Tykistö

Päädytään mihin ratkaisuun tai kaliiberiin niin se tykistön määrän ei pidä olla mielipide vaan sen pitää perustus laskelmiin. Prikaati itsessään tarvitsee tietynmäärän tykistöä ja kranaatinheittimiä. Riippumatta siitä kulkevatko ne itse vai vetäen. Sitten niitä prikaateja on se x määrä.

En näe kyllä dronejen korvaavan tykistöä.
 
Kyseessä lienee joka tapauksessa prosessi joka voidaan oppia. Tietyissä tilanteissa se voi jopa tulla eteen. Käytännössä 122mm korvaaminen voi olla vaikeaa ja maksaa ison kasan rahaa jos sitä edes käytännössä pystyttäisiin korvaamaan ilman että prikaatien tulivoimassa menetään paljon. Korvaava hankinta voisi kustantaa miljardeja. Siinä tilanteessa voi olla järkevää tehdä toisia ratkaisuja ja tällainen voi olla hommata uudet putket 122mm sekä avata oma ammustuotanto.

155mm siirtyminen on länsimaissa ollut varmaan sellainen hyvien aikojen projekti kun on laskettu että joukkoja voidaan samalla supistaa ja jäljelle jäävien joukkojen tulivoima ylläpitää. Tämä kaikki oli ennen kuin venäjä osoitti ikuisen rauhan toiveuneksi. Nyt joukkoja kasvatetaan ja kyllä se tulee vaikuttamaan siihen valtavasti että miten ja millä rahalla nämä varustetaan.
Lännessä on käsittääkseni siirrytty pääosin 155mm kalustoon kylmän sodan kuumalla kaudella 1970- ja 1980-luvuilla kun tykistöä voimallisesti mekanisoitiin etenkin M109-kalustolla. 1980-luvulla otettiin myös käyttöön vedettävien 155mm kanuuna-haupitsien uusi sukupolvi ja sodanaikaiset jenkkihaupitsit lähtivät kierrätykseen. Rinnalla on tietysti ollut jokin määrä muutakin kalustoa etenkin erityistehtävissä mutta mikään hyvien aikojen kotkotus tuo muutos ei ollut.
 
Kyllä jenkeillä on ainakin tainnut 105mm olla käytössä vielä 2000 luvulla.
 
Voisitko avata, miksi ei etenemisessä toimi se että viimeinen vaihe heittimillä?
En tiedä mutta kuulostaa siltä, että siinä saa aika hyvin ajoittaa kolme komponenttia joista kaikki ovat eri paikassa. Toivon mukaan viestintä ainakin toimii hyvin.
 
Kyllä jenkeillä on ainakin tainnut 105mm olla käytössä vielä 2000 luvulla.
Kuten totesinkin niin juuri erityisempiin tehtäviin on ollut käytössä myös kevyttä vedettävää kalustoa. 105mm tykki on tietysti ylivoimainen vaikkapa ilmakuljetteisuuden puolesta, jos verrokkina on 155mm panssarihaupitsi tms. Useimmat vedettävät 155mm tykitkin ovat siihen käyttöön aivan liian raskaita. Tuon jenkkienkin käyttämän brittitykin ohella on ainakin ranskalaisilla ollut oma vastaava ase. Ja maailmalla on aika yleisesti käytössä italialainen vielä kevyempi ja osiin purettavissa oleva haupitsi joka sopii vaikkapa vuoristojääkäreille yms. Muitakin esimerkkejä löytynee. Ei tämä mikään yhden absoluuttisen totuuden asia ole, mutta pääsääntö on vahva.
 
En tiedä mutta kuulostaa siltä, että siinä saa aika hyvin ajoittaa kolme komponenttia joista kaikki ovat eri paikassa. Toivon mukaan viestintä ainakin toimii hyvin.


Jos 122 milliset korvataan 155 millusillä, joudutaan kauemmin etenemään heittimien tukiessa. Eikös se näin mene?

Edit. Äärimmäisen salainen virheellinen ja päästä heitetty tieto poistettu.
 
Viimeksi muokattu:
Voisitko avata, miksi ei etenemisessä toimi se että viimeinen vaihe heittimillä?
Heittimillä kyllä, mutta kevyellä niin pääsee 50 m päähän. Raskaan heittimen kranaatista puuttuu kyky tunkeutua maahan vaikka ampuisi jäykkänä. Itse vaatisin tjpäälliköltä tuli valmistelun missä 122 mm ampuu murtokohtaa jäykkänä, herkkänä sekä aikautettuna. Silloin saa vaikutuksen kaivautuneeseen ja suojattomaan maaliin.
 
Heittimillä kyllä, mutta kevyellä niin pääsee 50 m päähän. Raskaan heittimen kranaatista puuttuu kyky tunkeutua maahan vaikka ampuisi jäykkänä. Itse vaatisin tjpäälliköltä tuli valmistelun missä 122 mm ampuu murtokohtaa jäykkänä, herkkänä sekä aikautettuna. Silloin saa vaikutuksen kaivautuneeseen ja suojattomaan maaliin.

Riippuu nyt hieman, että mitä siellä on vastassa (pikapikaa kaivettu versus katettu ja kantalinnoitettu), mutta jos ja kun todennäköisimmin kohdataan noita kevyitä linnoitteita, niin eikö heittimen kranaatti herätesytyttimellä ajaisi pitkälti saman asian?
 
Riippuu nyt hieman, että mitä siellä on vastassa (pikapikaa kaivettu versus katettu ja kantalinnoitettu), mutta jos ja kun todennäköisimmin kohdataan noita kevyitä linnoitteita, niin eikö heittimen kranaatti herätesytyttimellä ajaisi pitkälti saman asian?
Kyllä siinä tapauksessa sirpaleviuhka menee hukkaan, jos heittimen kranaatin syttymiskorkeus on suurempi kuin 2 m.
En ole kuullut toimivista heittimen hersyistä, noptel kokeili tehdä optista, mutta sillä kuullema merkittiin lentorata.
 

Liitteet

  • 1000001663-01.jpeg
    1000001663-01.jpeg
    111.1 KB · Luettu: 25
Itse vaatisin tjpäälliköltä tuli valmistelun missä 122 mm ampuu murtokohtaa jäykkänä, herkkänä sekä aikautettuna. Silloin saa vaikutuksen kaivautuneeseen ja suojattomaan maaliin.

Miksi sitä 122 mm iskua jäykkänä, herkkänä ja aikautettuna ei voi toteuttaa 155 mm kranaateilla?
 
Miksi sitä 122 mm iskua jäykkänä, herkkänä ja aikautettuna ei voi toteuttaa 155 mm kranaateilla?
Voi ja todennäköisesti siihen löytyy paremmin sytyttimiä..mutta se sirpale-etäisyys on tuplat 122 mm verrattuna, jolloin oman epäsuoran tulen suojassa ei pääse yhtä lähelle.
Tulivalmistelu kun päättyy, niin silloin pitää olla jo työntämässä pistintä maksaan tai ainakin käsikranaattien heittoetäisyydellä.
 
Voi ja todennäköisesti siihen löytyy paremmin sytyttimiä..mutta se sirpale-etäisyys on tuplat 122 mm verrattuna, jolloin oman epäsuoran tulen suojassa ei pääse yhtä lähelle.
Tulivalmistelu kun päättyy, niin silloin pitää olla jo työntämässä pistintä maksaan tai ainakin käsikranaattien heittoetäisyydellä.

Jos varoetäisyys kasvaa 150 metristä 300 metriin, niin eikö tuon välin voi kattaa 120 mm kranaatiheittimillä? Tulivaikutus murtokohtaan on pienempi kuin 122 mm tykistöllä sen 30 s - 2 min (ihan stetsonista etenemisaika), joka etenemiseen menee, mutta onko tuolla isossa kuvassa paljon merkitystä?

Jos on, alkaa koko Nemo konsepti näyttää vähän ontolta. Olen itse ymmärtänyt, että tulevaisuuden konsepti on 155 mm tykistö - 120 kranaatinheittimet (Nemo ja hinattavat) - 81 mm heittimet - käsikähmä. Tähän on käytetty paljon rahaa, joten olisi sääli jos homma pykisi 150 m - 300 m turvaetäisyydellä. Tässä vaiheessa on vaikea uskoa lisärahaa löytyvän 122 mm haupitsi-Nemon kehittämiseen.
 
mutta onko tuolla isossa kuvassa paljon merkitystä?
Jääkäreillä kyllä, panssarin suojassa ei.
alkaa koko Nemo konsepti näyttää vähän ontolta.
Nemolla pyritään vähentämään sitä aikaa mihin tarvitaan vedettävän heittimen kanssa toimittaessa. Tiedustelu- ja valmistelu vähenee, asemaanajo nopeutuu ja tulitehtävän jälkeen poistuminen nopeutuu.
 
Back
Top