Tykistö

Mutta ajatteleppa mitä nuo PGK sytyttimet voisivat tehdä, jos ne sovitettaisiin esim. 122mm:n raketteihin. Voisiko patterisarjan ampua niin, että kaikkiin raketteihin ohjelmoitaisiin oma maalikoordinaatti? Hyökkäyksen tulivalmistelu noilla tiedossa oleviin maaleihin.

Kumma kyllä, tuossa tutkielmassa ei oteta kantaa siihen, että mita tapahtuu jos ampuu noita PGK:ita isommalla määrällä putkia ehkäpä jopa vain kerran ja sitten vaihtaa maalia. Näkisin, että tämä olisi se paras tapa käyttää noita, eikä ampua yhdellä heittimellä useita laukauksia (tuossa simulaatiossa se toki ymmärrettävää). Tai sitten jollakin MRSI kykyisellä systeemillä sen yhden ryöpyn.
Mitä sitten kun naapuri ottaa käyttöönsä massiivisen GPS-häirinnän?
 
Muistelisin kuulleeni, että häirintä ei ole niin helppoa, koska ammus lentää ylhäällä josta signaali tulee. Häirintä tulee taas alhaalta.
Asia ei ehkä ole ihan yksinkertainen
Ei välttämättä niin monimutkainenkaan. Viimeisin häirintä koski myös lentoliikennettä.

Toivon todella että nuo military gps-laitteet kestävät tuota häirintää.
 
Ase, vasta-ase, vasta-aseen vasta-ase jne...

Mielenkiitoiseksi menee. Taistelukenttä alkaa tosiaan olla hyvinkin läpinäkyvä, (melkein) kaiken voi nähdä (melkein) tosiajassa, ja (melkein) kaikkeen voidaan osua täsmäaseella. Älymurkulat yms toki maksavat, mutta halpenevat siinä missä kaikki muukin uusi teknologia halpenee, koko ajan. Mooren Laki (teho tuplaantuu kahdessa vuodessa) pätee sotilaspuolellakin.

Siinä mielessä katajaisen armeijamme pääase, hajasijoitus, on varmastikin ihan pätevä vastaus. Näkevät kyllä, osuvat kyllä, mutta vain yhteen hajautettuun kohteeseen kerrallaan.
 
Mielenkiitoiseksi menee. Taistelukenttä alkaa tosiaan olla hyvinkin läpinäkyvä, (melkein) kaiken voi nähdä (melkein) tosiajassa, ja (melkein) kaikkeen voidaan osua täsmäaseella. Älymurkulat yms toki maksavat, mutta halpenevat siinä missä kaikki muukin uusi teknologia halpenee, koko ajan. Mooren Laki (teho tuplaantuu kahdessa vuodessa) pätee sotilaspuolellakin.

Siinä mielessä katajaisen armeijamme pääase, hajasijoitus, on varmastikin ihan pätevä vastaus. Näkevät kyllä, osuvat kyllä, mutta vain yhteen hajautettuun kohteeseen kerrallaan.

Hajautuksen edut pienenevät suuresti halpojen täsmäaseiden myötä. Ennen hajautus suojeli vaikuttamiselta, koska vaikka yksittäinen kohde olisikin paljastunut, niin vihollinen ei useinkaan olisi nähnyt sitä patteriston iskun arvoiseksi. Nyt se sama kohde voidaan tuhota vaikkapa juuri tuollaisella kymppitonnin täsmäaseella, vain yhtä putkea käyttäen.

Oman mausteensa tuovat myös kamikaze-lennokit. Israelillahan näitä on ollut jo pitkään, ja amerikkalaiset kuluttivat aikanaan neljä miljardia vastaavaan teknologiaan (Tacit Rainbow). Nyt venäläisetkin ovat tarttuneet toimeen, ja teknologia kohteiden itsenäiseksi löytämiseksi on ollut olemassa jo pitkään (Bonus, Brimstone jne.), kunhan maalialue tiedetään. Kylmäävää ajatella, mitä tapahtuu, kun tämä teknologia yhdistetään lennokkiin. Tulevaisuuden kamikaze-lennokki voi kenties olla immuuni ELSO:lle ja huomattavasti edullisempi valmistaa kuin esim. nykyiset Orbiterit (~100 k€ kipale).

Ei tarvita satelliittipaikannusta, ei taajuushyppiviä radioita eikä inertiasuunnistusjärjestelmiä. Muutaman satasen matkapuhelimessa on enemmän laskentatehoa kuin ensimmäisessä pelitietokoneessani ja sillä saa parempia kuvia kuin monella vanhalla filmikameralla. Käyttökelpoisia lämpökameroitakin saa muutamilla tonneilla. Kertasingon taistelukärki ei sekään paljoa maksa eikä lennokin runko ja moottori. Ohjelmisto on ilmaista monistaa vaikka 100 000 kamikaze-lennokkiin, kun se on ensin koodattu. Mitä tapahtuu, kun tällaisia aseita tulee taistelukentälle? Panssarivaunuja voidaan aseistaa aktiivipuolustusjärjestelmillä, mutta kymppitonnin dronella kehtaa jo hyökätä huollon ottoajoneuvoa vastaan - jos saa auton moottorin pois pelistä ja haavoitettua tai tapettua kuljettajan, niin hinta ei ole paha.
 
Mitä tapahtuu, kun tällaisia aseita tulee taistelukentälle?

Kehitetään vasta-ase. Niin on aina ollut. Laseraseita alkaa olla jo kenttäkelpoisessa muodossa saatavilla. Kalliita kyllä per järjestelmä, mutta halpoja per torjunta. Jotain halvempaa hankkia saatetaan vielä keksiä. Se kännykän laskentateho ja kamerahan riittää ohjaamaan vaikka moottoroitua sergeitä... :devilish:
 
En tiedä, ammutaan tavallisilla ammuksilla? Ammutaan vastapalloon ARM?
Niin kysymys koski sitä että jos hankitaan sadoittain tai jopa tuhansittain noita sytyttimiä ja nojaudutaan tykistön ja krh:n osalta niihin, voipi tulla ongelmia kun oletettu vastustaja ei ole mujahedini. Siksi noiden hankinta massamaisesti ei ehkä ole järkevää?
Ase, vasta-ase, vasta-aseen vasta-ase jne...

Kyllä noita parannellaan. Se että mikä on tuon häiriönkestävyyden taso noissa pienissä laitteissa on toinen juttu.

Satelliittiyhteyttä voidaan tietääkseni häiritä kahdella tavalla:
1. häiritsemällä tai jopa blokkaamalla signaalia, joka estää tarkan hakeutumisen tai haun ylipäätään.
2. syöttämällä harhasignaalia vastaanottimiin ja johtaa paikannin eri paikkaan.

Sikäli mitä olen ymmärtänyt noista "anti-spoofing" kyvyllä olevista paikantimista, ne on suunniteltu varta vasten korjaamaan harhasignaalit eli estämään väärän sijainnin syöttäminen. Sensijaan jos koko satelliittisignaali katkaistaan tai sitä häiritään huomattavasti (joka on helpompaa), sitä ei ohjuksen tai pommin tms. ohjausjärjestelmä pysty korjaamaan- koska ei ole sitä signaalia. GPS-signaalihan on verrattain heikkotehoinen.

Harhatiedon syöttäminen tai sekoittaminen vaatii kehittyneempää teknologiaa kuin pelkkä signaalin blokkaaminen. Sillä tietysti on parhaassa tapauksessa hyvä tulos jos harhamaalauksella saadaan pommi tai kranaatti putoamaan 500 m päähän. JDAM-pommissa on tunnetusti esimerkiksi myös inertiaohjaus, joka mahdollistaa aseen käytön myös GPS-signaalittomalla alueella. Tarkkuus tietenkin kärsii kun inertialla on jotain 30m CEP ja GPS:ä metrejä. Silti inertialla päästään niin lähelle että ainakin herkkä maali voi vaurioitua tai tuhoutua.

Muistelisin kuulleeni, että häirintä ei ole niin helppoa, koska ammus lentää ylhäällä josta signaali tulee. Häirintä tulee taas alhaalta.
Asia ei ehkä ole ihan yksinkertainen
Miten selität pohjoisessa tapahtuneet häirinnät, joissa riski kohdistui nimenomaan lentoliikenteelle? Koneethan lentävät yli 10 km korkeudella ja häirintä oli hyvin laajaa koskien suurta aluetta skandinavian yllä.

Esimerkiksi Brittien RAF on joutunut välillä pidättäytymään Paveway 4 pommien käytöstä Syyriassa, koska ajoittain GPS-signaali on ollut estettynä tai alueella on ollut niin vilkasta signaaliviidakkoa että ase ei ole saanut GPS-paikkatietoa. Tämäkään ei tietysti estä aseen käyttämistä muuten kuin että vaara-alue kasvaa ympärillä ja maalin osuminen vaikeutuu. Se on ongelma silloin jos toimitaan lähellä siviilejä ja omat joukot ovat lähikontaktissa vihollisen kanssa.
 
Kiinalaiset kranaatit pitäisi ensin koeräjäyttää jotta niihin uskaltaisi luottaa ;)

Enkä siis tarkoita näytekappaleita koska esimerkiksi laadun vakioiminen läpi valmistuserän ei aina kuulu kiinalaiseen ajatteluun. Vaihtelu voi ainakin metallipuolella olla aivan jäätävää.
Itsellä kemian alalta sen verta kokemusta että säkissä piti olla ceriumkarbonaattia mutta ei ollut jotain barium pohjasta se oli labran mukaan.
Kun säkin lisäsi reaktoriin niin se reakoi vähän ei toivotusti.
Hetken päästä suli reaktorin pölynpoiston putkistot taivaan tuuliin...
Niin ja noita oli lavalla parikymmentä 50 kg säkkejä ja yhdessä niistä oli tuota väärää tavaraa
 
Niin kysymys koski sitä että jos hankitaan sadoittain tai jopa tuhansittain noita sytyttimiä ja nojaudutaan tykistön ja krh:n osalta niihin, voipi tulla ongelmia kun oletettu vastustaja ei ole mujahedini. Siksi noiden hankinta massamaisesti ei ehkä ole järkevää?

Kyllä noita parannellaan. Se että mikä on tuon häiriönkestävyyden taso noissa pienissä laitteissa on toinen juttu.

Satelliittiyhteyttä voidaan tietääkseni häiritä kahdella tavalla:
1. häiritsemällä tai jopa blokkaamalla signaalia, joka estää tarkan hakeutumisen tai haun ylipäätään.
2. syöttämällä harhasignaalia vastaanottimiin ja johtaa paikannin eri paikkaan.

Sikäli mitä olen ymmärtänyt noista "anti-spoofing" kyvyllä olevista paikantimista, ne on suunniteltu varta vasten korjaamaan harhasignaalit eli estämään väärän sijainnin syöttäminen. Sensijaan jos koko satelliittisignaali katkaistaan tai sitä häiritään huomattavasti (joka on helpompaa), sitä ei ohjuksen tai pommin tms. ohjausjärjestelmä pysty korjaamaan- koska ei ole sitä signaalia. GPS-signaalihan on verrattain heikkotehoinen.

Harhatiedon syöttäminen tai sekoittaminen vaatii kehittyneempää teknologiaa kuin pelkkä signaalin blokkaaminen. Sillä tietysti on parhaassa tapauksessa hyvä tulos jos harhamaalauksella saadaan pommi tai kranaatti putoamaan 500 m päähän. JDAM-pommissa on tunnetusti esimerkiksi myös inertiaohjaus, joka mahdollistaa aseen käytön myös GPS-signaalittomalla alueella. Tarkkuus tietenkin kärsii kun inertialla on jotain 30m CEP ja GPS:ä metrejä. Silti inertialla päästään niin lähelle että ainakin herkkä maali voi vaurioitua tai tuhoutua.


Miten selität pohjoisessa tapahtuneet häirinnät, joissa riski kohdistui nimenomaan lentoliikenteelle? Koneethan lentävät yli 10 km korkeudella ja häirintä oli hyvin laajaa koskien suurta aluetta skandinavian yllä.

Esimerkiksi Brittien RAF on joutunut välillä pidättäytymään Paveway 4 pommien käytöstä Syyriassa, koska ajoittain GPS-signaali on ollut estettynä tai alueella on ollut niin vilkasta signaaliviidakkoa että ase ei ole saanut GPS-paikkatietoa. Tämäkään ei tietysti estä aseen käyttämistä muuten kuin että vaara-alue kasvaa ympärillä ja maalin osuminen vaikeutuu. Se on ongelma silloin jos toimitaan lähellä siviilejä ja omat joukot ovat lähikontaktissa vihollisen kanssa.

Kuten kirjoitin, muistelen ettei asia ollut ihan niin yksinkertaista.
Häirintää voidaan varmasti tehdä, mutta millä teholla ja miten lienee se kysymysmerkki. Rauhan aikana Venäjä voi lähettää ilmaan häirintä koneen, jolloin se häirintälähetin on samassa tasossa, onko realistista odottaa samaa sodan aikana. En tiedä.
 
Siksi noiden hankinta massamaisesti ei ehkä ole järkevää?

Riippuu siitä mitä pidetään "massamaisena". Noista kranaateista ei ole hyötyä, jos ammutaan lyhyeltä etäisyydeltä, joten kysymys kuuluu, että miltä etäisyyksiltä ammuttaisiin ja missä suhteessa. Olettaisin kuitenkin, että pääasiassa ammuttaisiin tyhmillä kranaateilla. Lisäksi noita ohjautuvia kranaatteja tarvitaan vähemmän per maali, joten sekin muuttaa niiden tarvetta per tuliannos (tai sitten tuliannoksesta riittää pidemmälle). Lisäksi tähän voidaan laskea myös rypäleammukset sekä Bonus, jotka vievät tuliannoksesta osuutensa. Lisäksi eikös kolmannes 155:n ammuksista ole herätesytyttimillä?
 
Olis hienoa jos @veeteetee pystyisi kertomaan näistä vähän faktoja. Ainakin omalta osaltani tunnustan tietämättömyyteni ohjattujen ammusten osalta. Muuten signaalihäirinnästä on jonkinmoinen tietämys.
 
Noista ohjattavista ammuksista tiedän saman verran kuin sika tuulimyllyistä :(
Mites tuo vanha HS-94, jos puhutaan hersyistä yleisesti, sehän taisi olla kotimainen tuote? Onko edelleen käytössä ja/tai valmistuksessa Patrialla?
Sellainen löytyy kyllä tykistömuseosta, Hämeenlinnasta. Ei se taida kuitenkaan esihistoriaa vielä olla?
 
Onko edelleen käytössä ja/tai valmistuksessa Patrialla?
Sellainen löytyy kyllä tykistömuseosta, Hämeenlinnasta
Museum Seek on metodi, jolla voi seurata Suomen käyttämän kaluston/materiaalin poistumista käytöstä. PV hän ei yleensä niistä mitään tiedotttele. Johtuneeko sitten siitä että usein ei tilalle ainakaan heti tule mitään vai jostain muusta syystä.
 
Herätesytytin 94 oli Vihtavuoressa kehitetty tuote, joka yritysjärjestelyjen myötä päätyi Patriaan ja jota Pv (KTA 7935/hes S94-36A) osti jonkin määränkin; mikä niiden status on nykyään, ei ole tiedossani.

Se ainakin on varmaa, että HS-94 ei ole valmistuksessa Patrialla, eikä enää koskaan tulekaan.
 
Herätesytytin 94 oli Vihtavuoressa kehitetty tuote, joka yritysjärjestelyjen myötä päätyi Patriaan ja jota Pv (KTA 7935/hes S94-36A) osti jonkin määränkin; mikä niiden status on nykyään, ei ole tiedossani.

Se ainakin on varmaa, että HS-94 ei ole valmistuksessa Patrialla, eikä enää koskaan tulekaan.
OK, kiitos tästä. Muistelen että kun se keksittiin niin sitä ylistettiin siihen maailman aikaan, koska toiminta taisi perustua lasermittaukseen? Yleensä herätesytyttimet taisi olla muulla tavalla reagoivia. Eikös sytytin saanut toimintasähkön ilmavirrasta?
 
Ei: HS-94 toimii radiataajuudella, käynnistyy vasta asetetulla ajanhetkellä ja saa voimansa lähtökiihdytyksessä aktivoituvasta nesteparistosta.
 
Back
Top