Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

Syy ja seuraus.

Nord Streamin kylkiäisenä Itämerelle tulee mielenkiintoisia juttuja. Oscar II-luokan sukellusvene tuli torstaina. Risteilyohjusten lisäksi se voi ampua vaihtelevan tehoisilla ydinkärjillä varustettuja torpedoja. 15-200 kilotonniin taitaa olla sellaisen torpedon panos. Luultavasti se jää postaamaan ainakin toistaiseksi tukikohdaksi.


Lipposen putket...
 
Syy ja seuraus.

Nord Streamin kylkiäisenä Itämerelle tulee mielenkiintoisia juttuja. Oscar II-luokan sukellusvene tuli torstaina. Risteilyohjusten lisäksi se voi ampua vaihtelevan tehoisilla ydinkärjillä varustettuja torpedoja. 15-200 kilotonniin taitaa olla sellaisen torpedon panos. Luultavasti se jää postaamaan ainakin toistaiseksi tukikohdaksi.


Lipposen putket...
Mikäs sai päättelemään että olisi putken kylkiäinen?

Oma veikkaus paljon tylsempi. 26. Heinäkuuta Pietarissa taas laivaston paraati. Ydinaluksia tulee taas niinkuin tässä taannoin.

The Orel, also known as K-266, could be heading to St. Petersburg for Russia’s Navy Day parade, an annual celebration honoring the Russian Navy and Naval Infantry, analogous to the United States’ Marine Corps.

https://nationalinterest.org/blog/b...near-denmark-armed-hypersonic-missiles-164688
 
Mikäs sai päättelemään että olisi putken kylkiäinen?

Oma veikkaus paljon tylsempi. 26. Heinäkuuta Pietarissa taas laivaston paraati. Ydinaluksia tulee taas niinkuin tässä taannoin.

The Orel, also known as K-266, could be heading to St. Petersburg for Russia’s Navy Day parade, an annual celebration honoring the Russian Navy and Naval Infantry, analogous to the United States’ Marine Corps.

https://nationalinterest.org/blog/b...near-denmark-armed-hypersonic-missiles-164688

Paraatiin se tietenkin tulee, mutta eihän sen tarvitsekaan jäädä.

Riittänee, että siitä kirjoitetaan riittävän monta uutista esim. Suomen lehdissä. Kun se tulee Tanskan salmesta, kun joku näkee sen laivasta jne.
 
Ilkka tekstailee.

Ilkka Kanerva patistaa EU:ta yhtenäisempään toimintaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan.

Maailmanpolitiikassa on käynnissä vallan uusjako. Valtataistelu politiikasta, taloudesta ja turvallisuudesta käy kuumana. Pääosapuolina ovat Yhdysvallat ja Kiina. Venäjä osallistuu tähän kolmantena pyöränä pyrkien vahvistamaan omaa asemaansa, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

– Tämä peruskuvio on liikkeessä meidän kannaltamme hieman huolestuttavalla tavalla. Tämä muutos koettelee transatlanttista suhdetta, ja sillä on tietysti omat vaikutuksensa Eurooppaan ja sen asemaan tässä kokonaisuudessa, Kanerva sanoo Verkkouutisille.

– Siksi myös Euroopan unionin pitää miettiä, minkälaisia siirtoja Euroopassa tehdään sisäisesti, koska pelikenttä on muutoksessa.

Kanerva ehdotti heinäkuun alussa Euroopan unionin turvallisuusneuvoston perustamista. Kanervan mukaan kyber- ja hybridivaikuttamisen, terrorismin, hallitsemattoman maahanmuuton ja pandemian kaltaisten uhkien torjuntaa pitää koordinoida paremmin Euroopan sisällä.

– Turvallisuusneuvoston myötä Euroopan yli ei enää käveltäisi, Kanerva kommentoi viikko sitten Turun Sanomille.

Turvallisuusneuvostolla ei yritettäisi korvata Naton tai YK:n roolia. Turvallisuusneuvoston pitäisi toimia yhteistyössä Naton kanssa.

https://www.verkkouutiset.fi/usa-ja-kiina-vaantavat-katta-kaikki-keinot-kaytossa/#d7166c24
 
Tämä oli hyvä kirjoitus, laitetaan vaikka tänne: turvallisuuspoliittinen ympäristö elää:
  • Olemme etenemässä kohti maailmaa, jossa sotaherrat ostavat palkkasotilaita sotimaan sotiansa.
  • Läntisillä demokratioilla vaikea osallistua konflikteihin, joissa ei ole hyviä vaihtoehtoja.
  • Läntisten demokratioiden tappionsietokyky on huono, toisin kuin näillä palkkasoturiarmeijoilla.
  • Palkkasoturit enenevissä määrin Syyriasta, Afrikasta, maista joissa pitkät sisällisodat brutalisoineet ihmiset

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006589101.html

Kommentti: Putin ja Erdogan näyttävät tietä uusille sodille – julmuudesta tuli kauppatavaraa
Putin ja Erdogan käyvät välikäsien kautta sotia toisiaan vastaan, mutta se ei estä diilejä heidän välillään.

Putin ja Erdogan käyvät välikäsien kautta sotia toisiaan vastaan, mutta se ei estä diilejä heidän välillään.
Kuva: Umit Bektas / Reuters
Jaa
Julkaistu: 8:19
Putinin ja Erdoganin sotapelit voivat johtaa kummankin tuhoon. Mutta ne voivat olla myös suunnan näyttäjä tulevaisuuden sodille, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Ystävät ja viholliset, kilpailijat ja kumppanit. Venäjän presidentti Vladimir Putinja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kylvävät tuhoa yhdessä ja erikseen.
Turkki tuki Syyriassa ensin diktaattori Bashar al-Assadia vastustavia kapinallisia. Sitten Venäjä liittyi suoraan sotaan toiselle puolelle. Tämä ei estänyt Venäjää kauppaamaan Turkille ilmatorjuntajärjestelmää Naton kauhuksi. Nyt kapinallisilla on hallussaan enää pieni kaistale Idlibin maakunnasta, koska Turkki yhä suojelee heitä.
Kun Syyria hiukan rauhoittui Erdogan ja Putin löysivät uuden verisen leikkikentän Libyasta. Venäjän, Egyptin ja Arabiemiraattien tukema kapinamarsalkka Khalifa Haftar piiritti jo pääkaupunki Tripolia, kun hallitus sai Turkin avukseen. Haftarin joukot perääntyivät, mutta Venäjä lähetti sotakoneitaan tämän turvaksi. Egypti uhkasi tulla Haftarin tueksi suoraan, jos hallituksen ja Turkin eteneminen ei seisahdu. Muihin asianosaisiin Libyassa kuuluvat Italia, Ranska ja Kreikka.
Tilaa Venäjälle ja Turkille antaa Yhdysvaltain uusi välinpitämättömyys Lähi-idästä, kun sen riippuvuus alueen öljystä pienenee. Ydinasevalta Israelin olemassaolo on turvattu ilman Yhdysvaltain joukkojakin. Sitä uhanneet arabimaat ovat sortuneet sisällissotiinsa. Putin on pääministeri Benjamin Netanjahun arvostettu ystävä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
Yhdysvallat aloittaa uutta kylmää sotaa Kiinan kanssa. Siksi sen pitää estää Kiinaa hankkimasta liittolaisia. Putinin ja Erdoganin kaltaisia valtiaita ei kannata suututtaa. Donald Trumpin väistyminenkään ei välttämättä enää vaikuttaisi asiaan. Hän käynnisti pelin, jolla ei ole loppua.

Puolusta isänmaan etua ja rikastu
1900-luvulla sodilla pyrittiin levittämään oma yhteiskuntajärjestys muihin maihin ja mantereille. Nyt taistellaan kaupungeista, maakaistaleista ja öljykentistä. Venäjä sovelsi menetelmää jo Georgiassa ja Ukrainassa. Turkki matkii sitä Syyriassa.

Rajoitettujen päämäärien sodat sitovat vastustajien voimia. Lisäksi ne voivat yksinkertaisesti kannattaa. Venäläisiä palkkasotilaita nähdään yhä useammilla taistelutantereilla. Osassa puolustetaan isänmaan strategisia etuja, osassa vain täytetään kukkarot.

Pari päivää sitten Valko-Venäjällä nousi kohu, kun venäläisen Wagner-yhtiön sotilaita pidätettiin ja syytettiin aikeesta häiritä vaaleja. Toisten havaintojen mukaan ryhmä olisi vain ollut matkalla Sudaniin.

Libyassa venäläisten rinnalla sotii juuri sudanilaisia palkkajoukkoja. Kesäkuussa Reuters kertoi, että Venäjä värvää Libyaan syyrialaisia. Nämä ovat usein entisiä al-Assadin vastustajia. Turkki käyttää Libyassa Syyrian kapinallisia palkkajoukkoinaan. Aavikolla vuodattavat toistensa verta miehet, jotka käyttivät yhdessä nuoruuteensa yritykseen kaataa al-Assad.

Kuin Euroopan vanhat rosvosotilaat
Libyan ja Syyrian sodan muistuttavat renessanssin Euroopan sotia. Niissä yksityisten sotaherrojen kokoamat armeijat ratkaisivat taisteluja ja vaihtoivat puolta sen mukaan, kuka maksoi eniten.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
Putinista on tullut Lähi-idän ja Afrikan suuri sotaherra. Erdogan on halukas oppipoika.

Renessanssin aikaan sotiminen oli monimutkaista puuhaa. Taistelukenttien peitsimiehet tarvitsivat vuosia liikesarjojensa hallitsemiseen. Vanhat tuliaseetkin vaativat suurta osaamista. Sotimisesta tuli ammatti. Uskollisuus ostettiin.

Pikku hiljaa valtiot voimistuivat ja Ranskan vallankumous viimein muutti sotimisen. Kiväärit olivat jo niin yksinkertaisia, että kansalaisista tehtiin taistelijoita pikakoulutuksella. Rahan sijasta heitä innostivat aatteet. Tämä sodankäynnin muutos teki demokratian mahdolliseksi, kun sotilasaatelisto kuihtui. Uusi tapa sotia johti uusiin kauheuksiin, jotka huipentuivat maailmansotiin.

Sotimisesta on jälleen tulossa samanlaista kuin renessanssin aikaan. Aseet ovat monimutkaisia ja pitkälle koulutetut erikoisyksiköt ratkaisevat usein yhteenotot. Vähemmän koulutettuja palkkasotureita vaikkapa Sudanista ja Kolumbiasta tarvitaan vakiintuneidenkin armeijoiden tukijoukoiksi.

Eurooppa on voimaton. Demokratioiden on vaikea lähettää joukkojaan sotiin, joissa ei ole hyviä osapuolia. Myös kyky kestää tappioita on heikko. Toisin on militaristisella Venäjällä ja maissa, joiden soturit karaistuvat sisällissodissa.

Sekä Putinin että Erdoganin kannatus on vähentynyt. On aivan mahdollista, että harkitsemattomat sotaseikkailut vievät heidän valtansa.
Mutta voi olla myös niin, että he ovat tiennäyttäjiä tuleville sotapeleille. Uusi moninapainen maailma muistuttaa monen pienen imperiumin jakamaa maailmaa yli sata vuotta sitten. Pienillä suurvalloilla on rajoitettuja tavoitteita, joiden vuoksi vuodatetaan loputtomasti verta.
Toivottavasti tulevaisuus ei ole tällainen.
Putin ja Erdogan käyvät välikäsien kautta sotia toisiaan vastaan, mutta se ei estä diilejä heidän välillään.

Putin ja Erdogan käyvät välikäsien kautta sotia toisiaan vastaan, mutta se ei estä diilejä heidän välillään.
Kuva: Umit Bektas
Seppo Varjus
 

Tämä on todella hyvä uutinen monellakin tapaa, tietysti myös viesti itäiseen naapuriin:salut:
Tätä täytyy lukea niin että Ruotsi voisi antaa jos olisi resursseja mistä antaa. Aika teoreettinen päätös. Kun eihän niillä ole armeijaa edes oman maan puolustamiseen.
 
Kaikki tuonkaltaiset poliittiset päätökset ja linjaukset etupeltoon ovat hyviä ajatellen tilannetta KUN Suomi on selvittämässä asioita rajanaapurin kanssa. Kalkin ja hapankaalin saanti maailmalta maamme itärajalle ei saa takkuilla. Hapankaali tietysti sillä edellytyksellä että vankeja otetaan...
 
Tätä täytyy lukea niin että Ruotsi voisi antaa jos olisi resursseja mistä antaa. Aika teoreettinen päätös. Kun eihän niillä ole armeijaa edes oman maan puolustamiseen.
Niin, yli 100 hävittäjää, 5 korvettia, 5 sukellusvenettä, 120 nykyaikaista panssarivaunua, yli 500 rynnäkköpanssarivaunua, erittäin hyvät tukialueet logistiikalle, joustava ilmavoimien ja merivoimien tukeutuminen työn alla. Eipä tuosta tietysti olisi mihinkään.... :unsure:
 
...ja jalkaväkea vain 50 000. Eihän sillä suojaa kuin suur-Tukholman aluetta. Tuskin sitäkään.
 
...ja jalkaväkea vain 50 000. Eihän sillä suojaa kuin suur-Tukholman aluetta. Tuskin sitäkään.
Montako sukellusvenettä meillä on laittaa Gotlannin suojaukseen?

Jos 50000 sotilasta riittää ainoastaan verrattain suojaisen Tukholman suojaamisen maahyökkäykseltä, miten Suomen n. 230 00 maavoimien taistelijaa riittää mihinkään?
 
Montako sukellusvenettä meillä on laittaa Gotlannin suojaukseen?

Jos 50000 sotilasta riittää ainoastaan verrattain suojaisen Tukholman suojaamisen maahyökkäykseltä, miten Suomen n. 230 00 maavoimien taistelijaa riittää mihinkään?
Eihän tuo 230000 ole pelkästään maavoimat. Siihen lukeutuu ilmavoimat ja merivoimat. Maavoimien osuus lienee jotakin 160000 luokkaa.
 
No eihän se riitäkään koko maan puolustamiseen.
Eli silloin on väärin etsiä tukea / yhteistyötä samassa tilanteessa olevilta mailta. Onko oikeasti Suomen tilanne parempi, jos emme tee yhteistyötä Ruotsin kanssa???
 
Nykyinen virallinen SA-vahvuus on 280 000
Joka saatiin, kun vanhaan ympättiin Rajavartiolaitoksen sodan ajan joukot, riittävän koulutuksen saaneet varusmiehet ja sodan ajan perustamiskeskukset sodan ajan vahvuuteen. Eli käytännössä vain laskentatapaa, että mitä meillä jo olemassa olevasta organisaatiosta laskettiin sodan ajan vahvuuteen muutettiin.

Mitään ei tullut lisää. Laskutapaa vaan muutettiin. Joten kyllä se maavoimat siellä 160000 kieppeillä vieläkin on. Ja pysyy tai pieneekin, kun Itä-Saksan tulipaloalesta saadut isot määrät kalustoa massavanhenevat 10 vuoden sisään.
 
Joka saatiin, kun vanhaan ympättiin Rajavartiolaitoksen sodan ajan joukot, riittävän koulutuksen saaneet varusmiehet ja sodan ajan perustamiskeskukset sodan ajan vahvuuteen. Eli käytännössä vain laskentatapaa, että mitä meillä jo olemassa olevasta organisaatiosta laskettiin sodan ajan vahvuuteen muutettiin.

Mitään ei tullut lisää. Laskutapaa vaan muutettiin. Joten kyllä se maavoimat siellä 160000 kieppeillä vieläkin on. Ja pysyy tai pieneekin, kun Itä-Saksan tulipaloalesta saadut isot määrät kalustoa massavanhenevat 10 vuoden sisään.
Kerropa, miten varusmiespalveluksessa olevat tai PERKien eri osat huomioitiin ennen muutosta? Tai mikä on muuttunut huonompaan siitä ajasta, kun puolustusvoimien sodan ajan nimellinen vahvuus oli 700 000 taistelijaa, mutta varustusta olisi käytännössä riittänyt vain 230-280 000 taistelijalle?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top