Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tyly Pahka – s:llä.

Kommentti: Suomen turvallisuuspolitiikan kerma sai puolen tunnin tylytyksen suomeksi – Venäjän suurlähettiläs latasi kaiken lännen syyksi ja synneiksi

Paasikivi-seurassa on totuttu odottamaan suoraa keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tiistain odotettu vieraspuhuja täyttikin tämän suorapuheisuuden odotuksen täydellisesti. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov piti puolituntisen puheen, joka ei todella jättänyt mitään epäselväksi, ei ainakaan syyllisiä. Niitä ovat Nato, EU, Ukraina ja Yhdysvallat.

Suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin mukaan Ukrainan ja Georgian väkivallan siemenet kylvettiin jo kauan ennen Krimiä tai muitakaan Ukrainan tapahtumia. Ensisijainen syypää on Nato, joka on laajentunut liian lähelle Venäjää.

– Naton huippukokouksessa Bukarestissa päätöslauselmiin kirjattiin että Ukraina ja Georgia tulevat olemaan Natossa peruuttamattomasti. Me varoitimme, että tämä tulee nostamaan illuusioita noiden maiden johtajien tulehtuneissa mielissä, suurlähettiläs sanoi.

– Tiedätte mitä siitä seurasi.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-suomen-turvallisuuspolitiikan-kerma-sai-puolen-tunnin-tylytyksen-suomeksi-venajan-suurlahettilas-latasi-kaiken-lannen-syyksi-ja-synneiksi/7201342
 
Suomenkuvalehti:
Venäjä-mielisen järjestön rahahanat kuivuivat, Suomeen uusi Kremlin neuvosto – toimittaja väkisin ulos perustamiskokouksesta

Koordinaationeuvostojen tavoitteena ei ole venäläisten kotouttaminen uusiin kotimaihinsa, vaan heidän pitämisensä Moskovan vaikutuspiirissä.
KOTIMAA 28.12.2018 12:20
OUTI SALOVAARA ​

Venäjän presidentti puhui vuosittaisessa tiedotustilaisuudessaan Moskovassa 20. joulukuuta. © ALEXANDER ZEMLIANICHENKO / LEHTIKUVA​
TOIMITUKSEEN tuli lokakuun 2018 lopussa yhteydenotto huolestuneelta venäläiseltä maahanmuuttajalta. Asia koski Faroa, Suomessa toimivaa venäjänkielistä järjestöä.
”Faro perustaa viidennen kolonnan Suomeen”, hän kertoi.
”Haluamme informoida teitä siitä, että tiettyjen maahanmuuttajajärjestöjen edustajista koostuva koalitio aikoo kokouksessa perustaa Suomeen 5. kolonnan, joka toimii Venäjän suurlähetystön, Venäjän ulkoministeriön ja Putinin hallinnon alaisuudessa.”
Espanjalaisen fasistikenraalin Emilio Molan ja sittemmin kirjailija Ernest Hemingwayn teoksen tunnetuksi tekemä viides kolonna -termi viittaa salaiseen ryhmään, joka toimii esimerkiksi valtion sisällä valtiota vastaan.
MAINOS​
Lue lisää​
​
Mistä vinkkaajan kovassa väitteessä on oikein kyse? Sen selvittämiseksi pitää ensin kerrata viime vuosien tapahtumia.

FARO on vuonna 2000 perustettu järjestö, jonka tehtävänä on ollut toimia kattojärjestönä Suomen lukuisille venäjänkielisille maahanmuuttajayhdistyksille. Suomessa on arviolta 70 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa, ja heillä on kaikkiaan noin sata kulttuuri- ja muuta yhdistystä eri puolilla Suomea.
Keskeinen rahoittaja on ollut Raha-automaattiyhdistyksen perillisenä kentälle vuonna 2016 tullut STEA eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus.
Sen avustusten painopiste on siirtynyt niille yhdistyksille, jotka haluavat tehdä ruohonjuuritason kotouttamis- ja sopeuttamistyötä suomalaiseen yhteiskuntaan ilman Venäjä-kytköksiä.
Vielä vuonna 2013 Faro-järjestö sai Raha-automaattiyhdistykseltä peräti 236 000 euron rahoituksen. Sittemmin yhteiskunnan rahahanat ovat kuivuneet: tänä ja ensi vuonna tuki on enää 60 000 euroa.
Nykyään tuki virtaa toiselle, vasta vuonna 2015 perustetulle kattojärjestölle eli Suomen venäjänkielisten keskusjärjestö eli SVK:lle. Sen kokonaisrahoitus nousi tänä vuonna 255 000 euroon.
Molempien kattojärjestöjen tavoitteena on ylläpitää venäjän kieltä ja kulttuuria Suomessa. Yhdessä asiassa järjestöt kuitenkin eroavat toisistaan.
Uuden järjestön tehtävänä on ennen kaikkea kotouttaa venäjänkieliset suomalaiseen yhteiskuntaan. Vanhassa järjestössä painopiste on ollut Venäjä-yhteyden säilyttämisessä.
Sen edustajia on ollut mukana myös niin sanotussa maanmiestoiminnassa, jonka tavoitteena on sitoa venäläiset myös ulkomailla Venäjän piirin.

VIRALLISESTI rahoitusmuutosten taustalla ovat Faron toiminnassa paljastuneet taloudelliset epäselvyydet. Liiton maine sai kolauksen joulukuussa 2012, kun Etelä-Saimaa-lehti paljasti Faron ja sen jyväskyläläisen Mosaiikki-jäsenyhdistyksen veljeilyn Venäjän valtion kanssa.
Jo edellisenä vuonna RAY:n tarkastuksessa Mosaiikista oli paljastunut rahoitus- ja muita ongelmia. Tästä huolimatta RAY vain kasvatti rahoitustaan yhdistykselle.
Vasta 2016 tehty uusi, vakavia yhdistyslain vastaisuuksia paljastanut STEA:n tarkastus sai rahoittajassa aikaan vipinää.
Mosaiikki sai vuodelle 2018 viimeisen avustuksensa toiminnan alasajoon, eikä lisärahaa ole tulossa. Virallinen rahoituksen lopettamisen syy on toiminnan tehottomuus.
Myös Faron rahoituksen vähenemisen syyksi on kerrottu tehoton ja epämääräinen tukien käyttö. STEA kävi viimeksi Farossa tarkastuskäynnillä lokakuussa 2017.
Tarkastusraportin mukaan Faron käytännön tulokset ovat minimaalisia, eivätkä yhdistyksen edustajat täysin kyenneet selvittämään tarkastajille, mitä järjestön toiminta oli pitänyt sisällään.
Faron olisi pitänyt käyttää STEA:n avustukset täysimääräisesti sosiaali -ja terveysalan maahanmuuttajajärjestöjen toimintaan, mutta Faron oman ilmoituksen mukaan vain alle puolet sen jäsenjärjestöistä ylipäätään toimii sosiaali- ja terveysalalla.
”Järjestö ei ole juurikaan osoittanut kehittämisorientoituneisuutta tai reagoinut aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin”, todetaan STEA:n raportissa.
STEA ei kommentoi näkemystä siitä, että Venäjää lähellä olevien tahojen tukemista olisi tietoisesti vähennetty.
Erityisasiantuntija Niina Pajarin mukaan poliittiset seikat eivät vaikuta avustusharkintaan: rahoitusesitys tehdään avustushakemusten, tuloksellisuus- ja vaikutusselvitysten, mahdollisten tehtyjen tarkastuskäyntien ja vuosiselvitysten perusteella.
Lopullisen rahoituspäätöksen tekee sosiaali- ja terveysministeri.
”Mitään poliittista ohjausta ei ole”, sanoo Pajari.

UUDEN keskusjärjestön SVK:n tavoitteena on ylläpitää venäjän kieltä ja kulttuuria Suomessa, mutta ennen kaikkea kotouttaa venäjänkieliset suomalaiseen yhteiskuntaan. SVK:n aktiiveista suuri osa on 30–40-vuotiaita hyvin koulutettuja venäjänkielisiä, joista monet hallitsevat erinomaisesti myös suomen kielen.
Heille ei riittänyt Faron toiminta kaksi kertaa vuodessa pidettävine kokouksineen, vaan he halusivat luoda käytännön ruohonjuuritason toimintaan keskittyvän verkoston.
”Ajatus ei ollut kilpailla Faron kanssa. Halusimme vain, että olisi yksi iso verkosto eikä esimerkiksi 150 erillistä pientä järjestöä, joiden toiminnasta kukaan ei tiedä”, sanoo SVK:n puheenjohtaja Svetlana Chistyakova.
Sihteeri Veronika Kuvshinova sanoo, että järjestö haluaa olla avoin, läpinäkyvä ja ehdottomasti lain mukaan toimiva. Tämän varmistamiseksi SVK:n hallituksessa istuu suomalainen järjestöasiantuntija.
Keskusjärjestöllä ei ole yhtään palkattua työntekijää, vaan SVK toimii vapaaehtoisvoimin.
Aluksi sillä oli vain henkilöjäseniä, mutta nykyisin jäseniksi otetaan myös yhdistyksiä. SVK on alusta pitäen ollut Faroa aktiivisempi Facebookissa ja muualla sosiaalisessa mediassa.
SVK pyörittää julkisella rahoituksella esimerkiksi Hyvis-hanketta yhteistyössä Suomen syöpäyhdistyksen, Astma-, iho- ja allergialiiton sekä ADHD-liiton kanssa. Tavoitteena on muun muassa kouluttaa lääketieteellisen tai sosiaalialan koulutuksen saaneita venäjänkielisiä maahanmuuttajia vertaistyöntekijöiksi.
Lisäksi SVK järjestää Helsingin Pihlajamäessä Graniittitalossa viikoittain lukuisia suomen kielen kursseja, lasten taidepajoja ja liikuntatunteja.

FARON hallituksessa sen sijaan istuu lähinnä eläkeiässä olevia tai sitä lähestyviä venäjänkielisiä maahanmuuttajia. Heistä monet eivät edelleenkään osaa kunnolla suomea, vaikka ovat asuneet Suomessa jopa vuosikymmeniä.
Faron oma toiminta on melko vähäistä, ja virallisten kokousten ohella se on koostunut esimerkiksi satunnaisista seminaareista.
Faron ei tiedetä saaneen suoraan rahoitusta esimerkiksi Venäjän suurlähetystöltä.
Yhdistyksen hallituksessa kuitenkin on ihmisiä, jotka ovat erittäin tiiviisti osallistuneet Venäjän ulkoministeriön ja Venäjän Suomen-suurlähetystön masinoimaan maanmiestoimintaan Suomessa ja Venäjällä.
Maanmiestoiminnan tavoitteena ei ole venäjänkielisten kotouttaminen uusiin kotimaihinsa, vaan ensisijaisesti ylläpitää venäjänkielisten läheisiä suhteita historialliseen kotimaahan eli Venäjään.
Faron hallituksen puheenjohtaja Natalia Nerman oli jälleen loka-marraskuun 2018 vaihteessa Venäjän ulkoministeriön Moskovassa järjestämässä maanmiesten maailmankongressissa, johon osallistui noin 700 delegaattia noin sadasta maasta.
Moskovassa delegaateille puhui presidentti Vladimir Putin. Hän muun muassa muistutti, että joissakin maissa russofobia ja aggressiivinen kansallismielisyys ovat johtaneet venäjänkielisten pelotteluun ja suoranaiseen terrorisointiin.
Putin lupasi maanmiehilleen kaikkialla maailmassa kaiken mahdollisen oikeudellisen ja muun tuen. Hän myös toivotti venäjänkieliset tervetulleiksi takaisin asumaan historialliseen kotimaahansa.
Miksi suomalaisten rahoittaman Faron puheenjohtaja halusi osallistua Moskovan etuja ajavaan Putinin isännöimään tilaisuuteen?
”Faron sääntöihin on kirjattu Venäjän kielen, perinteiden, kulttuurin ja tieteen säilyttäminen. Kongressissa on käsitelty venäjän kielen ja kulttuurin asioita, jotka meitä kiinnostavat”, Nerman ilmoittaa sähköpostitse.
”Minut kutsuttiin paikalle henkilönä, ei järjestön edustajana. Minut kutsuttiin paikalle asiantuntijana. En edustanut Faroa.”

KAIKKEIN Kreml-mielisimmät Suomen venäjänkieliset henkilöt ovat itse mukana niin sanotussa koordinaationeuvostossa, joka on toiminut Suomessa Venäjän ulkoministeriön aloitteesta ja suurlähetystön tuella vuodesta 2007 lähtien.
Venäjän ulkoministeriö on perustanut vastaavia koordinaationeuvostoja ympäri maailmaa, ja ne ovat olennainen osa Venäjän ulkoministeriön globaalia maanmiestoimintaa. Neuvostojen tavoitteena on pitää venäläiset Moskovan vaikutuspiirissä.
Suomen koordinaationeuvoston maine ryvettyi pahan kerran, kun toiminnassa vuosikausia aktiivisesti ollutta venäjänkielistä maahanmuuttajapariskuntaa alettiin epäillä lukuisista avustuspetoksista ja muista talousepäselvyyksistä.
Asia on parhaillaan syyttäjällä syyteharkinnassa. Suomen Kuvalehti kertoitapauksesta helmikuussa 2018.
Farolla on ollut läheiset suhteen Suomen koordinaationeuvostoon, ja Faron hallituksen jäseniä on ollut mukana sen toiminnassa. Koordinaationeuvosto on vuosien varrella aktiivisesti pyrkinyt hyödyntämään puolivirallisena venäjänkielisten edustajana Suomessa pidettyä Faroa omassa toiminnassaan.
Jutun jälkeen kolmannen polven maahanmuuttaja, liikemies Kyösti Kosloff, sai Venäjän Suomen-suurlähetystöltä valtuudet perustaa Suomeen uusi koordinaationeuvosto. Tavoitteena oli puhdistaa entisen neuvoston maine.
Tähän hankkeeseen huolestunut venäläistaustainen maahanmuuttaja viittasi yhteydenotossaan, jossa hän epäili, että Suomeen ollaan perustamassa ”viides kolonna”.
Neuvoston perustamistilaisuus järjestettiin 10. marraskuuta Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä.
Toimittaja meni paikalle Venäjän tiede- ja kulttuurikeskukseen ennen kokouksen alkua. Tarkoituksena oli kysyä kommentteja tilaisuuden kokoonkutsujalta Kosloffilta.
”Emme halua salata mitään, mutta konferenssi päättää asioista, emmekä ennen kokousta anna lausuntoja”, Kosloff selitti.
Kesken keskustelun paikalle ilmestyi roteva mies, joka ilmoitti tiukasti, ettei toimittaja ole tervetullut.
Pelkästään Andreiksi esittäytynyt mies tarrasi toimittajaa kädestä ja saattoi väkisin ulko-ovelle syyttäen luvattomasta tunkeutumisesta. Tiede- ja kulttuurikeskukseen oli vapaa pääsy, eikä toimittaja edes ollut pyrkinyt kokoussaliin.
Myöhemmin kävi ilmi, että roteva mies oli toinen tilaisuuden kokoonkutsujista, maahanmuuttaja-aktiivi Andrei Monikainen.
Monikainen ei ole juristi, mutta hän muun muassa ylläpitää venäjänkielisille suunnattua oikeusapusivustoa, ja hän on esiintynyt maanmiestilaisuuksissa oikeudellisena neuvonantajana.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Helsingin Sanomat verkko 31.12.:
Kun Venäjän media raportoi Suomesta, lähtökohta on se, että Suomi kuuluu Venäjää ympäröivien vihamielisten valtioiden joukkoon

Raportoinnilla on varmistettava, että jos maan johto katsoo tarpeelliseksi kurittaa Suomea, venäläisten on oltava valmiita se vastalauseitta hyväksymään, kirjoittaa Jarmo Mäkelä kolumnissaan.
Jarmo Mäkelä
Julkaistu: 31.12. 7:43​
​
VERKKOLEHTI Svobodnaja pressa julkaisi 19.12. Ljudmila Nikolajevan pitkän artikkelin, joka täsmensi lukijoiden mielikuvaa Suomesta ja suomalaisista.

Kirjoittajan mukaan Suomi on länsimaiden Venäjää vastaan jatkuvasti käymän informaatiosodan vaikutuskentässä. Hän halusi selvittää, uskovatko suomalaiset vakavissaan lännestä vyöryvään disinformaatioon.

Kirjoittajan oppaana toimi ”julkaisun pysyvä asiantuntija” Johan Bäckman. Kun häneltä kysyttiin, kuinka vakava uhka läntinen disinformaatio on, vastaus oli selkeä: ”Jos EU, Nato ja uudet hybridipalvelut eivät koe saavuttavansa tuloksia, ne voivat turvautua kovempiin otteisiin sekä Venäjää että omia kansalaisiaan vastaan, kuten terrori-iskuihin, kemiallisen aseen tai jopa ydinaseen käyttöön”.

Se aika, jolloin näille lausunnoille saattoi naureskella, on kaukana takana. Ne nimittäin perustuvat naapurissa yleisesti hyväksyttyyn kertomukseen ja voivat myös ennakoida tulevia tapahtumia.

JOKAISEN itsevaltiaan painajainen on tieto siitä, ettei hänen asemansa perustu kansan luottamukseen. Esimerkiksi Kiinassa johtajan valintaan voi teoriassakin osallistua korkeintaan kuusi prosenttia kansasta – sen verran kommunistisella puolueella on jäseniä. Valta on otettava muilla keinoin, ja se on säilytettävä “kovalla kädellä”.

Siksi todelliset demokratiat, joissa hallitukset toimivat kansan luottamuksen varassa, ovat aina vaarallisia. Mutta ne ovat myös helposti haavoittuvia. Kun kaiken perustana on kansalaisten vapaa oikeus esittää erilaisia mielipiteitä, niistä aiheutuvia ristiriitoja voidaan vahvistaa keinotekoisesti ja sen myötä horjuttaa koko järjestelmää. Myyräntyötä voidaan täydentää todistelemalla, kuinka väärinkäytökset ja korruptio ovat arkipäivää myös demokratioissa.

Erityisen haavoittuvia demokratiat ovat siksi, että ne selkeiden sotatoimien puuttuessa uskovat elävänsä rauhan oloissa. Tällaiseen virheeseen ei yksikään diktaattori sorru. Vallan säilyttämisen ehdoton edellytys on uskotella, että maa on jatkuvan ulkoisen uhan alla ja sisäiset ongelmat ulkoisen vihollisen aiheuttamia.

Kaikki tämä heijastuu siihen, mitä Suomesta kerrotaan Venäjällä, missä suurin osa venäläisistä tietää Suomesta vähän – ja ne jotka Suomea tuntevat paremmin, yleensä suhtautuvat Suomeen myönteisesti.

OLEN seurannut Venäjän median raportointia säännöllisesti usean vuoden ajan. Samalla olen yrittänyt hahmottaa sitä, millaisten ohjeiden varassa naapurin lehtimiehet ja -naiset Suomesta kirjoittajat. Tekemäni havaintoni olen jakanut kolmeen ryhmään.

Lähtökohta on se, että myös Suomi kuuluu Venäjää ympäröivien vihamielisten valtioiden joukkoon. Siksi Suomesta ei Venäjän mediassa pidä luoda myönteistä kuvaa. Raportoinnilla on varmistettava, että jos maan johto katsoo tarpeelliseksi kurittaa Suomea, venäläisten on oltava valmiita se vastalauseitta hyväksymään.

Toinen lähtökohta on, etteivät kaikki suomalaiset ole Venäjän vihollisia. On olemassa suuri joukko Venäjän maanmiehinä pidettäviä ihmisiä – venäläistä alkuperää olevia ihmisiä tai muita, jotka eri syistä kokevat Venäjän itselleen läheiseksi. Koska he usein ovat Suomessa viranomaisten vainon kohteina, Venäjällä on oikeus ja velvollisuus puolustaa heitä.

Suomessa on myös ihmisiä, jotka eivät hyväksy Suomen ”alistamista Brysselin ja Washingtonin vasalliksi” ja jotka siten vastustavat sekä Suomen EU- että mahdollista Nato-jäsenyyttä. Heidän pyrkimyksiään on tuettava.

On myös poliittisia toimihenkilöitä ja talouselämän edustajia, jotka pitävät maiden keskinäisten suhteiden nykytilaa valitettavana. Heidän lausuntojaan ja Venäjän vierailujaan seurataan myönteisessä hengessä.

Lisäksi on olemassa pieni, mutta arvokas joukko todistajia, joita voidaan Venäjän mediassa käyttää missä tahansa asiassa todistajina Suomea ja sen viranomaisia vastaan.

Kolmantena lähtökohtana on Venäjän ulkopolitiikan tavoite vahvistaa omaa vaikutustaan rajamaissa. Energiapolitiikan ja taloudellisen kanssakäymisen kautta tämä on mahdollista – Suomen henkisen ja sotilaallisen puolustuskyvyn vahvistaminen taas on sille myrkkyä. Pääasia on estää Suomen liittyminen Natoon.

KAIKKI ne tahot, jotka Suomessa jakavat nämä tavoitteet, ansaitsevat Venäjän median tuen siitä riippumatta, lukeutuvatko ne poliittisesti äärioikeistoon, äärivasemmistoon tai äärikeskustaan.
​
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Pitkä PKENR Juha Pyykösen analyysi USA:n puolustuksen suuntaumisesta Kiinaan.

Evp-kenraali varoittaa: Kiinan vahvistuminen vie Suomen erityisaseman

Arno Rydman | 06.01.2019 | 08:27- päivitetty 06.01.2019 | 08:26

Juha Pyykösen mukaan erityisasema USA:han jää lyhyeksi, mikäli maan kiinnostus Eurooppaan vähenee.

Yhdysvaltain puolustusministerinä aloittaneen Patrick Shanahanin Kiina-painotus saattaa osoittautua Suomen ja Itämeren kannalta kielteiseksi, arvioi valtiotieteiden lisensiaatti, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen.

Tuore virkaa tekevä puolustusministeri Patrick Shanahan kehotti tällä viikolla Yhdysvaltain puolustushallintoa ja asevoimia pitämään mielessään Kiinan tuomat uhat. Donald Trumpin hallinto hakee politiikkaa, jolla se voisi estää Kiinan taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen vahvistumisen.

Pyykösen mukaan Suomen ja sen lähialueen kiinnostavuus heikkenee USA:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen painopisteen siirtyessä Euroopasta ja Venäjästä kohti Aasiaa ja Tyyntä valtamerta (Pivot to Asia).
– Mikäli USA vähentää kiinnostustaan Eurooppaan, samalla Suomen ja Ruotsin ”erityisasema” suhteessa Yhdysvaltoihin jää lyhytaikaiseksi, Pyykönen sanoo Verkkouutisille.

Hänen mukaansa näin tapahtuu jossain vaiheessa joka tapauksessa.
– Kun näin käy, on Suomen ja Ruotsin löydettävä uusia toimintamalleja osoittaa ”uskollisuutta” lännen johtovaltiolle.

Suomi on 2000-luvun alusta soveltanut ajatusta verkottuneesta puolustuksesta. Aktiivisella osallistumisella Suomi tavoittelee asemaa, jossa sitä autettaisiin kriisitilanteessa, koska olemme auttaneet muita muun muassa kriisinhallintaan panostamalla.
– Rauhanturvaaminen ja kylmän sodan jälkeinen kriisinhallinta olivat sellaisia, mutta nehän ovat Krimin jälkeen kääntyneet alueelliseen puolustukseen panostamiseksi.

Pyykösen mukaan tässä Suomella on annettavaa, mutta vain omalla lähialueellaan.
– Palataanko takaisin kriisinhallintaan vai löydetäänkö uusi rooli ja tapa ottaa osaa globaalin turvallisuuden tuottamiseen, hän pohtii.

Loput artikkelista linkissä https://www.verkkouutiset.fi/evp-kenraali-varoittaa-kiinan-vahvistuminen-vie-suomelta-erityisaseman/
 
John Hilly kirjoitti:
Pitkä PKENR Juha Pyykösen analyysi USA:n puolustuksen suuntaumisesta Kiinaan.

Evp-kenraali varoittaa: Kiinan vahvistuminen vie Suomen erityisaseman

Arno Rydman | 06.01.2019 | 08:27- päivitetty 06.01.2019 | 08:26

Juha Pyykösen mukaan erityisasema USA:han jää lyhyeksi, mikäli maan kiinnostus Eurooppaan vähenee.

Yhdysvaltain puolustusministerinä aloittaneen Patrick Shanahanin Kiina-painotus saattaa osoittautua Suomen ja Itämeren kannalta kielteiseksi, arvioi valtiotieteiden lisensiaatti, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen.

Tuore virkaa tekevä puolustusministeri Patrick Shanahan kehotti tällä viikolla Yhdysvaltain puolustushallintoa ja asevoimia pitämään mielessään Kiinan tuomat uhat. Donald Trumpin hallinto hakee politiikkaa, jolla se voisi estää Kiinan taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen vahvistumisen.

Pyykösen mukaan Suomen ja sen lähialueen kiinnostavuus heikkenee USA:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen painopisteen siirtyessä Euroopasta ja Venäjästä kohti Aasiaa ja Tyyntä valtamerta (Pivot to Asia).
– Mikäli USA vähentää kiinnostustaan Eurooppaan, samalla Suomen ja Ruotsin ”erityisasema” suhteessa Yhdysvaltoihin jää lyhytaikaiseksi, Pyykönen sanoo Verkkouutisille.

Hänen mukaansa näin tapahtuu jossain vaiheessa joka tapauksessa.
– Kun näin käy, on Suomen ja Ruotsin löydettävä uusia toimintamalleja osoittaa ”uskollisuutta” lännen johtovaltiolle.

Suomi on 2000-luvun alusta soveltanut ajatusta verkottuneesta puolustuksesta. Aktiivisella osallistumisella Suomi tavoittelee asemaa, jossa sitä autettaisiin kriisitilanteessa, koska olemme auttaneet muita muun muassa kriisinhallintaan panostamalla.
– Rauhanturvaaminen ja kylmän sodan jälkeinen kriisinhallinta olivat sellaisia, mutta nehän ovat Krimin jälkeen kääntyneet alueelliseen puolustukseen panostamiseksi.

Pyykösen mukaan tässä Suomella on annettavaa, mutta vain omalla lähialueellaan.
– Palataanko takaisin kriisinhallintaan vai löydetäänkö uusi rooli ja tapa ottaa osaa globaalin turvallisuuden tuottamiseen, hän pohtii.

Loput artikkelista linkissä https://www.verkkouutiset.fi/evp-kenraali-varoittaa-kiinan-vahvistuminen-vie-suomelta-erityisaseman/
Klikkaa laajentaaksesi...


"Kun näin käy, on Suomen ja Ruotsin löydettävä uusia toimintamalleja osoittaa ”uskollisuutta” lännen johtovaltiolle."
:eek::eek:


Saa mun puolesta yksin osoittaa uskollisuutta vieraalle vallalle. Vasallivaltioksiko SUOMEN pitäis ruveta.

Nää ei kyllä eroa entisaikojen neukku larppaajista mitenkään. Yököttää tuollaiset puheet.
 
Passi kirjoitti:
"Kun näin käy, on Suomen ja Ruotsin löydettävä uusia toimintamalleja osoittaa ”uskollisuutta” lännen johtovaltiolle."
:eek::eek:


Saa mun puolesta yksin osoittaa uskollisuutta vieraalle vallalle. Vasallivaltioksiko SUOMEN pitäis ruveta.

Nää ei kyllä eroa entisaikojen neukku larppaajista mitenkään. Yököttää tuollaiset puheet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ymmärrän toki ajatuksen, mutta kyllä tuo haisee vähän Lipposen kuuluisalta "poliittiselta pääomalta". Ajatuksena että kun nuollaan tarpeeksi, niin sitten meitä autetaan kun on tosi tarve. Ei taida homma toimia noin. Ei ole ainakaan ennen maailmassa juurikaan toiminut.

Itse uskon siihen, että pienen maan on oltava koko ajan hereillä ja oltava valmiina pelaamaan sen kanssa, joka voi hyötyä meidän kanssamme pelaamisesta. Ja myös olla tarkkana mihin veneeseen lähdemme milloinkin mukaan. Mikään kun ei takaa sitä, että se vene missä nyt istumme, on vielä pinnalla kun apua tarvitaan tulevaisuudessa. Pienen etuna on mahdollisuus nopeisiin liikkeisiin.
 
Mielenkiintoista asiaa Sälenin turvallisuuskonferenssista. Jussi Niinistö esitti pohjoismaisille kollegoille maavoimien yhteisten harjoitusten aloittamista. Ruotsia ja Norjaa tuntuu kiinnostavan. Ilmavoimia koskettavasta Arctic Challenge -harjoituksesta aiotaan tehdä Flag-tason kansainvälinen ilmasotaharjoitus. Lisäksi tuli selväksi että Ruotsi on vaikeuksissa. Kahdesta maavoimille suunnitellusta prikaatista vain toinen kyetään perustamaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10596046
 
Passi kirjoitti:
"Kun näin käy, on Suomen ja Ruotsin löydettävä uusia toimintamalleja osoittaa ”uskollisuutta” lännen johtovaltiolle."
:eek::eek:


Saa mun puolesta yksin osoittaa uskollisuutta vieraalle vallalle. Vasallivaltioksiko SUOMEN pitäis ruveta.

Nää ei kyllä eroa entisaikojen neukku larppaajista mitenkään. Yököttää tuollaiset puheet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asiallisesti ottaen ei eroakaan. Uusi toimintamalli ollee sitten perustaa joukkoja, jotka lähetetään sotimaan Kiinaan, jotta voidaan osoittaa uskollisuutta. :cool: Parasta olla ihan puudelina, ettei vaikka Trump taaksepoistuta rivissä seisovia kenraalejamme Itämereen. Talvella. Pimeässä.

Hyvin menee näköjään.
 
baikal kirjoitti:
Asiallisesti ottaen ei eroakaan. Uusi toimintamalli ollee sitten perustaa joukkoja, jotka lähetetään sotimaan Kiinaan, jotta voidaan osoittaa uskollisuutta. :cool: Parasta olla ihan puudelina, ettei vaikka Trump taaksepoistuta rivissä seisovia kenraalejamme Itämereen. Talvella. Pimeässä.

Hyvin menee näköjään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihmisellä on taipumus kuvitella, että asioiden nykytila vallitsee myös tulevaisuudessa.

Siitä, että Yhdysvallat on siirtämässä painopistettä Euroopasta Tyynenmeren suuntaan on tullut heikkoa signaalia jo pitkän aikaa. Yhdysvallat on vetäytynyt Islannista ja perustanut pysyvän tukikohdan Australiaan (foorumiseliseli "islantilaiset on onnellisia kun amerikkalaiset lähtee"). Yhdysvaltojen laivasto on jo 90-luvulla ottanut uusia aluksia ensiksi käyttöön Tyynellä valtamerellä Atlantin sijaan.

Kannattaa myös huomioida, että kylmän sodan "puolustetaan eurooppaa" henki, tahto ja ajatus syntyi siinä vaiheessa kun Aadolf SS Hitleriläinen oli vielä hyvinkin konkreettista lähihistoriaa. Toisen maailmasodan sukupolvi loi ajatuksen ja amerikan "suuret ikäluokat" veivät asian loppuun. Jostain 90-luvun alusta tilanne on muuttunut ja Eurostoliiton imperiumi on globaalissa pelissä myös kova kilpailija Yhdysvalloille.

Lisäksi dramaattisilla tapahtumilla on taipumus muuttua pitkän ajan kuluessa historiaksi. Iso-Britannian ja Ranskan vuosisataiset veriset sodat olivat vain nopeasti haalistuva muisto kun ensimmäinen maailmanpalo polkaistiin intomielin avatuksi. 100 vuodessa tapahtumista tulee historiaa kun miespolvet painuvat unholaan.

Eurooopan puolustus on myös ollut valkoisen eurooppalaisperäisen väestön projekti. Vähemmistöt ottivat tämän asian vielä 80-luvulla kylmänä faktana. NATO vastuiden kieltäminen teki mustasta älyköstä, jos ei kommunistia, niin ainakin sellaisen neekerin jota ei puheohjelmiin kutsuta ja jonka oli turha kuvitella saada äänensä kuuluviin vallanpitäjien mediassa. Tämä tilanne on nopeasti muuttumassa ja yksiäkään vaaleja ei voiteta ilman vähemmistöjen vetoapua.
 
Ingsoc kirjoitti:
Ihmisellä on taipumus kuvitella, että asioiden nykytila vallitsee myös tulevaisuudessa.

Siitä, että Yhdysvallat on siirtämässä painopistettä Euroopasta Tyynenmeren suuntaan on tullut heikkoa signaalia jo pitkän aikaa. Yhdysvallat on vetäytynyt Islannista ja perustanut pysyvän tukikohdan Australiaan (foorumiseliseli "islantilaiset on onnellisia kun amerikkalaiset lähtee").
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, onko nuo jotenkin toisensa poissulkevia?

Kyllä islantilaiset ihan aidosti olivat tyytyväisiä Keflavikin tyhjenemisestä, paitsi ne sadat jotka menettivät työpaikkansa. Ei siellä silti pelätä vanjan rynnäköivän saarelle.
 
skärdis kirjoitti:
Kyllä islantilaiset ihan aidosti olivat tyytyväisiä Keflavikin tyhjenemisestä, paitsi ne sadat jotka menettivät työpaikkansa. Ei siellä silti pelätä vanjan rynnäköivän saarelle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oho nyt tulee skärdikseltä kovaa lähteisiin perustuvaa faktaa. Tyytymättömiä lähtöön on vain muutama sata ja nekin on olleet töissä tukikohdassa.:rolleyes:

Senkö takia tuonne on hinguttu suomalaisia air policing hommiin, kun mitään ei tapahdu ja kukaan ei uhkaa?

U.S. Deputy Secretary of Defense Bob Work visited Iceland last autumn to discuss future operations at Keflavik Air Base with Icelandic officials, Reykjavik Grapevine reported.

“Iceland has become increasingly concerned with the Russian activity,” Work said in an interview with Defense News. “The Russians have long done transit flights where they pass close by Iceland, but they’ve recently made several circumnavigation flights – flying completely around the island nation. As a result, “Iceland is interested in increasing military cooperation.”

https://thebarentsobserver.com/en/security/2016/02/us-military-returns-iceland
Klikkaa laajentaaksesi...
 
skärdis kirjoitti:
Niin, onko nuo jotenkin toisensa poissulkevia?

Kyllä islantilaiset ihan aidosti olivat tyytyväisiä Keflavikin tyhjenemisestä, paitsi ne sadat jotka menettivät työpaikkansa. Ei siellä silti pelätä vanjan rynnäköivän saarelle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuskin ne ovat poissulkevia. Mutta painopiste on aina painopiste. Painopisteen valinta voi tuottaa myös uusia liittosuhteita. Esim. Kiina painopisteessä - politiikka voi luoda suhteen Usa-Rus. Äläkä vaan sano, ettei se ole mahdollista...tai voit sanoa, mutta silloin liikutaan käsittääkseni jo Pyhän Uskon ja Toivomisen rajamailla.:cool:

Mikään ei olisi Usalle mieluisampaa kuin saada Kiinaa vastaan syntymään örheä liittouma. Jos mukana on Rus, niin Kiina on käsittääkseni melkoisissa pihdeissä jo poliittisesti anikka sotilaallisesti.

Jatketaan toki toivomista täysin palkein ja rinnoin. Ihmiskunnan kirjoitettu historia on pullollaan Molo-Rib - sopimuksia, hyvinkin epäsovinnaisia ja epäpyhiä liittoja, jotka toki elävät vain aikansa. Mutta viisikin vuotta voi olla tuskallisen pitkä aika, jos isot toimijat oikein pistävät ranttaliksi.
 
Mulle tuli melkoisena uutisena toi, että Keflavik olisi ollut jotenkin tuskaa islantilaisille noin yleensä? Toki se on aina tarpeen tullen nostettu tikunnokkaan, kuten wanhimmat muistanevat Brittien ja Islannin -kalastussodat- silloin ammoin. Tuolloinhan Islanti ilmoitti jäämeren kylmästi, että Keflavikista voi Nato ryhtyä raijaamaan romujaan veks, jos Islannille elintärkeitä kalastusalueita ei rauhoiteta sille.

Nuo tukikohdat yleensä maailmalla ovat olleet kultamunia niille mestoille, joissa niitä on ollut. Siis Naton, en ole varma Varsovan Liiton tukikohdista. :cool: Euroopassakin moni kämäinen taajama kasvoi ja vaurastui nimenomaan tukikohtasijoituksen vuoksi. Tuhansien suht ostovoimaisten ja -haluisten sotilaiden keskittymä luo pirusti taloudellista toimintaa, sehän on kuin vientituloa: joku maksaa liksat ja paikkakunta palvelee ja imee kuin täiarmeija hyötyjä. Kapakat, ostarit, erikoismyymälät, palvelut, liikenne, taksit, tuhmat tytöt,
 
Saksa kääntää katsettaan kohti pohjoista, Itämerta, ja on alkanut varustamaan/rakentamaan laivastoaan Itämeren pitämiseksi hallinnassaan konventionaalisessa sodassa Venäjää vastaan. Pitkään kun keskittyivät kriisinhallintaan lämpimässä.

German Navy returns to treating the Baltic Sea as a potential theater of war

“The United States, the United Kingdom or France don’t appear to have a lot of interests there,” Bruns said.

“The north Atlantic and the wider northern flank have returned to our attention as potential areas of operations,” Krause said at the ceremony in Rostock. “The Baltic Sea has grown to a never-seen strategic significance in the past years.”
Klikkaa laajentaaksesi...

During the Cold War, the German Navy viewed the western part of the Baltic Sea as a barrier against Warsaw Pact ships seeking to break through to the North Sea to attack supply lines from the United States. Today, “the whole of the Baltic Sea is a vital lifeline, linking allies in Poland and the Baltic states as well as our close partners in Finland and Sweden with the rest of Europe,” Krause said.
Klikkaa laajentaaksesi...

The German Navy’s acquisition pipeline already bears the imprint of a return to traditional naval warfare preparedness, industry executives and analysts have said.
For example, the service has plans to build four new corvettes optimized for “confined and shallow waters,” conditions found in the Baltic Sea, according to Bruns. Also on the wish list are at least four copies of the MKS 180 multipurpose combat ship, as well as a modernization of the country’s mine-warfare fleet.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.defensenews.com/global/...the-baltic-sea-as-a-potential-theater-of-war/
 
Seitsemän vuorokauden sota.

Ruotsi luopui asevelvollisuudesta vuonna 2010. Seitsemän vuotta myöhemmin Ruotsin valtiopäivät palautti asevelvollisuuden. Viime kesänä palvelukseen kutsuttiin koulujen päätyttyä 3 700 nuorta. Brittiläinen sanomalehti Telegraph seurasi heidän koulutustaan Etelä-Ruotsissa. Ensimmäistä kertaa Ruotsin historiassa asevelvollisuusarmeija on sukupuolineutraali. Puolustusvoimat ei kouluta varusmiehiä, vaan sotilaita, ja nuoret naiset ovat samassa asemassa kuin miesikätoverinsa.

Ruotsin armeija on vielä kaukana suurimmista päivistään. Asevelvollisuuden suoritti 85 prosenttia miehistä aina 1990–luvulle asti. Ruotsin armeija oli suurimmilaan 1960–luvulla, jolloin sen liikekannallepanokyky oli 800 000 miestä. Nykyinen asevelvollisuus on erittäin valikoivaa. Koulunsa keväällä 2018 lopettaneista 94 000 ruotsalaisnuoresta 36 000 oli ilmaissut kiinnostuksensa asepalvelusta kohtaan. Heistä valittiin testien jälkeen 3 700. Tänä vuonna on tarkoitus kutsua palvelukseen 4 200, ensi vuonna 5 000 ja 8 000 nuorta vuosina 2022–2025

Ruotsin puolustusvoimat olivat heikoimmillaan vuonna 2013. Tuolloin maalla oli vain 16 000 sotilasta ja puolustusvoimain komentaja arvioi maan kestävän sodassa viikon. Tämänhetkinen aktiivipalveluksessa olevien määrä on 20 000. https://www.verkkouutiset.fi/jokaisella-maalla-tulee-olla-puolustuskyky-ruotsin-uusi-asevelvollisuus/
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt jo melkein yhdeksän.
 
Suomi kulkee vastavirtaan

puheenaiheet.fi Juha-Tapani Kusnetsoff helmikuu 18, 2019 Aihealueet: Talous, Turvallisuus, Uutiset
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) sanoo Suomen nostavan ensi syksynä eurooppalaisen puolustuksen vahvasti esiin, kun Suomesta tulee Euroopan unionin puheenjohtaja puolen vuoden ajaksi. Eurooppalaisella puolustuksella tarkoitetaan unionimaiden yhteistä ja itsenäistä puolustusta.

Nykyisin lähes kaikkien unionimaiden puolustus nojaa Yhdysvaltain johtamaan puolustusliitto Natoon. Suomi on ainut EU-maa, jolla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mutta joka ei silti kuulu jatkuvasti laajenevaan puolustusliittoon.
Eduskuntavaalikampanjansa Sastamalassa avannut Satonen loi vanhassa pappilassa Vammalassa pidetyssä turvallisuusseminaarissa tiukan katsauksen viime vuosien kansainväliseen ulko-, puolustus- ja talouspolitiikkaan Kiinan kolonialismista Iso-Britannian Bexitiin, kaupan globalisoitumisen vaikutuksiin Yhdysvaltain keskilännen äänestäjiin ja Suomen valmisteilla oleviin hävittäjähankintoihin.
Maisteriopinnoissaan ulkopolitiikkaan aikanaan keskittynyt Satonen sanoikin vasta viime vuosina päässeensä poliitikkona tehtäviin, jotka vastaavat hänen koulutustaan. Eduskunnan varapuhemiehen ja suuren valiokunnan puheenjohtajan tehtävissä ulkopolitiikka on ollut merkittävässä asemassa.

Maailmanpolitiikka läsnä arjessa

Arto Satosen perusviesti oli se, että maailmanpolitiikka on nyt läsnä arjessamme aivan toisin kuin muutamia kymmeniä vuosia sitten. Maailmanpolitiikka näkyy monin tavoin ja alati paitsi vaikutuksina turvallisuuteemme myös moninaisina vaikutuksina taloudelliseen hyvinvointiimme.

Samaan aikaan suurvallat nostavat asemiaan. Yhteistyön sijaan korostuu oman edun tavoittelu. Hyvä puoli tilanteessa on se, että presidentti Sauli Niinistö pitää aktiivisesti yhteyttä maailman suurvaltajohtajiin Donald Trumpiin, Vladimir Putiniin ja Xi Jinpingiin. Suomen painoarvo on sen seurauksena kokoaan suurempi.

Kansanedustaja Satonen jakoi maamme turvallisuuspolitiikan perustan viiteen osaan, jotka tukevat toisiaan. Ehdottomasti tärkeintä on oma uskottava puolustus, joka merkitsee paitsi yleistä asevelvollisuutta ja sen ansiosta suurta sodan ajan reserviä myös yhdessä sovitun hävittäjähankinnan toteuttamista sovitun laajuisena.

Arto Satosen mukaan vain Vasemmistoliitto on hävittäjähankintaa valmisteltaessa nähnyt asiat toisin kuin muut puolueet. Se, että laitilalaislähtöisen ekonomistin Roope Uusitalon julkinen puheenvuoro hävittäjien määrästä on saanut SDP:n, Vihreät ja Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon pitämään mahdollisena tätä pienemmän hävittäjämäärän hankintaa, on Satosen mielestä hämmästyttävää.

Satonen arvioi kuitenkin, että vaalien jälkeen yhtä vaille kaikki puolueet löytävät uudelleen yhteisymmärryksen 64 hävittäjän hankkimisesta. Tuolloin SDP:tä johtanee jälleen asiaa valmistelemassa ollut Antti Rinne. Vaalien jälkeen Vihreiden kiista Vasemmistoliiton kanssa samoista äänestäjistä on myös taas toviksi ohi.

Yhteistyötä mahdollisimman paljon

Toinen turvallisuutemme perusta on Nato-yhteistyö. Suomi on niin lähellä Natoa kuin se voi olla olematta puolustusliiton jäsen. Tästä kertoo Arto Satosen mukaan muun muassa se, että Suomi johti äskettäin kaksi päivään Naton sotaharjoitusta Alaskassa.
Kolmas merkittävä osatekijä ovat länsimaiden kanssa tehdyt sopimukset puolustusyhteistyöstä. Euroopan maista tällainen sopimus on tehty Ranskan, Saksan, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa. Iso-Britannian kanssa tehdyn sopimuksen merkitys korostuu Iso-Britannian erotessa unionista. Iso-Britannia on Länsi-Euroopan merkittävin sotilaallinen voimatekijä.

Neljäs Suomen puolustuksen rakennuspalikka on presidentti Sauli Niinistön vahvasti edistämä eurooppalainen puolustus. Unionin on esimerkiksi selvennettävä sitä, mitä unionimaiden keskinäisen avunannon lauseke tosipaikan tullen tarkoittaa.
Viidentenä osana Suomen turvallisuuspolitiikkaa on jatkuva keskusteluyhteys Venäjän kanssa eri tasoilla. Satonen kannustikin yhteistyöhön ja vuoropuheluun venäläisten kanssa aina, kun se on mahdollista. Vuoropuhelua ei voi jättää yksinomaan presidentin tehtäväksi.

Jotta emme kuitenkaan ajattelisi niin, että juuri nyt tilanne maailmassa ja Suomessa on merkittävästi tavanomaista rauhattomampi, on Arto Satosen mukaan hyvä verrata nykyisyyttä aikaan 50 vuotta, 100 vuotta ja 150 vuotta sitten.

150 vuotta sitten Suomessa elettiin suurta nälkävuotta. 100 vuotta sitten käytiin Suomessa kansalaissotaa. 50 vuotta sitten venäläiset miehittivät Tsekkoslovakian, Biafrassa tapahtui kansanmurha, opiskelijat valtasivat Vanhan ylioppilastalon, Martin Luther King ja Robert Kennedymurhattiin jne.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top