Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
muhvetti kirjoitti:Tyyliin psv ja ryn.psv:n katolla. roimii muuten ihan ok. Siis suorasuuntauksella..
SJ kirjoitti:muhvetti kirjoitti:Tyyliin psv ja ryn.psv:n katolla. roimii muuten ihan ok. Siis suorasuuntauksella..
Siis eihän siinä ole mitään ongelmaa (suorasuuntauksessa), tuo vaan näyttää olevan kiinteällä korolla ja kääntäminen tapahtuu kääntämällä autoa. Siis jos daffyä syytetään summittaisista siviilialueiden pommittamisista ja siksi sen joukkoja pommitetaan ilmasta, niin sillä samalla perusteella pitäisi tuo viritys ampua tavattaessa ihan armotta, koska eihän tuollaisella mitään muutakaan voi tehdä.
JOKO kirjoitti:SJ kirjoitti:muhvetti kirjoitti:Tyyliin psv ja ryn.psv:n katolla. roimii muuten ihan ok. Siis suorasuuntauksella..
Siis eihän siinä ole mitään ongelmaa (suorasuuntauksessa), tuo vaan näyttää olevan kiinteällä korolla ja kääntäminen tapahtuu kääntämällä autoa. Siis jos daffyä syytetään summittaisista siviilialueiden pommittamisista ja siksi sen joukkoja pommitetaan ilmasta, niin sillä samalla perusteella pitäisi tuo viritys ampua tavattaessa ihan armotta, koska eihän tuollaisella mitään muutakaan voi tehdä.
Havaintojeni mukaan kapinalliset ampuvat kaikki raketit ihan samalla tavalla. Putki suunnilleen oikeaan suuntaan ja loppu on ins'allah. Osunee oikeaan paikkaa kaupungin tarkkuudella.
JOKO kirjoitti:Tuo ei mahdu kuvaruutuun. Tee jotakin.
JOKO kirjoitti:Tuo ei mahdu kuvaruutuun. Tee jotakin.
Teräsmies kirjoitti:
JOKO kirjoitti:Mistä syystä Suomeen ei ole hankittu hinattavia raketinheittimiä? Muutama Nebelwerfer hankittiin jatkosodassa, mutta siihen se jäi. Miksi? Halpa ase. Vähän koneistamista vaativat, joten edulliset ammukset. Sopivalla putkimäärällä kevyt ja siten helposti hinattavissa. Yksinkertainen käyttää, jopa libyalaisetkin osaa.
Olisi erinomainen peli hyökkäysten torjuntaan. Hajontaa on, mutta eihän se haittaa epäselvässä tilanteessa. Riittävästi putkia ja suunnilleen oikeaan suuntaan, niin vaikutusta tulee. Maali ei kuitenkaa ole metrin tarkkudella tiedossa ja hyökkääjän ryhmityksellä on useimmiten sekä syvyyttä, että leveyttä.
JOKO kirjoitti:Mistä syystä Suomeen ei ole hankittu hinattavia raketinheittimiä? Muutama Nebelwerfer hankittiin jatkosodassa, mutta siihen se jäi. Miksi? Halpa ase. Vähän koneistamista vaativat, joten edulliset ammukset. Sopivalla putkimäärällä kevyt ja siten helposti hinattavissa. Yksinkertainen käyttää, jopa libyalaisetkin osaa.
Keveytensä puolesta miesvoimin tuupattavissa asemaan:
Olisi erinomainen peli hyökkäysten torjuntaan. Hajontaa on, mutta eihän se haittaa epäselvässä tilanteessa. Riittävästi putkia ja suunnilleen oikeaan suuntaan, niin vaikutusta tulee. Maali ei kuitenkaa ole metrin tarkkudella tiedossa ja hyökkääjän ryhmityksellä on useimmiten sekä syvyyttä, että leveyttä.
SJ kirjoitti:JOKO kirjoitti:Mistä syystä Suomeen ei ole hankittu hinattavia raketinheittimiä? Muutama Nebelwerfer hankittiin jatkosodassa, mutta siihen se jäi. Miksi? Halpa ase. Vähän koneistamista vaativat, joten edulliset ammukset. Sopivalla putkimäärällä kevyt ja siten helposti hinattavissa. Yksinkertainen käyttää, jopa libyalaisetkin osaa.
Olisi erinomainen peli hyökkäysten torjuntaan. Hajontaa on, mutta eihän se haittaa epäselvässä tilanteessa. Riittävästi putkia ja suunnilleen oikeaan suuntaan, niin vaikutusta tulee. Maali ei kuitenkaa ole metrin tarkkudella tiedossa ja hyökkääjän ryhmityksellä on useimmiten sekä syvyyttä, että leveyttä.
Koska KRH:t on parempia kuin nuo kevyet heittimet? Olisiko krh:n kranaatissa parempi hyötysuhde tonnia kohti (logistiikka on kuitenkin rajoittava tekijä)?
JOKO kirjoitti:Mistä syystä Suomeen ei ole hankittu hinattavia raketinheittimiä? Muutama Nebelwerfer hankittiin jatkosodassa, mutta siihen se jäi. Miksi? Halpa ase. Vähän koneistamista vaativat, joten edulliset ammukset. Sopivalla putkimäärällä kevyt ja siten helposti hinattavissa. Yksinkertainen käyttää, jopa libyalaisetkin osaa.
Keveytensä puolesta miesvoimin tuupattavissa asemaan:
Olisi erinomainen peli hyökkäysten torjuntaan. Hajontaa on, mutta eihän se haittaa epäselvässä tilanteessa. Riittävästi putkia ja suunnilleen oikeaan suuntaan, niin vaikutusta tulee. Maali ei kuitenkaa ole metrin tarkkudella tiedossa ja hyökkääjän ryhmityksellä on useimmiten sekä syvyyttä, että leveyttä.
Second kirjoitti:JOKO kirjoitti:Mistä syystä Suomeen ei ole hankittu hinattavia raketinheittimiä? Muutama Nebelwerfer hankittiin jatkosodassa, mutta siihen se jäi. Miksi? Halpa ase. Vähän koneistamista vaativat, joten edulliset ammukset. Sopivalla putkimäärällä kevyt ja siten helposti hinattavissa. Yksinkertainen käyttää, jopa libyalaisetkin osaa.
Keveytensä puolesta miesvoimin tuupattavissa asemaan:
Olisi erinomainen peli hyökkäysten torjuntaan. Hajontaa on, mutta eihän se haittaa epäselvässä tilanteessa. Riittävästi putkia ja suunnilleen oikeaan suuntaan, niin vaikutusta tulee. Maali ei kuitenkaa ole metrin tarkkudella tiedossa ja hyökkääjän ryhmityksellä on useimmiten sekä syvyyttä, että leveyttä.
Lyhyt kantama sekä lattamisen hitaus. 150mm ampui alle 8 kilometriin.
Luulen että rakettien kanssa Suomen muutenkin kohtuu vaatimaton huoltokapasiteetti olisi ollut entistä isommissa ongelmissa. Jo nyt vaikka tykit saatiin asemiin niin kranaattien saaminen ei ollut ihan yksinkertainen ja luotettava prosessi, edes keveälle kranaatin heittimelle jos muistan kertomuksia yhtään oikein. En tarkalleen tiedä miten paljon esim 150mm raketti kuormittaa huoltoa verrattuna järeään tykin kranaattiin, ainakin raketin vaatima tilavuus on selvästi suurempi. Luulen kuitenkin että itse aseessa ei ehkä suurta vikaa olisi ollut, mutta sen huoltaminen olisi ollut liian hankalaa.
Ja toisaalta juuri tykkejähän meillä oli, eli putkien määrissä ei tainnut tarvita paljoa parantamista, kun homma toimi niin noiden putkien aiheuttama tulentiehtys oli kyllä täysin riittävä. Toki Nebelwerfer patteri olisi tuottanut sellaisen hetkittäisen tulentiheyden ettei siihen yllä oikein edes tykkipatteristo, eli se olisi voinut olla hyvinkin etevä peli ainakin sellaisissa paikoissa mihin ei ehditty/kyetty keskittämään 100-200 tykin tulta. Suomalainen tyksitöhän pääsi jauhamaan kunnolla vasta heinäkuussa jolloin päästiin ällistyttäviin 200 putken vaikutukseen 5 minuutissa tulikomennosta, kesäkuu meni vielä harjoitellessa eli tuolloin olisi Nebelwerferillä ja sen kovalla tulentiheydellä ehkä ollut kysyntää vihollisen painopiste suunnassa. Ehkä.
Rakettipolttoaine on kai sitten vielä yksi tekijä. Ehkä ei ollut kapasitteettia tuottaa omaa rakettipolttoainetta ja täten olisi oltu sakujen huollon varassa. Olisiko tuo ollut paha ongelma? Voi olla. Toki oltiinhan me monen muunkin artikkelin kohdalla sakujen huollon varassa.
EK kirjoitti:Tuosta suomalaisen tykistön jauhamisesta kannattaa esimerkkiä ottaa muualtakin kuin Tali-Ihantalasta. Vielä enemmän kuin Piri-Aatun sotilaallinen nerokkuus, Siiranmäessä, Äyräpäässä ja Vuosalmella auttoi hänen ihastumisensa epäsuoran tulen käyttöön. Sattuipa vielä 2.Divisioonassa olemaan tykistön käytöstä päättämässä mies, joka näki tykeistä saatavan eniten hyötyä silloin, kun niillä ammuttiin mahdollisimman paljon. Ammuskulutus suhteessa putkien määrään onkin sitten 2.Divisioonan osalta aika huima, verrattuna esim. paljon puhuttuun Tali-Ihantalan tykistöön.
Tämä tosin vaikutti sitten siten, että putket kuluivat ja loppukesästä piti jo ampua "yli", etteivät kranaatit tippuneet omiin asemiin.
En ole tarkistanut väitteen paikkansapitävyyttä, mutta "joku" väitti laskeneensa, että siellä, missä puolustus piti kesällä 1944, oli tykistöä vähintään 10 patteristoa. Missä oli vähemmän, puolustus petti. Esimerkkeinä onnistuneesta puolustuksesta mainitsi Siiranmäen, Tali-Ihantalan, Vuosalmen ja U-aseman. Voi olla oikeassakin.
EK kirjoitti:Second kirjoitti:JOKO kirjoitti:Mistä syystä Suomeen ei ole hankittu hinattavia raketinheittimiä? Muutama Nebelwerfer hankittiin jatkosodassa, mutta siihen se jäi. Miksi? Halpa ase. Vähän koneistamista vaativat, joten edulliset ammukset. Sopivalla putkimäärällä kevyt ja siten helposti hinattavissa. Yksinkertainen käyttää, jopa libyalaisetkin osaa.
Keveytensä puolesta miesvoimin tuupattavissa asemaan:
Olisi erinomainen peli hyökkäysten torjuntaan. Hajontaa on, mutta eihän se haittaa epäselvässä tilanteessa. Riittävästi putkia ja suunnilleen oikeaan suuntaan, niin vaikutusta tulee. Maali ei kuitenkaa ole metrin tarkkudella tiedossa ja hyökkääjän ryhmityksellä on useimmiten sekä syvyyttä, että leveyttä.
Lyhyt kantama sekä lattamisen hitaus. 150mm ampui alle 8 kilometriin.
Luulen että rakettien kanssa Suomen muutenkin kohtuu vaatimaton huoltokapasiteetti olisi ollut entistä isommissa ongelmissa. Jo nyt vaikka tykit saatiin asemiin niin kranaattien saaminen ei ollut ihan yksinkertainen ja luotettava prosessi, edes keveälle kranaatin heittimelle jos muistan kertomuksia yhtään oikein. En tarkalleen tiedä miten paljon esim 150mm raketti kuormittaa huoltoa verrattuna järeään tykin kranaattiin, ainakin raketin vaatima tilavuus on selvästi suurempi. Luulen kuitenkin että itse aseessa ei ehkä suurta vikaa olisi ollut, mutta sen huoltaminen olisi ollut liian hankalaa.
Ja toisaalta juuri tykkejähän meillä oli, eli putkien määrissä ei tainnut tarvita paljoa parantamista, kun homma toimi niin noiden putkien aiheuttama tulentiehtys oli kyllä täysin riittävä. Toki Nebelwerfer patteri olisi tuottanut sellaisen hetkittäisen tulentiheyden ettei siihen yllä oikein edes tykkipatteristo, eli se olisi voinut olla hyvinkin etevä peli ainakin sellaisissa paikoissa mihin ei ehditty/kyetty keskittämään 100-200 tykin tulta. Suomalainen tyksitöhän pääsi jauhamaan kunnolla vasta heinäkuussa jolloin päästiin ällistyttäviin 200 putken vaikutukseen 5 minuutissa tulikomennosta, kesäkuu meni vielä harjoitellessa eli tuolloin olisi Nebelwerferillä ja sen kovalla tulentiheydellä ehkä ollut kysyntää vihollisen painopiste suunnassa. Ehkä.
Rakettipolttoaine on kai sitten vielä yksi tekijä. Ehkä ei ollut kapasitteettia tuottaa omaa rakettipolttoainetta ja täten olisi oltu sakujen huollon varassa. Olisiko tuo ollut paha ongelma? Voi olla. Toki oltiinhan me monen muunkin artikkelin kohdalla sakujen huollon varassa.
Tuosta suomalaisen tykistön jauhamisesta kannattaa esimerkkiä ottaa muualtakin kuin Tali-Ihantalasta. Vielä enemmän kuin Piri-Aatun sotilaallinen nerokkuus, Siiranmäessä, Äyräpäässä ja Vuosalmella auttoi hänen ihastumisensa epäsuoran tulen käyttöön. Sattuipa vielä 2.Divisioonassa olemaan tykistön käytöstä päättämässä mies, joka näki tykeistä saatavan eniten hyötyä silloin, kun niillä ammuttiin mahdollisimman paljon. Ammuskulutus suhteessa putkien määrään onkin sitten 2.Divisioonan osalta aika huima, verrattuna esim. paljon puhuttuun Tali-Ihantalan tykistöön.
Tämä tosin vaikutti sitten siten, että putket kuluivat ja loppukesästä piti jo ampua "yli", etteivät kranaatit tippuneet omiin asemiin.
En ole tarkistanut väitteen paikkansapitävyyttä, mutta "joku" väitti laskeneensa, että siellä, missä puolustus piti kesällä 1944, oli tykistöä vähintään 10 patteristoa. Missä oli vähemmän, puolustus petti. Esimerkkeinä onnistuneesta puolustuksesta mainitsi Siiranmäen, Tali-Ihantalan, Vuosalmen ja U-aseman. Voi olla oikeassakin.