Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
winsu kirjoitti:
Puolessa linkeissä puhuttiin tavalla tai toisella myös RC- vehkeistä. Nää homemade hemmot käyttää paremman puutteessa styroksia laminointiin tai hartsaamiseen muottina.

Missäs ominaisuudessa hornetissa on sitä sinistä styroksia käytetty?

Mitä horiset ? Hornet on umpirautaa..muutenhan se liikkuis 2 machia !

J-39 on 25% hiilari komposiittia; http://www.avrosys.nu/aircraft/jakt/124jas39/124JAS39.htm
 
winsu kirjoitti:
Juke kirjoitti:
ARESissa ja BD-10ssä oli sama moottori.

BD-10 onkin erinomainen esimerkki kotikutoisista lentokoneista! :a-grin:

Jokikinen lento päätyi koneen hajoamiseen ilmassa ja kuolemiin, sitten mentiin konkkaan.

Noissa lentoon asti päätyneissä koneissa ei ollut Pratt&whitneyn koneita. Siinä viimeisessä konkan jälkeen museoidussa kerrotaan olevan, mutta lensikös se edes koskaan?

Se tossa BD-10ssä oli vielä erikoista että se oli 2 paikkainen ja vain alle 7 metriä pitkä.

23243d1364387205-engine-size-developement-jet-aeroplanes-100jets80.jpg
 
baikal kirjoitti:
winsu kirjoitti:
99a6015b6a230860c9b1517b238e5de9.png


Mikä siinä on oikeasti epäselvää? Olet laskenut sen aivan oikeilla suureilla. Yhtälössä ei ole massaa, vaan väliaineen tiheys. Mitä tiheämmän aineen läpi kappale liikkuu, sitä suurempi on kappaleen liikettä vastustava voima (Fd).

No nyt alan minäkin päästä jyvälle. :a-cool:


:lanssi:

Katsoppa BAIKAL tämä;

http://soliton.ae.gatech.edu/labs/windtunl/classes/hispd/hispd04/Transonic_Drag_Rise.html

Tämän takia suurin osa koneista ( kuten vaikka Hawk ) ei pääse ylisooniselle alueelle..ei edes syöksyssä.

Tässä ensimmäinen länsieurooppalainen kone joka pääsi 44 kN; http://www.aviastar.org/air/france/dassault_super_mystere.php

Tosin noin 1965 paikkeilla länsieurooppalaisen suunnittelema kone iski lukemiksi mach 2.1 ja vain 48 kN:llä !

http://en.wikipedia.org/wiki/Helwan_HA-300 ...tästä Gekon tehot ovat 54 % ja massa 65 %...toki Willy ei tiennyt area rulesta jne.

Ensimmäinen suomalainen mach 1 kerhossa oli Lauri Pekuri 1956; http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/180/lauri-pekuri

Myöhemmin MACH 2.2 meni kevyesti 60 kN teholla; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Mirage_V ....tosin tämä kone on juuri puolet isompi kuin Gekko !

Taitaa olla tosin massavampi ( siipiala tuplat ).
 
Juke kirjoitti:
baikal kirjoitti:
winsu kirjoitti:
99a6015b6a230860c9b1517b238e5de9.png


Mikä siinä on oikeasti epäselvää? Olet laskenut sen aivan oikeilla suureilla. Yhtälössä ei ole massaa, vaan väliaineen tiheys. Mitä tiheämmän aineen läpi kappale liikkuu, sitä suurempi on kappaleen liikettä vastustava voima (Fd).

No nyt alan minäkin päästä jyvälle. :a-cool:


:lanssi:

Katsoppa BAIKAL tämä;

http://soliton.ae.gatech.edu/labs/windtunl/classes/hispd/hispd04/Transonic_Drag_Rise.html

Tämän takia nämä suurin osa koneista ei pääse ylisooniselle alueelle..ei edes syöksyssä.

Erittäin mielenkiintoista keskustelua, seuraan mielelläni, mutta ymmärtäen rajoitukseni. :a-grin:
 
No kerron sitten selkeästi.

Esim Gekkon siipiprofiili on 5.3 m leveä ( ja alle 5 m pitkä...siis kärkiväli )..ja silloin saavutetaan prosentuaalisesti ohut supersooninen profiili siipeen joka on silti riittävän paksu asekuiluille !

http://en.wikipedia.org/wiki/Airfoil

Tässä alinna supersooninen foili. Se on luonnostaa hyvin stealth..heijasteet lähtee ylös ja alas.

459px-Aerofoils_for_different_aeroplanes.svg.png


Kun tuo profiili siis on 5.3 m pitkä se tarkoittaa 6% paksuudella n. 32 cm paksua foilia..jos halutaan voidaan paksuus kasvattaa 8%iin, jolloin saadaan 42 cm paksu foili paksuimmasta kohdasta...siiven liittyessä runkoon voidaan aerodynaamisista syistä hieman pulskistaa profiilia, jolloin interefencea voi olla vähemmän. Intereference drag on hyvin pieni Gekkossa...tavallaan runkoon pultatut peräsimet puuttuu kokonaan ja runkokin on siivessä kiinni vain osalla matkaa.
Gekkon siivestä saadaan hyvin kevyt koska sen yhden siiven jänne on vain 2 metrin luokkaa ja sen on silti 32-42 cm paksu.
 
Tässä vaiheessa voidaan syventää historiallista katsausta rakettikoneisiin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_X-1

26.7 kN teholla 8% paksulla siipiprofiililla lennettiin 1947 ekan kerran vaakalennossa yliäänipuolelle.

Kone painoi 3175 kiloa ( 5000 + Mtow ), mutta siinä ei ollut lainkaan hidastavia ilmanottoaukkoja jne koska oli rakettikone.

Näissä oli myös pieni siipi...E-tyypillä päästiin 27+ km asti ja mach 2.2+.

Koneen FRONTAL AREA ison polttoaine kuorman ja alkeellisen rakettimoottorin takia oli 3.2 m2..eli tuplasti FOLLAND GNATin vastaava jolla päästiin hikisesti siis 20.9 kN teholla ja nuolimuotoisilla siivillä 1120 km/t !

Eli olisin valmis väittämään että samoilla tehoilla kuin Bell X-1 koneessa oli ( 26.7 kN ) olisi Gnatti liikkunut supersoonisesti myös vaakalennossa. Siitä puuttui juuri ratkaiseva 22% tehoa jolla olisi puhkaistu äänivalli.
 

Liitteet

  • 800px-Bell_X-1E_line_drawing.webp
    800px-Bell_X-1E_line_drawing.webp
    18.6 KB · Luettu: 2
F-86 SABRE ei aivan päässyt Gnatin nopeuksiin vaikka tehoa olikin enemmän..sekin on erikoista...mutta se olikin varustettu tuplasti isommalla siivellä; http://en.wikipedia.org/wiki/North_American_F-86_Sabre

Painoi myös tuplasti sen minkä Folland Gnat !

Myöskään MIG-15 vaikkakin oli hieman nopeampi ei pessyt Gnattia nopeudessa vaikka tehoa oli enemmän.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan-Gurevich_MiG-15

Kurt Tankin luomus pesi molemmat..muttei Gnattia; http://en.wikipedia.org/wiki/FMA_IAe_33_Pulqui_II

Tämä pesi kaikki edelliset myös..muttei Gnattia; http://en.wikipedia.org/wiki/Hawker_P.1052
 
Juke kirjoitti:
Mitä horiset ? Hornet on umpirautaa..muutenhan se liikkuis 2 machia !

J-39 on 25% hiilari komposiittia; http://www.avrosys.nu/aircraft/jakt/124jas39/124JAS39.htm

Eli niissä ei sitten olekaan sitä styroksia?

Toi väite kaikkien komposiittien liittyvän styroksiin on kyllä täyttä hugaa. Tai no käytetäänhän työmaillakin styroksia joskus betonivalujen yhteydessä, mutta ei sillä ole mitään tekemistä sinsänsä rakenteen kanssa. Betonikin kun on komposiitti. Hiilikuidulla ja lasikuidulla ei ole mitään tekemistä polystyreenin kanssa.

Tän asian voi miettiä vaikka niin, että katsoo mach 2 nopeuksissa lentävien koneiden materiaalin lämpörasituksia. Ja sitten katsoo ton Juken ihmeaineen sulamislämpöjä.
 
No se airbusin komposiitti on kerroksittain laminoitua alumiinia ja lasikuitua ja sitten hiilikuitua.. Boeing käytti 787:ssa hiilikuitua ja titaanin ja alumiinin seoksia.

http://www.compositesworld.com/articles/boeing-sets-pace-for-composite-usage-in-large-civil-aircraft

http://www.aerospace-technology.com/projects/a380/

Toi hiilikuiturakenne on yleensä polypropyleenikennoilla toisiinsa kiinnitettyjä levyjä.
 
winsu kirjoitti:
No se airbusin komposiitti on kerroksittain laminoitua alumiinia ja lasikuitua ja sitten hiilikuitua.. Boeing käytti 787:ssa hiilikuitua ja titaanin ja alumiinin seoksia.

http://www.compositesworld.com/articles/boeing-sets-pace-for-composite-usage-in-large-civil-aircraft

http://www.aerospace-technology.com/projects/a380/

Toi hiilikuiturakenne on yleensä polypropyleenikennoilla toisiinsa kiinnitettyjä levyjä.

Sittenhän kone jossa on styroksia on huomattavasti kevyempi.

Styroksin todellinen ongelma on se, että se alkaa sulaa + 70 C asteessa.

Suunnitelman koko teho perustuu tämän supersoonisen ilmiön ymmärrykseen ja soveltamiseen.

http://adg.stanford.edu/aa241/drag/volumedrag.html
 
Suorasiipisessä F-104 Starfighterissa oli vain 3.4 % paksu siipi. Max. operointikorkeus 15 km. Siiven pinta-ala 18,2 m2.

http://www.globalsecurity.org/military/systems/aircraft/f-104.htm

http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_F-104_Starfighter

Mirage II / III deltasiiven ( ala 34,85 m2 ) keskipaksuus oli 4.5 - 5% maximi operointikorkeus 17 km; http://www.airvectors.net/avmir3_1.html

Mig-21ssä 5 - 4,2 % siiven paksuus; http://toad-design.com/migalley/index.php/jet-aircraft/mig21/

DK:ssa oli todella paksu siipi mutta prosenteista ei tietoa; http://www.aircraftinformation.info/art_draken.htm

Sisäsiiven paksuus on havaittu; http://www.aircraftinformation.info/art_draken.htm
 
Kokoonpuristumisen takia olen ohentanut siipeä niin että asekuilujen koko on pienentynyt ja kone kykenee niissä kantamaan enää 4 asetta. Jotain hyvääkin..nyt mahtuu lisäsäiliöt mukaan ja 4 AIM-120 AMRAAMia. Otsapinta myös pieneni pari piirua. Nyt on 1/4.6 osa F-22:sta ( F-35ssa sama otsapinta kuin F-22ssa ).

Ilman kokoonpuristumista otsapintalaskelmalla huippunopeus merenpinnan tasalla MACH 1.0 ( 1200 km/t ) !
 

Liitteet

  • Gekko_STEALTH_FIGHTER_mod3.webp
    Gekko_STEALTH_FIGHTER_mod3.webp
    28.3 KB · Luettu: 9
F-20 / F-5 III koneessa käytettävä EMERSON tutka lisätty ( mitat hieman muuttuneet ) !

Gekko_STEALTH_FIGHTER_mod4.jpg


F-5 III

800px-Chile_Air_Force_Northrop_F-5E_Tigre_III_Lofting-1.jpg
 

Liitteet

  • Gekko_STEALTH_FIGHTER_mod4.webp
    Gekko_STEALTH_FIGHTER_mod4.webp
    22.1 KB · Luettu: 6
  • Gekko_STEALTH_mod6.webp
    Gekko_STEALTH_mod6.webp
    15.9 KB · Luettu: 8
Koko Gekko kasvoi pituutta 500 mm.

Otsapinta nyt 14 % pienempi kuin Folland Gnatissa.
 

Liitteet

  • Gekko-lizard.webp
    Gekko-lizard.webp
    38.7 KB · Luettu: 13
Ostin ilmailukirjan jossa paljon uusia konetyyppjeä joista päivitin listaa. Wikissä on muuten esim Folland Gnatin Mach luku väärin..po. M 0.98.

Cri-Cri jet 0.46 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Colomban_Cri-cri

Acrostar BD-5J 1.1 kN; http://www.mi6-hq.com/sections/q-branch/...nijet.php3

Gloster E.28/39 3.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Gloster_E.28/39

He-178 4.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_178

Temco TT Pinto 4.6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Temco_TT_Pinto

SAAB 210 4.7 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Saab_210

Eclipse 400 4.9 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Eclipse_400

He-162 7.85 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_162 ( heittoistuin )

Fouga Magister 7.84 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Fouga_CM.170_Magister

Eclipse500 8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Eclipse_500

Handley Page HP.115 8.5 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Handley_Page_HP.115

Diamond D-Jet 8.5 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Diamond_D-Jet

Yak-15 8.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Yakovlev_Yak-15

T-37 9.1 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Cessna_T-37_Tweet

PZL TS-11 Iskra 9.81 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/PZL_TS-11_Iskra

Soko G-2 Galeb 11.1 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Soko_G-2_Galeb

Aermacchi MB-326 11.1 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Aermacchi_MB-326 ( heittoistuin 2 kpl )

He-280 11.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_280

Citation Mustang 13 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Cessna_Citation_Mustang

XF-85 Goblin 13.3 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_XF-85_Goblin

ARES 13.6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Scaled_Composites_ARES ( heittoistuin )

DH.100 Vampire 14.9 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/De_Havilland_Vampire

SAAB 105 15 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Saab_105

Avro 707 16 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Avro_707

DH.108 Swallow 16.6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/De_Havilland_DH_108

Aero L-29 Delfin 17.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Aero_L-29_Delf%C3%ADn

Me-262; 17,6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Messerschmitt_Me_262

Arado 234 B-2 17.6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Arado_Ar_234

P-59 17.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_P-59_Airacomet

FJ-1 Fury 17.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/North_American_FJ-1_Fury

Cessna Citation I 19.5 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Cessna_Citation_I

Folland Gnat 20.9 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Folland_Gnat

Helwan HA-300 21.6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Helwan_HA-300 ( MACH 2.1 with 48 kN using AB designed by Willy Messerschmitt )

Supermarine Attacker 22 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Supermarine_Attacker

BAE_Jet_Provost 22.2 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/BAC_Jet_Provost

Fiat G.91 22.2 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Fiat_G.91

Boulton _Paul_P.111 22.7 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Boulton_Paul_P.111

Hawker Sea Hawk 23.1 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Hawker_Sea_Hawk

Canadair CT-114 Tutor 23.6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Canadair_CT-114_Tutor

P-80 24 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_P-...oting_Star

LearJet24 26.2 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Learjet_24

Alpha Jet 26.4; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault/Dornier_Alpha_Jet

F9F Panther 26.5 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/F9F_Panther

Gloster Meteor 31,2 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Gloster_Meteor

Mig-15 26,5 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan-Gurevich_MiG-15

F-86 26,3 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/North_American_F-86_Sabre

SAAB-27 Tunnan 27.5 kN; http://fi.wikipedia.org/wiki/Saab_29_Tunnan

BAE HAWK 29 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/BAE_Systems_Hawk

F2H Banshee 29 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_F2H_Banshee

Dassault Mystere 29.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Myst%C3%A8re

LearJet45 31 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Learjet_45

White Knight 32 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Scaled_Comp...ite_Knight

F-84 32.2 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Republic_F-...nderstreak

Mig-17 33.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan-Gurevich_MiG-17

T-38 Talon 34 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_T-38_Talon

XB-43 Jetmaster 36 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/XB-43_Jetmaster

A4D Skyhawk 36 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Douglas_A-4_Skyhawk

F-9 Cougar 38 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Grumman_F-9_Cougar

A4F Skyhawk 41 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Douglas_A-4_Skyhawk

LearJet_60 41 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Learjet_60

Dassault Super Mystere 44.1 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Su...st%C3%A8re

F-5 44.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_F-5

IAR-93 44.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/IAR-93

Fairey Delta 44.9 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Fairey_Delta

Hawker Hunter 45.1 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Hawker_Hunter

Grumman F-11 Tiger 46.7 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Grumman_F-11_Tiger

PZL-230 Scorpion 45.6 kN; http://www.globalsecurity.org/military/w...zl-230.htm

Super Enterdard 49.5 kN; http://www.globalaircraft.org/planes/super_etendard.pl

YAK-130 50 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Yakovlev_Yak-130

Il-28 53 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Ilyushin_Il-28

F7U Cutlass 54 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Vought_F7U_Cutlass

Bombardier_300 60.7 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Bombardier_Challenger_300

Bristol 188 62 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Bristol_188

Mirage F1 70.1 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Mirage_F1

F-100 71 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/North_Ameri...uper_Sabre

F-7 64.5 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/LTV_A-7_Corsair_II

Sepecat Jaguar 65 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/SEPECAT_Jaguar

SAAB-32 Lansen 65.3 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Saab_32_Lansen

Südaviation Vautour 68.6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Sud_Aviation_Vautour

F4D Skyray 71 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Douglas_F4D_Skyray

Mitsubishi F-1 71.2 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mitsubishi_F-1

F-8 Crusader 80.1 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Vought_F-8_Crusader

XB-51 69 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Martin_XB-51

Mig-21 69,6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan-Gurevich_MiG-21

F-104 69 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_F-104_Starfighter

YAK-38 64 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Yakovlev_Yak-38

Nanchang Q-5 73.5 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Nanchang_Q-5

Kfir 79.6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/IAI_Kfir

J-35 78.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Saab_35_Draken

DC-9 109 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_DC-9

J-37 Viggen 121 kN; http://fi.wikipedia.org/wiki/Saab_37_Viggen

Super Caravelle 124.6 kN; http://fi.wikipedia.org/wiki/Caravelle

A8-Harrier II 105 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/AV-8B_Harrier_II

Mirage III 44 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Mirage_III

Mirage 2000 95 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Mirage_2000

TA-50 Golden Eagle 78.7 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/KAI_T-50_Golden_Eagle

Jas J-39 Gripen 80 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Saab_JAS_39_Gripen

A-10 80.6 kN; http://fi.wikipedia.org/wiki/A-10_Thunderbolt_II

F-CK-1 84 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/AIDC_F-CK-1_Ching-kuo

JF-17 84.5 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/JF-17_Thunder

HAL Tejas 85 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/HAL_Tejas

IAI Lavi 91.5 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/IAI_Lavi

Martin RB-57D Canberra 95 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Martin_RB-57D_Canberra

Avro Vulcan 98 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Avro_Vulcan

MIG-27 112.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/MiG-27

White Knight Two 122.76 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Scaled_Comp...Knight_Two

BAE 146 ( AVRO RJ ) 124 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/British_Aerospace_146

Mitsubishi F-2 125 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mitsubishi_F-2

MIG-23 127 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan-Gurevich_MiG-23

F-16 127 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/General_Dyn...ing_Falcon

J-10 130 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Chengdu_J-10

Mirage IV 141 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Mirage_IV

English Electric Lightning 142,3 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/English_Electric_Lightning

Dassault Rafale 151.2 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Rafale

Gulfstream_650 150.4 kN; http://www.gulfstream.com/products/g650/...ations.htm

A-5 Vigilante 152 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/North_Ameri..._Vigilante

Panavia Tornado 153.6 kN; http://fi.wikipedia.org/wiki/Panavia_Tornado

Sukhoi_Superjet_100 156 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Sukhoi_Superjet_100

F117 Night Hawk 157.4 kN; http://fi.wikipedia.org/wiki/F-117A_Nighthawk

F-18 158 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_D...-18_Hornet

F-4 Phantom II 158.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_D...Phantom_II

F111 159.2 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/General_Dyn...1_Aardvark

Mig-29 162.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan_MiG-29

MD-82 164 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_MD-80

Eurofighter Typhoon 178 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Eurofighter_Typhoon

Tupolev Tu-16 186.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Tupolev_Tu-16

Mirage 4000 190 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_Mirage_4000

JSF F-35 191 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Ma...ghtning_II

Boeing B-47 Strato Jet 192 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_B-47_Stratojet

Airbus 318-100 192 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Airbus_A320_family

F/F-18 Super Hornet 195.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_F/A-...per_Hornet

Myasishchev M-55 196 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Myasishchev_M-55

SU-24 219.6; http://en.wikipedia.org/wiki/Sukhoi_Su-24

Mig-25 200 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan-Gurevich_MiG-2

F-15 220 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_D...F-15_Eagle

F-111 224 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/General_Dyn...1_Aardvark

YAK-141 235,4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Yakovlev_Yak-141

SU-30 245.2 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Sukhoi_Su-34

SU-27 245,6 kN; http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhoi_Su-27

F-14 247.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Grumman_F-14_Tomcat

SU-33 251 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Sukhoi_Su-33

J-11 262 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Shenyang_J-11#J-11

SU-34 262 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Sukhoi_Su-34

Shenyang J-15 270 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Shenyang_J-15

TSR-2 273.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/BAC_TSR-2

B-58 Hustler 277.6 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Convair_B-58_Hustler

SU-47 284.4 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Sukhoi_Su-47

A-12 288 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_A-12

SU-37 290 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Sukhoi_Su-37

DC-8 298.8 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Douglas_DC-8

SR-71 302 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_SR-71_Blackbird

Convair YB-60 304 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Convair_YB-60

Mig-31 304 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan_MiG-31

B-2 308 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_Gr...B-2_Spirit

YF-23 312 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_YF-23

F-22 312 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Ma...-22_Raptor

PAKFA 314 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Sukhoi_PAK_FA

Concorde 338 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Concorde

MIG-39 ( Project 1.44 ) 354 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan_Project_1.44

J-20 Chengdu 360 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Chengdu_J-20

Y20 412 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Xian_Y-20

DC-10 534 kN; http://fi.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_DC-10

B-1 547.7 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Rockwell_B-1_Lancer

B-52 608 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_B-52_Stratofortress

Boeing 787-9 Dreamliner 640 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_787_Dreamliner

C-5 Galaxy 760 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_C-5_Galaxy

XB-70 Valkyrie 768 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/North_American_XB-70_Valkyrie

Boeing_747 836 kN; http://fi.wikipedia.org/wiki/Boeing_747

TU-160 980 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Tupolev_Tu-160

Airbus A380 1360 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Airbus_A380

An 225 1377 kN; http://en.wikipedia.org/wiki/Antonov_An-225_Mriya

--------------------------------------------------------------------------------
 
Kykeneekö kukaan varmistamaan mikä oli Grumman F-11 TIGERin todellinen pituus ?!

Huomattavia eroja eri lähteissä. Myös nopeuksissa.

http://www.aviastar.org/air/usa/grumman_tiger.php

http://en.wikipedia.org/wiki/Grumman_F-11_Tiger

Onko viimeinen ns Super Tiger ?

--

Edit: nyt löytyi;

http://www.airwar.ru/enc/fighter/f11.html
 
Tässä nyt sitten ( ja blogissa lisää ) F-11 verrannossa Gekkon kanssa.

Gekko_F11Tiger.jpg


Erittäin ratkaiseva on Gekkon eduksi tuo rungon profiilin märkäpintaan ( wetted area ) liittyvä profiilin ala se on 6.62 m2 vs 20.1 m2 Gekkolle !
 
Tässä Pitkänperjantain pääsiäismuna Ilmavoimille !

Siipi on nyt keskipaksuudeltaan ohuempi kuin 3.37 % paksu F-104n siipi joka oli todella ohut.

Kulutus on sitä luokkaa että ei tarvi varuskuntia enää lakkautella ja ohjuksetkin maksaa vain 3% / kpl kalleimmista A-A ohjuksista.

Tunnistamisen voi tehdä vaikka U-2:lle tai MIG-31:lle.

Otsapintaa on 16.5% vähemmän kuin missään hävittäjässä tähän mennessä.

Hana auki saa ajaa kokonaisen tunnin ( 2 säästellen ).

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ !
 

Liitteet

  • Gekko_STEALTH_mod7_75.webp
    Gekko_STEALTH_mod7_75.webp
    59.9 KB · Luettu: 15
Juke kirjoitti:
winsu kirjoitti:
No se airbusin komposiitti on kerroksittain laminoitua alumiinia ja lasikuitua ja sitten hiilikuitua.. Boeing käytti 787:ssa hiilikuitua ja titaanin ja alumiinin seoksia.

http://www.compositesworld.com/articles/boeing-sets-pace-for-composite-usage-in-large-civil-aircraft

http://www.aerospace-technology.com/projects/a380/

Toi hiilikuiturakenne on yleensä polypropyleenikennoilla toisiinsa kiinnitettyjä levyjä.

Sittenhän kone jossa on styroksia on huomattavasti kevyempi.

Styroksin todellinen ongelma on se, että se alkaa sulaa + 70 C asteessa.

Suunnitelman koko teho perustuu tämän supersoonisen ilmiön ymmärrykseen ja soveltamiseen.

http://adg.stanford.edu/aa241/drag/volumedrag.html

Ehkä siinä mun ambulanssi koneessa voisi olla styroksia..nyt ei enää tässä voi..tilaa ei ole yhdellekkään styroksipalalle.

Mielenkiintoiseksi meni kun huomasin että tämän koneen otsapinta on vain 1/4.8 osa JSF F-35sta.

Eli jos aerodynamiikka muuten olisi onnistunut yhtähyvin ( tosin tässä Gekkossahan aivan toisen nopeusalueen aerodynamiikka ) niin Gekkon tehot suhteutettuna otsapintaan ( 4.8 x 26 kN ) antaa verrannoksi 125 kN vs 191kN ( F-35 ABllä ) mutta tasan sama ilman JP:tä...eli Gekko on taloudellisempi koska liikkuu kovempaa supercruisessa ( oletettavasti ).
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top