Kai tykkien piirustukset ovat jossain jemmassa, niin ei se tuotekehittely voi niin paljon maksaa. Eihän perustykki niin monimutkainen ole, eikä se varmasti ole kymmenessä vuodessa niin paljon ole voinut kehittyä. Ensimmäinen prototyyppi ja konseptin testaus saa pulttaamalla vanha 155 k83 kiinni Sisun alustaan (ei maksa monta miljoonaa) ja jos haluaa hienostella niin lisätä AMOKSEN elektroniikan, paikannukset jne. Riski se on, mutta life and business is full of risk. Tässä mielestäni riskit ovat poikkeuksellisen pienet kun kaikki on jo olemassa, eikä tarvitse aloitta nollasta.Museo kirjoitti:
Toivottavasti tämä ei derailaa mitään valtavasti, mutta tämä sivuaa aihetta "tykistö", joten laitetaan tänne!
Eli, oletetaan tälläinen tilanne, että oltaisiin hieman paremmissa hankintarahoissa ja voitaisiin hankkia vaikka kaksi tusinaa (24) panssarihaupitseja (tai kanuunoja). Oletetaan myös, että noita olisi tarkoitus käyttää keskitetysti yksikössä jota voitaisiin kutsua "Tykistörykmentiksi". Yksikkö kuuluisi armeijan ylijohdon alaisuuteen, mutta koska nyt ollaan rahoissaan ja rahaa voitaisiin saada hieman perusteltuihin menoihin lisääkin. Eli mitä tämä tykistörykmentti noiden lisäksi sisältäisi, ja mitä hankittaisiin lisää?
Eli, oletetaan tälläinen tilanne, että oltaisiin hieman paremmissa hankintarahoissa ja voitaisiin hankkia vaikka kaksi tusinaa (24) panssarihaupitseja (tai kanuunoja). Oletetaan myös, että noita olisi tarkoitus käyttää keskitetysti yksikössä jota voitaisiin kutsua "Tykistörykmentiksi". Yksikkö kuuluisi armeijan ylijohdon alaisuuteen, mutta koska nyt ollaan rahoissaan ja rahaa voitaisiin saada hieman perusteltuihin menoihin lisääkin. Eli mitä tämä tykistörykmentti noiden lisäksi sisältäisi, ja mitä hankittaisiin lisää?
rukkaskikka
Majuri
SJ kirjoitti:
Eikös Suomessa ole käytäntönä 18 tykin patteristo, joten todennäkoisesti panssarihaupitseja hankittaisiin sen verran.
Museo
Kenraali
3JK kirjoitti:
Jos kerran sen 155 millimetrin kanuunan pulttaaminen maastokuorma-auton lavalle on niin helppoa ja halpaa niin miksi sitä ei ole tehty viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana? Minäkin joskus nuorempana humanistina suhtauduin lapsenomaisen huolettomasti teknisten projektien vaatimiin resursseihin - empä suhtaudu enää. Taitaa tuo uuden tykkijärjestelmän kehittäminen olla monimutkainen tekninen projekti, joka vaatii useiden osa-alueiden kehittämistä ja integrointia. Ei se ilmaista ole. En esimerkiksi usko pätkääkään että joku lepakkotykki kaatui yhdennäköisyyteen roska-auton kanssa kuten virallinen meriselitys kuului.
Muutenkaan ei pidä jäädä tuijottamaan sitä yksittäistä tykkiä. Taitaa olla aika selvää, että tekniikan kehittyessä yksittäisen lavetin hinnat nousevat väistämättä ja koko tapa käyttää epäsuoraa tulta samalla jotenkin muuttuu. Minä en ainakaan amatöörinä ymmärrä mitä se sitten tarkalleen vaatii jonkun tykistöjärjestelmän ohjelmistoilta, elektroniikalta ja käyttäjiltä. Toivottavasti joku tajuaa.
koponen
Kenraali
Minä olisin puolestani huolestunut asejärjestelmien vaikutusta tuottavien osien lukumääräisestä vähenemisestä. Siviiliyhteiskunta on jo tehostettu haavoittuvaksi, oikein priimamaaliksi EBO-mielessä. Sotavaltio voisi olla seuraavan kahinan kuningas kulkemalla siirtomaa-armeijakehitystä vastavirtaan kohti parvivaikutuksia ja mitälie.
Kustannuskehityksen tosiasia maavoimien osalta on kuitenkin se, että hyvin monet muut kuin tulivoimaan liittyvät palikat ovat halpoja cots-paloja, ja kustannustason nousua selittää ensisijaisesti integraattorin osuus. Tykistön osalta oikeita mil-palasia tarvitaan putkien ja a-tarvikkeiden lisäksi ehkä radiotekniikassa ja tulitoimintaohjelmistoissa.
Eihän tällainen ajattelu saa jalansijaa "vähemmän parempaa ja kumppaniutta korostavaa" -maailmassa. Ja onhan se oikeastikin niin että istumalla sisällä MATLEn hankkeissa maailma näyttäytyisi kovin erinäköisenä.
Kustannuskehityksen tosiasia maavoimien osalta on kuitenkin se, että hyvin monet muut kuin tulivoimaan liittyvät palikat ovat halpoja cots-paloja, ja kustannustason nousua selittää ensisijaisesti integraattorin osuus. Tykistön osalta oikeita mil-palasia tarvitaan putkien ja a-tarvikkeiden lisäksi ehkä radiotekniikassa ja tulitoimintaohjelmistoissa.
Eihän tällainen ajattelu saa jalansijaa "vähemmän parempaa ja kumppaniutta korostavaa" -maailmassa. Ja onhan se oikeastikin niin että istumalla sisällä MATLEn hankkeissa maailma näyttäytyisi kovin erinäköisenä.
rukkaskikka kirjoitti:
Tuolla ei oikeastaan ole merkitystä onko niitä 12 tai 18 patteristossa tai onko patteristoja 1 tai kolme. Tuon rykmentin olisi kuitenkin olla se ylijohdon väline jolla vihollinen yksinkertaisesti menee pois eikä tule takaisin, jos sen joku vielä sattuisi löytämään. Tuohon yksikköön voisi kuulua tai voisi olla kuulumatta ne raskaat raketinheittimet mitä meillä on, mutta kantama ero saattaisi antaa syytä sille, että nuo operoisi erillään, joskin yhteistyöhön olisi kapasiteettia (esim. huolto olisi mitoitettu siihen, että molemmat saadaan hoidettua ja tulenjohto kykenisi yhteistyöhön). Lienee myöskin sopivaa arvata, että yksikköön kuuluisi lennokkitiedustelu osasto, minkä kokoinen, ei aavistustakaan. Jos tuossa rykmentissä olisi jalkaväki komponentti, niin se voisi olla hieman vanhempaa väkeä, joiden tarkoituksena olisi suojata tykistöä ja aseistus olisi varmaan aika kevyttä (tykistöä toki voi kysyä tarvittaessa...) . Mutta jos piikki olisi autki, niin minkäkokoista IT osastoa kannattaisi kysyä? Tyydyttäisiinkö pelkkiin kannettaviin ohjuksiin ja eri Sergei malleihin, vaiko kysyttäisiinkö ehkä ITO-2005 patteria?
Niin, ei kai se niin helppoa ole... mutta jos kerran on pystytty rakentamaan AMOS-järjestelmää, niin en ymmärrä millä tavalla 155 mm tykki, jonkun Sisun tai AMV:n päälle olisi yhtään sen vaativampaa. Suurin työhän on tehty!Museo kirjoitti:
Vaihtoehtoisesti voisi ottaa the easy way out ja hankkia valmiin käytetyn tykkitornin, outloadereineen, ja kiinnittää se moderniin alustaan ja lisätä siihen "AMOS-tyyppistä" elektroniikka. Huom. minäkin olen amatööri, enkä edes insinööri, joten en ymmärrä mahdollisista vaikeuksista yhtään mitään... tuntuu vain siltä että koska kaikki on jo olemassa ja hallussa (alusta, tykki, softat, elektroniikka) ja maailmalla kai olllaan kiinnostuneita nimenomaan pyöräpohjaisista tykki-ratkaisuista, niin siinä on valmis businessidea.
SJ kirjoitti:
Taisinkin jo Susi1:ssä ehdotella meille brittityyppistä kaukovaikutusrykmenttiä, jossa olisi viesti-, tiedustelu- ja tulenjohtoelimet (maassa ja ilmassa), tulenkäyttökeskukset ja raketinheitinpatterin ympärille koottava tuliporras. Tuliportaaseen sitten lisättäisiin aktio- ja reaktiotuliyksiköitä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Nämä rykmentit olisivat sitten ylijohdon alaisia.
Einomies1
Respected Leader
Denelillä on mielenkiintoisia järjestelmiä myytävänä (T5 L52):
http://www.denellandsystems.co.za/products_t5_52_full_description.html
ja toinen telaversiona (T6 L52)
http://www.denellandsystems.co.za/products_t6_52_full_description.html
Tuota jälkimmäistä kun katselee niin en voi välttyä ajatukselta että eikö sulattoon menneitä T-72 alustoja olisi voitu käyttää noissa alustana? Luulisi olevan halvempi kuin kokonaiset uudet telakanuunat...
G5-sukupolven tykit ovat olleet tietääkseni maailman huippua tykistöaseina.
http://www.denellandsystems.co.za/products_t5_52_full_description.html
ja toinen telaversiona (T6 L52)
http://www.denellandsystems.co.za/products_t6_52_full_description.html
Tuota jälkimmäistä kun katselee niin en voi välttyä ajatukselta että eikö sulattoon menneitä T-72 alustoja olisi voitu käyttää noissa alustana? Luulisi olevan halvempi kuin kokonaiset uudet telakanuunat...
G5-sukupolven tykit ovat olleet tietääkseni maailman huippua tykistöaseina.
LasUps
Luutnantti
Tällä hetkellä kannattaisi panostaa ehkä nykyisen kaluston tulentehon nostamiseen. Tätä voidaan toteuttaa aika halvalla ajamalla AHJO-järjestelmä viimeinkin kunnolla sisään. Tykit itsessään ovat kokeneet hyvin pieniä muutoksia sitten 50-luvun. Todellisuudessa esimerkiksi D-30 haupitsit ovat vieläkin ihan kelpo kalustoa vähemmän raskaan vihollisen torjumiseen, lisäksi ne ovat ketteryydessä ihan omalla tasollaan. Lisäksi pitäisi viimeinkin saada edes välttävät tykistötutkat vastatykistötoimintaan. Veli rodina kun tykkää ison maailman malliin tunkea monta tusinaa putkea samankokoiselle alueelle kuin täällä laitetaan yksi patteri.
Joku kysyikin noiden 152H55 -haupitsien nykymenoa. Noh, osa on nykyään sulanut ja loppuja käytetään koulutuskalustona, johtuen siitä että tällä tykkimallilla on/oli kohtuullisen helvetisti vanhenevaa a-tarviketta, joka on kiire ampua pois, lisäksi tykitkin ovat aika elinkaarensa päässä. Pari vuotta takaperin rovalla meillä meni yksi kyseinen haupitsi paskaksi. Muistaakseni hydrauliikka hajosi, johon sitten kotimatkalla patterin varoupseeri tokaisi kysyttäessä tykin kohtalosta, että sulattoon vaan.
Suomi on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä asemassa tykistön suhteen. Putkia on, taitoa on, tulivoimaakin löytyy. Viimeaikaiset raketinheitinostokset nostivat täkäläisen kenttäarmeijan tulivoimaa aikas helvetisti. Saattaa olla se uralin takaa roudattu roskapönttölaivueen kenraalieversti aika shtolisnayat silmillä, jos meinaa tankkihärdelliä tunkea vaalimaalta päätietä pitkin.:heart:
Joku kysyikin noiden 152H55 -haupitsien nykymenoa. Noh, osa on nykyään sulanut ja loppuja käytetään koulutuskalustona, johtuen siitä että tällä tykkimallilla on/oli kohtuullisen helvetisti vanhenevaa a-tarviketta, joka on kiire ampua pois, lisäksi tykitkin ovat aika elinkaarensa päässä. Pari vuotta takaperin rovalla meillä meni yksi kyseinen haupitsi paskaksi. Muistaakseni hydrauliikka hajosi, johon sitten kotimatkalla patterin varoupseeri tokaisi kysyttäessä tykin kohtalosta, että sulattoon vaan.
Suomi on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä asemassa tykistön suhteen. Putkia on, taitoa on, tulivoimaakin löytyy. Viimeaikaiset raketinheitinostokset nostivat täkäläisen kenttäarmeijan tulivoimaa aikas helvetisti. Saattaa olla se uralin takaa roudattu roskapönttölaivueen kenraalieversti aika shtolisnayat silmillä, jos meinaa tankkihärdelliä tunkea vaalimaalta päätietä pitkin.:heart:
LasUps kirjoitti:
Juu, vedettävällä kalustolla on puolensa. Karmii ajatellakaan, millaisia määriä tykistöä saataisiin, jos nykybudjeteilla pitäisi ruveta hankkimaan itseliikkuvaa kalustoa tilalle (niin ihqua kuin se olisikin). Se kehitys, mitä mieluusti näkisin, olisi tykeittäin hajautus, laskimet joka tykille (onnistuisi vaikka nykyaikaiseen kännykkään), viestiyhteyksistä huolehtiminen, tulenjohtoon panostusta (tja:n tekniikka, lähilennokit, vastatykistötutkat) ja (raskaille) raketinheittimille oikeat a-tarvikkeet. Joulupukilta voisi sitten toivoa useampia patteristoja Archereita...
hessukessu
Kenraali
Tuossa on todellakin ideaa, että ne tykit, mitä ei voida saattaa liikkuviksi kovin helposti, hajautetaan, naamioidaan, linnoitetaan ja tehdään samalla vielä valemaalejakin viholliselle tiedusteltavaksi ja ammuttavaksi. Tähän kun vielä voisi lisätä vaikka jotain elsoa vihollisen vastatykistötutkia häiritsemään, niin aika tehokas pakettihan tuo olisi. Nykytekniikka kun antaa mahdollisuuden halvallakin tehdä tykkikohtaiset laskimet ja viestiyhteydet pelaamaan.
Sitten toisella puolen hankittaisiin edes jonkin verran todella liikkuvaa ja tulivoimaista kalustoa, just tyyliin MLRS, Pzh2000, AMOS, jne. joilla voitaisiin sitten huolehtia edes niiden muutaman hassun prikaatin tai edes ylijohdon tykistöstä. Nuokin tarvitsevat tietysti suojakseen äijiä ja it:tä (olkapääohjukset minimissään), mutta muuten ovat aika itsenäisiä systeemeitä.
Tarkoitan siis sitä, että "välimuodot" kannattaisi pyrkiä unohtamaan. Vedettävä tykki, jolla koetetaan asemanvaihtoja kuorma-auton kanssa muun tykkiryhmän yhteydessä on tuomittu tuhoutumaan vihollisen tykistö- tms. tulessa. Parempi olisi jättää se tykki sinne linnoitettuun asemaan ja pistää itsekin pää kumpareeseen suojaan kuin lähteä hitaaseen asemanvaihtoon suojattomana. Tai vaikka jättää tykki kokonaan asemiin ja poistua itse paikalta vaikka henkilöautolla helvetillistä vauhtia kun on ammuttu yksi purske.
Sitten toisella puolen hankittaisiin edes jonkin verran todella liikkuvaa ja tulivoimaista kalustoa, just tyyliin MLRS, Pzh2000, AMOS, jne. joilla voitaisiin sitten huolehtia edes niiden muutaman hassun prikaatin tai edes ylijohdon tykistöstä. Nuokin tarvitsevat tietysti suojakseen äijiä ja it:tä (olkapääohjukset minimissään), mutta muuten ovat aika itsenäisiä systeemeitä.
Tarkoitan siis sitä, että "välimuodot" kannattaisi pyrkiä unohtamaan. Vedettävä tykki, jolla koetetaan asemanvaihtoja kuorma-auton kanssa muun tykkiryhmän yhteydessä on tuomittu tuhoutumaan vihollisen tykistö- tms. tulessa. Parempi olisi jättää se tykki sinne linnoitettuun asemaan ja pistää itsekin pää kumpareeseen suojaan kuin lähteä hitaaseen asemanvaihtoon suojattomana. Tai vaikka jättää tykki kokonaan asemiin ja poistua itse paikalta vaikka henkilöautolla helvetillistä vauhtia kun on ammuttu yksi purske.
Isäm Maam Puolustaja
Kersantti
Kertokaa tykistön paremmin tuntevat henkilöt, olisiko mitään järkeä mittailla tuliasemia jo ennakkoon rauhan aikana ja talentaa tiedot jonnekkin. Siis vihollisen oletetun tuloreitin varrella olisi metsät täynnä valmiiksi merkittyjä tuliasemia, jonne oma tykistö voisi ajaa suoraa ilman etukäteisvalmisteluja. Tämähän varmaan toimisi, jos valmiita asemia olisi maan pirusti, joka paikka täynnä. Nopeutuisiko toiminta ollenkaan? :huh:
Tuskinpa ne tykistönkään sotilaat ovat vain tyytyneet kaivamaan nenäänsä menneet vuosikymmenet, ovat varmasti hieroneet menetelmiä ym. juuri sellaisiksi meille käypäisiksi. Muilla kun oli sitten ilmasta-maahan-kykyä jne. niin meillä raskasta tulivoimaa edusti tykistö...ja taitaa edustaa edelleen. Kyllä suoraan sanoen kylmä rinki tulisi kankkuseen, jos isossa mitassa tykistöä alettaisiin "etupainotteisesti" diilaamaan Stenaturaation objektiksi.
Isämmmaanpuollustaja: elä käy pidättämään henkeäsi vastausta odottaessasi, voi olla aika ykstavuisia vastauksia tuohon kysymykseen.
Isämmmaanpuollustaja: elä käy pidättämään henkeäsi vastausta odottaessasi, voi olla aika ykstavuisia vastauksia tuohon kysymykseen.
Mitäkähän on muuten todelliset asemien maihdolliset mahdollisuudet noilla telatykeilläkään? Jotenkin tuntuu että aina ajatellaan että ne tykit ampuu iskun ja vaihtaa asemia ennenkuin vihollinen ehtii ampua vastatykistöä. Ok. No miettikääs hetki sitä että miten tämmöinen poukkoilu vaikuttaa tulenkäytön mahdollisuuksiin silloin kun sitä tarvittaisiin? Asemia vaihtava tykki jo on pois tulitoiminnasta vaikkapa sen 30-60 minuuttia ja tulitoimintaa yksissä asemissa on vain sen 1-2 minuuttia. On toki ihan kiva ajatella että se yksittäinen patteri selviää pidempään hengissä kuin vedettävä kalusto... Mutta entäpä se jalkaväkijoukko jolle joudutaan toteamaan että "ei oo, odottakaa kun tykit saadaan asemiin. Yksi patteri pääsee ampumaan tuossa 25 minuutin päästä. toinen patteri 40 minuutin päästä ja kolmannesta ei ole tietoa. Koittakaas pojhat kestää sen aikaa." Silloinkin sitten saadaan tonttiin se säälittävä muutama kymmentä kranaattia ja taas tykit vaihtaa paikkaa. Jalkaväkijoukko on tässä vaiheessa jo hajonneena ympäri metsiä ilman haluakaan taistella.
En ole tykistöasiantuntija mutta jotenkin veikkaisin että samat tuliasemien vaihtoihin liittyvät dilemmat ne on sielläkin ja tässä mielessä telatykistöön liittyvät mielikuvat ovat osin vääriä, aika pahastikin.
En ole tykistöasiantuntija mutta jotenkin veikkaisin että samat tuliasemien vaihtoihin liittyvät dilemmat ne on sielläkin ja tässä mielessä telatykistöön liittyvät mielikuvat ovat osin vääriä, aika pahastikin.