Vonka
Supreme Leader
On. Mallissani on tietty kronologia eikä tämä ole alkupäässä. Tiettyjä asioita täytyy tapahtua ensin.
Traumaperäinen stressihäiriö
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
On. Mallissani on tietty kronologia eikä tämä ole alkupäässä. Tiettyjä asioita täytyy tapahtua ensin.
arix
Respected Leader
Vahva pystyy keräämään isomman painolastin ennenkuin suo alkaa upottamaan ja sinne uppoaa sitten syvemmälle...
Jokaiselle tulee raja vastaan, ennemmin tai myöhemmin.
Vonka
Supreme Leader
Varmasti. Vahvuuteen voi sairastua.
Vahvuuteen sairastunut sivuuttaa itsensä ja tekee. Hän voi porskuttaa oikein vihaisella voimalla eikä helposti pyydä apua ja pahinta on, ettei sitä oleta saavansa tai ansaitsevansa. Jotkut voivat toki hakea jotain miellyttämällä muita (suorittamalla koko ajan), jotta tulisivat hyväksytyksi mutta on paljon sellaisia vahvutensa vankeja, joiden on pitänyt kantaa vaikka kakarasta asti vastuuta, koska oikeasti kukaan toinen ei olekaan palettia hoitanut. Näin saattaa vakavasti päihdeongelmaisten läheisille käydä.
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
KorpiSISSI
Kenraali
Onko kellään kokemusta EMDR:stä PTSD:n hoidossa?
LINKKI
EMDR - lähestymistapa psyykkisten traumojen hoidossa
EMDR on terapeuttinen lähestymistapa, jota käytetään yleisesti psyykkisten traumojen hoidossa myös Suomessa. Menetelmässä yhdistyy useiden erilaisten terapiasuuntausten puolia. EMDR on monivaiheinen ja erittäin asiakaskeskeinen hoitotapa, joka on alkujaan kehitetty traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) ja traumatisoituneen muistin hoitoon. Nykyisin hoitoa käytetään paljon laajemmin muun muassa lentopelon, uhkapelin, erilaisten suorituspaineiden, ahdistuksen, surun, persoonallisuushäiriöiden, fobioiden ja paniikkihäiriöiden, sekä onnettomuuksien ja luonnonmullistusten aiheuttamien muistojen hoidossa.
>> EMDR.FI
EMDR on lyhennys englanninkielisistä sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing.
EMDR - menetelmä on hoitosuunnitelman osana käytetty terapeutin työväline.
Menetelmän perustana on asiakkaan omat elämänkokemukset, sekä kyky ja halu kohdata kokemuksiinsa liittyviä vaikeita tunteita.
EMDR - menetelmä antaa mahdollisuuden vaikeiden kokemusten ja nykyisyyttä häiritsevien muistojen työstämiseen.
Menetelmän käyttö voi merkittävästi nopeuttaa traumaattisesta tapahtumasta toipumista ja vähentää asiakkaan kokemaa stressiä menneisyyden tapahtumista.
Asiakkaalle tulee realistisempi näkemys menneisyyden tapahtumasta, ja hän voi levollisesti ajatella tapahtunutta yhtenä osana elämänhistoriaansa.
Muutokset tapahtuvat mielikuvissa, tunteissa, kehossa ja uskomuksissa.
LINKKI (Trauma ja dissosiaatio)
EMDR ja muut terapiamuodot
Nykykäsityksen mukaan EMDR on hoitomuotona parhain potilaille, joiden oireet aiheuttaa yksittäinen, vakava trauma. Tällaisessa tilanteessa se auttaa nopeammin kuin altistusterapia tai kognitiivis-behavioraalisen terapia, jotka ovat kaksi muuta traumahoidon pääsuuntausta. Jotkut potilaista kokevat silmänliikemomentin vähentävän nopeasti kauhun ja epätoivon tunteita traumaa läpikäytäessä, minkä vuoksi EMDR:aa siedetään paremmin kuin esimerkiksi altistusterapiaa, jossa traumatapahtumaa läpikäydään ilman sakkadista silmänliikettä.
Nopean oirelievityksen takia EMDR:aa suositellaan PTSD:n ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Myös altistusterapia ja kognitiivis-behavioraalinen terapia aiheuttavat yhtä hyvän oirelievityksen, mutta sen saavuttaminen kestää pidempään.
Pitkään jatkuneen, toistuvan traumatisaation (kompleksinen PTSD) hoidossa EMDR:n tehoa ei ole osoitettu kovin hyvin. Kompleksisesti traumatisoituneilla sitä käytetään usein yksittäisten, häiritsevien muistikuvien hoitoon varsinaisen traumaterapian ohessa.
Wikipediassa kuvattuna
EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on silmänliikkeisiin perustuva, varsinkin traumaterapiassa käytetty hoitomenetelmä. Sen tarkoituksena on auttaa potilasta selviämään jostain psyykkisestä traumasta, joka saattaa edelleen painaa mieltä ja häiritä ihmisen normaalia elämää. Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen psykologi Francine Shapiro.
EMDR-menetelmässä muistikuvia neutraloidaan ja muutetaan ohjattujen silmäliikesarjojen avulla. Hoidon toteuttamiseen kuuluu kahdeksan vaihetta. Hoito alkaa asiakkaan hoidon suunnittelemisesta. Liikesarjaan kuuluu silmien kääntämistä puolelta toiselle. EMDR-terapiassa käydään yleensä 5-10 kertaa. EMDR-menetelmää käytetään tyypillisesti osana laajempaa, muita terapiamenetelmiä käsittävää hoitoa; se ei ole itsenäinen terapiamuoto.
LINKKI
EMDR - lähestymistapa psyykkisten traumojen hoidossa
EMDR on terapeuttinen lähestymistapa, jota käytetään yleisesti psyykkisten traumojen hoidossa myös Suomessa. Menetelmässä yhdistyy useiden erilaisten terapiasuuntausten puolia. EMDR on monivaiheinen ja erittäin asiakaskeskeinen hoitotapa, joka on alkujaan kehitetty traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) ja traumatisoituneen muistin hoitoon. Nykyisin hoitoa käytetään paljon laajemmin muun muassa lentopelon, uhkapelin, erilaisten suorituspaineiden, ahdistuksen, surun, persoonallisuushäiriöiden, fobioiden ja paniikkihäiriöiden, sekä onnettomuuksien ja luonnonmullistusten aiheuttamien muistojen hoidossa.
>> EMDR.FI
EMDR on lyhennys englanninkielisistä sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing.
EMDR - menetelmä on hoitosuunnitelman osana käytetty terapeutin työväline.
Menetelmän perustana on asiakkaan omat elämänkokemukset, sekä kyky ja halu kohdata kokemuksiinsa liittyviä vaikeita tunteita.
EMDR - menetelmä antaa mahdollisuuden vaikeiden kokemusten ja nykyisyyttä häiritsevien muistojen työstämiseen.
Menetelmän käyttö voi merkittävästi nopeuttaa traumaattisesta tapahtumasta toipumista ja vähentää asiakkaan kokemaa stressiä menneisyyden tapahtumista.
Asiakkaalle tulee realistisempi näkemys menneisyyden tapahtumasta, ja hän voi levollisesti ajatella tapahtunutta yhtenä osana elämänhistoriaansa.
Muutokset tapahtuvat mielikuvissa, tunteissa, kehossa ja uskomuksissa.
LINKKI (Trauma ja dissosiaatio)
EMDR ja muut terapiamuodot
Nykykäsityksen mukaan EMDR on hoitomuotona parhain potilaille, joiden oireet aiheuttaa yksittäinen, vakava trauma. Tällaisessa tilanteessa se auttaa nopeammin kuin altistusterapia tai kognitiivis-behavioraalisen terapia, jotka ovat kaksi muuta traumahoidon pääsuuntausta. Jotkut potilaista kokevat silmänliikemomentin vähentävän nopeasti kauhun ja epätoivon tunteita traumaa läpikäytäessä, minkä vuoksi EMDR:aa siedetään paremmin kuin esimerkiksi altistusterapiaa, jossa traumatapahtumaa läpikäydään ilman sakkadista silmänliikettä.
Nopean oirelievityksen takia EMDR:aa suositellaan PTSD:n ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Myös altistusterapia ja kognitiivis-behavioraalinen terapia aiheuttavat yhtä hyvän oirelievityksen, mutta sen saavuttaminen kestää pidempään.
Pitkään jatkuneen, toistuvan traumatisaation (kompleksinen PTSD) hoidossa EMDR:n tehoa ei ole osoitettu kovin hyvin. Kompleksisesti traumatisoituneilla sitä käytetään usein yksittäisten, häiritsevien muistikuvien hoitoon varsinaisen traumaterapian ohessa.
Wikipediassa kuvattuna
EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on silmänliikkeisiin perustuva, varsinkin traumaterapiassa käytetty hoitomenetelmä. Sen tarkoituksena on auttaa potilasta selviämään jostain psyykkisestä traumasta, joka saattaa edelleen painaa mieltä ja häiritä ihmisen normaalia elämää. Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen psykologi Francine Shapiro.
EMDR-menetelmässä muistikuvia neutraloidaan ja muutetaan ohjattujen silmäliikesarjojen avulla. Hoidon toteuttamiseen kuuluu kahdeksan vaihetta. Hoito alkaa asiakkaan hoidon suunnittelemisesta. Liikesarjaan kuuluu silmien kääntämistä puolelta toiselle. EMDR-terapiassa käydään yleensä 5-10 kertaa. EMDR-menetelmää käytetään tyypillisesti osana laajempaa, muita terapiamenetelmiä käsittävää hoitoa; se ei ole itsenäinen terapiamuoto.
Viimeksi muokattu:
Voin sanoa, että asia on näin ihan omasta kokemuksesta. Ensimmäisten 46 elinvuoden aikana en kyennyt käsittelemään asioita, vaan suljin ne pois. Se taas aiheutti elämässä hieman...sanotaanko...hankaluuksia.
KorpiSISSI
Kenraali
Ihminen kehittää sisäisiä selviytymiskeinoja joko tietoisesti tai tiedostamatta. Dissosiointi on yksi tämmöinen. Siinä suljetaan tunnteet, negatiiviset asiat ja muu "ylimääräinen kohina" pois mielestä. Joissain ammateissa ja tehtävissä tämä on välttämätön toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Esimerkkinä tästä pelastus-, poliisi- ja SOTILAS-toiminta. Sen sijaan traumaattisen kokemuksen seurauksena tapahtuva mielentilan ohjaaminen aiheuttaa häiriöitä, jopa sairauksia. Dissosiaatiohäiriö on näistä yksi muoto. Siinä ihminen alkaa sulkea pois mielestään traumaattisen kokemuksen (en se ollut minä?) lisäksi kaikkea muutakin negatiiviseksi ja uhkaavaksi kokemaansa. Asiat jäävät käsittelemättä ja niistä aiheutuu käytännön ongelmia. Pahimmassa tapauksessa hoitamattomana tästä kehittyy identiteettihäiriö, useita sivupersoonia.
Wikipediasta... LINKKI
Dissosiaatio- eli konversiohäiriöllä (F44) tarkoitetaan joko sivupersoonahäiriötä taikka ruumiillisia tai kognitiivisia oireita, joiden tulkitaan johtuvan psykiatrisesta sairaudesta, koska niille ei ole löytynyt somaattista syytä. Dissosiatiivisia ruumiillisia oireita kutsuttiin aiemmin hysteriaksi.
Nykypsykiatriassa ajatellaan, että dissosiaatiohäiriöt ovat seurausta vakavasta, usein pitkäaikaisesta erityisesti lapsuusiällä tai varhaisella aikuisiällä koetusta traumatisaatiosta. Dissosiatiivisille oireille on ominaista se, etteivät tunteet, ajatukset, aistimukset ja teot toimi yhteistyössä keskenään. Tämän seurauksena potilas saattaa olla muistamaton tekemisilleen, kokea vuorotellen itsensä tunnekylmäksi tai joutua ylivoimaisten tunteiden valtaan tai kokea selittämättömiä ruumiillisia oireita. Vakavissa dissosiaatiohäiriöissä potilaan identiteettikäsitys on häiriintynyt, ja hän voi jopa esiintyä useina eri henkilöinä (dissosiatiivinen identiteettihäiriö).
Viimeksi muokattu:
Kuvaa aika hyvin omia juttujakin...tosin olen ihan psykiatri(e)n toimesta julistettu täyspäiseksi.
Tämä ainakin on totta: " kokea vuorotellen itsensä tunnekylmäksi tai joutua ylivoimaisten tunteiden valtaan"
Vonka
Supreme Leader
Sanotaanko nyt ihan kauniisti näin, että on olemassa juttuja, jotka eivät kyllä silmiä muljauttelemalla katoa minnekään. Mutta niinhän tässä rivien välissä sanotaankin, että tämä on niille, jotka säikähtivät sitä, että meinasivat jäädä rekan alle.
KorpiSISSI
Kenraali
Joillekkin naisille kuulema toimii erittäin hyvin, jopa vaikeissakin lapsuuden traumoissa. Lähipiiri kertoo...
KorpiSISSI
Kenraali
Joo.. ei se häiriönä täyspäisyyteen vaikuta mutta VOI aiheuttaa pään menetyksen. Itse olen soveltanut tietoistakin dissosiointia suhteelleisen menestyksellisesti mutta aina ei onnistu. Negatiivisten asioiden käsittelemättä jättäminen tuo muita ongelmia. Tärkeitäkin asioita "unohtuu", jos niissä on negatiivisia sävytteitä "pois mielestä - pois olemasta" ei toimi ihan ainaKuvaa aika hyvin omia juttujakin...tosin olen ihan psykiatri(e)n toimesta julistettu täyspäiseksi.
Tämä ainakin on totta: " kokea vuorotellen itsensä tunnekylmäksi tai joutua ylivoimaisten tunteiden valtaan"
Minulle kuitenkin tuo on ollut selviytymiskeino (=pakokeino) lapsuudessa, nuoruudessa ja myöhemminkin. Siitä tosin seurasi aika-ajoin hallitsematonta runsastakin alkoholin käyttöä, kun ei ollut muuta keinoa käsitellä tunteitaan. Pää täyteen ja taju kankaalle, kyllä se siitä 
Noh.. tuosta tavasta olen luopunut ja keksinyt muita keinoja, jopa puhumisen
Meni tosin vuosia ennenkuin pääsin tuon juuritekijöihin ja aloin ymmärtää mistä on kysymys. Muisti palaa pätkittäin, kuten Turhapurolla. 
KorpiSISSI
Kenraali
Rakenteellinen dissosiaatio on hyvä ymmärtää. Siinä tulee esiin ne luontaiset ja opitut mallit, joiden avulla selvitään kriiseistä ja äärimäisistä tilanteista.
Minulla on useita henkilökohtaisia kokemuksia tuosta ilmiöstä. Esim. onnettomuus ja tapaturmatilanteissa tuosta on ollut hyötyä, kun automaattisesti huomio kiinnittyy olennaiseen -fokusoituu- ja adrenaliini kuohuu. Tästä on suuri hyöty silloin kun on kyse nopeasta reagoinnista ja toiminnasta. On kuin katkaisijasta kääntäisi. Toki pitää muistaa käsitellä tunteet jälkikäteen silloin kun sen aika on. Muuten tulee takaumia ja käsittämättömiä tunnerektioita; vihan puuskia, äkkipikaisuutta, ahdistuskohtauksia jne. joista taas voi seurata "Perseet olalle" kännäys.
Lainaus.. (LINKKI)
Persoonallisuus koostuu eri toimintarakenteista
Nisäkkäiden – ja täten myös ihmisen – persoonallisuuden voidaan todeta koostuvan useasta psykobiologisesta rakenteesta, jotka säätelevät yksilön tunteita, havainnointia, käyttäytymistä ja neurofysiologiaa. Nämä toimintarakenteet voidaan jakaa kahteen pääryhmään: päivittäistä elämää ja lajin säilymistä ylläpitävät rakenteet, sekä yksilön eloonjäämiseen liittyvät rakenteet. Lajin säilymiseen ja päivittäiseen elämään liittyviä rakenteita ovat kiintymys, leikki, ympäristön tutkiminen, suvun jatkaminen, energian säätely ja huolenpito muista. Eloonjäämisen alarakenteita ovat kiintymyshuuto, ylivireys, taistelu, pako, jähmettyminen, täydellinen alistuminen ja toipuminen.
Traumaan liittyvä rakenteellinen dissosiaatio
Eloonjäämiseen liittyvien rakenteiden aktivoitumiseen liittyy joukko neurofysiologisia muutoksia, jotka kohottavat yksilön vireystasoa ja valmistavat tätä fyysisen rasituksen (taistelu, pako) varalle. Tämän lisäksi yksilön kiputunto voi hävitä osittain tai kokonaan. Täydellisellä alistumisella tarkoitetaan tilaa, joka vallitsee uhan ollessa ylivoimainen ja yksilön valmistautuessa kuolemaan: lihastonus ja kiputunto häviävät, ja yksilö vajoaa mielessään täydellisen rauhan tilaan.
Biologisista muutoksista johtuu, että traumaattinen kokemus tallentuu muistiin eri tavoin kuin neutraali tapahtuma. Tämän vuoksi muiston luonne on erilainen kuin tavallisen muiston; sen voi unohtaa lähes täysin, tai kokea kuin henkilö eläisi tilannetta uudestaan. Tavallista on myös, että traumaattisen kokemuksen yksityiskohdat muistetaan hyvin, mutta sen tunnesisältö puuttuu. Traumaattinen kokemus vaatiikin suuren energian yhdistyäkseen osaksi yksilön henkilöhistoriaa. Kun yhdistymistä ei tapahdu, henkilön persoonallisuus jakautuu lajin säilymiseen ja yksilön eloonjäämiseen liittyvien rakenteiden kesken. Tätä kutsutaan rakenteelliseksi dissosiaatioksi.
EDIT: Tuossahan tuota kerrotaankin..
Traumaperäisten häiriöiden hoito rakenteelliseen dissosiaatioteoriaan perustuen
Rakenteellisen dissosiaatioteorian kehittäjät suosittavat, että kaikki traumaperäiset häiriöt yksinkertaisesta PTSD:stä dissosiatiiviseen identiteettihäiriöön hoidetaan kolmivaiheisen hoitomallin pohjalta. Tämä hoito koostuu pääpiirteittäin seuraavista vaiheista:
Minulla on useita henkilökohtaisia kokemuksia tuosta ilmiöstä. Esim. onnettomuus ja tapaturmatilanteissa tuosta on ollut hyötyä, kun automaattisesti huomio kiinnittyy olennaiseen -fokusoituu- ja adrenaliini kuohuu. Tästä on suuri hyöty silloin kun on kyse nopeasta reagoinnista ja toiminnasta. On kuin katkaisijasta kääntäisi. Toki pitää muistaa käsitellä tunteet jälkikäteen silloin kun sen aika on. Muuten tulee takaumia ja käsittämättömiä tunnerektioita; vihan puuskia, äkkipikaisuutta, ahdistuskohtauksia jne. joista taas voi seurata "Perseet olalle" kännäys.
Lainaus.. (LINKKI)
Persoonallisuus koostuu eri toimintarakenteista
Nisäkkäiden – ja täten myös ihmisen – persoonallisuuden voidaan todeta koostuvan useasta psykobiologisesta rakenteesta, jotka säätelevät yksilön tunteita, havainnointia, käyttäytymistä ja neurofysiologiaa. Nämä toimintarakenteet voidaan jakaa kahteen pääryhmään: päivittäistä elämää ja lajin säilymistä ylläpitävät rakenteet, sekä yksilön eloonjäämiseen liittyvät rakenteet. Lajin säilymiseen ja päivittäiseen elämään liittyviä rakenteita ovat kiintymys, leikki, ympäristön tutkiminen, suvun jatkaminen, energian säätely ja huolenpito muista. Eloonjäämisen alarakenteita ovat kiintymyshuuto, ylivireys, taistelu, pako, jähmettyminen, täydellinen alistuminen ja toipuminen.
Traumaan liittyvä rakenteellinen dissosiaatio
Eloonjäämiseen liittyvien rakenteiden aktivoitumiseen liittyy joukko neurofysiologisia muutoksia, jotka kohottavat yksilön vireystasoa ja valmistavat tätä fyysisen rasituksen (taistelu, pako) varalle. Tämän lisäksi yksilön kiputunto voi hävitä osittain tai kokonaan. Täydellisellä alistumisella tarkoitetaan tilaa, joka vallitsee uhan ollessa ylivoimainen ja yksilön valmistautuessa kuolemaan: lihastonus ja kiputunto häviävät, ja yksilö vajoaa mielessään täydellisen rauhan tilaan.
Biologisista muutoksista johtuu, että traumaattinen kokemus tallentuu muistiin eri tavoin kuin neutraali tapahtuma. Tämän vuoksi muiston luonne on erilainen kuin tavallisen muiston; sen voi unohtaa lähes täysin, tai kokea kuin henkilö eläisi tilannetta uudestaan. Tavallista on myös, että traumaattisen kokemuksen yksityiskohdat muistetaan hyvin, mutta sen tunnesisältö puuttuu. Traumaattinen kokemus vaatiikin suuren energian yhdistyäkseen osaksi yksilön henkilöhistoriaa. Kun yhdistymistä ei tapahdu, henkilön persoonallisuus jakautuu lajin säilymiseen ja yksilön eloonjäämiseen liittyvien rakenteiden kesken. Tätä kutsutaan rakenteelliseksi dissosiaatioksi.
EDIT: Tuossahan tuota kerrotaankin..
Traumaperäisten häiriöiden hoito rakenteelliseen dissosiaatioteoriaan perustuen
Rakenteellisen dissosiaatioteorian kehittäjät suosittavat, että kaikki traumaperäiset häiriöt yksinkertaisesta PTSD:stä dissosiatiiviseen identiteettihäiriöön hoidetaan kolmivaiheisen hoitomallin pohjalta. Tämä hoito koostuu pääpiirteittäin seuraavista vaiheista:
- Ensimmäisessä eli vakauttamisvaiheessa pyritään rakentamaan hoidolle luottamuspohja, vähentämään traumaperäisten oireiden häiritsevyyttä sekä vakauttamaan potilaan elämäntilanne. Jos potilaalla on useita psykiatrisia liitännäisongelmia tai riittämätön tukiverkko, hoidossa ei välttämättä edetä tätä vaihetta pidemmälle.
- Toisessa eli trauman käsittelyvaiheessa käydään traumamuistoja vaiheittain läpi, sekä pyritään tuomaan dissosioituja persoonallisuuden osia lähemmäs toisiaan.
- Viimeisessä vaiheessa potilaan on muistamisen lisäksi sisäistettävä traumatisaation merkitys omalle elämälleen (trauman realisaatio), jotta dissosioidut osat voivat täydellisesti yhdistyä kokonaiseksi persoonallisuudeksi. Sekundaarisessa ja tertiäärisessä rakenteellisessa dissosiaatiossa potilaan on opittava kypsempien puolustusmekanismien käyttö, jotta osien yhdistyminen olisi pysyvä.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
@Vonka , kommenttisi oli kauniisti sanottuna hätäinen.
Lähipiiristä tiedän, että vakavan trauman voi aiheuttaa vaikkapa äkillinen, vakava sairastuminen. Sairastujan voi olla mahdotonta käsitellä asia ilman apua. EMDR on erittäin tehokas siinä tilanteessa, ja on muitakin kuin niitä varten, jotka pelästyivät melkein rekan alle jäädessään. Tuo opasvideo oli mahdottoman typerä ja lapsellinen, joka pikemminkin tuo haittaa asiaansa. Se on paljon muutakin kuin silmänmuljautuksia.
Hyvin toimiva hoito siis, yhtenä muiden vaihtoehtojen joukossa. Ei tule väheksyä, mikä käy toiselle, ei käy naapurille.
Sota-aiheeseen kun peilaa, niin esimerkiksi tiedän sotaveteraanin, joka loppuun saakka kärsi yksittäisestä tapauksesta. Antoi armonlaukauksen pelastuksen tuolle puolen haavoittuneelle venäläiselle. EMDR olisi hyvinkin kokeilemisen arvoista tuossa tilanteessa, missä kaikesta moskasta erottuu yksittäinen asia, ikään kuin tukos kaikelle mikä on moskan saanut tarttumaan. Kun tulpan tuhoaa, niin hyvällä tuurilla mukana menee oheistavaraakin.
Vonka
Supreme Leader
Tuo opasvideo on tosiaan ainoa kontaktini asiaan. Tietenkin hyväksyn kaiken, mikä toimii. Mihinkään ei ole vain yhtä tapaa. Lopputulos ratkaisee.
Tämä rakenteellinen dissosiaatioteoria sopii yksi yhteen karvalakkimalliini.
Torni
Kapteeni
Hyvää keskustelua on lähtenyt käyntiin. Terapeuttista ollut lukea tätä lankaa. Ja kaikille osallistujille kiitos, ettei kukaan ole lähtenyt vähättelemään kenekään kokemuksia. PTSD yks suuri ongelma on vähättely ulkopuolelta, mutta pää/suurin ongelma taitaa olla itselleen "sairastumisen" myöntämine/tajuaminen. Ei pysty myöntämään, että joku klappaa.
Kristuksen monisyinen ja vaikeasti ymmärrettävä asia. Vaikka itse syvällä käynyt, niin ei oo paljoa neuvoja annettavana. Silti pidän tärkeänä, että tästä aiheesta puhuttaisiin.
Kristuksen monisyinen ja vaikeasti ymmärrettävä asia. Vaikka itse syvällä käynyt, niin ei oo paljoa neuvoja annettavana. Silti pidän tärkeänä, että tästä aiheesta puhuttaisiin.
Itse voin kuitata tuossa oikealla olevista laatikoista 8/10. En nyt ole ihan itsemurha-altis ja jostain syystä nukun hyvin ilman painajaisia.
Harrison-Stetson metodilla sanoisin (eli vedän hatusta) että vähimmilläänkin 10% väestöstä.