Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

SPEK ei näe tarvetta kriisiä tai sotaa varten ohjeistavan kirjan jakamiseen Suomessa

http://www.reservilainen.fi/uutiset...varten_ohjeistavan_kirjan_jakamiseen_suomessa

Ruotsissa keväällä jokaiseen kotiin jaettu ohjekirja Om krisen eller kriget kommer (suom. Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy) herätti laajaa mediahuomiota Suomessa asti. 20-sivuisessa oppaassa annettiin neuvoja muun muassa ruoan, veden ja lämmön saatavuuden varmistamiseen kriisitilanteessa ja annettiin vinkkejä propagandan tunnistamiseen.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ei näe tarvetta vastaavan ohjekirjan jakamiselle suomalaisille kotitalouksille. SPEK:n mukaan oppaan jakaminen ei ole perusteltua, koska Suomessa on hyvä ja vahva varautumisen kulttuuri ja kansallinen varautuminen sotaan ja maanpuolustukseen nauttii laajaa kannatusta. Ei siis ole tarvetta erikseen korostaa sodan mahdollisuutta.

SPEK:n mukaan Ruotsin tyylinen kampanja myös herättäisi turhaa huolta ja vääriä mielikuvia. Kun ihmisten arkikokemukseen eivät kuulu sota tai sen kaltaiset olosuhteet, on vastaanotto huono.

Ruotsissa jaettu esite herätti epäluuloakin

Keski-Ruotsin yliopiston tutkijan Minna Lundgrenin mukaan esitteen julkaiseminen Ruotsissa herätti jopa epäluuloa. Esitettä pidettiin taustapropagandana Natoon liittymisen puolesta ja puolustusmäärärahojen lisäämiseksi.
 
Presidentti Macronilta kysyttiin turvallisuusyhteistyöstä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808302201171099_pi.shtml


Ranskan presidentti korosti, että Euroopan kansalaisille pitää tehdä konkreettisesti selväksi, mitä Lissabonin sopimuksessa mainittu EU-maiden keskinäinen avunanto tarkoittaa ja avata sitä, millaisia turvallisuusriskejä maailmassa on.

Macronin mukaan Ranskalla ja Suomella on sama käsitys geopoliittisista uhista.

Iltalehden kysymykseen Ranskan mahdollisesti tarjoamasta konkreettisesta kahdenvälisestä puolustusavusta Suomelle, Ranskan presidentti totesi muun muassa, että sotilaallinen sekä strateginen yhteistyö ovat niitä konkreettisia asioita, joissa Ranska voi auttaa Suomea.

- Tarkoitan interventiota (sotilaallista väliintuloa) konkreettisesti, jos Suomea kohtaa uhka, Macron jatkoi.

Niinistön mukaan Ranskan ja Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä on tärkeintä se, että on yhteinen ajatus siitä, että ollaan samalla asialla.

- Tällainen henki tuottaa paljon konkretiaa, jos se on tarpeen.



Tämähän vaikuttaa hyvältä. Niinistön presidentinvaalien aikaiset puheet ad hoc -liittoutumista alkavat vaikuttaa ihan fiksuilta. Muutenkin olen itse näiden kahdenvälisten sotilasyhteistyökuvioiden kannattaja, koska kansalaisten enemmistön vastustaessa NATO-jäsenyys ei ole mahdollinen.
 
SPEK ei näe tarvetta kriisiä tai sotaa varten ohjeistavan kirjan jakamiseen Suomessa

http://www.reservilainen.fi/uutiset...varten_ohjeistavan_kirjan_jakamiseen_suomessa
SPEK:n mukaan Ruotsin tyylinen kampanja myös herättäisi turhaa huolta ja vääriä mielikuvia. Kun ihmisten arkikokemukseen eivät kuulu sota tai sen kaltaiset olosuhteet, on vastaanotto huono.
Me suomalaiset ollaan niin idiootteja ja naiveja, että naurismaan aidatkin nauraa meille, kun me hypitään seinille
 
Viimeksi muokattu:
On kyllä myönnettävä, etten näitä kahdenvälisten tosiolevaa sisältöä tunne.

Tässä taannoin radiossa REJ Penttilä puhui karuja juttuja eurooppalaisten valtioiden asevoimien tilasta yleensä ja muutamista erikseen. Hän korosti sitä, että Britannian lisäksi vain Ranskalla on omaa itsenäistä kykyä käyttää asevoimaa. Jos en väärin muista, niin Saksan osalta tilanne on tosi kurja. Esim. Belgian armeijan budjetti kuluu suunnilleen eläkkeiden maksuun, näin hän sanoi.

No, Suomella on nyt kahdenväliset FRA ja GB. Monenvälinen Usa-Fin-Swe.

Mikä on noiden -välisten- sopimusten tosioleva kiveenhakattu sisältö ja karun arjen kestävä tahtotila, siitä ei hajuakaan. Venäjä varmaan tietää, minä en.:cool:
 
Tuomiojan harmaa alue onkin eri kuin se, mistä presidentti puhui. Tuomiojan näkemys lienee lähempänä totuutta tällä hetkellä. Suomi oli ennen harmaalla alueelle idän ja lännen välissä, mutta nyt se on ennemminkin toisella, lännen sisäisellä harmaalla vyöhykkeellä Euroopan unionin ja Naton välissä.

Ryskyn kannan suhteen jyrkästi eri mieltä. Tuomioja itse seilaa eksyneenä harmaalla alueellaan. Kommunismia ei ole, Vänäjäkin on enemmän fasistinen ja toisaalta Tuomiojan viholliskuvana on edelleen vietnamin ajoista alkaen voimakkaasti USA.

Euroopan puolustus on edelleen lähes yksiyhteen Nato. Sen lisäksi Eurooppa alueena tunnustelee yhtenäisyyden kasvattamista ja toistensa tukemista myös sotilaallisesti. Ja Suomi on Natopartner - jopa erityinen yhdessä Ruotsin kanssa. Suomi ei siis ole missään harmaalla vyöhykkeellä vaan Venäjältäkin katsoen täysin EU:ssa ja myös Natossa 5. artikla poislukien.

Tuomioja omisti elämänsä Kommunismille, sosialismille, USA vastaisuudelle ja isoäitinsä perinnölle. Tässä vaiheessa elämää olisi tuskallista myöntää, että pieleen meni.
 
Ryskyn kannan suhteen jyrkästi eri mieltä. Tuomioja itse seilaa eksyneenä harmaalla alueellaan. Kommunismia ei ole, Vänäjäkin on enemmän fasistinen ja toisaalta Tuomiojan viholliskuvana on edelleen vietnamin ajoista alkaen voimakkaasti USA.

Euroopan puolustus on edelleen lähes yksiyhteen Nato. Sen lisäksi Eurooppa alueena tunnustelee yhtenäisyyden kasvattamista ja toistensa tukemista myös sotilaallisesti. Ja Suomi on Natopartner - jopa erityinen yhdessä Ruotsin kanssa. Suomi ei siis ole missään harmaalla vyöhykkeellä vaan Venäjältäkin katsoen täysin EU:ssa ja myös Natossa 5. artikla poislukien.

Tuomioja omisti elämänsä Kommunismille, sosialismille, USA vastaisuudelle ja isoäitinsä perinnölle. Tässä vaiheessa elämää olisi tuskallista myöntää, että pieleen meni.
Ymmärsin Riiheläisen kommentin niin, että jänkätessään Tuomioja on sinällään oikeassa.

"Olemme harmaalla alueella NATO:n ja EU:n välissä."

TP Niinistön johdolla olemme menneet tällä harmaalla alueella niin kohti ja kiinni NATO:a, että kovin lähemmäksi ei voi mennä, olematta jäsen. Esimerkiksi nämä tiiviit hallitusohjelman mukaiset harjoitukset, joissa olemme harjoitelleet avun antamista ja avun vastaanottamista.

Tuomioja ei tätä hyväksy vaan haluaa pitää meidät tiukasti harmaalla alueen keskellä. Hän ei hyväksy esim osallistumista Norjan Trident Juncture harjoitukseen, joka käsittää Norjan puolustamista, eli artikla 5:n mukaista toimintaa.

Niin tai näin, juuri nyt olemme tuolla harmaalla alueella. Ja ilmeisesti pysymmekin, koska NATO:on ei valitettavasti olla liittymässä.
 
Ymmärsin Riiheläisen kommentin niin, että jänkätessään Tuomioja on sinällään oikeassa.

"Olemme harmaalla alueella NATO:n ja EU:n välissä."

TP Niinistön johdolla olemme menneet tällä harmaalla alueella niin kohti ja kiinni NATO:a, että kovin lähemmäksi ei voi mennä, olematta jäsen. Esimerkiksi nämä tiiviit hallitusohjelman mukaiset harjoitukset, joissa olemme harjoitelleet avun antamista ja avun vastaanottamista.

Tuomioja ei tätä hyväksy vaan haluaa pitää meidät tiukasti harmaalla alueen keskellä. Hän ei hyväksy esim osallistumista Norjan Trident Juncture harjoitukseen, joka käsittää Norjan puolustamista, eli artikla 5:n mukaista toimintaa.

Niin tai näin, juuri nyt olemme tuolla harmaalla alueella. Ja ilmeisesti pysymmekin, koska NATO:on ei valitettavasti olla liittymässä.

Tuomiojaa voi ymmärtää hyvätahtoisesti näin mutta tätä Tuomioja itse ei kyllä tarkoita. Jos Venäjällä on sisäisen paineen ja aiemman sosialistisen pettymyksen vuoksi sekä voimapolitiikan tueksi nimettu Nato viholliseksi niin Tuomioja on puolestaan entisen aatteen jätettyä hänet tyhjänpäälle takertunut vanhaan viholliskuvaan. Koska mitään muuta vakaumuksesta ei ole jäljellä. Ja tuo viholliskuva on USA tai joskus ilmaisten länsi. Tästä tuomioja ei luovu ja toisaalta kaiken hän katsoo tämä katsantokulma mielessään.

Jos Tuomiojalle esittää kritiikin Venäjästä niin hän saattaa pakon edestä sitä pohtia. Mutta pohtiminen alkaa sanoilla ”mutta niin USAkin, mutta kun USAkin, ja entä USA”.
 
SPEK ei näe tarvetta kriisiä tai sotaa varten ohjeistavan kirjan jakamiseen Suomessa

http://www.reservilainen.fi/uutiset...varten_ohjeistavan_kirjan_jakamiseen_suomessa

Ruotsissa keväällä jokaiseen kotiin jaettu ohjekirja Om krisen eller kriget kommer (suom. Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy) herätti laajaa mediahuomiota Suomessa asti. 20-sivuisessa oppaassa annettiin neuvoja muun muassa ruoan, veden ja lämmön saatavuuden varmistamiseen kriisitilanteessa ja annettiin vinkkejä propagandan tunnistamiseen.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ei näe tarvetta vastaavan ohjekirjan jakamiselle suomalaisille kotitalouksille. SPEK:n mukaan oppaan jakaminen ei ole perusteltua, koska Suomessa on hyvä ja vahva varautumisen kulttuuri ja kansallinen varautuminen sotaan ja maanpuolustukseen nauttii laajaa kannatusta. Ei siis ole tarvetta erikseen korostaa sodan mahdollisuutta.

SPEK:n mukaan Ruotsin tyylinen kampanja myös herättäisi turhaa huolta ja vääriä mielikuvia. Kun ihmisten arkikokemukseen eivät kuulu sota tai sen kaltaiset olosuhteet, on vastaanotto huono.

Ruotsissa jaettu esite herätti epäluuloakin

Keski-Ruotsin yliopiston tutkijan Minna Lundgrenin mukaan esitteen julkaiseminen Ruotsissa herätti jopa epäluuloa. Esitettä pidettiin taustapropagandana Natoon liittymisen puolesta ja puolustusmäärärahojen lisäämiseksi.

SPEK:n kannan toki ymmärrän, mutta siitä huolimatta näkisin että asia ei ole täysin heidän alaansa. Ja tällä tarkoitan sitä kohtaa siinä ruotsalaisessa julkaisussa joka sanoo "Kaikki uutiset vastarinnan lopettamisesta ovat vääriä". Tämän kohdan haluaisin valtion tuovan esille tavalla joka ei jätä mitään tulkinnan varaa. Ihmiset haluavat saivarrella, jos vaihtoehtona on jokin epämiellyttävä tehtävä.
 
..."Kaikki uutiset vastarinnan lopettamisesta ovat vääriä". Tämän kohdan haluaisin valtion tuovan esille tavalla joka ei jätä mitään tulkinnan varaa. Ihmiset haluavat saivarrella, jos vaihtoehtona on jokin epämiellyttävä tehtävä.

Olen tismalleen samaa mieltä. Reserviläisarmeijassa liikekannallepanoa yllätystilanteessa pyrittäisiin häiritsemään mitä monituisimmin informaatio-operaatioin. Yllä mainitun kohdan pitäisi olla kiveen hakattuna peruskoulusta ja varusmieskoulutuksesta alkaen.
 
Olen tismalleen samaa mieltä. Reserviläisarmeijassa liikekannallepanoa yllätystilanteessa pyrittäisiin häiritsemään mitä monituisimmin informaatio-operaatioin. Yllä mainitun kohdan pitäisi olla kiveen hakattuna peruskoulusta ja varusmieskoulutuksesta alkaen.

Mutta ei, täällä ollaan lähinnä huolissaan siitä, että joku saattaisi aloittaa vastarinnan vaikka ei olekaan PV:n palveluksessa. PV kun on ainoa joka saa tehdä vastarintaa, ainakin jos uutisia on uskominen.
 
Sipilä tiedustelupalveluiden väleistä: Suomen ja Itävallan hallitusten välillä ei epäluottamusta, supo kommentoikoon osaltaan
...
Itävaltalainen Falter-lehti kertoi aiemmin, että Suomen suojelupoliisi pyysi heinäkuussa tietoja muilta tiedustelupalveluilta Euroopassa venäläisdiplomaatista, jota lehden mukaan epäillään vakoojaksi. Tietopyyntöä ei kuitenkaan lähetetty Itävallan tiedustelupalvelu BVT:lle. Lehden mukaan taustalla on epäluottamus BVT:hen, koska Itävallan hallituksessa on mukana oikeistopopulistinen Itävallan vapauspuolue (FPÖ).
...
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2497318
 
Lehti: Supo ei luota Itävallan tiedustelupalveluun – käski jättää Wienin pois salaisen asiakirjan jakelusta

"LEHTI kertoo saaneensa käsiinsä salaisen asiakirjan, jonka Supo on lähettänyt kaikille muille Euroopan unionin maiden tiedustelupalveluille paitsi Itävallan BVT:lle. Asiakirjassa lukee, että sitä ei saa toimittaa ”BVT Wienille” eli Itävallan turvallisuuspalvelulle.

Itävallan sisäministeriön tiedottaja Christoph Pölzl kertoi itävaltalaislehden mukaan, että asiakirja on ”BVT:n tiedossa ja aito”"
https://www.hs.paskamedia.fi/ulkomaat/art-2000005891852.html


Heh, nyt supossa pitää miettiä kuka sen vuosi itävaltalaiselle lehdelle. Voiko tuo edes olla totta että supossa ollaan noin pöljiä että lähetetään koko Euroopalle tietopyyntö ja maininta "älkää näyttäkö itävaltalaisille". Mikä voi mennä pieleen:)
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsalaiskenraali: Pohjoiseen kohdistuu Venäjän vakava uhka

Heikki Hakala | 25.11.2018 | 08:45- päivitetty 25.11.2018 | 12:01

Kuolassa olevien tukikohtien suojaaminen voisi olla peruste Venäjän iskulle Norlantiin.

Ruotsissa käytävä keskustelu kansallisen puolustuksen tilasta on jatkunut syksyn mittaan vilkkaana. Kun huomio kohdistui aiemmin erityisesti Gotlantiin ja eteläiseen Itämereen, asiantuntijoiden puheenvuoroissa korostuu nyt entistä voimakkaammin myös maan pohjoisimpien osien haavoittuvainen asema.

Norrbottenin rykmentin komentajana toimiva eversti Jonny Lindfors arvioi äskettäisessä artikkelissaan Napapiirin pohjoispuolisten alueiden roolin Venäjän kannalta selvästi Itämerta keskeisemmäksi. Hän totesi alueen muodostavan tällä hetkellä suhteellisen laajan sotilaallisen tyhjiön.

Tällä viikolla herättelijöihin liittyi myös Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori ja kuninkaallisen sotatieteellisen akatemian jäsen Karlis Neretnieks.
– Norlannin pohjoisosan merkitys on yhteydessä Kuolan niemimaalla sijaitseviin Venäjän lento- ja laivastotukikohtiin, eläkkeellä oleva kenraalimajuri Neretnieks toteaa Altinget-verkkosivustolla julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Myös pääosa Venäjän ydinasein varustetuista sukellusveneistä operoi hänen mukaansa juuri Kuolasta käsin, ja Venäjä on valmis suojaamaan niiden toimintaa kaikin mahdollisin keinoin. Sama koskee Venäjän ilmavoimien koneita ja laivaston aluksia, joiden tehtävänä olisi estää Natoa siirtämästä täydennysjoukkoja ja -kalustoa Yhdysvalloista Atlantin yli Eurooppaan.
– Ilmapuolustusjärjestelmän siirtäminen Pohjois-Ruotsiin lisäisi Venäjän ilmapuolustusvyöhykkeen syvyyttä 500 kilometrillä, Neretnieks huomauttaa.

Jos venäläisjoukkojen eteneminen ulottuisi Ruotsin pohjoisosien kautta Pohjois-Norjaan, Nato menettäisi tärkeitä tukikohtia, joista käsin olisi mahdollista vaikuttaa Natoon ja Ruotsiin kohdistuvia Venäjän ilma- ja sukellusveneoperaatioita vastaan.
– Venäjän perusteet hyödyntää Ruotsin aluetta myös pohjoisessa ovat vahvat, Neretnieks kiteyttää.

Uhka Tukholmasta etelään

Vaikka Ruotsin pohjoisimpien osien strateginen asema on saattanut jäädä liian vähäiselle huomiolle, ei myöskään Itämeren sotilaallinen merkitys ole Neretnieksin mielestä ainakaan vähentynyt. Venäjää kiinnostavat hänen mukaansa erityisesti Gotlannin saari sekä rannikkoalue, joka ulottuu Tukholmasta Öresundiin.
– Syy Etelä-Ruotsin rannikon tuntumassa olevien alueiden miehittämiseen kytkeytyy Naton edellytyksiin puolustaa Baltiaa, Neretnieks sanoo.

Kyetäkseen puolustamaan Viroa, Latviaa ja Liettuaa Naton on hänen mukaansa voitava käyttää vähintään Ruotsin ilmatilaa, mieluiten myös maa- ja merialuetta. Tämän tietävät hyvin myös venäläiskenraalit omien karttapöytiensä äärellä.
– Miehittämällä osia Etelä-Ruotsista, esimerkiksi Gotlannin ja Blekingen ja sijoittamalla sinne pitkän kantaman ilma- ja meritorjuntaohjuksia luotaisiin eräänlainen muuri, jonka läpi Naton olisi murtauduttava kyetäkseen toimimaan Baltiassa, Neretnieks toteaa.
Blekingessä sijaitsee muun muassa Ruotsin meripuolustuksen kannalta keskeinen Karlskronan laivastotukikohta.

Hidastamalla Naton täydennysjoukkojen siirtymistä Baltiaan Venäjä kykenisi Neretnieksin arvioin mukaan todennäköisesti voittamaan riittävästi aikaa varmistaakseen sotatoimille asettamiensa tavoitteiden saavuttamisen.
– On äärimmäisen epätodennäköistä, että Ruotsi onnistuisi pysyttäytymään Itämeren alueella syntyvän konfliktin ulkopuolella, hän tähdentää.

https://www.verkkouutiset.fi/ruotsalaiskenraali-pohjoiseen-kohdistuu-venajan-vakava-uhka/
 
Back
Top