Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

tiedotusosasto

Respected Leader

”– Jo vähäisimmänkin Baltian ja sen ympäristön maantieteen tarkastelun perusteella on selvää, että käsitys Ruotsin ja Suomen rajojen sisällä tai niiden tuntumassa tapahtuvasta ilmatoiminnasta olisi Naton ilmapuolustuksen kannalta elintärkeää, Harper huomauttaa.”
 

tiedotusosasto

Respected Leader
Tuo edellä oleva lausunto alleviivaa sitä käsitystä, että Nato todellakin kokee tarvetta saada Suomelta ilmatoiminnan kontrollin tukea. Imeekö tämä mahdollinen yhteistyö suomen syvemmälle viholliskuviin Venäjältä katsoen on ilmeistä ja osin selittää miksi Suomi ei tätä ilmakuvaansa jaa Naton kanssa. Toisaalta kun Nato tätä haluaisi niin asia lienee valtti myös mahdollisen Natojäsenyyden tullessa haettavaksi. Nythän tämä on valtti Venäjälle päin kun Suomi pidättäytyy tilannekuvasta.
 
Viimeksi muokattu:

Herman30

Greatest Leader
Baltian maiden on syystä tai toisesta kovin vaikea tehdä yhteistyötä keskenään. Puhumattakaan yhteistyöstä niin isossa asiassa kuin vaikkapa yhteiset hävittäjähankinnat.
Virolaisten mukaan varsinkin Liettualla on vaikeuksia yhteistyössä, he kun välttämättä haluavat aiana olla johtajana/pomona/se joka määrää/jonka pillin mukaan tanssitaan.
 

Mili

Majuri
Luultavasti liettualaiset ajattelee samaa virolaisista.

Ja kukaan todennäköisesti ei tiedä totuutta.
 

Protheon_93

Ylipäällikkö
Hankala vaan noiden Baltian maiden ainakaan yksistään ruveta hankkimaan esim. hävittäjiä.

Viron vuotuinen budjetti on puoli miljardia. Juuri olemme saaneet tiedon että n. 64 hävittäjää maksaa sen 10 miljardia euroa.

Minimissään hyödyllinen miniminäärä lienee jotain 15 hävittäjää. Tähän menisi sitten helpolla yli 2 miljardia euroa, eli Viron neljän vuoden puolustusmenot.

Baltian maat ovat vaan niin pieniä väkiluvultaan ja taloudeltaan, että heidän kannattaa satsata ne puolustusmenot maavoimiin, joka pystyy hidastamaan Venäjää riittävästi, että NATO tuo sinne ne hävittäjät ja vielä lisää maavoimia ja tietysti sota-aluksiakin.
 

Talvela

Greatest Leader
Tuo edellä oleva lausunto alleviivaa sitä käsitystä, että Nato todellakin kokee tarvetta saada Suomelta ilmatoiminnan kontrollin tukea. Imeekö tämä mahdollinen yhteistyö suomen syvemmälle viholliskuviin Venäjältä katsoen on ilmeistä ja osin selittää miksi Suomi ei tätä ilmakuvaansa jaa Naton kanssa. Toisaalta kun Nato tätä haluaisi niin asia lienee valtti myös mahdollisen Natojäsenyyden tullessa haettavaksi. Nythän tämä on valtti Venäjälle päin kun Suomi pidättäytyy tilannekuvasta.
Uskotko todella että Suomi ei jaa tilannekuvaansa mutta Yhdysvallat jakaa silti omaansa? :rolleyes:
 

Pihatonttu

Ylipäällikkö
Hankala vaan noiden Baltian maiden ainakaan yksistään ruveta hankkimaan esim. hävittäjiä.

Viron vuotuinen budjetti on puoli miljardia. Juuri olemme saaneet tiedon että n. 64 hävittäjää maksaa sen 10 miljardia euroa.

Minimissään hyödyllinen miniminäärä lienee jotain 15 hävittäjää. Tähän menisi sitten helpolla yli 2 miljardia euroa, eli Viron neljän vuoden puolustusmenot.

Baltian maat ovat vaan niin pieniä väkiluvultaan ja taloudeltaan, että heidän kannattaa satsata ne puolustusmenot maavoimiin, joka pystyy hidastamaan Venäjää riittävästi, että NATO tuo sinne ne hävittäjät ja vielä lisää maavoimia ja tietysti sota-aluksiakin.
Voisivat hyvin perustaa Puolan kanssa hävittäjäpoolin.

Jokainen saisi päätösvaltaa sen verran kuin kantaa resursseja pooliin. Sotilaallisen suojan taso osin muttei kokonaan resurssointisidonnainen eli vapaamatkustamisesta rankaiseva.

Monessa muussakin asiassa voisivat hyötyä läheisestä yhteistoiminnasta Puolan kanssa.
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Voisivat hyvin perustaa Puolan kanssa hävittäjäpoolin.

Jokainen saisi päätösvaltaa sen verran kuin kantaa resursseja pooliin. Sotilaallisen suojan taso osin muttei kokonaan resurssointisidonnainen eli vapaamatkustamisesta rankaiseva.

Monessa muussakin asiassa voisivat hyötyä läheisestä yhteistoiminnasta Puolan kanssa.
Tuo, tai tuon kaltainen malli olisi muutenkin hyvin toimiva. Hollanti esimerkiksi on hieman saman kaltaisesti käytännössä kai siirtänyt armeijansa pitkälti Saksan johdon alle:

 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Pohjolan puolustusyhteistyö.

Suomen ja Ruotsin keskinäinen puolustusyhteistyö on suomalaisprofessori Stefan Forssin ja ruotsalaisen everstiluutnantti evp. Stig Rydellin mukaan ottanut muutaman vuoden kuluessa merkittäviä harppauksia. Mailla on myös yhteiset intressit ja yhteinen näkemys Itämeren alueen turvallisuuspoliittisista haasteista.

– Liittosuhde olisi kansallista puolustussuunnittelua täydentävä, ei sen kanssa kilpaileva – eikä se myöskään sulkisi pois tulevaa jäsenyyttä Natossa. Yhteistyö Suomen kanssa on ollut erittäin menestyksekästä ja syventynyt vähitellen tasoille, joita harva olisi 10–15 vuotta sitten ennakoinut, kirjoittajat toteavat.

– Mitä tällainen liittosuhde puolesta ja vastaan -argumenttien kannalta tarkoittaisi? Perustavanlaatuisin argumentti liittosuhteen puolesta on se, että Ruotsi, jota on puolustuskomitean vuonna 2019 esittämän loppuraportin.
mukaan puolustettava yhdessä muiden kanssa, ei siis suoriudu yksin. Sama koskee myös Suomea, Forss ja Rydell sanovat.

Myöskään Natoon vuodesta 1949 kuuluneella Norjalla ei ole edellytyksiä hoitaa puolustustaan yksin. Tämän on heidän mukaansa Norjan puolustusministeri Frank Bakke-Jensenkin vastikään suoraan todennut.

Liittosuhde edellyttää Forssin ja Rydellin mukaan huolellisia valmisteluja ja aikaa.

– Sellaista aikaa ei todennäköisesti ole käytettävissä, kun kriisi tulee, leviää ja eskaloituu. Valmistelut on tehtävä rauhan aikana, he sanovat. Kyse on muun muassa lainsäädännöstä.

– Sotilaallisten voimavarojen yhteinen hyödyntäminen tuottaa korotetun kynnysvaikutuksen ja pidäkkeen. Se ilmaisee yhteisen tahdon puolustaa Suomea ja Ruotsia hyökkäystä vastaan. Se antaa ulkomaailmalle kouriintuntuvan ja yhteisen signaalin siitä, että haluamme ja voimme puolustautua ja tulemme niin tekemään, he toteavat.

Liittosuhteen hyötyihin Forss ja Rydell lukevat muun muassa ilma- ja merivoimien mahdollisuuden nopeaan, hajautettuun ja syvään tukeutumiseen kriisitilanteessa. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien suorituskyvyt ovat myös monilta osiltaan toinen toisiaan täydentäviä. Ruotsilla on esimerkiksi merkittävä kyky vedenalaiseen toimintaan, Suomen ilmavoimat kykenevät puolestaan kaukovaikutteisiin ilmasta maahan -iskuihin.
https://www.verkkouutiset.fi/suomen-ja-ruotsin-on-edettava-kohti-puolustusliittoa/
 

Herman30

Greatest Leader
Olisikohan Ruotsi yhtä halukas yhteistyöhön jos eivät olisi leikannut puolustsvoimiaan?
Norjaa hiukan ihmettelen, he eivät ole tietääkseni leikanneet joten onko heillä aina olut niin pienet joukot? 15 tuhatta rauhanaikana ja 45 000 reservissä.
Ved full mobilisering, er det rundt 63 318 totalt personell med nåværende militære, vernepliktige og Heimevernet.
Eli sodanajan vahvuus 63 000.
 
Viimeksi muokattu:

Protheon_93

Ylipäällikkö
Olisikohan Ruotsi yhtä halukas yhteistyöhön jos eivät olisi leikannut puolustsvoimiaan?
Ruotsalaiset ovat nyt pahoin pelästyneet, kun heidän 90-lukulaiset maailmanhalaajamammansa anettiin tuhostella heidän puolustusvoimansa lunastuskuntoon aseistariisuntakiimassa ja nyt Venäjä onkin kehittynyt huomattavaksi uhaksi ruotsalaiselle yhteiskunnalle.
 

SJ

Supreme Leader
Ruotsalaiset ovat nyt pahoin pelästyneet, kun heidän 90-lukulaiset maailmanhalaajamammansa anettiin tuhostella heidän puolustusvoimansa lunastuskuntoon aseistariisuntakiimassa ja nyt Venäjä onkin kehittynyt huomattavaksi uhaksi ruotsalaiselle yhteiskunnalle.
Ja heidän puolustusvoimilla saattaa olla myös muitakin uhkakuvia mihin kiinnittää huomiota.
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Laitetaan vaikka tänne. Eli vitjan mukaisesti, vaikka Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää, niin Saksan asevoimien uudistaminen, tai edes ajan tasalla pitäminen ja käytettävyyden varmistaminen, k*see ja perusteellisesti :facepalm:

Lukusuositus, jos Pekka Toverin suositus ei sattuisi riittämään:

 

John Hilly

Kenraali


Suwalkin käytävä. / Google Maps
Tässä on Euroopan vaarallisin alue – nyt naapurit sopivat siitä
Antti Kirkkala | 28.01.2020 | 23:55- päivitetty 29.01.2020 | 06:37

Puola ja Liettua vahvistavat strategisen Suwalkin käytävän puolustusta.

Liettua ja Puola tiivistävät puolustusyhteistyötään Venäjän uhkaa vastaan.
Maat järjestävät keskiviikkona Vilnassa korkean tason tapaamisen, jossa sovitaan konkreettisista toimenpiteistä alueen turvallisuuden vahvistamiseksi. Liettuan puolustusministeriön mukaan toimet koskevat niin sanotun Suwalkin käytävän puolustamista.

Käsitteellä viitataan noin sadan kilometrin pituiseen kaistaleeseen, joka erottaa Venäjään kuuluvan Kaliningradin Valko-Venäjästä. Strategisen kohdan valtaaminen sulkisi Baltian maiden maayhteyden muuhun Eurooppaan.

Liettuan mekanisoitu ”Rautasusi”-prikaati ja Puolan 15. prikaati yhdistetään uuteen monikansalliseen divisioonaan, joka harjoittelee Suwalkin käytävän puolustamista.

Liettuan puolustusministeri Raimundas Karoblis ja Puolan puolustusministeri Mariusz Błaszczak toivovat Yhdysvaltojen säilyttävän pysyvän sotilaallisen läsnäolon alueella.
LTU and POL DEFMIN R. Karoblis&Mariusz Błaszczak will meet in Vilnius Defence Council to discuss practical cooperation ensuring defendability of the Suwalki Gap, integration of airspace and defence systems, and need to retain U.S. presence. More: https://t.co/DbYB5OgQRl pic.twitter.com/Gw47FTBNMj
— Lithuanian MOD (@Lithuanian_MoD) January 28, 2020
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Liettuan mekanisoitu ”Rautasusi”-prikaati ja Puolan 15. prikaati yhdistetään uuteen monikansalliseen divisioonaan, joka harjoittelee Suwalkin käytävän puolustamista.
Kas vain, tuota voisi sanoa konkreettiseksi yhteistyöksi!

Seuraavana Suomi-Ruotsi -yhteistyön aiheena voisi meidän kahden maan pari pohjoista yhtymää yhdistää toisiinsa, vaikkapa heitin I 19 ja toinen meidän pohjoisen yksiköistä. Vaikkapa jääkäriprikaati, se kun ei ole valmiusyhtymä.
 

JR49

Respected Leader


Suwalkin käytävä. / Google Maps
Tässä on Euroopan vaarallisin alue – nyt naapurit sopivat siitä
Antti Kirkkala | 28.01.2020 | 23:55- päivitetty 29.01.2020 | 06:37

Puola ja Liettua vahvistavat strategisen Suwalkin käytävän puolustusta.

Liettua ja Puola tiivistävät puolustusyhteistyötään Venäjän uhkaa vastaan.
Maat järjestävät keskiviikkona Vilnassa korkean tason tapaamisen, jossa sovitaan konkreettisista toimenpiteistä alueen turvallisuuden vahvistamiseksi. Liettuan puolustusministeriön mukaan toimet koskevat niin sanotun Suwalkin käytävän puolustamista.

Käsitteellä viitataan noin sadan kilometrin pituiseen kaistaleeseen, joka erottaa Venäjään kuuluvan Kaliningradin Valko-Venäjästä. Strategisen kohdan valtaaminen sulkisi Baltian maiden maayhteyden muuhun Eurooppaan.

Liettuan mekanisoitu ”Rautasusi”-prikaati ja Puolan 15. prikaati yhdistetään uuteen monikansalliseen divisioonaan, joka harjoittelee Suwalkin käytävän puolustamista.

Liettuan puolustusministeri Raimundas Karoblis ja Puolan puolustusministeri Mariusz Błaszczak toivovat Yhdysvaltojen säilyttävän pysyvän sotilaallisen läsnäolon alueella.
Ja kuin sattumalta, äskettäin uutisoitiin tästä 800 K2:n mahdollisesta hankinnasta Puolalle. Tätähän Panssarivaunut-ketjussa jo käsiteltiin.
Nyt odotellaan vastapuolen reaktiota.

https://www.armyrecognition.com/january_2020_global_defense_security_army_news_industry/south_korea_could_sign_a_deal_with_poland_for_the_sale_of_800_k2_main_battle_tanks.html
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Ja kuin sattumalta, äskettäin uutisoitiin tästä 800 K2:n mahdollisesta hankinnasta Puolalle. Tätähän Panssarivaunut-ketjussa jo käsiteltiin.
Nyt odotellaan vastapuolen reaktiota.

https://www.armyrecognition.com/january_2020_global_defense_security_army_news_industry/south_korea_could_sign_a_deal_with_poland_for_the_sale_of_800_k2_main_battle_tanks.html
Puolan mahdollinen 800 taistelupanssarivaunun osto olisi kyllä ihan huikea investointi, parinsadan Leopardin kanssa heillä olisi siis noin tuhat suunnilleen ajan tasista vaunua rivissä. Samaan aikaan Saksa - hyvin hitaasti - tavoittellee noin (viimeiseen versioon saakka toki päivitettyä) 350 vaunun rajapyykkiä, brittien kipuillessa puolentoista sadan vaunun kanssa...
 
Top