Tuntematon sotilas filmataan taas.

Laineen Tuntemattomassa muistaakseni kulkivat sarkamanttelit päällä sateessa.

Ylläolevassa kuvassa näkyy sotilaalla oleva venäläinen plash palatka. Sama mitä Rokka kehoitti Suden ottavan kaatuneelta venäläiseltä.
 
Laineen Tuntemattomassa muistaakseni kulkivat sarkamanttelit päällä sateessa.

Ylläolevassa kuvassa näkyy sotilaalla oleva venäläinen plash palatka. Sama mitä Rokka kehoitti Suden ottavan kaatuneelta venäläiseltä.

Laineen elokuvasta muistan yhden sadekohtauksen, josta voi katsoa. Se on vähän ennen kuin Lehto lähtee pimeässä metsän läpi. Lammio tutkii sateessa karttaa. "Mikä kivääri lähtee?" "Ensimmäinen lähtee."
 
Hm, muistan ostaneeni joskus ikivanhan Oy Torni Ab:n paksua kumia olevan sadetakin, mihinkähä olen hukannut.

En löydä kuvahaulla tähän hätään muuta kuin aika karmaisevan mielikuvan kaukopartioreissulta:

Matkan aikana päälle oli noussut vesisade. Eräs nuorukaississi oli ajatellut olla herrasmies. Hän oli antanut sadetakkinsa erään viluisan näköisen karjalaismummon harteille. Eromispaikassa hän oli alkanut kieltä taitamattomana nätisti nyiskelemään takkiaan mummon harteilta. Karjalaismummo oli kellahtanut selälleen ja alkanut kääriskellä kolttunsa helmoja ylöspäin. Paluumatkalla kohteesta oli kauan aikaa muistutettu ja kiusattu onnetonta sissiä sangen iäkkäästä morsiammesta.

Löytyi sadetakeista muutama, joita ei saa linkitettyä muuten kuin albumin osoitteella:
https://www.sotasampo.fi/fi/photographs/page/sakuva_158741, kuvat 8., 17. ja 19.
 
Viimeksi muokattu:
Sotien aikaan sadevarustukseen kuuluivat m/36-sadetakki ja öljykangastakki. Molemmat kantahenkilökunnan omakustannevarusteita, oli jako ja sitä myötä käyttö todella vähäistä. Miehistölle oli jakaa eioota. Sadeviittoja ei ollut ollenkaan, ei vaan kuulunut sa-repertuaariin silloin. Sadeviitta taisi tulla mukaan vasta vuoden -59 kokeilusadeviitan myötä. 20-luvulla oli käytössä telttakankaita, myös suojeluskunnilla oli omansa, mutta niitä ei enää 30-luvun lopun jälkeen näy.

Sotasaalissadeviitat =plashpalatkat ja pienissä määrin sodan loppupuolella pohjoisessa saksalaisilta saadut zeltbahnin muodostivat erikoisempien joukkojen sateensuojan. Muuten mantteli oli vastaus keliin kuin keliin.
 
Sadeviitta taisi tulla mukaan vasta vuoden -59 kokeilusadeviitan myötä.

Ja se ei pitänyt vettä ollenkaan! Siis jos puhumme säteilysuojaviitasta, joka meille jaettiin 1970-luvulla. :cool:
 
Tv-sarjan vaikuttavin kohtaus oli Koskelan itku Hietasen ruumiin luona ja ihmettelen suuresti ettei sitä ollut elokuva versiossa. Todella vaikuttava kohtaus mielestäni.
 
Tajuan katsovani sekä sotaelokuvaa, että suurta kansallista taideteosta. Mikään objektiivinen arvioija en ole, koska isäni, joka kuoli ollessani varhaisteini, meni varuspalvelukseen 1942 ja oli rintamalla 1943-1944. Sarjan herättämät tunteet tulevat oudolla tavalla hyvin syvältä. Tosin hän oli Kannaksella sitä Ilomantsin viimeistä sotaa lukuun ottamatta. Joka tapauksessa tuossa hommassa on jotain kollektiivista muistia varmaan kaikille näin pienessä maassa.

TÄSTÄ VOI KATSOA KAIKKI OSAT VIELÄ 30 PÄIVÄÄ
 
Tajuan katsovani sekä sotaelokuvaa, että suurta kansallista taideteosta. Mikään objektiivinen arvioija en ole, koska isäni, joka kuoli ollessani varhaisteini, meni varuspalvelukseen 1942 ja oli rintamalla 1943-1944. Sarjan herättämät tunteet tulevat oudolla tavalla hyvin syvältä. Tosin hän oli Kannaksella sitä Ilomantsin viimeistä sotaa lukuun ottamatta. Joka tapauksessa tuossa hommassa on jotain kollektiivista muistia varmaan kaikille näin pienessä maassa.

TÄSTÄ VOI KATSOA KAIKKI OSAT VIELÄ 30 PÄIVÄÄ

Kyllä. Tässä uusimmassa versiossa on onnistuttu saavuttamaan sodan tunnelma erittäin vaikuttavalla tavalla. Joissakin kohtauksissa tuntuu kertakaikkiaan siltä kuin olisi itse paikalla. Varsinkin tv-sarjan viimeinen jakso on paikoitellen tunnelmaltaan lähes mystinen sekoitus väsymystä, turhautuneisuutta, epätoivoa ja kuitenkin jostain syvältä kumpuavaa sitkeyttä tapella vielä viimeisen kerran. Hetkittäin katsoja pääsee ikäänkuin sotilaan pään sisälle melko pelottavallakin tavalla.
 
Mua tympäsi tuo CGI:llä vedetty tulitus jo leffateatterissa. Ei rekyyliä, ei hylsyjä, ja äänimaailmakin kuin lapsuuden papattileikeistä. Olisi kuvitellut suurtuotannossa kyettävän paukkupatruunoihin tai edes säälliseen CGI:hin.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Useimmissa kohtauksissa lentää kyllä hylsyt kun kp;llä ampuvat. Olisiko siinä joku turvallisuusaspekti mukana ettei juoksuhaudan vyörytyksessä käytetä paukkupatruunaa?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
https://www.is.fi/kotimaa/art-20000...E1UKn3lESsaji2vjxFTNtny-HVvCg2IAjfcWTjq48XTK8
Tuntemattomassa sotilaassa Antti Rokka ampui yksin koko venäläispartion – se tapahtui myös oikeassa elämässä, mutta todellisuus oli jopa vieläkin ankarampi
Julkaistu: 29.1. 20:15

Tuntematon sotilas -tv-sarja on ollut tämän talven tapaus, joka on kerännyt Ylellä miljoonayleisön. Aku Louhimiehen ohjaamassa versiossa Eero Aho esittää Antti Rokkaa, mutta tiedätkö, kuka oli oikeassa elämässä Rokan esikuva?
 
Mua tympäsi tuo CGI:llä vedetty tulitus jo leffateatterissa. Ei rekyyliä, ei hylsyjä, ja äänimaailmakin kuin lapsuuden papattileikeistä. Olisi kuvitellut suurtuotannossa kyettävän paukkupatruunoihin tai edes säälliseen CGI:hin.

Kauan sitten intissä päästiin ampumaan SuomiKP:llä. Rekyyliä oli paljon vähemmän kuin rynkyssä. Sen kuin päästi losottamaan....omassa yksilössäni oli enää sarjatuli käytössä. Ei haitannut.
 
9 mm konepistoolissa on vähemmän rekyyliä kuin samanpainoisessa rynnäkkökiväärissä, kuka olisi voinut kuvitella
 
SK: Aku Louhimies paljastaa - Pihla Viitala kyseli töitä vain puoli vuotta ennen #metoo-kohua: ”Tahtoisin tehdä...”
Hän kertoo, että oli saanut näyttelijä Pihla Viitalalta ystävällisen tekstiviestin vain puoli vuotta ennen Viitalan sadismisyytöksiä.

– Mitä leffaa teet seuraavaksi, Viitala kysyi tekstiviestissään Louhimieheltä.

– Tahtoisin tehdä sun kanssa töitä.


Jos Pihlasta olisikin tehty Lyyti, olisikohan tuomio ollutkin #notmee
 
Back
Top