Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

Eihän täällä olla koskaan sodan jälkeen kuviteltu että pystyttäisiin voittamaan Neuvostoliitto/Venäjä. Ei Suomen puolustus siihen perustu, joten siinä mielessä ollaan Venäjän armoilla. Pitää vain osoittaa että tänne tuleminen maksaa enemmän kuin maistuu. Ennen sitä diplomatian avulla pitää suhteellisen hyvät suhteet. Emmekä koskaan pääse pois puskurivaltion asemasta niin kauan kun valtiomme on maantieteellisesti missä on.
Virolla, pienenä maana, ei ole mahdollista saada niin vahva puolustusvoima että se toimisi pelotteena kuten Suomi joten heille oli aivan pakko liittyä NATO;n.

On harhaa olettaa Suomen puolustusvoimien toimiminen tarpeeksi vahvana pelotteena sille, ettei Zapad-harjoitusten juonta toteuteta Itämeren kriisissä. Se ei ota huomioon sitä tosiasiaa, että Venäjä on ottanut doktriiniinsa ja jalostanut rajoitetun ydinsodan taktisilla ydinaseilla de-eskalaatio-opin muodossa täysimääräiseksi osaksi suunnitelmiaan.

Eli Suomen vapaaehtoinen ja dogmaattinen ydinaseistautumattomuus samanaikaisella pedanttisella liittoutumattomuudella ja tuomiojalaisella NATO-inholla maustettyuna on suomalaisten oma valinta ja se on tosiasiassa siis valinta olla Moskovan kynnysmatto. Viro ei sellaista tietä ole valinnut eikä se johdu siitä, että heillä on pienemmät maavoimat.
 
Siis pitääkö paikkansa vai eikö???:rolleyes:

Lepomäen mukaan Yhdysvalloissa ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskusteluun ja johtamiseen osallistuvilla henkilöillä on vahvasti yhtenevä käsitys siitä, että Washingtonissa käytiin loppu- ja alkuvuodesta ennen Donald Trumpin virkaanastumista kulissien takana neuvotteluja "suuresta diilistä".

- Lista on synkkää luettavaa. Pakotteiden purkaminen, Naton vetäytyminen Baltiasta ja Itä-Euroopasta ja Krimin hyväksyminen osaksi Venäjää olisivat legitimoineet Venäjän aggressiivisen politiikan ja horjuttaneet maailmanjärjestystä, Trumpia häilyväksi presidentiksi kutsuva Lepomäki sanoo.

Lepomäen mukaan kongressi ja sittemmin nimitetty ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto olisivat voineet olla joka tapauksessa Yhdysvaltojen ja Venäjän "suurta diiliä" vastaan, mutta Lepomäen mukaan on merkittävä signaali, että Yhdysvaltain presidentin johdolla ylipäätään käydään neuvotteluita Venäjän kanssa.

- Jos yksikin sen listan elementeistä pitäisi paikkansa, niin puhutaan Suomen näkökulmasta tietenkin erittäin vakavista asioista.
http://m.iltalehti.fi/politiikka/201705122200134487_pi.shtml
 

Epäillä tuota sopii, kun eikös jenkkejä ole siirtynyt Baltiaan Trumpin valtaan astumisen jälkeen? Ja Trump ei puhu Naton puolesta tai kykene määräämään yksipuolisesti näiden joukkoja pois mistään. Trump on vaatinut nato-maita nostamaan puolustusmenojaan. Ja sitten on vielä se seikka, että mikäli trump olisi ehdotellut että baltia hylätään, niin se ei pysyisi salassa ellei muut maat olisi asiasta myöntyväisiä.

Toisaalta, ryssät epäilemättä haluavat levittää moista huhua, lähinnä siksi että se aiheuttaa hajaannusta ja epävarmuutta jenkeissä ja kaikkialla muuallakin. Toinen syy miksi he tekisivät tätä, on se että tähän pätee "Big-Lie" -teoria, eli jos jotakin valetta toistetaan tarpeeksi usein, niin se muuttuu todeksi ainakin kansan silmissä. Ja tämähän sopii ryssille. Ja kolmanneksi se uppoaa hyvin omiin kansalaisiin. Kansalaiset kuulevat, että putler on tarpeeksi vaikutusvaltainen saamaan tuollaisen sopimuksen aikaiseksi ja putlerin kannatus nousee.

Tästä Lepomäestä tai tämän tarkoitusperistä en tiedä, mutta ryssä on varmana hyvillään, jos tuollaisen henkilön on saanut toistamaan heidän valettaan. IL:n tarkoitusperät tunnetaan hyvin, eli he ovat valmiina julkaisemaan minkä tahansa jutun, jos se sillä saa demonisoitua Trumppia.
 
Ydinpelotteen alla olo ei tietenkään tarkoita että pystyttäisiin ketään voittamaan - vaan sitä, että varmistetaan, että kynnys käyttää ydinasetta Suomea vastaan on oikeasti riittävän korkea. Eikä sitä tietysti käytettäisi kuin vastaiskuun. Eli tilanteessa, jossa Suomea on jo sellaisella pommitettu, se ei ole enää uskalluskysymys.

Mutta tuo ei ole se tapahtuva skenaario, koska ydinaseen ajatus perustuu tietysti konfliktin estävään pelotteeseen, mitä Suomella nyt ei ole. Pelote on se joka viime kädessä estää Venäjän adventurismin Suomen suuntaan ja muuttaa mm. Zapad-harjoituksen signaloimien suunnitelmien kalkyylia ratkaisevasti.

Nyt Suomi on kynnysmattomaa, jonka yli kävellään (mahdollisesti pienen taktisen ydinaseen tai sen uhan avulla) osana alkuvaihetta ilman suurempia vaikeuksia Itämeren konfliktissa, kun taas ydinaseistettu Suomi olisi aidosti NATO:n tapaan riittävän vaarallinen, jolloin sitä ei samalla helppoudella tapahtuisi.

Jonkun Lepomäen leimaaminen ryssän kätyriksi ei poista sitä tosiasiaa, että Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu toiveajatteluun, jossa huonoihin skenaarioihin ei saa varautua ja oleellisen järkeviä ajatuksia kuten ydinaseistautumista ei kukaan halua ottaa vakavasti YYA-aikana selkäytimeen ajettujen muiden tabujen tapaan ja lopputuloksena on, että jopa tahtomattaan suuri osa täälläkin keskustelevista de facto enabloivat Moskovalle alisteista tuomiojalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tämmöiset uutiset lämmittää isänmaallista mieltäni niin maan hirmuisesti!

Tutkija: Kynnys käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan on noussut

Charly Salonius-Pasternakin mukaan viranomaiset ovat järjestelmällisesti lisänneet Suomen valmiutta vastata sotilaalliseen konfliktiin.

  • d735bccfd497bc8ddeb90d5a9e7447f79eb91ae0dbc4cd4fa6c9a2b23b94d4d6

    Tutkijan mukaan Suomen kyky vastata nopeasti alkaviin konflikteihin on kasvanut.

    (Mikko Stig/Lehtikuva)
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi tutkimuslaitoksen FIIA Comment -julkaisussa, että viranomaisten viime vuosien toimet ovat nostaneet kynnystä käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan menestyksekkäästi. Epäsuorasti ne myös edistävät alueellista vakautta, kun sotilaallisen riskinoton kustannukset Suomen lähialueella ovat kasvaneet.

– Suomalaisviranomaiset ovat järjestelmällisesti lisänneet maan valmiutta vastata sotilaalliseen konfliktiin kolmen viime vuoden aikana, kun turvallisuusympäristö Euroopassa on muuttunut. Valmiutta on lisätty selkeyttämällä ja muuttamalla lainsäädäntöä, lisäämällä koulutus- ja harjoittelumääriä sekä korottamalla määrärahoja. Kaikki tämä on parantanut puolustusvoimien kykyä reagoida aiempaa nopeammin, suuremmalla volyymillä ja vahvemmin, Salonius-Pasternak kirjoittaa.

Yksi järjestelmän merkittävimmistä heikkouksista on Salonius-Pasternakin mukaan ollut kyky vastata nopeasti sotilaallisiin hyökkäyksiin, joita ei heti luokitella selkeiksi sotilaallisiksi invaasioiksi.

– Valmiutta on nyt onnistuneesti parannettu, mutta muutokset ovat yhä käynnissä. Jos Suomen olisi vuonna 2014 pitänyt nopeasti vastata sotilaalliseen uhkaan maavoimin, Suomella olisi ollut käytössään vain parin joukkueen verran erikoisjoukkojen sotilaita. Tänä vuonna pystytään varustamaan ja siirtämään tuhansia sotilaita ympäri maata niin, että osastot voivat suorittaa ensimmäistä tehtäväänsä muutamassa tunnissa.

Salonius-Pasternakin mukaan nykyisin todellisuutta on, että strateginen varoitus potentiaalisesta hyökkäyksestä mitataan enintään viikoissa.

– Ennen oletettiin, että aseelliseen konfliktiin olisi kuukausia aikaa valmistautua: kouluttaa joukkoja ja hankkia tarvittavaa lisämateriaalia.


@ http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tutkija suomi lähialue turvallisuustilanne-65629
 
Ei Suomessa olla oltu pelkästään sormi suussa tappamistaan odottelemassa.
 
Yhdyn @Tyrsky :n näkemyksiin tästä. On ollut hienoa seurata vierestä kuinka ongelmat on havaittu ja niihin on reagoitu.


Tutkija: Kynnys käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan on noussut
ea3423b6a588abbd40ec8c08d75902a6cd6189329b38351fa0fcb39f79a88e85

Kuitenkin mieltäni jäi kaivamaan tuo punainen mora tuossa polvisuojassa. Onko tuo jotain niin nopeaa ja taktista ettei tämmöinen perustaistelija voi ymmärtää?
 
Venäjän jättimäinen sotaharjoitus lähestyy, Baltiassa pelätään provokaatiota
Siina Ekberg
3 tuntia ja 20 minuuttia sitten (päivitetty 2 tuntia ja 21 minuuttia sitten)
Osa Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisharjoituksesta toteutetaan lähellä Liettuan rajaa.

  • ae05302f8bb9ae37e89581709908711a8ad4e8109ed45f63787596a7b2a50954

    Venäläiset Iljushin Il-22 ja Suhoi Su-27.

    (Lehtikuva/Ilmavoimat)
Venäjän syyskuussa järjestämä suuri Zapad 2017 -sotaharjoitus on herättänyt laajaa huolta Baltian alueella. Kerran neljässä vuodessa pidettävä Zapad pidetään Valko-Venäjällä 14.-20. syyskuuta.

Valko-Venäjän puolustusministeri Andrej Ravkov sanoo Jamestown Foundation -tutkimussäätiön mukaan, että harjoitukseen osallistuu virallisten tietojen 13 000 sotilasta. Liettuan tiedustelutietojen mukaan osallistujien lukumäärä on kuitenkin todellisuudessa paljon virallisesti ilmoitettuja lukuja suurempi.

Osa harjoituksesta tehdään Liettuan rajalla. Maan tiedusteluviranomaiset varoittavat, että sotaharjoitukseen vedoten Moskova saattaa haluta provosoida länsimaisia naapureitaan ja Natoa.

Liettuan valtion turvallisuusviraston ja puolustusministeriön raportin mukaan Venäjä on nostanut sotilaallista valmiuttaan länsiosissaan ja Kaliningradissa. Raportin mukaan Venäjä pystyy nyt järjestämään avoimen hyökkäyksen Baltian maihin 24–48 tunnin sisällä.

Viro ja muut Baltian maat valvovat Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisharjoituksia tarkkaan.

Nato aikoo toteuttaa lähiaikoina kaksi harjoitusta Baltian alueella. Baltian maiden pääministerit totesivat 9. kesäkuuta yhteistapaamisessaan olevansa valmiita Venäjän ja Valko-Venäjän harjoitukseen ja että maat tuntevat Naton joukkojen läsnäolon ansiosta olonsa turvallisiksi.

Tulevan Zapad-harjoituksen lisäksi Venäjä on aiheuttanut huolta Baltiassa kesäkuun aikana kahden sotilaallisen luvattoman tunkeutumisen johdosta. Kesäkuun 1. päivänä venäläissotilaita, jotka olivat matkalla pois Kaliningradista, pysäytettiin Liettuassa. Viikkoa myöhemmin kaksi Venäjän laivaston hinaajaa havaittiin Latviaan kuuluvalla merialueella.

Suomen ilmavoimat tiedotti torstaina, että Itämerellä ja Suomenlahdella on havaittu vilkasta venäläiskoneiden lentotoimintaa. Keskiviikkona ja torstaina tehdyillä useilla operatiivisilla tunnistuslennoilla tunnistettiin ja valokuvattiin venäläisiä sotilasilma-aluksia. Julki tuodut valokuvat esittivät Suhoi Su-24-, Tupolev Tu-160-, Iljushin Il-22-, Suhoi Su-27-, Suhoi Su-34- ja Berijev A-50 -koneita.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/zapad-66791
 
Sopii ehkä parhaiten tänne: http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/rus_disinformaatio-66850

Ranskalaistutkija listasi 25 keinoa Venäjän informaatioiskuja vastaan
Suomen hybridikeskuksen pitäisi keskittyä EU:n ja Naton torjuntatoimien yhteensovittamiseen.

Ranskan sotilasakatemian strategisen tutkimuksen johtaja Jean-Baptiste Jeangène Vilmer pitää Venäjän disinformaatiota uhkana Euroopalle. Propagandaan ei hänen mukaansa kannata vastata propagandalla, vaan tarvitaan muita keinoja.

Revue Défense Nationale -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa Vilmer listaa 25 tapaa, joilla Eurooppa voi nykyistä menestyksellisemmin vastata Venäjän asettamaan haasteeseen.

Kiteytykset hänen esittämistään toimista ovat tässä.

1. Disinformaation eli tarkoituksellisesti harhaanjohtavan tiedon, propagandan ja julkisuusdiplomatian käsitteitä on käytettävä täsmällisesti. Jokaisella valtiolla on oikeus puolustaa omia näkemyksiään, mutta tosiasioiden tahallinen väärentäminen on syytä tuomita.

2. Venäjää ei ole syytä demonisoida, vaan olennaista on keskittyä sen tuottaman disinformaation torjumiseen.

3. Kansalaisten tietoisuutta asian tärkeydestä on vahvistettava. Venäjän disinformaation torjuminen on mahdollista vain silloin, kun ilmiön olemassaolo tunnustetaan ja ymmärretään uhka, jonka se eurooppalaisille valtioille muodostaa.

4. On tärkeää tiedostaa, että Venäjän toimet saattavat ylittää informaatiosodankäynnin ja varsinaisten sotatoimien välisiä rajoja sellaisina kuin ne lännessä ymmärretään. Venäläisessä ajattelussa kyberiskut, poliittinen viestintä, vaalien häirintä ja disinformaatio kuuluvat kaikki samaan keinovalikoimaan.

5. Kyse on ilmiöstä, joka on tunnettava mahdollisimman hyvin. Siihen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota muun muassa ministeriöissä, yliopistoissa, ajatushautomoissa ja mediassa.

6. Disinformaatiota vastaan ei pidä taistella yksinomaan valtiollisin keinoin. On tärkeää, että myös kansalaisyhteiskunta osallistuu sen torjumiseen.

7. Tiedon osoittaminen vääräksi ei riitä, vaikka tosiasioiden esilletuonti onkin välttämätöntä. Venäjämielisen disinformaation tavoitteena on saattaa kyseenalaiseksi koko objektiivisen totuuden käsite ja journalistisen työn edellytykset.

8. Kansalaisten medialukutaidon kehittämiseen on panostettava ja se on aloitettava jo nuorella iällä.

9. Journalismille on luotava yhteiset eettiset pelisäännöt, joiden puitteissa alan kaikki toimijat sanoutuvat irti disinformaation levittämisestä.

10. Disinformaatioon on vastattava tavalla, joka puhuttelee kohdeyleisöä. Jos yleisö kuluttaa vain viihteellisiä sisältöjä, on vastauksenkin tyylilajin oltava viihteellinen.

11. Riippumatonta venäjänkielistä mediaa on tuettava.

12. On tärkeää kääntää riippumattomien venäjänkielisten toimittajien kirjoittamia artikkeleja eurooppalaisille kielille. Se auttaa osoittamaan, että Kremlin ohjauksessa olevat RT ja Sputnik eivät yksin edusta venäläisiä näkökantoja.

13. Lupaavimpia riippumattomia venäjänkielisiä journalisteja on suositeltavaa kutsua mukaan erilaisiin vierailuohjelmiin.

14. Venäjän propagandakoneistosta irrottautuneiden henkilöiden kertomukset auttavat ymmärtämään keinoja, joita disinformaatiokampanjoissa käytetään.

15. Uusinta teknologiaa kannattaa hyödyntää faktantarkistuksen ja trollien tunnistamisen automatisoimiseksi.

16. EU:n ulkosuhdehallinnon yhteydessä toimivan Venäjän informaatiovaikuttamista torjuvan task force -yksikön voimavaroja on syytä lisätä ja sen tuottamia katsauksia jakaa entistä laajemmin.

17. Unionin jäsenvaltioita on rohkaistava kehittämään kansallisia mekanismeja disinformaation torjuntaan. Kansalliset disinformaation torjuntasolut mahdollistaisivat kyvyn vastata harhaanjohtaviin tietoihin nykyistä nopeammin.

18. Disinformaatioon liittyvää yhteistyötä on lisättävä valtioiden, EU:n ja Naton kesken. Päällekkäisyyksiä ja toimintojen monistamista on syytä välttää. Helsingissä toimintansa aloittavan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen olisi keskityttävä erityisesti tiedonvaihtoon EU:n ja Naton välillä.

19. Virheellisiä tietoja oikaistaessa on hyvä tuoda esille myös se, millaisia propagandamenetelmiä niiden yhteydessä on käytetty. Kun metodit tulevat tutuiksi, niiden tunnistaminen on jatkossa helpompaa.

20. Euroopan vahingoittamiseen pyrkivän propagandan rahoituskanavat on selvitettävä.

21. Olisi luotava kansainvälinen ei-valtiollinen järjestö taistelemaan disinformaatiota vastaan Toimittajat ilman rajoja ja Transparency International -järjestöjen esikuvan mukaisesti.

22. Tarpeen vaatiessa on harkittava myös sakkojen, pakotteiden tai tietyn median sulkemisen kaltaisia vastatoimia. Ne eivät ole sananvapauden rajoittamista silloin, kun tietyt edellytykset täyttyvät.

23. Disinformaation vaikutuksia vastaan on taisteltava vahvistamalla keskinäistä solidaarisuutta EU:n ja Naton piirissä sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia – siis juuri niitä asioita, joiden heikentämiseen Venäjä toimillaan pyrkii.

24. Venäjänkielistä viestintää on suositeltavaa lisätä erityisesti sosiaalisessa mediassa.

25. Euroopan unionin on ylpeästi kaiutettava myönteistä viestiä omasta menestystarinastaan, arvoistaan ja periaatteistaan, jotka on saavutettu päättäväisyydellä ja rohkeudella.

Vilmerin ranskankielinen artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan tässä.
 
Lindberg kävi loppuviikosta parin päivän vierailulla Iso-Britanniassa. Vierailuohjelma sisälsi tapaamisia Iso-Britannian asevoimien komentajan ja sotilasjohdon kanssa, perehtymisen Skotlannissa sijaitsevaan Royal Air Force:n (RAF) lentotukikohdan toimintaan sekä osallistumisen Englannin kuningattaren Elizabeth II:n syntymäpäivän kunniaksi järjestettäviin juhlallisuuksiin Lontoossa.
 
Lt. Gen. Ben Hodges on sitä mieltä, että NATO-liittolaisten olisi parempi voimakkaasti kehittää infrastruktuuria joukkojen kuljetusten nopeuttamiseksi kuin varustamalla uusia panssaripataljoonia.

Lopussa lainausta myös herjaa vaunujen värin merkityksestä USA:n uskottavuudelle Euroopassa.

Infrastructure investment can enhance deterrence, military mobility in Europe
By C. Todd LopezJune 22, 2017

size0.jpg

1 / 1 Hide Caption – Soldiers from Headquarters and Headquarters Company, 3rd Armored Brigade Combat Team, 4th Infantry Division, guide an M2A3 Bradley Fighting Vehicle off rail cars at the Grafenwoehr Training Area, Germany, March 29, 2017. Army leaders are looking for ways to improve transportation of equipment throughout Europe. (Photo Credit: Sgt. Ange Desinor) VIEW ORIGINAL
WASHINGTON (Army News Service) -- European allies in the NATO partnership don't necessarily need to grow their own force structure to increase their contributions to the alliance, said Lt. Gen. Ben Hodges, who serves as commander of U.S. Army Europe.

Instead, the general said, during a June 20 discussion sponsored by the Association of the U.S. Army, NATO partners could contribute by assisting in developing an infrastructure in Europe that enables the alliance to work more efficiently.

Hodges suggested that NATO allies purchase heavy equipment transport systems, or HETTs, to enable movement of materiel goods through the European continent, for instance.

He also asked for NATO nations to find ways to improve the efficiency of movement through the continent on rail and road -- which is made difficult now by regulations required to move between countries.

"Provide transportation for us," Hodges said. "Guaranteed rail access. 48 hours. Enough rail to move a brigade."

He also asked nations to spend to upgrade rail heads in their own countries.

"Anything that improves frequent movement, I think those are quick ways," Hodges said. "Buy fuel. Buy ammunition. Provide storage sites. I'm not looking for more German tank battalions, or more British artillery battalions, but ways they can contribute to the alliance, and improve the infrastructure, and improve freedom of movement ... these are some ways, I think."

Movement of forces in Europe, Hodges said, is a complex task, not just due to the diplomatic clearances required, but also to the distances that must be traveled. He said he thinks that as the United States makes the move from an assurance posture in Europe to a deterrence posture, it will become increasingly more important to streamline the movement of forces and materiel.

He also said understands why some nations might be resistant to making changes in how military forces can move through their borders.

"There is going to be a natural reluctance and resistance to do anything that is provocative, if they can avoid a crisis," he said.

In the short term, the general said, he recognizes that deterrence operations such as the training and exercises conducted with allied nations, for instance, and the movements throughout Europe that will need to happen to make those exercises possible, will have to happen under "peacetime conditions."

"Anybody that thinks, don't worry we'll be able to drive anywhere. Not true. Anybody who thinks you'll be able to fly anywhere at night. Not true. Anybody who thinks you won't have to have ADR-compliant fuel trucks and ammo trucks. Not true. Everything we do prior to declaration of Article 5, is going to be done in peacetime conditions."

Despite concerns about movement throughout Europe, and contributions to defense by partner nations, Hodges was clear to point out the commitment the United States has to partner nations in NATO and the significance of those relationships.

"We are not going to go anywhere by ourselves," he said. "So we need to have people we trust, that we train with, that we know."

VISIBLE COMMITMENT TO EUROPE

While Hodges said the U.S. commitment to Europe is strong, he said he learned that something as simple as vehicle color might convey the wrong message about that commitment.

Hodges said he recalls seeing a video of tanks rolling down a ramp in Bremerhaven, Germany. He said he'd been initially excited about seeing the video and the message he thought it conveyed about the strength of the U.S. Army and the commitment the Army and the United States had to European partners.

He recalls an Air Force friend of his asking him why the tanks in the video were painted tan, telling him "nothing says transient like a tan tank in Europe."

"So that morning green paint became a strategic communications goal," he said. "We reminded the Army that there are three places we probably want to fight with tanks, and two of them are green."

For 20 Euros, Hodges said, "you can paint entire Stryker group with green paint, and the troops are doing it. And it'll wear off by the time their rotation is over."

https://www.army.mil/article/189899?g
 
Lt. Gen. Ben Hodges on sitä mieltä, että NATO-liittolaisten olisi parempi voimakkaasti kehittää infrastruktuuria joukkojen kuljetusten nopeuttamiseksi kuin varustamalla uusia panssaripataljoonia.

Lopussa lainausta myös herjaa vaunujen värin merkityksestä USA:n uskottavuudelle Euroopassa.

https://www.army.mil/article/189899?g

Tuota voidaan sitten käyttää yhtenä perusteluna kun haetaan EU-rahaa Helsinki-Viro tunnelille. Ei sitä tunnelia rakenneta, jos ei samalla saada paranneltua vähintään juna yhteyksiä Virosta Saksan suuntaan, luultavasti myös maantie yhteyksiä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Suomi ja Saksa allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan puitejärjestelyn

Puolustusministeriö 29.6.2017 11.10
Tiedote

Suomen ja Saksan puolustusministerit allekirjoittivat tänään maiden kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevan puitejärjestelyn (Framework Arrangement) Brysselissä.

Suomen ja Saksan kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittäminen perustuu jo käynnissä olevien hankkeiden edistämiseen ja uusien yhteistyömahdollisuuksien tunnistamiseen. Puitejärjestelyssä listatut yhteistyöalueet kattavat laaja-alaisesti puolustusyhteistyön kirjon, sisältäen poliittisen dialogin, suorituskykyjen kehittämisen, tiedonvaihdon, yhteistyön kansainvälisissä järjestöissä, tutkimuksen ja materiaaliyhteistyön. Puitejärjestely ei ole luonteeltaan oikeudellisesti sitova. Se korostaa osapuolten poliittisen tason sitoutumista yhteistyön tiivistämiseen.

Puitejärjestelyn lisäksi Suomi allekirjoitti 29.6. erillisen aiesopimuksen (Letter of Intent, LoI) osallistumisesta Saksan johtaman kehysvaltioryhmän (Framework Nation Concept, FNC) toimintaan. Kehysvaltioryhmän tavoitteena on kehittää monikansallisia eurooppalaisia suorituskykyjä sekä muodostaa joukkokokonaisuuksia esimerkiksi kriisinhallinnan tarpeisiin. Kehysvaltioyhteistyö on samalla vahva elementti Suomen ja Saksan välisessä puolustusyhteistyössä täydentäen jo olemassa olevaa yhteistyötä mm. operaatioissa, harjoitustoiminnassa sekä materiaaliyhteistyössä.

Lisätietoja aiheesta antaa puolustuspoliittisen yksikön johtaja Otto Saxén puh 0295 140314 ja ministerin Brysselin matkasta adjutantti Sami Jaakkola puh 0295 140102.
http://valtioneuvosto.fi/en/article...n?_101_INSTANCE_3qmUeJgIxZEK_languageId=fi_FI
 

Splendid!

Tuolla saadaan täällä palstallakin heitellyt jutut ammuttua alas, eli siis ne joissa on viitattu siihen että Saksa ja Venäjä olisivat muka jakamassa Eurooppaan omiin etupiireihinsä. Mielestäni yhteistyö saksalaisten kanssa on erittäin hyvä asia, ja varsinkin jos mietitään materiaalihankintojen kannalta niin päästään mahdollisesti uusiin järjestelmiin joita ei ole aiemmin 'voinut' hankkia sekä päästään myös halvemmilla hankintahinnoilla jos kerta tehdään yhdessä isompi tilaus :)

Tästä voinee hieman myös arvata HX-hankkeen suuntaviivoja? Eurofighter tai F-35, joista jälkimmäinen lienee se todennäköisempi kun sekin lähtenee hankintaan Saksalla..
 
Itämeri sotaharjoitusten keskus - uho kasvaa
Itämeren alue on tällä hetkellä suorastaan sotaharjoitusten keskus Euroopassa. Niin Venäjä, Nato kuin Pohjoismaatkin harjoittelevat tänä vuonna ahkerasti alueella. Suomi on siinä sivussa yhä enemmän mukana ja osallisena näissä kansainvälisissä harjoituksissa.
Tänään Itämerellä on alkamassa Venäjän ja Kiinan yhteinen harjoitus, kertoo Venäjän puolustusministeriö. Harjoitus kestää viikon. Viesti lienee selvä niin naapurimaille kuin Yhdysvalloillekin: Venäjän ja Kiinan yhteistyö on tiivistynyt. Yhdysvalloilla taas on ollut ongelmia Kiinan suhteissaan.

Sotilasmahtiaan Venäjä näyttää tulevan viikon aikana tuomalla Suomenlahdelle muun muassa maailman suurimman ydinsukellusveneen, Dmitri Donskoin, sekä ydinristeilijä Pjotr Velikin. Samalla ne tuovat mukanaan tuulahduksen kylmän sodan ajoilta: ne olivat jo osa Neuvostoliiton ydinpelotetta.

Maat harjoittelevat tulevan viikon kauppalaivojensa puolustamista Pietarin ja Kaliningradin alueilla. Vastaavantyyppinen yhteisharjoitus on luvassa syyskuussa Japaninmerellä. Yhteisharjoitus päättyy sotilasparaatiin Pietarin edustalla heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Ilmatilassa on käyty sotilaskoneilla puolin ja toisin lähes kaverin iholla, ja välillä on koukattu vahingossa vieraan valtion alueella. Kesäkuussa venäläinen Su-27 pakotti ruotsalaisen sotilaskoneen keskeyttämään tehtävänsä lähellä Kaliningradia. Niin ikään kesäkuussa venäläinen ja yhdysvaltalainen sotilaskone lensivät kosketusetäisyydellä toisistaan.

Kiivastahtinen harjoittelu, ja etenkin yhtäaikaiset harjoitukset, lisäävät alueen jännitteitä. Niihin sisältyy myös riski siitä, että alueloukkaukset kasvavat ja että pienestä provokaatiosta kasvaa kansainvälinen selkkaus.

Suuret harjoitukset saavat jatkoa syyskuussa, kun sekä Ruotsi että Venäjä harjoittelevat kumppaneineen yhtä aikaa Itämeren alueella. Ruotsin Aurora 17 -sotaharjoitukseen osallistuvat kaikki Pohjoismaat sekä Viro, Liettua, Ranska ja Yhdysvallat. Venäjä ja Valko-Venäjä lyöttäytyvät yhteen Zapad 17 -harjoituksessa.

Neljän vuoden välein järjestettävien Zapad-harjoitusten sanotaan suunnatun länttä vastaan, ja niiden teemana on hyökkääminen.

Vähemmän uhoa Itämerellä - sen sijaan enemmän puhetta. Näin tilanteen Suomen lähialueilla soisi etenevän.

https://www.karjalainen.fi/mielipit...90-itameri-sotaharjoitusten-keskus-uho-kasvaa
 
Amerikkalaistutkija suitsuttaa Suomen Venäjä-linjaa: Presidentti Sauli Niinistö on lännen mies
VERKKOUUTISET 55 minuuttia sitten
Suomen ovi Natoon pysyy ulkopolitiikan asiantuntijan mukaan avoimena myös USA:n nykyhallinnon aikana.
  • a070da480a9f77ac13626bcf99f9094215e53e3811fa5845f3f6a86d0b4e8132

    Michael Haltzel. (Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto)
  • 0e37544d8e1f0692229c187361c82637162e0829fdaefe9a6be26a18fb789a48

    Vladimir Putin (vas.) ja Sauli Niinistö Punkaharjulla heinäkuussa. (Lehtikuva/Mikko Stig)

    Jatkuu alla...

    Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili äskettäin Suomessa, Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence teki vain muutamaa päivää myöhemmin vierailun Viroon. Useat kommentaattorit ovat muistuttaneet, että Suomen ja Venäjän presidentit tapaavat toisiaan säännöllisesti, mutta amerikkalaisia korkeimman tason Suomen-vierailuja tapahtuu harvakseltaan.

    Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vuosikymmeniä seurannut amerikkalaistutkija ei näe asetelmassa dramatiikkaa.

    – Venäjä on maantieteellinen naapuri, jolla on Suomen kanssa pitkäaikainen suhde, joten tiheät korkean tason vierailut eivät ole yllättäviä, Center for Transatlantic Relations -ajatuspajan vanhempi tutkija Michael Haltzel sanoo Verkkouutisille puhelinhaastattelussa kotoaan.

    – Viro on puolestaan Nato-liittolainen, mikä selittää Washingtonista tapahtuvien vierailujen virran varsinkin tilanteessa, jossa Venäjä jatkaa uhkaavien äänenpainojen esittämistä Viroa kohtaan, Haltzel jatkaa.

    Pitkän uran tutkijana, Joe Bidenin ulkopoliittisena neuvonantajana ja senaatin ulkoasiainvaliokunnan esikuntatehtävissä tehnyt tohtori Haltzel torjuu spekulaatiot, joiden mukaan Suomen ja Venäjän säännöllinen vuoropuhelu olisi omiaan lyömään kiilaa Suomen ja muiden läntisten valtioiden välille.

    – Kaikkeen liittyy tilastollinen riski, oli sitten kyse ajamisesta moottoritiellä tai ulkopoliittisista lausunnoista. Luettuani presidentti Sauli Niinistön vastauksia presidentti Putinin esittämiin kommentteihin en kuitenkaan näe näissä vastavuoroisissa vierailuissa aihetta huoleen. Presidentti Niinistö on lännen mies, ja olen varma, että hän tulee jatkossakin puolustamaan Suomen jäsenyyttä läntisten demokratioiden yhteisössä, hän sanoo.

    Keskeistä on Haltzelin mukaan se, että Suomi pitää kiinni oikeudestaan päättää itse omista turvallisuusratkaisuistaan ja että tämä on tehty selväksi myös Kremlille.

    “Trumpin epäjohdonmukaisuus on ongelma”
    Yhdysvaltain edellinen Helsingin-suurlähettiläs Charles C. Adams joutui jättämään paikkansa tammikuussa samana päivänä, jona presidentti Donald Trump astui virkaansa. Seuraajaa ei toistaiseksi ole nimitetty.

    – Olen syvästi huolestunut Trumpin hallinnon toimista – tai tässä tapauksessa pikemminkin toimettomuudesta. Kun Trumpin presidenttikautta on kulunut jo yli puoli vuotta, hänen olisi ehdottomasti pitänyt tähän mennessä esittää jotakuta suurlähettilääksi Suomeen, Haltzel sanoo.

    Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että kyse ei ole tyytymättömyydestä Suomea kohtaan, vaan suurlähettiläät myös kymmeniin muihin maihin ovat edelleen nimittämättä.

    – Pelkään tämän olevan tunnusomaista presidentti Trumpin ylenkatseelle substanssiosaamista kohtaan, mikä puolestaan on äärimmäisen vaarallista Yhdysvaltain ulkopolitiikan kannalta.

    Varapresidentti Pence on niin Tallinnassa kuin Euroopan-matkansa muissa kohteissa selväsanaisesti toistanut sanomaa Yhdysvaltain horjumattomasta sitoutumisesta Euroopan sotilaalliseen puolustukseen. Presidentti Trumpin aiheesta käyttämät puheenvuorot ovat usein jättäneet huomattavasti enemmän tulkinnanvaraa.

    – Niin tuskallista kuin onkin myöntää, tämä epäjohdonmukaisuus on todellinen ongelma. Presidentti Trumpin ristiriitaiset lausunnot ovat mielestäni sangen huolestuttavia, Haltzel sanoo.

    – En ole varma, mitä liittolaisemme ja kumppanimme voivat tehdä tilanteessa, jossa Trump näyttää olevan immuuni neuvoille. On vain jatkuvasti ylistettävä julkisuudessa niitä myönteisiä kannanottoja, joita muun muassa Pence ja puolustusministeri James Mattis ovat esittäneet, ja siten ylläpitää painetta Trumpia kohtaan.

    ”Naton ovet ovat edelleen auki”
    Suomen ja USA:n suhteet ovat Michael Haltzelin mielestä vakaalla pohjalla siitä riippumatta, kuka Valkoista taloa kulloinkin isännöi.

    – Suomella on Yhdysvalloissa uskollisia ystäviä. Hallinnot tulevat ja menevät, mutta yhteiset arvot ja intressit säilyvät, hän sanoo.

    Kun USA:n diplomatia näyttää olevan tilapäisen lamaannuksen tilassa, Haltzel toivoisi näkevänsä entistä tiiviimpiä yhteyksiä Yhdysvaltain kongressin vaikutusvaltaisimpien jäsenten ja Suomen ulkopoliittisen johdon välillä.

    Yhdysvaltain ja Suomen puolustusyhteistyön tiivistyminen on Haltzelin mukaan vaikuttanut vakauttavasti alueelliseen turvallisuustilanteeseen. Hän viittaa muun muassa sotaharjoituksiin, joihin on osallistunut amerikkalaisia joukkoja, taisteluajoneuvoja ja lentokoneita.

    – Ei ole salaisuus, että Suomen sotilaallinen turvallisuus toteutuisi pitkällä aikavälillä parhaiten Nato-jäsenyyden kautta. Siitä kuitenkin päättää Suomi ja vain Suomi – ei USA eikä Venäjä, Haltzel sanoo.

    Huoli siitä, että Nato ei enää ottaisi uusia jäseniä, on hänen mukaansa ehdottoman turha.

    – Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteivätkö Naton ovet pysyisi täysin avoimina Suomelle ja Ruotsille, jos jompikumpi tai molemmat päättäisivät jäsenyyttä hakea.

    Haltzel kertoo tietävänsä, että joidenkin mielipidemittausten mukaan kansalaisten enemmistö olisi valmis asettumaan Suomen Nato-jäsenyyden kannalle, jos valtiojohto sitä suosittelisi.

    – Näen tämän osoituksena siitä, että Suomi on maailman ainoita maita, joissa ihmiset yhä luottavat johtajiinsa. Se on mielestäni valtava voimavara teille suomalaisille.

    HEIKKI HAKALA
 
Ruotsi vei Washingtoniin lahjaksi Suur-Suomen kartan, Suomi sodanaikaisen kompassin, kirjoittaa Iltalehden Juha Ristamäki


Kun Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö maaliskuussa vieraili Yhdysvalloissa, hän vei puolustusministeri Mattisille lahjaksi sodanaikaisen marssikompassin.

Kun Ruotsin Hultqvist kaksi kuukautta myöhemmin vieraili Yhdysvalloissa, hän vei puolustusministeri Mattisille lahjaksi sodanaikaisen kartan Itä-Karjalasta. Se oli Akateemisen Karjala-Seuran Suur-Suomi -kartta.

Hultqvistilla oli toinenkin lahja: sodanaikainen juliste kampanjasta, jolla Ruotsissa kerättiin vapaaehtoisia Talvisotaan: "Finlands sak är vår" (Suomen asia on meidän) -tekstillä.

Mikä yhteensattuma

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708172200333199_ul.shtml
 
Back
Top