Tulenjohto ja tulenkäyttö

[Stokes]

Tässä oli kysymys arviosta, onko veli @JR49 n toistama suusta suuhun kiertänyt sodanaikainen kertomus mahdollinen. Vanhasta 1980-luvun ohjesäännöstä löytyy raskaan heittimen sivuhajonta 0,2 % eli kilometrin päästä ammuttuna 20 m. Voidaan käyttää lähteenä ko esimerkkiin, sillä 1980-luvun heittimet ja atarvikkeet oli sota-aikaisia. Mutta pätee siis ainoastaan tähän esimerkkiin; 3:n nykyheittimen joukkueella ammuttuna hajonta on 50 m leveä jo pelkästään siitä syytä että aseet on 25 m päässä toisistaan. Muu hajonta sitten siihen päälle.

Hajontakuvion muoto on pitkänomainen myös krh:lla. Pituushajonta johtuu panosten syttymisen ja palamisen satunnaisista eroista, poikeamista panostilan mitoissa sekä ammuspainoissa ja vielä vastimen erilaisesta painumisesta. Raketinheittimen hajontakuvio on sen sijaan pyöreä; ohjaamattomilla raketeilla.

Ei ei ei ei ei....

1. Heittimien välinen etäisyys on käsketty varomääräyksessä vähintään 20 metriksi. Se voi olla enemmänkin ja hajautetussa tuliasematoiminnassa useita satoja metrejä. 25 m ei ole ohjesäännön eikä varomääräyksen metriluku. Kootussa ryhmityksessä heittimet voivat olla vaikka 5 m päässä toisistaan.

2. Vaikka heittimet olisivat 25 m etäisyydellä toisistaan olisi siitä johtuva hajonta sivusuunnassa 50 metriä ainoastaan silloin kun ammutaan suoraan kohti kyseistä perussuuntaa. Heittimille käsketään kuitenkin yleensä 2-3 perussuuntaa ja jo pelkästään sivulukemalla 25-00 muuttuu hajonta ihan toiseksi.

3. Heittimistö ampuu nykyään lähes poikkeuksetta yhdistetyllä viuhkalla jolloin kohdat 1. ja 2. ovat merkityksettömiä.

4. Pituushajontaan vaikuttaa mainitsemiesi seikkojen lisäksi aika monta muutakin muuttujaa mutta suuri merkitys toki noillakin on.

En tiedä mistä 0,2 % sivuhajonta ihan tarkalleen on peräisin (tai tiedän, Tykistön Ampumaopista) mutta kyllä se KRH:lla ikävä kyllä on todellisuudessa aina enemmän. Mitä taas tulee 50 m päähän ampumiseen kevyellä heittimistöllä en pidä asiaa ollenkaan kummallisena; tuliyksikkö joka tunnetaan ja joka ampuu läheltä 1500 piirun maalikulmalla niin mikä ettei!

 

[Old Boy]

Ei ei ei ei ei....

Asiassa oli siis kyse siitä, onko suusta suuhun kiertänyt sodanaikainen juttu mahdollinen vai ei. Asiasta oli kaikki samaa mieltä mutta esittämistäni perusteista on kohta sivu keskustelua. Mikä on vaan hyvä kun lanka on ollu hiljaiselossa. Viimeisessä oli enemmän ei-sanoja eli se on ikäänkuin painavampi niin vastataan siihen:

Omaan asiantuntemukseen vetoaminen on huonoa keskustelua joten lasketaan käyttäen KrhOpas 1:tä vuodelta 1992. Vastaukseen ei tarvi tutkielmaa heittimistön hajonnasta vaan tarkastelin kysymystä laskien pienimmän mahdollisen hajonnan. Kysehän saattoi olla vuosien sodankäynnin yhdestä ainoasta tulitehtävästä. Tästä edellä mainitusta opuksesta löytyy sivulta 277 käsite todennäköinen poikkeama. Jutun ase oli raskas krh jonka ko arvo sivuhajonnan osalta on todellakin 0,2 % ampumaetäisyydestä. Tämä on hajonnan pienin arvo, joka kasvaa vähemmän yllättävästi, kun ammutaan useamman kerran ja useammalla aseella. Suuremman laukausmäärän hajonta voidaan laskea tämä em tod näk poikkeaman avulla keskihajonnan kaavaa käyttämällä. Tämä on tietysti sulle matematiikasta tuttua, nehän opetettiin kurseilla.

Kyse ei siten ollut tuliyksikön hajonnasta, jota ammunnoissa nähdään eikä tietenkään siitä kuinka nykyaikana toimitaan.

 

[Old Boy]

Heittimistö ampuu nykyään lähes poikkeuksetta yhdistetyllä viuhkalla

Tästä voisi kuulla tarkemminkin! Viittaatko mahdollisesti siihen, että aseet on nyt aina hajaryhmitetty jolloin laskin kalkyloi niille ampuma-arvot samaan pisteeseen?

Kun kaikki ei ole epiksen miehiä niin tämä lainauksen viuhka tarkoittaa kuinka tulijoukkueen (tulipatterin) aseet on suunnattu. Yhdistetyssä viuhkassa siis kaikki suoraan maalipisteeseen ja yhdensuuntaisessa viuhkassa taas niin, että riviin ryhmitetty heitinjoukkue ampuu kaikki putket samansuuntaisena eli keskiase maaliin ja molemmat "laidat" aseiden etäisyyden verran maalin ohi jos hajontaa ei olisi olenkaan. Kevyet heittimet kai ampuu edelleen entiseen tapaan joukkueen heittimet rivissä jollin niiden viuhkakin on yhdensuuntainen?

 

[kertakenttään]

Tästä voisi kuulla tarkemminkin! Viittaatko mahdollisesti siihen, että aseet on nyt aina hajaryhmitetty jolloin laskin kalkyloi niille ampuma-arvot samaan pisteeseen?

Kun kaikki ei ole epiksen miehiä niin tämä lainauksen viuhka tarkoittaa kuinka tulijoukkueen (tulipatterin) aseet on suunnattu. Yhdistetyssä viuhkassa siis kaikki suoraan maalipisteeseen ja yhdensuuntaisessa viuhkassa taas niin, että riviin ryhmitetty heitinjoukkue ampuu kaikki putket samansuuntaisena eli keskiase maaliin ja molemmat "laidat" aseiden etäisyyden verran maalin ohi jos hajontaa ei olisi olenkaan. Kevyet heittimet kai ampuu edelleen entiseen tapaan joukkueen heittimet rivissä jollin niiden viuhkakin on yhdensuuntainen?

Riippuu miten arvot lasketaan, taso kun ei taivu yhdistettyyn viuhkaan. Yhdensuuntaisen viuhkan komentaminen on nopeampaa ja helpompaa varsinkin, jos arvot heittimille välitetään huutamalla.

 

[Old Boy]

Riippuu miten arvot lasketaan, taso kun ei taivu yhdistettyyn viuhkaan.

No ei, mutta tarkistusammunnat ammutaan kuitenkin yhdistetyllä, tai ainakin ennen ammuttiin. Laskukaavakin on helppo: aseiden väli metreinä (3 hei) jaetaan ametilla kilsoina. Esim amet 7 km ja väli 50 m:
yhdistämisluku 7 piirua ja komento heittimenjohtajalle: YHDISTÄ SEITSEMÄLLÄ. Oikea heitin vähentää ja vasen lisää tämän piirumäärän sivusuuntaan.

 

[Stokes]

Heittimillä ei ole ainakaan yleisesti viimeisimmän 30 vuoden aikana ammuttu yhdensuuntaisella viuhkalla tasokalustolla, ei edes tarkistusammuntoja eikä yhdistämislukuja ole käytetty. Minkä vuoden ohjesäännöstä tietosi ovat?

 

[Old Boy]

Heittimillä ei ole ainakaan yleisesti viimeisimmän 30 vuoden aikana ammuttu yhdensuuntaisella viuhkalla tasokalustolla, ei edes tarkistusammuntoja eikä yhdistämislukuja ole käytetty.

Onko meillä samat käsitteet? Kun nimittäin @kertakenttään sanoo päinvastoin! Ohjesääntöjä en ole katsonut tässä asiassa mutta koetin edellä määritellä mitä yhdensuuntainen ja yhdistetty viuhka tarkoittaa.
Ja mun ymmärryksen mukaan ei tasokalustolla yhdistettyyn viuhkaan päästä ilman näitä yhdistämislukuja.

 

[Bombsquad]

Tässä oli kysymys arviosta, onko veli @JR49 n toistama suusta suuhun kiertänyt sodanaikainen kertomus mahdollinen. Vanhasta 1980-luvun ohjesäännöstä löytyy raskaan heittimen sivuhajonta 0,2 % eli kilometrin päästä ammuttuna 20 m. Voidaan käyttää lähteenä ko esimerkkiin, sillä 1980-luvun heittimet ja atarvikkeet oli sota-aikaisia. Mutta pätee siis ainoastaan tähän esimerkkiin; 3:n nykyheittimen joukkueella ammuttuna hajonta on 50 m leveä jo pelkästään siitä syytä että aseet on 25 m päässä toisistaan. Muu hajonta sitten siihen päälle.

Hajontakuvion muoto on pitkänomainen myös krh:lla. Pituushajonta johtuu panosten syttymisen ja palamisen satunnaisista eroista, poikeamista panostilan mitoissa sekä ammuspainoissa ja vielä vastimen erilaisesta painumisesta. Raketinheittimen hajontakuvio on sen sijaan pyöreä; ohjaamattomilla raketeilla.

Ööh, eikö 1000m x 0,2%=2m? Rupes huolestuttaa, kun käsittääkseni desimaalivirheet voi olla aika kohtalokkaita tykillä ammuttaessa..

 

[kertakenttään]

Heittimillä ei ole ainakaan yleisesti viimeisimmän 30 vuoden aikana ammuttu yhdensuuntaisella viuhkalla tasokalustolla, ei edes tarkistusammuntoja eikä yhdistämislukuja ole käytetty. Minkä vuoden ohjesäännöstä tietosi ovat?

Tarkkareita ammutaan, mutta yhdistämislukua et enää oppaista löydä. Ihan itse olen kyllä paperisella tasolla ampunut yhdensuuntaisella viuhkalla, toki joukkotuotannossa tämä ei ole yleinen tapa

 

[Stokes]

Onko meillä samat käsitteet? Kun nimittäin @kertakenttään sanoo päinvastoin! Ohjesääntöjä en ole katsonut tässä asiassa mutta koetin edellä määritellä mitä yhdensuuntainen ja yhdistetty viuhka tarkoittaa.
Ja mun ymmärryksen mukaan ei tasokalustolla yhdistettyyn viuhkaan päästä ilman näitä yhdistämislukuja.

Käsitteet ovat samat, minä sekosin sanoissani. Anteeksi.

Heittimistö on ampunut ennen laskin/AHJO-aikakautta aina yhdensuuntaisella viuhkalla, ei yhdistetyllä. Tykistön käyttämiä yhdistämislukuja ei ole käytetty muuten kuin joissakin erikoistapauksissa. Tämä on siis käsitykseni ja jos aiot sen kumota olisin innokas kuulemaan lähteitä.

KRHK:n tulijoukkueet saatiin tasokalustollan ampuma-arvoja laskettaessa ampumaan samaan pisteeseen käyttämällä siirtokorttia joka kumoaa joukkueiden mittaripisteiden koordinaattierot, samalla periaatteella saa heittimetkin ampumaan yhdistetyllä viuhkalla. Asian hankaluuden vuoksi se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista.

Mutta mutta... Aiemmin puhuttiin heittimistön tuliasemaryhmityksen, ts. heittimien välin aiheuttamasta hajonnasta. Asia ei ole aivan niin yksinkertainen.

Kootussa tuliasemaryhmityksessä toimivalla tulijoukkueella voi olla kolmekin perussuuntaa, yleensä 900 piirun välein. Jos heittimet ovat 20-30 m välein toisistaan kohtisuoraan vaikkapa PS 1 kohti toimisi yhdistämisluvun käyttäminen moitteettomasti kuten tykistölläkin ja olisi hajonta yhdensuuntaisella viuhkalla ammuttaessa vähintään noin 1. ja 3. heittimien välinen etäisyys. Jos kuitenkin ammuttaisiin vaikkapa perussuuntaan 2 (joka siis olisi tässä esimerkissä 900 piirua pienempi kuin PS 1) ja vielä sektorin vasempaan laitaan sivulla 25-00 tarkoittaa tämä sitä, että heittimet ampuisivat liki toistensa yli; jos PS1 = 10-00 ja PS2 01-00 ja sivu 25-00 olisi ampumasuunta pohjoislukuna 56-00. Jos heittimillä on vähänkään sopivaa porrastusta ovat heittimien ampumaviivat käytännössä yhdensuuntaiset ja hajonta muodostuu ampumaetäisyydessä.

Yhdensuuntaista viuhkaa käytetään KRHK:n viitekehyksessä nykyisin lähtökohtaisesti myös kootussa ryhmityksessä. AHJO:lle syötetään jokaisen aseen koordinaatit ja näin ollen jokainen ase saa omat ampuma-arvonsa. Jos tilanne kuitenkin on sellainen ettei asepäätteitä (joilla ampuma-arvot heittimille välitetään) ole käytössä on, kuten kertakenttään sanoikin, nopeampaa komentaa samat arvot kaikille heittimille.

Tasolla ampuma-arvojen laskeminen kuitenkin menneen talven lumia, sen käyttäminen edes ensimmäisenä varajärjestelmänä ei ole järkevää. Jostain kummallisesta syystä keveissä heitinjoukkueissa jotkut haluavat tasoa käyttää, tolkun perusteita sille ei kuitenkaan ole, ei vaikka käytettäisiin viestiyhteytenä analogista savumerkkiä tai korppeja. AHJO:a voi käyttää pelkkänä laskimena. Näin ollen ainoa syy joka puoltaa yhdensuuntaisen viuhkan käyttöä on ampuma-arvojen komentamisen helppous/nopeus. Mikäli joukko kuitenkin harjoittelee ihan huutoyhteydelläkin eri ampuma-arvojen komentamista eri heittimille on nopeuden menetys melko pientä.

 

[Old Boy]

Käsitteet ovat samat, minä sekosin sanoissani. Anteeksi.
Heittimistö on ampunut ennen laskin/AHJO-aikakautta aina yhdensuuntaisella viuhkalla, ei yhdistetyllä. Tykistön käyttämiä yhdistämislukuja ei ole käytetty muuten kuin joissakin erikoistapauksissa. Tämä on siis käsitykseni ja jos aiot sen kumota olisin innokas kuulemaan lähteitä.

No en kyllä aio sitä tehdä! Sinähän tässä krh-ammattilainen olet. Lipsahduksia nyt sattuu välillä ihan jokaiselle. Ja sitäpaitsi mehän käymme nettikeskustelua emmekä laadi väitöskirjoja.

Otin tykistön käytännön vain esimerkkinä kuinka voidaan ampua samaan pisteeseen joukkueilla. Krh ei sellaista ole varmaan koskaan käyttänyt tarkkareissa kun isompi sivuhajonta kumoaisi tästä lisätarkkudesta suuren osan. Yhdensuuntaisessa viuhkassa on myös se hyvä puoli että iskemät levittäytyvät ikäänkuin luonnollisesti maalialueelle. Eihän ole tarkoituskaan ampua kaikkia murkuloita samaan kuoppaan.

 

[Old Boy]

https://www.facebook.com/video.php?v=368038380407986

Osaako jäsen @Stokes mahdollisesti selventää mitä videossa tapahtuu?
Kohdassa 0:03 ylempi johtoporras (komppanianpäällikkö?) kyselee tilannetietoja. Tulenjohtaja saa tehtävän ampua tiettyyn paikkaan. Sitten kohdassa noin 0:30 tulenjohtaja antaa tulikomennon puheella viestimiehen kuitenkin samalla naputellessa läppäriä (joka ei näy kuvassa). Onko niin että vaikka on pelit ja vehkeet niin kaikesta harjoittelusta huolimatta tulikomento on nopeampaa tai helpompaa antaa puheella suoraan radioteitse? Lisäksi tulenjohtajan olettaisi kyllä jo osaavan tulikomennot kun kotiutuminen on reilun viikon päässä. Antaa nimittäin iskuun myös tulimuodon suunnan vaikka se tiettävästi edelleen ammutaan pistemaaliin.

 

[Stagideus]

Kyllä minun ymmärtääkseni silloin, kun ammutaan millään KVKRHJ:tä suuremmalla tuliyksiköllä, on iskun levityssuunta perusteltu, mikäli erikseen halutaan murkulaa tonttiin esimerkiksi tien suuntaisesti sillä100mx300m alueella, sen sijaan että kurmotettaisiin 140m metsää ja männynkäpyjä uran kummallakin puolella.

Näitä lyhyitä videoklippejä on oikeasti vähän tyhäm alkaa ylianalysoimaan. Me emme voi tietää minkä takia viestitään puheella tässä tilanteessa. Voi olla laitteistovika kummassa tahansa päässä, TJA:n henk. koht. mieltymys, tai tuntua hänestä tilanteessa taisteluteknisesti järkevältä, tai vaikkapa jokin koulutuksellinen seikka.

 

[Stokes]

Kohdassa 0:03 ylempi johtoporras (komppanianpäällikkö?) kyselee tilannetietoja. Tulenjohtaja saa tehtävän ampua tiettyyn paikkaan. Sitten kohdassa noin 0:30 tulenjohtaja antaa tulikomennon puheella viestimiehen kuitenkin samalla naputellessa läppäriä (joka ei näy kuvassa). Onko niin että vaikka on pelit ja vehkeet niin kaikesta harjoittelusta huolimatta tulikomento on nopeampaa tai helpompaa antaa puheella suoraan radioteitse? Lisäksi tulenjohtajan olettaisi kyllä jo osaavan tulikomennot kun kotiutuminen on reilun viikon päässä. Antaa nimittäin iskuun myös tulimuodon suunnan vaikka se tiettävästi edelleen ammutaan pistemaaliin.

Klippi ei suostu aukeamaan mutta koetan arvailla. Olen samoilla linjoilla kuin jalkaväkiveli @Stagideus .

Tulenjohtaja voi antaa tulikomennon puheella esimerkiksi siksi, että
- tuliyksikkö ei syystä tai toisesta voi ottaa vastaan tulikomentoa datana. Syynä voi olla softa- tai rautapuolen vika.
- tulenjohtoryhmä (tai partio) ei voi lähettää tulikomentoa datana. Syyt kuten edellä.
- tuliyksikkö (erillinen tulijoukkue KRHK:sta tai komppanian oma KRHJ) on käsketty komppanian komentoverkkoon jota kautta tulikomento annetaan. Tällöin jokainen ko. verkkoa kuunteleva tietää mihin ja mitä ammutaan. Näin menetellään yleensä kun kyseessä on kärkikomppanian taistelu hyökkäyksessä ja sitä Keihäässä ilmeisesti ainakin osin harjoiteltiin.

Viestimies voi naputella JOHLA:a samaan aikaan vaikkapa siksi että laitteella halutaan sädemitata tai muuten paikantaa jotakin. Koska en näe klippiä en osaa sanoa varmaksi onko kyseessä edes TJA:n oma viestimies vai esimerkiksi joukkueen lähetti jolla on joukkueenjohtajan radio ja JOHLA.

Joissakin tapauksissa on todellakin niin, että tulikomento on nopeampi antaa puheella kuin datana. On kuitenkin otettava huomioon se kuinka kauan asian käsittely vie tuliportaassa, datana tullut tulikomento vaatii käsittelyyn otettavakseen vain sen että hiirtä klikataan kahdesti, puheella annettu taas tulee kirjoittaa sanelun mukaan AHJO:lle. Puheella annettu tai JOHLA:lla vapaamuotoisena kirjoitetussa tulikomennossa on aina mahdollista että siinä on isompi tai pienempi virhe jolloin AHJO ei ymmärrä sitä kokonaan tai ollenkaan. Tuolloin tulitoimintahenkilöstö tuliyksikössä joutuu tulkkaamaan tulikomentoa ja se kestää.

Yksityiskohtaisiin tulenjohtotekniikkaan liittyviin kysymyksiin en pysty vastaamaan koska Tulenjohtotoiminnan käsikirja on leimattua tavaraa.

 

[Tuntematonpotila$]

Apachet kurmoottaa muurahaisia. Jtac-touhua 7:42 eteenpäin, muutama härmäläinen näkyy touhuissa mukana!

 

[Aarne1]

Kevytpanssaroitu miehistönkuljetusvaunu etenee ripeästi metsäisessä maastossa. Kyyti kuoppaisella metsätiellä on pomppivaa, mutta pian ajoneuvo saapuu kohteeseensa.
Taistelijat jalkautuvat nopeasti ja hajaantuvat lähimaastoon. Ryhmänjohtaja tutkii tummuvaa maastoa kypärässään olevan pimeänäkölaitteen läpi, kunnes kaivaa taskustaan johtamisjärjestelmä M18:n käyttöpäätteen.
Näytölle ilmestyy tilannekuva: tässä on omat, tuolla vihollinen. Samasta näyttökuvasta ryhmän tulenjohtoaliupseeri tilaa ripeästi epäsuoraa tulta vihollisalueelle. Tulenjohto kuittaa, ja kranaatit alkavat ropista.
Kun tulisade lakkaa, taistelijat ovat jo muualla.

Aliupseeri tulenjohtajana.

https://ruotuvaki.fi/-/tulevaisuude...x9EsNi7wr36Mftr3-gM62QzfxiegInZf217f0WgTt7hWs

 

[ctg]

Mounted on a forward observer vehicle, Rheinmetall Group’s state-of-the-art Vingtaqs II reconnaissance and surveillance system accurately determines target coordinates at long ranges.

Vingtaqs II is equipped with an electro-optical daytime/night time-capable visual sensor and a laser rangefinder. A standalone system, it can be deployed in static or dismounted mode, or mounted on a wide variety of different vehicles. The system also features instruments for laser-enabled target detection, making it suitable for forward air controller operations. The accuracy of target acquisition for indirect fire support attains Category 1 level. And owing to its outstanding modularity, it can be readily adapted to meet individual customer requirements, e.g. by adding surveillance radar. Vingtaqs II meets the full gamut of requirements for joint tactical fire support.

Rheinmetall’s state-of-the-art Vingtaqs II has been successfully put to the test in missions of a number of the world’s armed forces. Australia has recently opted to buy the system as well. Under the country’s Land 400 Phase 2 procurement programme, 29 out of a total of 211 Boxer wheeled armoured vehicles will be configured for a Surveillance/Joint Fire role, equipped with this high-performance sensor suite. The subcontract represents an important order for Rheinmetall Norway AS.

https://www.armyrecognition.com/ide...australian_surveillance-joint_fire_boxer.html

 

[Old Boy]

Kopioin tähän Suomen Sotilaan uutisen paikallisjoukoistamme:







Maavoimat hankkii paikallisjoukoille käytettyjä stereoetäisyysmittareita. Maavoimien esikunnasta ei paljasteta lukumäärää mutta kerrotaan että se on merkittävä.

Maj Mikko Tarkka Maavoimien esikunnasta kertoi Suomen Sotilaalle lisätietoja: Meillä on ollut samanlaisia mittareita käytössä aikaisemminkin. Niistä luovuttiin välillä, koska ainoastaan 2 % varusmiehistä kykeni näillä stereomittareilla mittaamaan. Nyt kuitenkin ovat silmien taittovirheen korjaavat laserleikkaukset yleistyneet.

Paikallisjoukkoihin sijoitetaan pääasiassa vanhempia reserviläisiä joten jatkossa saamme kelvollisia mittaajia yhä enemmän käyttöömme.
Nämä laitteet eivät vaadi virtalähdettä, joten niiden käyttö myös vihollisen selustassa on vaivatonta. Paikallisjoukot ovat läsnä koko valtakunnassa, joten jatkossa myös tulenjohtovoimaa pitkän kantaman tykistöaseille sekä ilmasta-maahan vaikuttamiseen on kaikkialla, päättää maj Tarkka.

 

[Rannari]

Kopioin tähän Suomen Sotilaan uutisen paikallisjoukoistamme:


Katso liite: 28843




Maavoimat hankkii paikallisjoukoille käytettyjä stereoetäisyysmittareita. Maavoimien esikunnasta ei paljasteta lukumäärää mutta kerrotaan että se on merkittävä.

Maj Mikko Tarkka Maavoimien esikunnasta kertoi Suomen Sotilaalle lisätietoja: Meillä on ollut samanlaisia mittareita käytössä aikaisemminkin. Niistä luovuttiin välillä, koska ainoastaan 2 % varusmiehistä kykeni näillä stereomittareilla mittaamaan. Nyt kuitenkin ovat silmien taittovirheen korjaavat laserleikkaukset yleistyneet.

Paikallisjoukkoihin sijoitetaan pääasiassa vanhempia reserviläisiä joten jatkossa saamme kelvollisia mittaajia yhä enemmän käyttöömme.
Nämä laitteet eivät vaadi virtalähdettä, joten niiden käyttö myös vihollisen selustassa on vaivatonta. Paikallisjoukot ovat läsnä koko valtakunnassa, joten jatkossa myös tulenjohtovoimaa pitkän kantaman tykistöaseille sekä ilmasta-maahan vaikuttamiseen on kaikkialla, päättää maj Tarkka.

Tämä on erinomainen uutinen. Foorumillakin moneen otteeseen murehdittu kaukovaikutusaseiden maalinosoituskysymys on näin ratkaistu. Eikä sähkömagneettisen spektrin häiriöistäkään ole pelkoa kun tulikomennot välitetään kirjekyyhkyillä.

 

[ctg]

Eikä sähkömagneettisen spektrin häiriöistäkään ole pelkoa kun tulikomennot välitetään kirjekyyhkyillä.

Kirjekyyhky ei toimi jos sähkömagneettinen spektri on täynnä häiriötä. Se ei löydä kotio, tai jos löytää, niin se voi olla väärä osoite.