Tykistö

Minua alkaa häiritä sitkeässä istuva tarina siitä, että Suomella olisi Euroopan voimakkain tykistö. Ei ole.
 
Minua alkaa häiritä sitkeässä istuva tarina siitä, että Suomella olisi Euroopan voimakkain tykistö. Ei ole.
Ohitetaanhan se toki liian helpolla eikä asia ole yksiselitteinen. Mutta putkia piisaa etenkin jos krh lasketaan. Sekä on bonusta, he-eriä, telatykkiä jne. puhumattakaan jos RAKH lasketaan niin niitä on suhteettoman paljon. Esim. Ranska näyttää keppikerjäläiseltä niiden suhteen.

Uusimiseen ei ole varaa toki lähellekään samassa määrin. Mutta tehoa on enemmän uudessa per kappale.

Toki jos Venäjän Euroopan puolisen osan vahvuuden lasket niin joo... silloin on heillä tietysti.
 
Ohitetaanhan se toki liian helpolla eikä asia ole yksiselitteinen. Mutta putkia piisaa etenkin jos krh lasketaan. Sekä on bonusta, he-eriä, telatykkiä jne. puhumattakaan jos RAKH lasketaan niin niitä on suhteettoman paljon. Esim. Ranska näyttää keppikerjäläiseltä niiden suhteen.

Uusimiseen ei ole varaa toki lähellekään samassa määrin. Mutta tehoa on enemmän uudessa per kappale.

Toki jos Venäjän Euroopan puolisen osan vahvuuden lasket niin joo... silloin on heillä tietysti.
Tilanne on erinomainen etenkin osaamisen kannalta. Kalustokin on ihan kohtuutolalla ja paranemaan päin. Ei minkäänlaista valittamista, tai aihetta vähättelyyn, mutta Euroopan voimakkainta tykistöä meillä ei ole ja ero tulee kasvamaan vaikkapa Puolan eduksi jatkossakin. Se on joka tapauksessa erinomainen asia, että voimakkaat tykistövaltiot ovat Venäjän rajalla, eikä missään Atlantin rannalla.
 
Tilanne on erinomainen etenkin osaamisen kannalta. Kalustokin on ihan kohtuutolalla ja paranemaan päin. Ei minkäänlaista valittamista, tai aihetta vähättelyyn, mutta Euroopan voimakkainta tykistöä meillä ei ole ja ero tulee kasvamaan vaikkapa Puolan eduksi jatkossakin. Se on joka tapauksessa erinomainen asia, että voimakkaat tykistövaltiot ovat Venäjän rajalla, eikä missään Atlantin rannalla.
Refenssiksi Puola

120mm krh 145
120mm RAK 93
155mm k9 48
122mm 2S1 198
152mm Dana 111
122mm MLRS 104

vs Suomi
120mm KRH 822
122mm 474
155mm 169
152mm 24

122mm 2S1 74
155mm K9 33
122mm MLRS 35
M270 MLRS 29

Ainoa kiva juttu tuolla on 152mm Danat jotka siis neukkokokoa. M270 MLRS puuttuu vielä kokonaan, mikä Ukrainan sodan perusteella on paras tämän hetken tykistöase. Tulevaisuudessa Puola ajaa kyllä ohi 1600 tankin ja 800 155mm telatykin voimalla.
 
Refenssiksi Puola

120mm krh 145
120mm RAK 93
155mm k9 48
122mm 2S1 198
152mm Dana 111
122mm MLRS 104

vs Suomi
120mm KRH 822
122mm 474
155mm 169
152mm 24

122mm 2S1 74
155mm K9 33
122mm MLRS 35
M270 MLRS 29

Ainoa kiva juttu tuolla on 152mm Danat jotka siis neukkokokoa. Tulevaisuudessa Puola ajaa kyllä ohi 1600 tankin ja 800 155mm telatykin voimalla.
Ne tällä hetkellä voimakkaammat taitavat olla Välimeren kulmilla ja Puola on nousussa. Olemme kuitenkin siellä top viitosessa. On tietysti hankala laskea vaihtosuhdetta 155 PSH vs. 122 H. Putkimäärällä on merkitystä, mutta niin on myös kantamalla ja tulen teholla. Eikä kokonaan voi sivuuttaa vaikkapa valtion kokoa, mikä antaa esim. Sveitsille kummasti nostetta.
 
Ne tällä hetkellä voimakkaammat taitavat olla Välimeren kulmilla ja Puola on nousussa. Olemme kuitenkin siellä top viitosessa. On tietysti hankala laskea vaihtosuhdetta 155 PSH vs. 122 H. Putkimäärällä on merkitystä, mutta niin on myös kantamalla ja tulen teholla. Eikä kokonaan voi sivuuttaa vaikkapa valtion kokoa, mikä antaa esim. Sveitsille kummasti nostetta.

Mikäs arvausleikki meillä on menossa? Niin tarkoitat Kreikkalaisten 400 modernisoitua M109 ja täysin puuttuvaa kranaatinheittimistöä vai mistä tässä puhutaan?

Turkki ei ole ikinä kuulunut eurooppaan.
 
Nyt kun Suomessa pistetään tuotantoa isommalleen, mietin... mitenkähän meidän maapeitteisiin varastoihin mahtuu?
Onko Ukrainaa viety niin paljon tavaraa, että tullu tilaa. Vai onkohan siellä ollu vajausta jo alunperinkin.
 
Nyt kun Suomessa pistetään tuotantoa isommalleen, mietin... mitenkähän meidän maapeitteisiin varastoihin mahtuu?
Onko Ukrainaa viety niin paljon tavaraa, että tullu tilaa. Vai onkohan siellä ollu vajausta jo alunperinkin.
Kyllä niistä olemassa olevista tai nyt tilatuista eroon pääsee jos ei tila itsellä riitä. Luultavasti ei ainakaan kerrota aikeesta rakentaa lisää mökkejä.
 
Mikäs arvausleikki meillä on menossa? Niin tarkoitat Kreikkalaisten 400 modernisoitua M109 ja täysin puuttuvaa kranaatinheittimistöä vai mistä tässä puhutaan?

Turkki ei ole ikinä kuulunut eurooppaan.
Turkki ja Kreikka ovat ne parhaiten kalustetut. Ei aleta vääntää Turkista, joka itsestään selvästi kuitenkin kuuluu myös Eurooppaan.

Kreikallahan on samaa tavaraa kuin meillä, mutta määrät ovat panssarihaupitsien ja telakanuunoiden ( jota meillä ei ole lainkaan ) osalta suurempia kuin meillä, samoin raskaiden ja kevyiden raketinheittimien. Vedettäviä tykkejä on silti saman verran kuin meillä, joskin kalut ovat vaatimattomampia.

Myös Romanialla ja Bulgarialla on merkittävät määrät tykistöaseita. Onko niitä enemmän vai vähemmän kuin Suomella on vähän makuasiakin, kun rosteri on jokaisella vähän omanlaisensa.
 
Näissä puheissa Suomen "Euroopan vahvimmasta tykistöstä" tai yleensäkin SA joukon vertailussa tuntuu Euroopan rajana olevan rautaesirippu. Meitä verrataan aina Brittiehin, Saksaan ja joskus Ranskaan ja aina muihin Pohjoismaihin. Puola, Romania, Bulgaria ja Kreikka unohdetaan aina. Samoin Välimeren maat unohtuvat.

Kranaatinheittimistössä me olemme eittämättä suurvalta. Kukaan muu ei jaa joukkuetta 81mm putkia joka komppaniaan ja 9-12 raskasta heitintä pataljoonaan.
 
Viimeksi muokattu:
Näissä puheissa Suomen "Euroopan vahvimmasta tykistöstä" tai yleensäkin SA joukon vertailussa tuntuu Euroopan rajana olevan rautaesirippu. Meitä verrataan aina Brittiehin, Saksaan ja joskus Ranskaan ja aina muihin Pohjoismaihin. Puola, Romania, Unkari ja Kreikka unohdetaan aina. Samoin Välimeren maat unohtuvat.

Kranaatinheittimistössä me olemme eittämättä suurvalta. Kukaan muu ei jaa joukkuetta 81mm putkia joka komppaniaan ja 9-12 raskasta heitintä pataljoonaan.
Ja tärkeimpänä se, että meillä on erinomaisen hyvin kasattu kokonaisuus. Ei väheksytä yhtään, muttei keulitakaan. Panssarihaupitsit, vastatykistötutkat ja erilaiset ampumatarvikkeet parantavat kokonaisuutta edelleen.
 
Nyt kun Suomessa pistetään tuotantoa isommalleen, mietin... mitenkähän meidän maapeitteisiin varastoihin mahtuu?
Onko Ukrainaa viety niin paljon tavaraa, että tullu tilaa. Vai onkohan siellä ollu vajausta jo alunperinkin.
Vanhemmasta päästä varmaankin kierrätetään tavaraa Ukrainaan. Jos 152 K 89 on lahjoitettu ammuksineen, niin kuin kuvittelisi, niin sekin tuo tilaa varastoihin. Varastotilan osalta on pitkään kärsitty niukkuutta, joten sen puoleen ihan oikea huoli.
 
Näitä varastoja on rakennettu melkosen paljon lisää viimeisen 10 vuoden aikana ja koko ajan työ jatkuu.
Asiaa on ainakin vatvottu pitkään. Hyvä jos se lopulta näkyy myös varikoilla.
 
jos sinulla on jotain sanottavaa, niin kerro ihmeessä. Tuollaista omituista vihjailua ilman sisältöä ei jaksa kauaa lukea.

Kukakohan tässä heittelee? Ihan julkista faktaa, että räjähteiden hävitys ja varastointi eivät ole olleet PV:n vahvuuksia. Aikanaan kamaa dumpattiin järviin ja muihin vesistöihin minkä kerittiin... ja tällä vuosituhannellakin kamaa on ollut liki taivasalla.

Artikkeli on yli 17 vuotta vanha
Kotimaa

Armeijan räjähdevarastot kunnostetaan​

Puolustusvoimat kunnostaa räjähdevarastonsa ja luopuu vanhoista ampumatarvikkeistaan osana laajaa hanketta räjähdeturvallisuuden kehittämiseksi.

11.5.2006 15:53•Päivitetty 29.10.2008 21:53


Vanhenevasta puolustusmateriaalista luovutaan ennakoivasti. Ampumatarvikkeet on määrä poistaa käytöstä vuoteen 2012 mennessä. Osa käytetään harjoituksissa, osa hävitetään.

Uusia maapeitteisiä räjähdevarastoja tai luolavarastoja rakennetaan yli sata ja noin 200 vanhaa varastoa peruskorjataan maavallein. Yhteensä näiden kustannusarvio on noin 120-140 miljoonaa euroa. Toimintojen keskittämisen myötä osasta nykyisiä varastoja myös luovutaan.

Puolustusvoimilla on yli 2 000 räjähdevarastoa noin 50 paikkakunnalla. Niiden korjaukset uusien ohjeiden mukaisiksi on aloitettu vuonna 2002.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto on kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle räjähteiden varastoinnista. Oikeusasiamies tutkii kantelun ja ottaa sen jälkeen kantaa toiminnan lainmukaisuuteen.

Lähteet: YLE24


Artikkeli on yli 16 vuotta vanha
Kotimaa

Puolustusvoimien räjähdevarastot huonossa kunnossa​

Valtaosa puolustusvoimien räjähdevarastoista on huonossa kunnossa, kirjoittaa Aamulehti. Suuri osa varastoista on kevytrakenteisia vajoja.

20.12.2007 4:43•Päivitetty 31.10.2008 4:21


Lehden haastatteleman insinöörieversti Olli-Pauli Sarvarannan mukaan huonokuntoisissa hökkeleissä on aineksia katastrofeihin.

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston päällikkö Sarvaranta sanoo varastojen olevan niin lähellä toisiaan, että sijaintiin liittyy välitön onnettomuusriski.

Aamulehden mukaan armeijan ammusvarastointi ei ole länsimaisella tasolla tai Nato-kelpoista.

Lähteet: YLE Uutiset


Puolustusvoimien räjähdevarastot uusiksi isolla rahalla​


Koivujärven varaston aluetta vuonna 2009. Kai Jäderholm


Jaana Martikainen

1.6.2016 5:00 | Päivitetty 1.6.2016 8:48





Puolustusvoimien Koivujärven varastoalueella Pielaveden Laukkalassa on käynnissä suuren mittaluokan rakennushanke.

Puolustusvoimat solmi rakennukset omistavan Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuonna 2014 sopimuksen, joka koskee varastoalueelle rakennettavien maapeitteisten varastosuojien uudisrakentamista. Vanhaa varastotilaa korvataan uudisrakentamisella noin 17 000 neliömetrin verran.

Koivujärven varastolla säilytetään muun muassa räjähteitä mahdollista sota-ajan käyttöä varten.



Työt alkoivat jo vuoden 2015 alussa ja jatkuvat vuoden 2017 loppuun saakka. Hankkeen hinta-arvio on 60,4 miljoonaa euroa.

Julkiset tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan päätöksestä, joka on tehty vuonna 2014.

– Tavoite on räjähdevarastojen turvallisuuden parantaminen niin, että varastot täyttävät nykyiset säädökset ja määräykset. Tarkoitus on siis taata turvallisemmat olosuhteet ympäristölle ja myös materiaaleille parempi säilyvyys, kertoo toimitilajohtaja Heikki Savolainen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnasta.


Rakennushanke rajoittuu varaston nykyiselle maa-alueelle. Samalla uudistetaan varasto-alueen tiestöä ja aitarakenteita.

Turvallisuussyistä Puolustusvoimat ei anna julkisuuteen tarkempaa tietoa hankkeen sisällöstä. Työmaalla toimivat ovat myös allekirjoittaneet vaitiolosopimuksen hankkeen sisällöstä.


Kolmen vuoden ajan varasto-alueella työskentelee jatkuvasti useita kymmeniä rakennustyöntekijöitä. Enimmillään työntekijämäärä on ollut sadan kieppeillä. Työmaalla työskentelee vain Suomen kansalaisia. Pääurakoitsija on SRV Rakennus.

Kun rakennushanke päättyy, toiminnat varastolla eivät juurikaan muutu.

Investointi on kuitenkin hyvä asia paikallisesti työllisyyden kannalta, sillä siihen liittyy Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen jatkuminen vähintään vuoteen 2055.

– Puolustusvoimat sitoutuu Koivujärven varastoon pitkälle tulevaisuuteen, Heikki Savolainen sanoo.


2010-luvun alussa Koivujärven varasto oli jo lakkautuslistalla, kun Puolustusvoimat tarkasteli varastojensa paikkoja.

– Lakkautussuunnitelman jälkeen jouduimme kuitenkin tarkastelemaan asiaa uudelleen, sillä Puolustusvoimatkaan ei saa sopivia maa-alueita mistä tahansa.

Koivujärven varaston uudisrakennustyöt ovat osa suurempaa hankekokonaisuutta, jolla pyritään saattamaan kuntoon räjähdeturvallisuuden osalta kaikki Puolustusvoimien käytössä olevat varastoalueet vuoden 2022 loppuun mennessä.

Yhteensä hankkeen kustannusarvio on yli 200 miljoonaa euroa.


– Takana on Puolustusministeriön päätös vuodelta 2007. Jos räjähdevarastolla sattuisi onnettomuus, se olisi varastoalueen mittakaavassa hallitsematon.

Varastojen turvallisuus on ollut esillä jo vuosikymmenet ja onnettomuuksiakin on sattunut, mutta määrärahojen puute on pitkittänyt korjauksia tähän asti.

Nyt puolustusministeriö on asettanut myös työryhmän valmistelemaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain puolustusministeriön asetukset, sekä selvittämään muu puolustusministeriön hallinnonalan räjähteitä ja kemikaaleja koskeva sääntely.

Kun Koivujärven varasto oli lakkautuslistalla vuosikymmenen vaihteessa, varastolla työskenteli noin 30 Puolustusvoimien työntekijää. Puolustusvoimat ei kommentoi nykyistä työntekijämäärää ja varastotilojen yhteiskokoa.
 
jos sinulla on jotain sanottavaa, niin kerro ihmeessä. Tuollaista omituista vihjailua ilman sisältöä ei jaksa kauaa lukea.
Jos googletat asian, niin huomaat että asiasta on ollut julkisuudessakin tasaisin väliajoin keskustelua jo yli 20 vuotta, mutta rakentaminen ei aina ole edennyt toivotulla tahdilla. Ähtärin räjähdys 1999 oli yksi keskustelun käynnistäjistä.

En siis vihjaillut mitään, vaan totesin asian olleen pitkään esillä. Mut se on ihan up yours mitä luet ja mitä et.

Lisäys:

@Huhta hoitikin jo googlehommat puolestasi
 
Poimin noista yläpuolisista uutisista pihvit ja kommentoin:


Uutinen 1: "Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto on kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle räjähteiden varastoinnista."

Kommentti 1: Eikö tuo ole jo melkoista omiin muroihin kusemista? Tulee mieleen hiljattaiset uutisoinnit, kuinka nuorisopsykiatrian osaston henkilökunta kantelee valvovalle viranomaiselle omasta organisaatiostaan... Kertoo mielestäni tilanteen vakavuudesta ihan tarpeeksi.


Uutinen 2: "Suuri osa varastoista on kevytrakenteisia vajoja."

Kommentti 2: Vajoja??!! Mulla on puuliiterissä vain halkoja... mutta kai se kelpaa myös murkulan varastointiin. Murkulat hajavarastointiin ressujen mökeille!


Uutinen 3: "Varastojen turvallisuus on ollut esillä jo vuosikymmenet ja onnettomuuksiakin on sattunut, mutta määrärahojen puute on pitkittänyt korjauksia tähän asti."

Kommentti 3: Perus tornitouhua. Onhan näitä muitakin kyvykkyyksiä, joiden suhteen on ollut toivomisen varaa (menneisyydessä mm. taistelijan pimeätoimintakyky ja suojavarusteet). Laajemmassa mittakaavassa heijastaa toki suomalaisen yhteiskunnan persaukisuutta.
 
Back
Top