Jaahas argumentit loppui ja pistettiin peittokorville
Trump -psykoosi
- Viestiketjun aloittaja ak.tied
- Aloitus PVM
Jos tutustut hänen järjestöihinsä ja agendaansa niin hän on juuri niin paha kuin sanotaan.
Argumentoit aivan tosissasi että autotehtaiden pysyminen Meksikossa olisi kääntänyt laittoman siirtolaisuuden suunnan Yhdysvalloista Meksikoon?
Joko olet helposti höynäytettävä tai levittelet propagandaa tarkoituksella.
Mitä tulee Yhdysvaltain ja Meksikon väliseen sotaan niin Meksiko aloitti sen hyökkäämäällä Yhdysvaltain joukkoja vastaan ja solmi hävittyään rauhansopimuksen jossa se tunnusti Texasin itsenäisyyden sekä Rio Granden rajalinjaksi.
Mihin ja kenen toimesta tämä kansainvälinen juristiryhmä oli koottu?
Tämä onkin mielenkiintoinen juristiryhmä josta ei mitään tietoa ole saatavilla, ei edes lehdistötiedoitetta, ehkäpa @Vakaa Nero avaa asiaa tarkemmin sillä tuskin koskaan juristien kokouksia salataan ja noin merkittävissä asioissa julkisuuteen tullaan koska trumppi
Tuosta maahan- ja maastamuutosta on hiljan tehty ihan asiallinen tutkimus useamman eri tieteenalan edustajien toimesta. Loppuraportissa oli lueteltu liuta epävarmuustekijöitä, mutta paras arvio oli, että vuoden 2009 jälkeen maahantulijoiden määrä on keskimäärin ollut vain 90% palaajien määrästä. Ja kun uudet kauppasopimukset tiettävästi iskevät juuri Meksikoon luotavien työpaikkojen määrään, niin kerrannaisineen tästä seuraa se, että paluumuuttajien määrä hyvin todennäköisesti pienenee. Sopimusten sisältö ei ole vielä tiedossa, joten tämä on luonnollisesti pelkkä ennuste. Perusteiltaan kuitenkin helppoa matematiikkaa. Jos muuttoliike on ollut työperäistä, niin työpaikkojen väheneminen hillitsee myös muuttoja. Autotehtaat nousivat esiin, koska tämän hetken tietämyksellä vaikutus on niiden kohdalla suurin. Todellisuus on tietenkin monitahoisempi ja vaikutusta on uusien työpaikkojen lisäksi myös niiden ympärille rakentuvilla palveluilla.
Voittaja kirjoittaa historian? Sillä kuka hyökkäsi ei ole lakiteknisesti mitään merkitystä. Pakotettuna solmittu sopimus on silti mitätön, eikä hyökkäyksen kohteeksi joutuminen esimerkiksi oikeuta liittämään hyökkääjän alueita itseensä. Tämä viisas periaate on tietenkin luotu estämään Mainilan laukausten kaltaiset provokaatiot alueliitosten käyttövoimana.
Tilaisuus jota minulla oli sattumalta tilaisuus olla kuulemassa oli Groningenin yliopiston samaisella paikkakunnalla järjestämä. Varsinainen asiani oli edellinen, enemmän talouspuolen asioita käsitellyt keskustelu. Ihan tuurilla huomasin ohjelmasta kiinnostavan aihepiirin ja kävin kuuntelemassa senkin. Ryhmässä oli kolme lakiproffaa, kaksi hollannista ja kolmas briteistä, Brightonista, jos oikein muistan. Ei ainakaan vaikuttanut kiilusilmäinelle kommarikoplalle, mut mistäpä sen tietää
. Alustukset ja paneelikeskustelu käsittelivät valtioiden rajojen muutoksia ihan yleisesti, ei Meksikon ja USA:n rajaa erityisesti. Paneelissa oli mukana nyös Haagin tuomioistuimen ja paikallisen mediatalon edustajat. Keskustelun opetus oli ennen kaikkea se, että maailma on täynnä muodollisen laittomasti määritettyjä rajoja. Niiden kanssa ei pidä lähteä pelaamaan.Sen miten helposti olen höynäytettävissä jätän muiden arvioitavaksi.
[QUOTE="Vakaa Nero, post: 662204, member: 3123"]Tuosta maahan- ja maastamuutosta on hiljan tehty ihan asiallinen tutkimus useamman eri tieteenalan edustajien toimesta. Loppuraportissa oli lueteltu liuta epävarmuustekijöitä, mutta paras arvio oli, että vuoden 2009 jälkeen maahantulijoiden määrä on keskimäärin ollut vain 90% palaajien määrästä. Ja kun uudet kauppasopimukset tiettävästi iskevät juuri Meksikoon luotavien työpaikkojen määrään, niin kerrannaisineen tästä seuraa se, että paluumuuttajien määrä hyvin todennäköisesti pienenee. Sopimusten sisältö ei ole vielä tiedossa, joten tämä on luonnollisesti pelkkä ennuste. Perusteiltaan kuitenkin helppoa matematiikkaa. Jos muuttoliike on ollut työperäistä, niin työpaikkojen väheneminen hillitsee myös muuttoja. Autotehtaat nousivat esiin, koska tämän hetken tietämyksellä vaikutus on niiden kohdalla suurin. Todellisuus on tietenkin monitahoisempi ja vaikutusta on uusien työpaikkojen lisäksi myös niiden ympärille rakentuvilla palveluilla.
Voittaja kirjoittaa historian? Sillä kuka hyökkäsi ei ole lakiteknisesti mitään merkitystä. Pakotettuna solmittu sopimus on silti mitätön, eikä hyökkäyksen kohteeksi joutuminen esimerkiksi oikeuta liittämään hyökkääjän alueita itseensä. Tämä viisas periaate on tietenkin luotu estämään Mainilan laukausten kaltaiset provokaatiot alueliitosten käyttövoimana.
Tilaisuus jota minulla oli sattumalta tilaisuus olla kuulemassa oli Groningenin yliopiston samaisella paikkakunnalla järjestämä. Varsinainen asiani oli edellinen, enemmän talouspuolen asioita käsitellyt keskustelu. Ihan tuurilla huomasin ohjelmasta kiinnostavan aihepiirin ja kävin kuuntelemassa senkin. Ryhmässä oli kolme lakiproffaa, kaksi hollannista ja kolmas briteistä, Brightonista, jos oikein muistan. Ei ainakaan vaikuttanut kiilusilmäinelle kommarikoplalle, mut mistäpä sen tietää. Alustukset ja paneelikeskustelu käsittelivät valtioiden rajojen muutoksia ihan yleisesti, ei Meksikon ja USA:n rajaa erityisesti. Paneelissa oli mukana nyös Haagin tuomioistuimen ja paikallisen mediatalon edustajat. Keskustelun opetus oli ennen kaikkea se, että maailma on täynnä muodollisen laittomasti määritettyjä rajoja. Niiden kanssa ei pidä lähteä pelaamaan.
Sen miten helposti olen höynäytettävissä jätän muiden arvioitavaksi.[/QUOTE]
Kun täällä on ollut tapana vaatia lähteitä ja linkkejä, kun tilaisuudessa on ollut myös mediatalon edustajat niin sellaiset on varsin helppo tänne linkata jotta saamme laajemman kuvan asiasta
Toki linkkaat tuon tutkimuksen myöskin.
Voittaja kirjoittaa historian? Sillä kuka hyökkäsi ei ole lakiteknisesti mitään merkitystä. Pakotettuna solmittu sopimus on silti mitätön, eikä hyökkäyksen kohteeksi joutuminen esimerkiksi oikeuta liittämään hyökkääjän alueita itseensä. Tämä viisas periaate on tietenkin luotu estämään Mainilan laukausten kaltaiset provokaatiot alueliitosten käyttövoimana.
Tilaisuus jota minulla oli sattumalta tilaisuus olla kuulemassa oli Groningenin yliopiston samaisella paikkakunnalla järjestämä. Varsinainen asiani oli edellinen, enemmän talouspuolen asioita käsitellyt keskustelu. Ihan tuurilla huomasin ohjelmasta kiinnostavan aihepiirin ja kävin kuuntelemassa senkin. Ryhmässä oli kolme lakiproffaa, kaksi hollannista ja kolmas briteistä, Brightonista, jos oikein muistan. Ei ainakaan vaikuttanut kiilusilmäinelle kommarikoplalle, mut mistäpä sen tietää
. Alustukset ja paneelikeskustelu käsittelivät valtioiden rajojen muutoksia ihan yleisesti, ei Meksikon ja USA:n rajaa erityisesti. Paneelissa oli mukana nyös Haagin tuomioistuimen ja paikallisen mediatalon edustajat. Keskustelun opetus oli ennen kaikkea se, että maailma on täynnä muodollisen laittomasti määritettyjä rajoja. Niiden kanssa ei pidä lähteä pelaamaan.Sen miten helposti olen höynäytettävissä jätän muiden arvioitavaksi.[/QUOTE]
Kun täällä on ollut tapana vaatia lähteitä ja linkkejä, kun tilaisuudessa on ollut myös mediatalon edustajat niin sellaiset on varsin helppo tänne linkata jotta saamme laajemman kuvan asiasta
Toki linkkaat tuon tutkimuksen myöskin.
Suurempi mielenkiinto on siinä, mikä on raivolauman seuraava target...
Ja kumman puolueen raivolauman?
Altavastaajan
Tämä on sellainen maan tapa jota ei toivoisi Suomeen kopioitavan. Todellisiin epäkohtiin puuttuminen käy mahdottomaksi kun sama huuto alkaa aina ja joka kerta. Toisaalta mikään perustelu ei pysäytä prosessia sen jälkeen kun päätös on tehty.
ILoveEU
Kenraali
Edellisellä viikolla se oli iljettävä valkoinen mies, tänään avattiin ensi viikon näytelmä: iljettävä valkoinen nainen.
New York Times:
White Women, Come Get Your People
They will defend their privilege to the death.
These women are gender traitors, to borrow a term from the dystopian TV series “The Handmaid’s Tale.” They’ve made standing by the patriarchy a full-time job.
https://www.nytimes.com/2018/10/06/opinion/lisa-murkowski-susan-collins-kavanaugh.html
---
Kevennyksenä To kill a #metoobird. (Vähän heikko äänenlaatu, että kuulokkeilla joutuu)
Alkuperäisen elokuvan kohtaus:
Demokraatit yrittivät hyödyntää etenkin nuorten, koulutettujen naisten Trump-inhoa kuulustelemalla Kavanaugh’ta seksuaalisesta ahdistelusta vaalien alla.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005855793.html
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005855793.html
Ulla Appelsinin kommentti: Mikä yhdistää Metsäketoa ja amerikkalaista tuomaria? Elinkautinen
Julkaistu: 7.10. 13:49
KOMMENTTI
Länsimaisiin oikeusvaltioihin on pesiytymässä pelottava toimintamalli, jossa rangaistus tulee jo ennen tuomiota, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin
Joskus käy erikoisia yhteensattumia. Kuten nyt: samaan aikaan sekä Suomessa että Yhdysvalloissa metoo-liikkeelle pyrittiin asetettamaan rajoja. Suomessa neljä naista tuomittiin laulaja Tomi Metsäkedon kunnianloukkauksesta, koska nämä olivat julkaisseet perättömiä väitteitä Metsäkedosta Facebookissa. Yhdysvalloissa puolestaan katolilainen huippujuristi Brett Kavanaugh valittiin korkeimman oikeuden tuomariksi, valtaisasta kohusta ja raivoisasta vastustuksesta huolimatta.
Kumpikin on hyvin kiinnostava tapaus, johon liittyy paljon periaatteellista pohdintaa.
Tapauksia leimaa myös se, että sinänsä tärkeä keskustelu seksuaalisesta ahdistelusta lähti täysin laukalle, ensi hetkestä alkaen. Netissä molemmista miehistä on luotu hirviömäinen kuva, josta he tuskin tunnistavat edes itse itseään.
Netissä molemmista miehistä on luotu hirviömäinen kuva, josta he tuskin tunnistavat edes itse itseään.KAVANAUGH’N KOHDALLAHAN oli alun perin kyse tästä: kalifornialainen psykologian professori Christine Blasey Ford astui julkisuuteen ja väitti, että juopunut Kavanaugh käpälöi häntä vuonna 1982 omakotitalossa pidetyissä alaikäisten juhlissa Montgomery Countyssa, Marylandin osavaltiossa. Ford oli tuolloin 15, Kavanaugh 17. Fordia ei hänen omienkaan sanojensa mukaan raiskattu, mutta hän sanoi uskoneensa, että hänet aiotaan raiskata. Ahdistelu jäi kähmimisen tasolle. Kavanaugh taas on vannonut olevansa syytön. Hän on sanonut uskovansa Fordin kokeneen kertomansa tapahtuman, mutta arvelee, että Ford on sotkenut hänet johonkin toiseen henkilöön. Sittemmin Fordin vanavedessä kaksi muutakin naista ilmaantui kertomaan nuoruuden kokemuksistaan, mutta niillekään Kavanaugh’ta koskeville väitteille, joista varsinkin toista on pidetty sangen epäuskottavana, ei löytynyt mitään todisteita.
Metsäketo puolestaan päätyi alun perin valokeilaan, kun Seiska julkaisi naisten kertomuksia laulajatähden asiattomasta käytöksestä ja tökeröistä viesteistä, joita tämä oli lähetellyt naisille. Metsäketo kiisti jyrkästi syyllistyneensä mihinkään rikokseen, mutta myönsi olleensa varsinkin juhliessaan ”öykkärimäinen” ja hakeneensa poikamiehenä naisseuraa ”joskus turhankin kärkkäästi”.
Kummankin osalta lopputulos oli sama: heistä tehtiin netissä raiskaajia ja lähes patologisen vihan ja raivon kohteita ja heitä solvasivat ihmiset – kuten esimerkiksi nyt Suomessa tuomitut neljä naista – jotka eivät heitä olleet koskaan edes tavanneet. Kavanaugh’n osalta mustamaalaus on ollut poikkeuksellisen rajua ja pilkan määrä valtavaa. Osin keskustelu on ollut lähes absurdia, kun Kavanaugh on kaikin tavoin yritetty osoittaa kelvottomaksi: esimerkiksi viime aikoina amerikkalaisessa mediassa äänessä ovat olleet opiskelutoverit kilvan kertomassa, että Kavanaugh antoi kuulusteluissa yliopistoaikaisista juomisistaan liian puhtoisen kuvan. Sekin on siis nykyisin jo raskauttavaa, että opiskeluaikoina ottaa liikaa olutta?
MONELLA KOMMENTOIJALLA ovat sekoittuneet politiikka ja väitetty ahdistelu. On sinänsä ilman muuta perusteltua olla huolissaan siitä, millaisen roolin konservatiivinen Kavanaugh korkeimmassa oikeudessa ottaa.
Esimerkiksi aborttinäkemykset ovat aiheellisesti herättäneet pelkoja: haluaisiko hän kenties tiukentaa USA:n aborttilinjaa?
Ei tämän skandaalin osalta ole kyse siitä, onko Kavanaugh mukava ja asenteiltaan hyvin liberaali kaveri.Mutta vaikka kuinka olisi hyvä syy vastustaa miehen politiikkaa – monelle riittää jo se, että hän oli presidentti Donald Trumpinehdokas – ei se silti oikeuta tekemästä hänestä naisten ahdistelijaa ilman pitäviä todisteita. Ei tämän skandaalin osalta ole kyse siitä, onko Kavanaugh mukava ja asenteiltaan hyvin liberaali kaveri. Ei ainakaan jälkimmäistä, ehkei ensimmäistäkään. Metsäketo puolestaan on jopa itse myöntänyt käyttäytyneensä tökerösti.
Kyse on periaatteesta, jonka pitäisi päteä silloinkin, kun emme jostain henkilöstä syystä tai toisesta pidä. Epämiellyttävyys ei voi olla syy epäoikeudenmukaisuuteen. Jos ihmistä ei ole todistettu raiskaajaksi, häntä ei saa kutsua raiskaajaksi, oli taustalla sitten kuinka hyvä, kaunis ja hieno yhteiskunnallinen liike tahansa. Se sotii jyrkästi aivan keskeistä ihmisoikeutta eli syyttömyysolettamaa vastaan.
Kavanaugh’n osalta on relevanttia kysyä myös, tätäkö me ihan oikeasti jatkossa haluamme: käydä läpi lähes 40 vuoden takaisia kotibileitä ja vaatia ihmisiä julkisesti tilille nuoruuden virheistä? Oletetaanpa nyt hetki, että Kavanaugh tosiaan olisi 17-vuotiaana, murrosikäisenä poikana syyllistynyt päissään siihen kähmintään, josta Ford on häntä syyttänyt. Se olisi ollut tietenkin väärin, mutta maailma on muuttunut melkoisesti kuluneina vuosina: ei 1980-luvulla kodeissa, kouluissa ja mediassa keskusteltu seksuaalisesta ahdistelusta alkuunkaan samalla lailla kuin nykyisin. Olemme menneet siinä melkoisesti eteenpäin, mikä on erinomainen asia.
On kuitenkin ymmärrettävä, että tuon ajan nuoret imivät tuon ajan arvot – aivan kuten meihin vaikuttavat tämän ajan arvot. Ei Fordin kertoma toiminta – sängylle kaataminen ja yritys riisua toisen vaatteita – ollut tietenkään julkisesti sallittua 80-luvullakaan, mutta ilmapiiri oli silti erilainen ja toimittiin tavalla, jolla ei nykyisin enää toimittaisi. On erikoinen vaatimus, että kun me nyt ajattelemme jostain asiasta tietyllä tavalla, vuosikymmeniä sitten kaikkien olisi pitänyt osata ajatella samalla lailla.
HYVÄ KYSYMYS on sekin, annammeko ihmiselle mahdollisuuden muuttua. Jos, siis jos Kavanaugh olisi syyllinen, ainakin hän on sitten nuoruusvuosiensa ottanut opikseen: jättimäisestä kohusta huolimatta esiin ei ole astunut yhtään naista väittämään, että hän olisi vieläkin ahdistelija.
Metsäketo on puolestaan itse luvannut muuttaa käytöstään: hänen omalla vastuullaan on tietysti sitten todistaa, että sana myös pitää.
Yhteiskunta armahti nyt Kavanaugh’n ja Metsäkedon, kun senaatti nimitti ensin mainitun virkaan ja oikeus tuomitsi jälkimmäisen solvaajat. Mutta ei se poista tapahtunutta.
Kavanaugh’n ja Metsäkedon maine on monen silmissä iäksi mennyttä. Ja molemmat ovat myös kärsineet konkreettisia seurauksia: Metsäketo sai lähteä niin Tähdet, tähdet -ohjelmasta kuin Mamma Mia -musikaalistakin. Kavanaugh puolestaan ei tänä talvena enää opeta Harvardissa, jossa oli työskennellyt vuosikausia. On epäselvää, oliko päätös täysin Kavanaugh’n oma, mutta hänen kohtaamansa vastarinta ainakin oli hurjaa: 800 Harvardin opiskelijaa oli allekirjoittanut Kavanaugh’n vastaisen kirjelmän.
Kavanaugh’n ja Metsäkedon maine on monen silmissä iäksi mennyttä.Kaikki tämä seuraa heitä loppuelämän. Molempien otsaan on painettu poltinmerkki, jossa lukee metoo. Ja siitä poltinmerkistä ei pääse millään eroon. Se tuli todistettua taas hiljan, kun ilmestyi kirja #MeToo-vallankumous, joka käsittelee asian ulottuvuuksia Suomessa. Niin kirjassa kuin siitä käydyssä julkisessa keskustelussakin mukana roikkuu koko ajan Aku Louhimiehen nimi, siitä huolimatta että missään vaiheessa kukaan ei ole edes syyttänyt Louhimiestä seksuaalisesta ahdistelusta, vaan kyse on ollut ennen kaikkea johtamiseen liittyvistä ongelmista.
METOO on hyökyaallon lailla pyyhkinyt pois vanhoja asenteita, joiden on ollut syytäkin mennä – mutta se on myös murskannut yksilöitä, joiden synnit eivät ole olleet oikeassa suhteessa saatuun kohteluun. Joidenkin mielestä yksilöiden kohtalot eivät haittaa, koska patriarkaalisten rakenteiden murtaminen on tärkeämpää. Soisi kuitenkin, että kaikki näkisivät isomman kuvan: länsimaisiin oikeusvaltioihin on pesiytymässä pelottava toimintamalli, jossa rangaistus tulee jo ennen tuomiota. Ja se on elinkautinen
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005855730.html
Julkaistu: 7.10. 13:49
KOMMENTTI
Länsimaisiin oikeusvaltioihin on pesiytymässä pelottava toimintamalli, jossa rangaistus tulee jo ennen tuomiota, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin
Joskus käy erikoisia yhteensattumia. Kuten nyt: samaan aikaan sekä Suomessa että Yhdysvalloissa metoo-liikkeelle pyrittiin asetettamaan rajoja. Suomessa neljä naista tuomittiin laulaja Tomi Metsäkedon kunnianloukkauksesta, koska nämä olivat julkaisseet perättömiä väitteitä Metsäkedosta Facebookissa. Yhdysvalloissa puolestaan katolilainen huippujuristi Brett Kavanaugh valittiin korkeimman oikeuden tuomariksi, valtaisasta kohusta ja raivoisasta vastustuksesta huolimatta.
Kumpikin on hyvin kiinnostava tapaus, johon liittyy paljon periaatteellista pohdintaa.
Tapauksia leimaa myös se, että sinänsä tärkeä keskustelu seksuaalisesta ahdistelusta lähti täysin laukalle, ensi hetkestä alkaen. Netissä molemmista miehistä on luotu hirviömäinen kuva, josta he tuskin tunnistavat edes itse itseään.
Netissä molemmista miehistä on luotu hirviömäinen kuva, josta he tuskin tunnistavat edes itse itseään.
Metsäketo puolestaan päätyi alun perin valokeilaan, kun Seiska julkaisi naisten kertomuksia laulajatähden asiattomasta käytöksestä ja tökeröistä viesteistä, joita tämä oli lähetellyt naisille. Metsäketo kiisti jyrkästi syyllistyneensä mihinkään rikokseen, mutta myönsi olleensa varsinkin juhliessaan ”öykkärimäinen” ja hakeneensa poikamiehenä naisseuraa ”joskus turhankin kärkkäästi”.
Kummankin osalta lopputulos oli sama: heistä tehtiin netissä raiskaajia ja lähes patologisen vihan ja raivon kohteita ja heitä solvasivat ihmiset – kuten esimerkiksi nyt Suomessa tuomitut neljä naista – jotka eivät heitä olleet koskaan edes tavanneet. Kavanaugh’n osalta mustamaalaus on ollut poikkeuksellisen rajua ja pilkan määrä valtavaa. Osin keskustelu on ollut lähes absurdia, kun Kavanaugh on kaikin tavoin yritetty osoittaa kelvottomaksi: esimerkiksi viime aikoina amerikkalaisessa mediassa äänessä ovat olleet opiskelutoverit kilvan kertomassa, että Kavanaugh antoi kuulusteluissa yliopistoaikaisista juomisistaan liian puhtoisen kuvan. Sekin on siis nykyisin jo raskauttavaa, että opiskeluaikoina ottaa liikaa olutta?
MONELLA KOMMENTOIJALLA ovat sekoittuneet politiikka ja väitetty ahdistelu. On sinänsä ilman muuta perusteltua olla huolissaan siitä, millaisen roolin konservatiivinen Kavanaugh korkeimmassa oikeudessa ottaa.
Esimerkiksi aborttinäkemykset ovat aiheellisesti herättäneet pelkoja: haluaisiko hän kenties tiukentaa USA:n aborttilinjaa?
Ei tämän skandaalin osalta ole kyse siitä, onko Kavanaugh mukava ja asenteiltaan hyvin liberaali kaveri.
Kyse on periaatteesta, jonka pitäisi päteä silloinkin, kun emme jostain henkilöstä syystä tai toisesta pidä. Epämiellyttävyys ei voi olla syy epäoikeudenmukaisuuteen. Jos ihmistä ei ole todistettu raiskaajaksi, häntä ei saa kutsua raiskaajaksi, oli taustalla sitten kuinka hyvä, kaunis ja hieno yhteiskunnallinen liike tahansa. Se sotii jyrkästi aivan keskeistä ihmisoikeutta eli syyttömyysolettamaa vastaan.
Kavanaugh’n osalta on relevanttia kysyä myös, tätäkö me ihan oikeasti jatkossa haluamme: käydä läpi lähes 40 vuoden takaisia kotibileitä ja vaatia ihmisiä julkisesti tilille nuoruuden virheistä? Oletetaanpa nyt hetki, että Kavanaugh tosiaan olisi 17-vuotiaana, murrosikäisenä poikana syyllistynyt päissään siihen kähmintään, josta Ford on häntä syyttänyt. Se olisi ollut tietenkin väärin, mutta maailma on muuttunut melkoisesti kuluneina vuosina: ei 1980-luvulla kodeissa, kouluissa ja mediassa keskusteltu seksuaalisesta ahdistelusta alkuunkaan samalla lailla kuin nykyisin. Olemme menneet siinä melkoisesti eteenpäin, mikä on erinomainen asia.
On kuitenkin ymmärrettävä, että tuon ajan nuoret imivät tuon ajan arvot – aivan kuten meihin vaikuttavat tämän ajan arvot. Ei Fordin kertoma toiminta – sängylle kaataminen ja yritys riisua toisen vaatteita – ollut tietenkään julkisesti sallittua 80-luvullakaan, mutta ilmapiiri oli silti erilainen ja toimittiin tavalla, jolla ei nykyisin enää toimittaisi. On erikoinen vaatimus, että kun me nyt ajattelemme jostain asiasta tietyllä tavalla, vuosikymmeniä sitten kaikkien olisi pitänyt osata ajatella samalla lailla.
HYVÄ KYSYMYS on sekin, annammeko ihmiselle mahdollisuuden muuttua. Jos, siis jos Kavanaugh olisi syyllinen, ainakin hän on sitten nuoruusvuosiensa ottanut opikseen: jättimäisestä kohusta huolimatta esiin ei ole astunut yhtään naista väittämään, että hän olisi vieläkin ahdistelija.
Metsäketo on puolestaan itse luvannut muuttaa käytöstään: hänen omalla vastuullaan on tietysti sitten todistaa, että sana myös pitää.
Yhteiskunta armahti nyt Kavanaugh’n ja Metsäkedon, kun senaatti nimitti ensin mainitun virkaan ja oikeus tuomitsi jälkimmäisen solvaajat. Mutta ei se poista tapahtunutta.
Kavanaugh’n ja Metsäkedon maine on monen silmissä iäksi mennyttä. Ja molemmat ovat myös kärsineet konkreettisia seurauksia: Metsäketo sai lähteä niin Tähdet, tähdet -ohjelmasta kuin Mamma Mia -musikaalistakin. Kavanaugh puolestaan ei tänä talvena enää opeta Harvardissa, jossa oli työskennellyt vuosikausia. On epäselvää, oliko päätös täysin Kavanaugh’n oma, mutta hänen kohtaamansa vastarinta ainakin oli hurjaa: 800 Harvardin opiskelijaa oli allekirjoittanut Kavanaugh’n vastaisen kirjelmän.
Kavanaugh’n ja Metsäkedon maine on monen silmissä iäksi mennyttä.
METOO on hyökyaallon lailla pyyhkinyt pois vanhoja asenteita, joiden on ollut syytäkin mennä – mutta se on myös murskannut yksilöitä, joiden synnit eivät ole olleet oikeassa suhteessa saatuun kohteluun. Joidenkin mielestä yksilöiden kohtalot eivät haittaa, koska patriarkaalisten rakenteiden murtaminen on tärkeämpää. Soisi kuitenkin, että kaikki näkisivät isomman kuvan: länsimaisiin oikeusvaltioihin on pesiytymässä pelottava toimintamalli, jossa rangaistus tulee jo ennen tuomiota. Ja se on elinkautinen
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005855730.html
No voi ristus notta!
Kyllä nyt jotain rajaa pitäisi olla kuinka vanhoja juttuja alkaa muistella, jos nyt ei kyseessä ole murha.
Muistelo juu, muisti juoneensa yhden oluen, vuotta, päivää tai paikkaa ei enää muistanut..ahdistelun kylläkin..No voi ristus notta!
Kyllä nyt jotain rajaa pitäisi olla kuinka vanhoja juttuja alkaa muistella, jos nyt ei kyseessä ole murha.
Tuo vajaa tunti sitten hesarista postaamani lainaus kertoo oleennaisen.. siis sen väärämielisen(trollien)
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Hohhoijaa.