Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

Putin syytää Libyaan hävittäjiä, pommittajia, palkkasotilaita ja painotuoretta rahaa suoraan Moskovasta
Venäjä pelasti Khalifa Haftarin eikä jätä enää Libyaa.


Välimeren pohjoisrannalla on vastassa useita modernilla kalustolla varustettuja NATO-maita, ja USA:n 6. laivasto ihan näin alkajaisiksi. Muutama venäläiskone ei muuta voimatasapainoa mihinkään.
 
Välimeren pohjoisrannalla on vastassa useita modernilla kalustolla varustettuja NATO-maita, ja USA:n 6. laivasto ihan näin alkajaisiksi. Muutama venäläiskone ei muuta voimatasapainoa mihinkään.

Sillanpäästä tässä onkin kyse. Ei koneista, vaan struktuurista. Syyria ja Libya ovat Venäjän. Jotain se muuttaa.

Ei Baltian tai Romanian Nato-arvoa lasketa koneiden ja kaluston määrällä.
 
Itse epäilen, että Yhdysvallat on joka tapauksessa kiinnostuneempi reunamaista.

Donald Trumpin suunnitelma tyrmistyttää myös Suomessa: ”Osoitus siitä miksi meidän on oltava huolissaan”


”Syy miksi meillä on joukkoja Saksassa ei ole se että suojaisimme saksalaisia, vaan kaikki mitä meillä on, palvelee omaa hyötyämme. Tämä uusi päätös ei tunnu liittyvän mihinkään strategiaan”, Yhdysvaltojen armeijan Euroopan-joukkojen entinen komentaja Frederick Hodges kommentoi New York Timesille.

”Mitä Kreml on tehnyt vähentääkseen huolia sen aggressiivisesta käyttäytymisestä alueella? Miksi heidän tulee saada tällainen palkinto joukkojen vähentämisestä kolmanneksella ilman että he ovat tehneet yhtäkään hyvää asiaa”, hän jatkaa.


 
Viimeksi muokattu:
Itse epäilen, että Yhdysvallat on joka tapauksessa kiinnostuneempi reunamaista.

Donald Trumpin suunnitelma tyrmistyttää myös Suomessa: ”Osoitus siitä miksi meidän on oltava huolissaan”


”Syy miksi meillä on joukkoja Saksassa ei ole se että suojaisimme saksalaisia, vaan kaikki mitä meillä on, palvelee omaa hyötyämme. Tämä uusi päätös ei tunnu liittyvän mihinkään strategiaan”, Yhdysvaltojen armeijan Euroopan-joukkojen entinen komentaja Frederick Hodges kommentoi New York Timesille.

”Mitä Kreml on tehnyt vähentääkseen huolia sen aggressiivisesta käyttäytymisestä alueella? Miksi heidän tulee saada tällainen palkinto joukkojen vähentämisestä kolmanneksella ilman että he ovat tehneet yhtäkään hyvää asiaa”, hän jatkaa.


Eikös trump myös ole sanonut että eurooppalaisetkin voisivat vähän osallistua, pitääkö isoveljen aina olla auttamassa
 
Suomenmaa:
Ruotsin erimielisyydet puolustuksen kehittämisestä voivat heijastua yhteistyöhön Suomen kanssa, arvioi tutkija
Poliittisen epävarmuuden rinnalle tulee epävarmuus sotilaallisesta suorituskyvystä, sanoo Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista
STT/Niilo Simojoki 9.6.2020 17:59, muokattu9.6.2020 19:00

PuolustusRuotsin puolueiden kyvyttömyys sopia puolustuksen lähivuosien kehityslinjoista voi heijastua myös puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Yhteistyön ja etenkin yhteisen harjoittelun mielekkyyden voi kyseenalaistaa tilanteessa, jossa toisen osapuolen sotilaallinen suorituskyky ei vaikuta riittävän mahdollisen avun antamiseen.

–  On paljon vaikeampaa edetä puolustusyhteistyössä syvälliseen suunnitteluun, jos kyse ei ole enää vain siitä, päättäväkö Ruotsin poliitikot tukea Suomea, Salonius-Pasternak sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsin sotilaallisen suorituskyvyn puutteet olivat hyvin tiedossa naapurimaiden puolustusyhteistyön alettua muutamia vuosia sitten tiivistyä. Mukana on kuitenkin kulkenut ajatus siitä, että asiaa työstetään ja että jossain vaiheessa 2020-luvulla Ruotsilla on huomattavasti aiempaa suorituskykyisemmät puolustusvoimat.

PUOLUSTUSMINISTERI Peter Hultqvist ilmoitti tiistaina, että valtiopäiväpuolueiden yhteisen puolustuskomitean (Försvarsberedning) neuvottelut päättyvät tuloksettomina.
Porvarioppositio olisi halunnut puolustukseen lisää rahaa jo aiemmin sovittujen korotusten päälle, mihin sosiaalidemokraattien johtama hallitus ei ollut valmis.

Yksimielisyyden puute asettaa Salonius-Pasternakin mukaan tavoitteen sotilaallisen suorituskyvyn merkittävästä parantumisesta kyseenalaiseksi.

–  Raportteja on kyllä saatu aikaiseksi, mutta kun pitäisi laittaa rahaa peliin, siinä jumittaa.
Epävarmuuden takia Ruotsin puolustusvoimien on vaikeampaa toteuttaa järkeviä investointeja.

Maavoimien uuden prikaatin perustamista – kenties Suomen avuksi – on uskaliasta suunnitella, jos sen ylläpitoon ei ehkä tulekaan varoja, Salonius-Pasternak kuvaa.
PUOLUSTUSYHTEISTYÖSTÄ saadaan paljon hyötyjä, mutta se vie aina myös jonkin verran omia resursseja, Salonius-Pasternak muistuttaa.

–  Jossain vaiheessa Suomessa voidaan katsoa, että nyt me vähennämme tätä yhteistyötä, koska epävarmuus siitä, mitä voimme kumppanilta saada vain kasvaa, Salonius-Pasternak sanoo.

– (Sota)pelaamista voi toki jatkaa pöydillä, mutta ei välttämättä kannata harjoittaa tuhansia sotilaita metsässä, jos tiedetään, että oikeassa tilanteessa kapasiteettia harjoitellun toteuttamiseen ei ole, hän jatkaa.
Ruotsi on Suomesta poiketen ollut hanakka nostamaan yhteisharjoittelut eri kumppaneiden kanssa esiin turvallisuuspoliittisina viesteinä ulkomaailmalle. Näin teki hiljattain puolustusministeri Hultqvist amerikkalaisten B1-pommikoneiden lennettyä Ruotsissa.

–  Kyvyttömys sopia puolustusmenoista antaa kyllä vastakkaisen signaalin, Salonius-Pasternak toteaa.
 
Jos en ole väärin haistanut maailmanmenoa, niin se on Nato, joka haluaa Suomen jäseneksi. Taitaa Suomi kaikessa vaatimattomuudessaan olla tärkeämpi Natolle kuin osaamme arvatakaan.

Mutta Nato on sen jäsenmaat ja montakaan veto:a ei tarvita, kun jäsenyys on Suomessa haave.

Jotain pelataan nyt Saksankin osalta, en vaan kyllä tajua mitä. Usa ilmoittaa melko selkeästi, jopa niin selkeästi, että maanpuolustus.netissäkin se tajutaan mitä tarkoittaa -usan oma etu-.
”Syy miksi meillä on joukkoja Saksassa ei ole se että suojaisimme saksalaisia, vaan kaikki mitä meillä on, palvelee omaa hyötyämme. Tämä uusi päätös ei tunnu liittyvän mihinkään strategiaan”, Yhdysvaltojen armeijan Euroopan-joukkojen entinen komentaja Frederick Hodges

Kun aikanaan saitilla minä, juhapar ja tvälups kirjoitimme tästä, meidät haukuttiin voimalla, ammattisotilaat repivät ihokkaansa ja reserviläiset julistivat meidät kommareiksi. No, ehkä nyt alkaa jo aivot valaistumaan. :cool:
 
Venäjän pihtiliike (vahvempi ote pohjoisista meriaulueista ja arktisesta Kiinan tuella) ja Mustameri + Syyria + nyt uutena sotakoneiden sijoittaminen Libyaan näyttää mielenkiintoiselta.

Yhdysvaltojen keskittyminen Saksan sijaan Puolaan ja arktiseen on aika ymmärrettävää myös.

Laitoin karkeita nuolia havainnollistaakseni turpotilannetta, mutta ei ollut hiirtä, joten ne eivät ole kovin siistejä. Keltaisella Venäjän kanssa kiinteästi suhteessa olevat "neutraalit" ja valkoisella lännen kanssa talousliitossa olevat "neutraalit". Sveitsiä en merkinnyt mitenkään. Siellähän tuo pyörittää vuorten välissä kaikien rosvojen rahaa.

Jos haluatte lisä väriä, sijoittakaa kartalle Suomeen 80 000 entisessä Neuvostoliitossa tai Venäjällä syntynyttä asukasta ja miettikää samalla kiinteistö- ja maakauppaa.

Katso liite: 40878

Havainnollistava kartta kun vielä vetäiset Transnistrian sinne punaisella.
 
Erilaiset uhkakuvat.

Saksan ja Suomen on kohdattava turvallisuuspoliittiset haasteet yhdessä, kirjoittaa Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa.

– Suomi ja Saksa näkevät edessään maailman, jossa vallitsevat mullistus ja epäjärjestys: geopoliittinen kilpailu lisääntyy, Kiinan esittämät vaatimukset kasvavat ja Venäjän pullistelu muuttuu aggressiivisemmaksi, Kramp-Karrenbauer toteaa.

Uhkia ovat saksalaisministerin mukaan muun muassa myös kyberriskit, terrorismi, ilmastonmuutos ja pandemiat.

– Ympäri maailman leviävien tartuntatautien vaikutuksilta emme ole säästyneet Euroopassakaan, kuten koronaviruspandemia on tuskallisesti osoittanut.

Saksan heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuden keskeisenä tavoitteena onkin yhteisen strategisen suunnan löytäminen. Euroopan turvallisuus on pystyttävä takaamaan jatkuvasti, kriisistä riippumatta, Kramp-Karrenbauer korostaa. EU:n ja Naton välistä yhteistyötä on tiivistettävä, ja yhteinen eurooppalainen uhkakäsitys määriteltävä.

https://www.verkkouutiset.fi/saksa-pysyy-ystaviensa-rinnalla-puolustusministeri-vakuuttaa/#c2ee9493
 
Jos en ole väärin haistanut maailmanmenoa, niin se on Nato, joka haluaa Suomen jäseneksi. Taitaa Suomi kaikessa vaatimattomuudessaan olla tärkeämpi Natolle kuin osaamme arvatakaan.
Mielestäni et ole tässä erityisen väärässä. Ja Suomellekin tämä sopii muutoin, mutta Nato sälyttää Suomelle turhan ison roolin Baltian ja Ruotsin puolustamisessa kun meillä puolestaan toivottaisi apuja omaan turvallisuuteen.

Liittymättä jäseneksi, pakotamme Naton miettimään muitakin apuja ko tahoille mutta toisaalta oma apu jaa sekin epävarmaksi. Varmasti osin tähän liittyy se harha, että pohdimme Venäjän reaktioita.
 
Parhaaseen A-ryhmään.

Naton korkein päätöksentekoelin Pohjois-Atlantin neuvosto on päättänyt myöntää Ukrainalle laajennettujen mahdollisuuksien yhteistyön (Enhanced Opportunities, EOP) kumppanuusstatuksen.

Päätöksen myötä Ukraina nousee nyt läntisen puolustusliiton kumppanuusohjelman sisärenkaaseen. Naton EOP-kumppanimaan aseman ovat aiemmin saavuttaneet vain Suomi, Ruotsi, Australia, Georgia ja Jordania, joiden katsotaan panostaneen merkittävästi yhteisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

https://www.verkkouutiset.fi/nato-nosti-ukrainan-kumppaneidensa-ydinryhmaan/#c2ee9493
 
Minusta maailma on sotakurssilla. Totta kai se voi muuttua siitä, mutta kurssi on selvä.

Nykytilanne on siedettävä, ja isäntämaasopimus kasvattaa puolustusvalmiutta ainakin teoriassa.

Isäntämaasopimus mahdollistaa muonituksen, majoituksen ja terveydenhuollon lisäksi myös ampumatarvikkeiden luovuttamisen Suomeen kutsuttaville Nato-joukoille. Raamisopimuksella Suomi halusi huomioida ulkopuolisen avun vastaanottokyvyn. Suomi ajattelee sen niin, että se sitten päättää itse poikkeusolosuhteissa, keitä pyydetään ja missä olosuhteissa. Toisten on taas päätettävä, antavatko he sitä tukea. Raamisopimus koskee alueiden käyttöä ja myös oikeudellista asemaa.

Yhdestä itsestään selvästä jutusta ei kyllä liiemmin ole puhuttu.

Kun katsoo venäläisen kenraalin silmin, hän ei usko hetkeäkään, että joku ryhtyisi suursotaan 5,6 miljoonaisen kansan vuoksi. Hän ajattelee suurvallan silmin ja näkee, että jos Itämeren tilanne kiristyy ja Natolla on intressejä varmistaa sivusuunta, Yhdysvallat ilmoittaa tuovansa joukkoja Suomeen isäntämaasopimuksen nojalla ja koneet ovat silloin jo ilmassa.

Suomelle on aina ollut tärkeitä nämä käsitteet erillis-sitä ja erillis-tätä. Saa nähdä, onnistuuko tämä kerta nyt yhtään paremmin.
 
Toisinajattelija.

”Saksan on aika panostaa Euroopan puolustukseen”
Saksan valtiovarainministerinä 2009–2017 toiminut Wolfgang Schäuble opittiin tuntemaan tiukkana kirstunvartijana. Kristillisdemokraatteja edustava 77-vuotias veteraanipoliitikko kehottaa nyt parlamentin puhemiehenä Saksaa ja Eurooppaa satsaamaan merkittävästi aiempaa enemmän sotilaalliseen puolustukseen.

– Euroopan on kasvettava vahvemmaksi, merkityksellisemmäksi ja aloitteellisemmaksi. John F. Kennedy vaati reilumpaa taakanjakojärjestelyä transatlanttisen liittouman sisällä. Hän oli silloinkin oikeassa: Euroopan on omaksuttava vahvempi rooli, Schäuble sanoo Der Spiegelille.

– Se, että nojaudutaan turvallisuuspolitiikassa yksinomaan Yhdysvaltoihin ja sitten valitetaan, että kaikki mitä he tekevät, on väärin, ei ole hyväksyttävää käytöstä. Me saksalaiset olemme saavuttaneet sopimuksia Naton kanssa, ja niistä meidän on pidettävä kiinni. Olemme eläneet jokseenkin halvalla pitkän aikaa, vaikka olemme taloudellisesti vahvoja, ja jättäneet turvallisuutemme muiden huoleksi, hän toteaa.

Saksa on muiden Nato-maiden tavoin luvannut nostaa puolustusmenonsa kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta vuoteen 2025 mennessä.

Schäuble on aiemmin kertonut arvostavansa natsi-Saksan aikaisen tunnetun toisinajattelijan Dietrich Boenhoefferin lausumaa: ”Saamme niin paljon voimaa kuin tarvitsemme, mutta vain silloin, kun sitä tarvitsemme.”

– Sitaatti on linjassa sen ajatuksen kanssa, että kriisit avaavat aina myös mahdollisuuksia. Uskon, että niin on. Eurooppa on aina kehittynyt vain kriisien kautta, mutta kriisin kohdatessa se todellakin on kehittynyt. Kun paine ei ole riittävän kova, muutoksen vastainen kitka on huomattavasti voimakkaampi.

https://www.verkkouutiset.fi/saksan-on-aika-panostaa-euroopan-puolustukseen/#d7166c24
 

Pitäisikö USAn näyttää Venäjälle kaapin paikkaa? Venäläiset ovat sellaista sorttia, että mitä enemmän he muihin maihin hyökkäämisestä, hybridivaikuttamisesta, jne... selviävät kuin koira veräjästä, sitä enemmän he innostuvat. USAn kannattaisi harkita rajattuja kostotoimenpiteitä, jos tämä uutinen pitää paikkaansa. Vaikkapa tarjota logistista tukea Ukrainan Venäjää vastaan taisteleville joukoille, ja nostaa Venäjän kalusto - ja miestappiot uudelle tasolle siellä, tai vaikka suoraan ampua alas Venäjän ilmavoimien parvi Syyriassa. Tehdä Venäjälle selväksi, että tällaiseen vastataan, ja se vastaus on, että jossakin päin alkaa tapahtumaan ja venäläisiä palaa kotiin sinkkiarkuissa. Venäläiset ovat siitä pelkurikansaa, että kun tietävät että nyrkkiä tulee naamaan, eivät he uskallakaan tehdä mitään, ellei ole ihan pakko kuten Saksan kanssa oli. Pääosin venäläiset ovat pelkurimaisesti keskittyneet historiansa aikana pienempiä naapurikansoja alistamaan ja hyökkäämään heidän kimppuunsa.
 

Pitäisikö USAn näyttää Venäjälle kaapin paikkaa? Venäläiset ovat sellaista sorttia, että mitä enemmän he muihin maihin hyökkäämisestä, hybridivaikuttamisesta, jne... selviävät kuin koira veräjästä, sitä enemmän he innostuvat. USAn kannattaisi harkita rajattuja kostotoimenpiteitä, jos tämä uutinen pitää paikkaansa. Vaikkapa tarjota logistista tukea Ukrainan Venäjää vastaan taisteleville joukoille, ja nostaa Venäjän kalusto - ja miestappiot uudelle tasolle siellä, tai vaikka suoraan ampua alas Venäjän ilmavoimien parvi Syyriassa. Tehdä Venäjälle selväksi, että tällaiseen vastataan, ja se vastaus on, että jossakin päin alkaa tapahtumaan ja venäläisiä palaa kotiin sinkkiarkuissa. Venäläiset ovat siitä pelkurikansaa, että kun tietävät että nyrkkiä tulee naamaan, eivät he uskallakaan tehdä mitään, ellei ole ihan pakko kuten Saksan kanssa oli. Pääosin venäläiset ovat pelkurimaisesti keskittyneet historiansa aikana pienempiä naapurikansoja alistamaan ja hyökkäämään heidän kimppuunsa.

Hesari ei uskaltanut edes julkaista nettikirjoitustani, jossa pohdin miksei Hesari pyytänyt Suomen päättäjiltä lausuntoa asiasta. Herra Presidentti ja Rouva Pääministeri mitä olette mieltä siitä, että Venäjä maksaa tapporahaa suomalaisista sotilaista.
 
Back
Top