Suomen ja Ruotsin keskinäinen puolustusyhteistyö on suomalaisprofessori
Stefan Forssin ja ruotsalaisen everstiluutnantti evp.
Stig Rydellin mukaan ottanut muutaman vuoden kuluessa merkittäviä harppauksia. Mailla on myös yhteiset intressit ja yhteinen näkemys Itämeren alueen turvallisuuspoliittisista haasteista.
– Liittosuhde olisi kansallista puolustussuunnittelua täydentävä, ei sen kanssa kilpaileva – eikä se myöskään sulkisi pois tulevaa jäsenyyttä Natossa. Yhteistyö Suomen kanssa on ollut erittäin menestyksekästä ja syventynyt vähitellen tasoille, joita harva olisi 10–15 vuotta sitten ennakoinut, kirjoittajat toteavat.
– Mitä tällainen liittosuhde puolesta ja vastaan -argumenttien kannalta tarkoittaisi? Perustavanlaatuisin argumentti liittosuhteen puolesta on se, että Ruotsi, jota on puolustuskomitean vuonna 2019 esittämän
loppuraportin.
mukaan puolustettava yhdessä muiden kanssa, ei siis suoriudu yksin. Sama koskee myös Suomea, Forss ja Rydell sanovat.
Myöskään Natoon vuodesta 1949 kuuluneella Norjalla ei ole edellytyksiä hoitaa puolustustaan yksin. Tämän on heidän mukaansa Norjan puolustusministeri
Frank Bakke-Jensenkin vastikään suoraan todennut.
Liittosuhde edellyttää Forssin ja Rydellin mukaan huolellisia valmisteluja ja aikaa.
– Sellaista aikaa ei todennäköisesti ole käytettävissä, kun kriisi tulee, leviää ja eskaloituu. Valmistelut on tehtävä rauhan aikana, he sanovat. Kyse on muun muassa lainsäädännöstä.
– Sotilaallisten voimavarojen yhteinen hyödyntäminen tuottaa korotetun kynnysvaikutuksen ja pidäkkeen. Se ilmaisee yhteisen tahdon puolustaa Suomea ja Ruotsia hyökkäystä vastaan. Se antaa ulkomaailmalle kouriintuntuvan ja yhteisen signaalin siitä, että haluamme ja voimme puolustautua ja tulemme niin tekemään, he toteavat.
Liittosuhteen hyötyihin Forss ja Rydell lukevat muun muassa ilma- ja merivoimien mahdollisuuden nopeaan, hajautettuun ja syvään tukeutumiseen kriisitilanteessa. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien suorituskyvyt ovat myös monilta osiltaan toinen toisiaan täydentäviä. Ruotsilla on esimerkiksi merkittävä kyky vedenalaiseen toimintaan, Suomen ilmavoimat kykenevät puolestaan kaukovaikutteisiin ilmasta maahan -iskuihin.
www.verkkouutiset.fi
www.is.fi
www.verkkouutiset.fi
