Apollo-lennoilla matka kuuhun (TLI-poltosta jarrutuspolttoon Kuun kiertoradalle pääsemiseksi) kesti kolme päivää. TLI-polton loppunopeus on huomattavasti suurempi kuin 30000km/t.
Ehdottaisin muuten jossain vaiheessa m/s tai km/s yksiköiden käyttöönottoa. Km/t on lähinnä vain häiritsevä koska jos alkaa jotain oikeasti laskeskella niin ensimmäiseksi pitää aina muuntaa perus SI yksikköön.
Suuntaa antava esimerkki: 200km korkeudella pakonopeus maapallolta on aika tasan 11km/s. Tämä on tällä korkeudella vähimmäisvaatimus maapallon painovoimakentästä irtautumiselle. Käytännössä on saavutettava vielä suurempi nopeus jotta matka kohti minne sitten ollaankin menossa tapahtuisi jossain käytännöllisessä ajassa.
Ilmoitat sukkulasi irtaantuvan emäaluksesta nopeudessa M15, noin 5100m/s. Jos laskemme mitä sukkulaltasi vaaditaan minimiloppunopeuden saavuttamiseksi yhtä SSME:tä polttaen saamme sen rakettikaavan massasuhteeksi n. 3,8 ja tyhjäpainoksi 25000kg aloitusmassaoletuksella noin 6600kg. Vähennetään tästä SSME:n oma kuivapaino noin 3200kg jolloin jäljelle jää 3400kg mihin pitäisi sisältyä KAIKKI loppu mukaanlukien hyötykuorma.
edit: meinasi unohtua. SSME:n työntövoima tyhjiössä on luokkaa 232000kgf. Alin hyväksyttävä kaasuvivun asento on 65% eli 151800kgf. Sukkulasi kiihtyvyys polton loppuvaiheessa olisi 23 geetä. Matkustamosta kuuluisi aikamoinen valitus.
Loppupäätelmä on että ihmisillä olisi suuremmat mahdollisuudet matkata Marsiin Joulupukin reessä kuin sukkulallasi.
Viimeksi muokattu:
Koviahan nämä mun nopeudet ovat kauttaaltaan olleet...aurinkolekoni avulla GEO asemalla koottu matkaajan nopeus Saturnukseen taisi olla 65 km/s.
Siksi usein käytänkin valonnopeuteen sidottuja mittoja kuten 0.01 C tms.
http://en.wikipedia.org/wiki/Speed_of_light
Olen huomannut että NASAn matkamuistomyyjille km/t kertoo enemmän.
Viimeksi muokattu:
FinnNSF, osaatko avata hieman avaruuslentojen ja niihin tarvittavan kaluston suunnittelua? Oma näkemykseni on, että "lentoprofiilin" määrittäminen "kohti tähtiä, planeetat kiertäen" lienee nykytietämyksen valossa jo melko eksaktia tiedettä, eli voidaan tarkasti laskea, mikä aluksen nopeuden tulee olla missäkin pisteessä halutun päämäärän (kiertorata, nopeus, määränpää) saavuttamiseksi. Näiden laskelmien perusteella voidaan sitten alkaa suunnitella varsinaista alusta ja tarkistaa lentosuunnitelmaa konseptin iteraatiokierrosten myötä siten, että aluskonsepti ja tehtävä konvergoituvat suunnittelun kohti toteutuskelpoista kokonaisratkaisua. Eli kuvaisin "uuden tämän päivän avaruusaluksen" suunnitteluprosessia "tehtävälähtöiseksi". Toisaalta, jos käytetään jotain olemassa olevaa konseptia, lähdetään liikkeelle aluksen ominaisuuksista ja pyritään löytämään "lentoprofiili", joka pystytään toteuttamaan käytettävissä olevalla kalustolla. Modifikaatiot olemassa olevaan alukseen kun olisivat joko mahdottomia tai vähintään tuhottoman kalliita toteuttaa. Olenko oikeilla jäljillä?
Tässä threadissa tuntuu siltä, että Juke ei ole "laskenut läpi" yhtään realistista tehtävää edes karkealla tasolla. Näin maalaisjärjellä ajateltuna lähtökohdaksi pitäisi olettaa "urhea astronautti lentävässä kapselissaan laskeutumassa pehmeästi mereen laskuvarjojen varassa" ja lähteä siitä tarkastelemaan lentoa "takaperin" aina siihen pisteeseen asti, jossa "sankarimme on juuri lähdössä matkalle tähtien tarhoihin rakettinsa kärjessä". Tähän väliin sitten mahtuu vähintäänkaikenlaisia kiihdytys-, jarrutus- ja synnytyspolttoja sekä ainakin tällä hetkellä käytettävällä kalustolla myös avaruuden roskaamista kaikenlaisilla ykkös- ja kakkosvaiheilla, jotka dumpataan aluksen massan pienentämiseksi.
Nimenomaan "km/h" kertoo asioista enemmän maallikoille. Yksikään asiansa osaava ei käytä muita kuin SI-järjestelmän mukaisia yksiköitä ja niiden kerrannaisia.
Tässä threadissa tuntuu siltä, että Juke ei ole "laskenut läpi" yhtään realistista tehtävää edes karkealla tasolla. Näin maalaisjärjellä ajateltuna lähtökohdaksi pitäisi olettaa "urhea astronautti lentävässä kapselissaan laskeutumassa pehmeästi mereen laskuvarjojen varassa" ja lähteä siitä tarkastelemaan lentoa "takaperin" aina siihen pisteeseen asti, jossa "sankarimme on juuri lähdössä matkalle tähtien tarhoihin rakettinsa kärjessä". Tähän väliin sitten mahtuu vähintäänkaikenlaisia kiihdytys-, jarrutus- ja synnytyspolttoja sekä ainakin tällä hetkellä käytettävällä kalustolla myös avaruuden roskaamista kaikenlaisilla ykkös- ja kakkosvaiheilla, jotka dumpataan aluksen massan pienentämiseksi.
Nimenomaan "km/h" kertoo asioista enemmän maallikoille. Yksikään asiansa osaava ei käytä muita kuin SI-järjestelmän mukaisia yksiköitä ja niiden kerrannaisia.
FinnNSF
Ylipäällikkö
Tuo 65km/s on vain pieraistu "jostain" vailla mitään laskelmia millaisella tekniikalla ja massoilla se käytännössä saavutettaisiin.
Voihan sitä käyttää valonnopeuttakin kemiallisten moottoreiden nopeuksia käsitellessä jos tykkää aina kirjoitella paljon nollia pilkun jälkeen. Käytännöllistä se EI ole. Esimerkiksi 65km/s on 0.000217c . Prosentin tavoittelu valonnopeudesta on nykytekniikalla utopiaa.
Mother Ship polttaa kahdessa SSMEssä samaa kuin sukkula/orbiter yhdessä SSMEssä...MSn SSMEt polttaa tosin noin 400 m3 + 60 m3 ...hydrogen/oxidizer periaatteella.
Kantoaluksen tankit näkyy piirustuksissa hyvin.
Voitko todistaa että se on "pieraistu"....tätä käytiin kiivaasti läpi Cosmoquest sitella 2013.
Viimeksi muokattu:
Tämä juontaa juurensa Helioksen nopeudesta perihelionissa. Mikä taas ei mennyt perille, on se ettei helioksien nopeus polton jälkeen ollut kuin karvan päälle pakonopeus maasta. Suuri nopeus erittäin elliptisen radan yhdessä kohdassa antaa silti helioksille puolen vuoden kiertoajan auringon ympäri.
Keskustelu aiheesta löytyy jostain tämän ketjun menneisyydestä.
FinnNSF
Ylipäällikkö
Koska kysyjä kysyi aika peruskysymyksen miksi silloin ei voi vastata selkeämpää suomenkieltä käyttäen?
Ja miksi tankkien koot ovat piirustuksessasi päin persettä? 1:5 tilavuussuhde ei vastaa nestehappi/nestevedyn 6:1 massasuhdetta. Oikea tilavuussuhde olisi 1:2,7
@winsu SSME polttaa siis nestemäisen hapen avulla nestemäistä vetyä 6:1 sekoitussuhteella (jokaista vetykiloa kohti syötetään kuusi kiloa happea). Sinulla oli hyviä kysymyksiä ja huomioita aiemmin, koetan vastata jossain vaiheessa paremmin. Lyhyesti sanottuna olet ihan oikeilla jäljillä, kuten myös olette olleet koko tässä ketjussa aiemmin (luin sen kertaalleen läpi, monet hyvät naurut irtosi).
FinnNSF
Ylipäällikkö
En voi kiistattomasti koska loogisesti ajatellen se ei edes ole tehtäväni. Noin yleisesti sanottuna kaikki avaruuteen liittyvät kotkotuksesi tässä ketjussa ovat tekniseltä substanssiltaan flatuksen tasoa.
Mieluusti seisoisin korjattuna jos voit laittaa niitä laskelmia millaisella tekniikalla ja massoilla se käytännössä saavutettaisiin.
Ei ole toistaiseksi pahemmin matematiikkaa näkynyt.
Aivan laudatur pitkän matikan yo:na en oikeastaan edes tarvi niitä esittää koska ajattelen avaruusmatkailua kolmiulotteisena tapahtumana ja lentokonetta/alusta "puupalikkana" jota veistän oikeaan kokoonsa.
Mulla on sellainen käsitys että hydrogen oxidizer nimenomaan toimii 1:6 suhteella.
Mulla on sellainen käsitys että hydrogen oxidizer nimenomaan toimii 1:6 suhteella.
Kyllä se juontaa juurensa juurikin planetaaristen kiertoratojen nopeuksien summasta ja Tsiolkovskin rakettiyhtälöistä sovellettuna monivaiheiseen interplanetaariseen avaruusalukseen.
- Status