"Saksassa on käynnistetty selvitys, millä tavoin Venäjä mahdollisesti vaikuttaa Saksan poliittiseen elämään."
Siitä ei ole kauaa, kun presidentti ja ulkoministeri olivat ... Demari pääministeriys saattaa olla aivan nurkan takana, entä kuka Niinistön jälkeen presidentiksi? Toinen kausi näyttää nyt varmalta mutta jos demarivetoinen hallitus, niin nyljetäänkö Niinistön valta luilleen? Vai onko Heinäluoma jo ensi vaalien jälkeen, konstit on monet.
Nykyisellä hallituksella on suora suunta luiskaan ja näistä kolmesta kolmesta puolueesta ei pitkiin aikoihin ole Suomea kannattelemaan. Tämän keskustelun aika olisi per heti.
Näkökulma: KGB soluttautui Suomen politiikkaan - mitä opittavaa siitä on tänään?
Sunnuntai 6.3.2016 klo 08.25
Saksassa halutaan selvyyttä Venäjän vaikutuskeinoista. Samaa toivoisi Suomen hallitukselta, kirjoittaa valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi.
Albert Akulov (keskellä) karkotettiin Suomesta keväällä 1973 yrityksestä rekrytoida Turkin suurlähettilään autonkuljettaja KGB:n kuriiriksi.
Saksassa on käynnistetty selvitys, millä tavoin Venäjä mahdollisesti vaikuttaa Saksan poliittiseen elämään.
Saksan liittotasavallan lähihistoriassa on käänteitä, joita on selitetty Varsovan liiton maiden laittoman tiedustelun voittoina. Kyse oli aina "aktiivisesta tiedustelusta", vastustajaksi määritellyn maan poliittisen elämän onnistuneesta häiritsemisestä.
lll
Myös Suomessa Neuvostoliiton valtion turvallisuuskomitea KGB harjoitti "aktiivista tiedustelua", toisin sanoen "toteutti poliittis-aktiivisia operaatioita" esimerkiksi yhteistyöpoliitikkojen tukemiseksi tai Neuvostoliittoa arvostelevien henkilöiden mustamaalaamiseksi. Tänään puhuttaisiin hybridisodassa käytettävästä metodiikasta. Hankitaan yhteistyöauliita vaikuttajakontakteja, joiden avulla pyritään ohjailemaan kohdemaan politiikkaa.
Esimerkin tarjoaa entisen Itä-Saksan ulkoministeriön muistio "Keskustelut toveri Akulovin, Neuvostoliiton suurlähetystön lehdistöavustajan kanssa 3.2.1972 Suomessa".
Muistio käsittelee Neuvostoliiton valtion turvallisuuskomitean KGB:n suunnitelmia Suomen ulkopoliittisen linjan muuttamiseksi sekä sisäpolitiikkaan puuttumiseksi.
Albert Akulov oli KGB:n eversti, ei "lehdistöavustaja", joka karkotettiin Suomesta keväällä 1973 yrityksestä rekrytoida Turkin suurlähettilään autonkuljettaja KGB:n kuriiriksi.
lll
DDR:n tunnustamisen toteuduttua vuoden 1972 lopulla, Stasin Helsingin tiedusteluasema keskittyi paljolti KGB:n avustamiseen. Stasissa oli KGB:n tavoin vuodesta 1968 oma osasto poliittis-operatiivisia tehtäviä varten. Prahan kevään nujertaminen edellytti mielipidemuokkauksen tehostamista ja toisinajattelijoiden jahtaamista. Tämä toiminta ulotettiin myös Suomeen, jonka kanssa Neuvostoliitolla oli vuodelta 1948 "ystävyyssopimus".
Varsovan liiton Helsingissä toimineet vakoiluasemien päälliköt tapasivat joka toinen kuukausi jolloin vaihdettiin tietoja, vertailtiin kontakteja ja sovittiin yhteisistä operaatioista. Tämä vahvistaa myös merkittävän saksalaisasiantuntijan näkemyksen, että niin sanotun Tiitisen listan nimet löytyvät useammasta Varsovan liiton salaisen poliisin arkistosta. Kyse ei ole vahingossa rekisteriin liitetyistä nimistä.
lll
Akulov oli helmikuussa 1972 huolissaan, että länsivaikutuksen lisääntyessä YYA-sopimuksen sotilaallisia artikloja yritetään mitätöidä. Suomalaisten korostaessa puolueettomuuta, näkemykseen liittyy hänen mukaansa neuvostovastaisuutta.
Eversti selittää itäsaksalaiselle, että Neuvostoliiton "tiedusteluorgaanit" ovat käyttäneet paljon vaivaa, jotta maiden välisistä asiakirjoista poistettaisiin "puolueettomuus". Tämä Akulovin toteamus viittaa pääministeri
Ahti Karjalaisen huhtikuussa 1971 tekemään Moskovan vierailuun. Tuolloin , syntyi kova poru vierailukommunikeasta, mistä oli poistettu perinteinen ja selkeä puolueettomuusmuotoilu. Akulov vahvistaa näin, että muotoilun kätilönä oli toiminut KGB.
Akulovilla oli myös näkemyksiä, miten Suomen sisäpolitiikkaan tuli puuttua. Hän valitti fasististen ilmiöiden kasvusta ja ay-liikkeen länsikontakteista. Neuvostoliiton kuvaaminen "diktatuuriksi" tuli julkisuudessa korvata käsitteellä "sosialistinen demokratia". Yhteistyötä
Veikko VennamonMaaseudun puolueen kanssa ei tullut jatkaa. Varmasti
Timo Soini tuntee SMP:n ulkopoliittisen paitsioutumisen, mitä vahinkoa hän varonnee toistamasta. Mikä on tämän hinta 2016, jää nähtäväksi.
lll
Pari päivää Akulovin puhuttelun jälkeen 6. helmikuuta1972 eduskunnassa esiteltiin SKP:n ja SDP:n vasemmiston edustajien hanke "rauhaa suojaavan lain" säätämiseksi. Laki olisi kriminalisoinut "neuvostovastaisuuden".
Lakiehdotusta ei hyväksytty, mutta suomettuminen - Neuvostoliiton oloista ja painostuksesta vaikeneminen - levisi kuin kavala tauti poliittiseen eliittiin ja medioihin.
Paavo Lipposen tuore varoitus (HS 27.2.2016), että ulkopolitiikasta tulee puhua "täsmällisesti", eikä juuri muutamaa koodisanaa enempää, kielinee 1970-luvulla syntyneestä ulkopoliittisesta vaikenemisen kulttuurista.
lll
Akulovin puhuttelu tuotti muitakin tuloksia. Suomen ulkopolitiikasta häivyttyi 1970-luvun jatkuessa puolueettomuuden korostaminen. Puolueiden ja ay-liikkeen vierailuvaihto Moskovaan ja siinä ohessa myös DDR:ään kasvoi nopeasti.
Moskovan kortti nousi politiikassa keskeiseksi, kun Tehtaankadun hyväksyntä oli hankittava "luottamuksellisessa kontaktiyössä".
Siinä oli kuitenkin kyse hybridisotana tunnetusta solutuksesta, josta Saksan hallitus haluaa selvyyttä 2016. Samaa voi toivoa Suomenkin hallitukselta.
ALPO RUSI
kuka keksii mistä on kyse?
