weasel
Kapteeni
Uutisen mukaan Ukrainassa valmistetaan pian kymmeniä tuhansia droneja kuukaudessa. Eiköhän ala nuo määrät jossain näkymään.
Ukrainan konflikti/sota
Ylimatruusi
Kapteeni
mukamas ukrainan tappiot on piilotettu sodan vastustus ja omille omien tappioiden ilmoitus omille… ryssä osaa
Vai Zenäjä uuvuttaa Ukrainan
... Että sellaisia satuja Sergeiltä. Mutta katsokaapa taas kuvaa, ja vieressä istuvan kenraalin ilmettä, hänen kasvoilta voi suoraan lukea "voi vittu mitä paskaa"
demokraatti.fi
... Että sellaisia satuja Sergeiltä. Mutta katsokaapa taas kuvaa, ja vieressä istuvan kenraalin ilmettä, hänen kasvoilta voi suoraan lukea "voi vittu mitä paskaa"
Shoigu uhoaa: “Venäjä on uuvuttamassa Ukrainan armeijan”
Venäjä on uuvuttamassa Ukrainan armeijan, Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu (kuvassa keskellä) väitti vieraillessaan sotilaiden luona Ukrainan itäosissa. - Tilanne näyttää sellaiselta, että vihollisella on yhä vähemmän vaihtoehtoja. Ja ne tulevat vähenemään entisestään, mistä on...
demokraatti.fi
lsoviha
Majuri
Venäjä testasi valmiuttaan tehdä massiivinen ydinisku
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan Venäjä on onnistuneesti testannut mahdollisuutta tehdä massiivinen ydinisku vastauksena toisen maan iskulle. Kremlin tiedotteen mukaan ydinisku voidaan tehdä maalta, mereltä tai ilmasta. Asiasta kertoo Reuters. – Harjoitusten aikana tehtiin käytännön ballististen ja risteilyohjusten laukaisuja, Kremlin tiedotteessa sanotaan. Venäjän televisiossa näytettiin puolustusministeri Šoigu keskustelemassa harjoituksesta presidentti Vladimir Putinin kanssa. Kremlin mukaan Venäjä oli harjoitellut ydiniskua laukaisemalla mannertenvälisen ballistisen Jars-ohjuksen Venäjän Kaukoidässä. Lisäksi ydinsukellusveneestä oli laukaistu ballistinen ohjus Barentsinmerellä ja Tu-95MS -pommikoneet olivat tehneet ilmasta ammuttavien risteilyohjusten harjoituslaukaisun.
Aiemmin keskiviikkona Venäjän parlamentti antoi hyväksyntänsä laille, jonka mukaan Venäjä peruu kaikki ydinkokeet kieltävän ydinkoekieltosopimuksen ratifioinnin. Yhdysvallat ei koskaan ratifioinut sopimusta.
-------------
lähde
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan Venäjä on onnistuneesti testannut mahdollisuutta tehdä massiivinen ydinisku vastauksena toisen maan iskulle. Kremlin tiedotteen mukaan ydinisku voidaan tehdä maalta, mereltä tai ilmasta. Asiasta kertoo Reuters. – Harjoitusten aikana tehtiin käytännön ballististen ja risteilyohjusten laukaisuja, Kremlin tiedotteessa sanotaan. Venäjän televisiossa näytettiin puolustusministeri Šoigu keskustelemassa harjoituksesta presidentti Vladimir Putinin kanssa. Kremlin mukaan Venäjä oli harjoitellut ydiniskua laukaisemalla mannertenvälisen ballistisen Jars-ohjuksen Venäjän Kaukoidässä. Lisäksi ydinsukellusveneestä oli laukaistu ballistinen ohjus Barentsinmerellä ja Tu-95MS -pommikoneet olivat tehneet ilmasta ammuttavien risteilyohjusten harjoituslaukaisun.
Aiemmin keskiviikkona Venäjän parlamentti antoi hyväksyntänsä laille, jonka mukaan Venäjä peruu kaikki ydinkokeet kieltävän ydinkoekieltosopimuksen ratifioinnin. Yhdysvallat ei koskaan ratifioinut sopimusta.
-------------
lähde
Vai Zenäjä uuvuttaa Ukrainan
Shoigu uhoaa: “Venäjä on uuvuttamassa Ukrainan armeijan”
Venäjä on uuvuttamassa Ukrainan armeijan, Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu (kuvassa keskellä) väitti vieraillessaan sotilaiden luona Ukrainan itäosissa. - Tilanne näyttää sellaiselta, että vihollisella on yhä vähemmän vaihtoehtoja. Ja ne tulevat vähenemään entisestään, mistä on...
On tuo kyllä niin kokonaisvaltainen paskamaa, enpä paremmin sano.
Ajaa riviin telamiinoja
missileman
Kenraali
russia is winning the war
Viimeksi muokattu:
RKSTAK
Ylipäällikkö
Tälle venäläiselle sitä toivottaa pitkää pinnaa ja pitkää ikää!
Coffee Man
Respected Leader
Bild väittää saaneensa haltuunsa nauhan salaisesta puhelinkeskustelusta Venäjän avaruushallinto Roskosmosin entisen johtajan Dmitri Rogozinin ja Roskosmosin tytäryhtiön Progress Rocket Space Centerin johtajan Dmitri Baranovin välillä. Siinä Dmitri-kaimat pohtivat avaruusraketilla suoritettavaa iskua Ukrainaan.
Rogozin ja Baranov keskustelivat myös raketin laukaisun mahdollisista vaaroista. Yksi niistä voisi olla se, että raketista voi pudota lennon aikana osia Venäjän alueelle.
Rogozin huomautti puhelussa myös, että pommiksi muutettu kantoraketti osuisi maaliinsa noin ”50–100 kilometrin säteellä”. Hän pyysi Baranovia tekemään lisälaskelmia osumapaikan täsmentämiseksi.
Toisessa puhelinkeskustelussa Baranov kertoi Rogozinille, että Sojuz-raketin muuntaminen raketista ”megapommiksi” vie kuudesta yhdeksään kuukautta.
www.iltalehti.fi
Putinin kerrotaan saaneen tiedon rakettipommista ja suunnitelmista iskeä sillä Ukrainaan 16. tammikuuta. Ei ole tiedossa, miten Putin suhtautui suunnitelmaan tai antoiko hän käskyn toteuttaa se.
Bildin mukaan miehet eivät kutsuneet Kremlin herraa nimellä, vaan käyttivät hänestä joko ilmaisua ”pomo”, ”ylin” tai ”suuri ja julma”, ilmeisesti viittauksena Venäjän entisiin hallitsijoihin Pietari Suureen ja Iivana Julmaan.
Rogozin ja Baranov keskustelivat myös raketin laukaisun mahdollisista vaaroista. Yksi niistä voisi olla se, että raketista voi pudota lennon aikana osia Venäjän alueelle.
Rogozin huomautti puhelussa myös, että pommiksi muutettu kantoraketti osuisi maaliinsa noin ”50–100 kilometrin säteellä”. Hän pyysi Baranovia tekemään lisälaskelmia osumapaikan täsmentämiseksi.
Toisessa puhelinkeskustelussa Baranov kertoi Rogozinille, että Sojuz-raketin muuntaminen raketista ”megapommiksi” vie kuudesta yhdeksään kuukautta.
Väite: Putinin pöydällä oli tammikuussa karmaiseva suunnitelma ”megaiskusta” Kiovaan
Euroopan suurimman sanomalehden Bildin mukaan suunnitelma oli Putinin pöydällä tammikuun puolivälissä.
www.iltalehti.fi
Putinin kerrotaan saaneen tiedon rakettipommista ja suunnitelmista iskeä sillä Ukrainaan 16. tammikuuta. Ei ole tiedossa, miten Putin suhtautui suunnitelmaan tai antoiko hän käskyn toteuttaa se.
Bildin mukaan miehet eivät kutsuneet Kremlin herraa nimellä, vaan käyttivät hänestä joko ilmaisua ”pomo”, ”ylin” tai ”suuri ja julma”, ilmeisesti viittauksena Venäjän entisiin hallitsijoihin Pietari Suureen ja Iivana Julmaan.
aj77
Greatest Leader
IISS:n (International Institute for Strategic Studies) tuore artikkeli, jossa pohditaan YK:n asettaman Iranin ohjusten viennin rajoituksien 18.10.2023 tapahtuneen umpeutumisen vaikutusta mm. Venäjälle tapahtuvaan vientiin eli Ukrainan sodan jatkoon (artikkeli julkaistu 24.10.2023): LÄHDE
IISS experts on the expiry of UN limitations on Iran’s missile exports
Now that important UN Security Council restrictions have been lifted, will Iran begin exporting advanced missiles and UAVs to Russia for use against Ukraine?
24th October 2023
https://www.iiss.org/online-analysi...y-of-un-limitations-on-irans-missile-exports/
24th October 2023
IISS experts on the expiry of UN limitations on Iran’s missile exports
Now that important UN Security Council restrictions have been lifted, will Iran begin exporting advanced missiles and UAVs to Russia for use against Ukraine?
Source: Ministry of Defence of the Russian Federation, CC BY 4.0 DEED
On 18 October 2023, the limits imposed by the United Nations Security Council on Iran’s trade in advanced missiles and uninhabited aerial vehicles (UAVs) expired. The day before, Russia announced that it would no longer observe these limits and called on ‘European countries’ to abandon their own related restrictions on Iran. This raises questions, such as whether Iran will sell missiles or more capable UAVs to Russia for use against Ukraine and whether the countries will increase cooperation on missile and UAV technologies.
Resolution 2231 limits
William Alberque
The Security Council imposed trade limitations affecting Iran’s missile and UAV programmes as part of the implementation of the Joint Comprehensive Plan of Action (JCPOA) on 14 July 2015, a deal sought by the permanent members of the Security Council plus Germany and the European Union to limit Iran’s nuclear activities and prevent it from acquiring nuclear weapons. Resolution 2231, adopted on 20 July 2015 to support JCPOA implementation, imposed limitations that went into effect 90 days later (on 18 October 2015, or ‘Adoption Day’), including on non-nuclear issues such as conventional-arms transfers, missiles and UAVs. These applied to all UN member states and could be lifted only with prior approval from the Security Council. The restrictions were time-limited, however. Restrictions on conventional arms transfers, which included sales or purchases of missiles and armed UAVs, expired in 2020; those on missiles and UAVs, described in Annex B, paragraphs three and four of the resolution, expired on 18 October 2023; and limitations on Iran’s nuclear activities will expire in October 2025.
The now-expired restrictions in Resolution 2231 applied to nuclear-capable ballistic missiles and any launches of these missiles (Annex B, paragraph three); they also prevented UN member states from participating in the supply, sale or transfer to or from Iran of any items, materials, equipment, goods or technologies described in the Missile Technology Control Regime (MTCR) (Annex B, paragraph four).
The differing definitions used in paragraphs three and four is important. The paragraph-three definitions are commonly understood to apply to the most-restricted ‘Category I’ systems designated by the MTCR: rockets and UAVs with a range of at least 300 kilometres and a payload capacity of at least 500 kilograms. Paragraph four, however, includes both ‘Category I’ and ‘Category II’ systems, including missiles and UAVs with a payload capacity under 500 kg. Thus, Iran was, until 18 October, prohibited from trade related to all guided or unguided rockets and UAVs with a range of 300 km or more.
France, Germany, Ukraine and the United Kingdom have accused Iran of violating paragraph-four limits by transferring UAVs to Russia. The UK presented evidence to the UN of Iranian missile and UAV transfers, including missiles, UAVs and related components seized at sea and recovered in Ukraine in May 2023. On 12 October 2023, the United States joined them and provided a briefing by its Defense Intelligence Agency demonstrating that Russia had deployed Iranian UAVs in Ukraine. Iran and Russia have refuted these claims, stating that the evidence is insufficient to prove UAVs transfers had occurred or that Russia had used Iranian-made or designed UAVs against Ukraine. Russia has even claimed that the MTCR guidelines are inapplicable, despite the fact that Resolution 2231 refers to MTCR definitions specifically in Annex B, paragraph four.
The EU, France, Germany, the UK and the US have said that they will continue to implement restrictions on Iran’s conventional-weapons trade as well as its trade in missiles and UAVs, despite the expiry of the restrictions in paragraphs three and four.
Iranian hesitancy regarding ballistic-missile exports
Fabian Hinz
The UN’s ban on conventional-arms transfers involving Iran were described in Resolution 2231, Annex B, paragraph five; they expired on 18 October 2020, and after that time, Iran began a concerted effort to promote its defence exports. This included an overhaul of its defence-export website, an increased presence at international trade shows and a special permanent exhibition showcasing its defence products available for export.
Initially, it seemed that Iran was interested in exporting its ballistic missiles despite the UN prohibitions on doing so. It released English-language promotional material for several of its ballistic-missile designs, introduced new export designations for several systems and advertised the following tactical systems as available for export: the 300 km-range Fateh-110 (export designation BM-300), the 440 km-range Fateh-313 (BM-440), the 500 km-range Zoheir, the 700km-range Zolfaghar (BM-700), the 1,000 km-range Qiam (BM-1000), the 1,750 km-range Emad (BM-1750) and the 270 km-range anti-ship ballistic missile Khalij-e Fars (BM-270ST). Despite this marketing drive, no observed missile transfers from Iran to other UN member states have occurred since the expiry of the arms embargo (although Tehran has transferred systems to non-state allies such as Hizbullah). While Iranian officials have said that Tehran will transfer Fateh-110 or Zolfaghar missiles to Moscow, this does not appear to have occurred.
In a June 2023 interview, Seyyed Mahdi Farahi, deputy defence minister and former head of Aerospace Industries Organization, said that Iran had many potential customers for its missiles but that his ministry had to ‘follow the larger policy of the country’. This suggests that Iran has not engaged in missile transfers for political reasons. Farahi added that ‘with our other defence products like rifles, bullets and artillery we do not have the same type of restrictions’, a reference to the UN's restrictions on conventional-arms transfers ending in 2020.
Farahi’s claims about Iranian self-restraint contrast with the country’s well-documented history of ballistic-missile proliferation in the Middle East. It has transferred ballistic or cruise missiles to Damascus and non-state actors in Iraq, Lebanon, Yemen and potentially Syria, often in violation of international law and incurring significant political cost in the process. The most plausible explanation for this contradiction is that Iran’s missile-export policy is compartmentalised: Tehran is willing to share missiles with its ideological and security partners in the region irrespective of the political costs or international legal obligations, while exports beyond the so-called ‘Axis of Resistance’ are subject to additional considerations, including Resolution 2231 restrictions.
The expiry of Resolution 2231’s missile restrictions in October 2023 is therefore unlikely to have major implications for Iran’s regional proliferation with its traditional non-state allies, but it could catalyse Iranian ballistic and cruise-missile exports outside the region. The reputational costs for prospective buyers of Iranian missiles are now much lower. Iran may choose to export partial rather than complete systems or engage in technology transfer. In August, a defence official told Fars News Agency that Iran considers its readiness to transfer technology and engage in joint production a key comparative advantage on the international arms market.
Russian interest in Iranian missile systems
Zuzanna Gwadera
Since September 2022, Iran has supplied Russia with Shahed-131 and Shahed-136 UAVs, becoming one of Russia’s only wartime arms suppliers. Russia reportedly requested the sale of Iranian ballistic missiles in October 2022; however, the absence of any Iranian ballistic-missile wreckage in Ukraine attests that this sale has not been completed. Notwithstanding, Moscow likely remains interested in Iranian missile systems to help replenish its stockpiles, evinced in September 2023 by Russian Minister of Defence Sergei Shoigu’s tour of a missile exhibition at the aerospace unit of the Islamic Revolutionary Guard Corps in Tehran. Iran and Russia are reportedly working towards a ‘long-term agreement’ on military and defence cooperation, likely in an attempt to strengthen their burgeoning military ties, which have previously suffered from the impact of sanctions and disputes over arms deliveries.
Moscow’s procurement of Iranian missile systems could have implications for the war in Ukraine. Early in the war, Russia failed to destroy critical Ukrainian targets due to constraints on its ability to launch strikes simultaneously and Moscow’s likely assessment that its operation would be completed quickly. As the war stalemated, Russia increased the number of strikes it conducted, especially against vulnerable Ukrainian assets such as its national infrastructure. But this has likely depleted Russia’s arsenal of precision-guided munitions, some of which are reliant on Western-made components. In response, Russia has increased its efforts to produce more systems and circumvent export controls such as the MTCR.
Russia is conceivably interested in the Fateh-110, Fateh-313 and Zolfaghar – all short-range ballistic missiles with ranges from 300–700 km. Similar Russian missiles have performed well against Ukrainian air defences. While subsonic land-attack cruise missiles have a poor record achieving military objectives in Ukraine, this has been in part due to poor mission planning and execution. They have proved more useful when supplemented by large numbers of Iranian direct-attack munitions, which are relatively inexpensive and have been deployed to place pressure on Ukrainian air defences. Moscow also may be interested in Iranian land-attack cruise missiles such as those in the 351/Quds/Paveh family, in part because they are likely cheaper than Russian equivalents.
According to US Central Command, Iran possesses the largest missile arsenal in the Middle East, with an estimated 2,500–3,000 missiles in its inventory. The size of Iran’s arsenal indicates that Tehran has the capacity for mass production and could supply Russia with a significant number of additional ballistic and cruise missiles, potentially adding firepower to Russia’s missile campaign against fixed targets. Other factors, however, (especially Russia’s limited intelligence, surveillance and reconnaissance capabilities and its slowness in detecting and disseminating target information) could ultimately limit the efficacy of procured Iranian missiles against Ukrainian targets.
This article is part of a series from the Missile Dialogue Initiative (MDI) focusing on selected missile and arms-control developments. The MDI aims to strengthen international discussion and promote a high-level exchange of views on missile technologies and related international-security dynamics.
Author
William Alberque@walberque
Director of Strategy, Technology and Arms Control
AUTHOR
-
Sanoisin että seuraavat kohdat olivat minulle mielenkiintoisimpia:
- YK:n asettamat vientirajoitukset olivat voimassa aikavälin 14.7.2015 - 18.10.2023 mutta ne eivät estäneet Irania viemästä pitkän kantomatkan ohjuksia sekä droneja "kumppaneilleen" eri puolilla Lähi-itää (mm. Syyria, Yemen yms.) eli tämän ei koettu olevan ongelma heidän näkökulmastaan. Kuitenkin, kuten nähdään, Iran ei ole vienyt ballistisia ohjuksia Venäjälle. Jos olisi vienyt, niitä olisi käytetty ja sen jälkeen tästä olisi todisteet. Venäjä on ilmaissut kiinnostusta useampaankin kertaan, toistaiseksi tuloksetta. Iranilaisten kommentit kertovat artikkelin mukaan siitä, että tällainen vienti tai oikeammin viemättä jättäminen on ollut Iranin sisäinen poliittinen päätös: viennille ei ole teknisesti esteitä. Siitä seuraisi vähintään mainehaittaa, mutta todennäköisemmin myös muuta (esim. pakotteita). Ilmeisesti tämän on koettu olevan liian suuri hinta mikä on estänyt viennin. Selvästi tästä on pääteltävissä että Iranin kumppanit Lähi-idässä ovat tärkeämpiä, koska niiden tukeminen tehdään mainehaitasta, pakotteista yms. riskeistä huolimatta. Artikkelissa todetaan, että ei ole selvää, että Iran olisi välttämättä kiinnostunut myymään ohjuksia Venäjälle vaikka YK:n asettama vientirajoitus päättyikin
- US Central Command on arvioinut Iranin ohjusvarastojen kooksi 2 500 – 3 000 kpl ja lisäksi arvioidaan että heillä on massatuotantokapasiteettia, joista on laadittu avoimiin lähteisiin perustuva arvio huhtikuussa 2021 (LINKKI - avaa pdf-tiedoston). En ole ehtinyt lukemaan sitä vielä, mutta ainakaan nopealla silmäilyllä sen yhteenveto ei kerro arvioituja tuotantomääriä per vuosi eikä tiedostossa ole taulukkoa, joka kertoisi näistä.
- Venäjän arvioidaan olevan kiinnostunein Fateh-110, Fateh-313 ja Zolfaghar ohjuksista, jotka kaikki ovat lyhyen kantomatkan ballistisia ohjuksia (kantomatka 300–700 km)
- vaikka jonkinlainen kauppa tapahtuisi, ei ole selvää, millaisia vaikutuksia näillä toimituksilla olisi Ukrainan sodan kannalta. Venäjä on toistaiseksi osoittanut hidasta ja huonoa kykyä maalittaa syvällä selustassa olevia kohteita. Toisaalta Ukrainan kyky torjua iskuja on ollut hyvä. Näiden lisäksi ohjusten toimitusmäärällä olisi oma vaikutuksensa.
-
Tästä tuli mieleen Mark Galeottin yksi tuoreista podcast-jaksoista, se jossa hän pohti Israelin vaikeaa tilannetta ja Venäjän vaikutusta Hamasin hyökkäykseen (LINKKI). Hän EI usko että Venäjä on suuresti osallisena siinä eikä usko, että Venäjä haluaisi suursotaa Lähi-idässä. Hän sanoi että Venäjän johdolta meni kaksi päivää reagoida Hamasin hyökkäykseen ja Putin otti siihen kantaa neljä päivää sen jälkeen, minkä hän tulkitsi tarkoittavan epäröintiä (miten tulisi reagoida). Molemmat reaktiot olivat hyvin pehmeitä, ei syytetty ketään mistään eikä valittu selvästi puolta. Syy tähän on Galeottin mukaan siinä että Venäjä ja Putin haluaisivat olla arabien ja Israelin kumppaneita eli ei voida valita puolta.
Hänen mukaansa Iran ja Venäjä ovat monelta osin vastentahtoisia "kumppaneita" ja niillä on (varsinkin Lähi-idässä) usein täysin vastakkaiset tavoitteet. Venäjä tukee Syyriassa Assadia, koska kokevat että Assadin kaatuminen johtaisi siihen että Iran ja sen työrukkaiset saisivat maan valtaansa. Venäjä ei halua tätä. Venäjä ei yleisemmin halua että Iran saisi vahvemman aseman ja roolin Lähi-idässä. Toisaalta Iran on hyödyllinen "kumppani" koska sillä on sellaisia aseita joita Venäjä tarvitsee. Galeottin mukaan "kumppanuus" onkin enemmän myyjän ja ostajan välistä touhua, ilman laajempia strategisia merkityksiä.
Galeottin mukaan Venäjä haluaa "sopivan määrän konflikteja" koska ne antavat tilaisuuden myydä aseita ja tilaisuuden pelata "eri toimijoita" toisiaan vastaan. Rauha Lähi-idässä olisi heidän näkökulmastaan huono asia, mutta hän on sitä mieltä että toisaalta suursota Lähi-idässä ei ole Venäjän tahtoma asia. Se on vaikeasti hallitavissa, ellei jopa mahdotonta hallita.
Galeotti ei sanonut tätä, mutta minä sanon: on mahdollista että suursodan riski Lähi-idässä saa Iranin vähentämään asetoimituksia Venäjälle, millä olisi suora vaikutus Venäjän strategisten iskujen kykyyn. Tällaisesta on ollut merkkejä viimeisen kahden ja puolen viikon aikana, koska Shahed-136/131 iskut ovat vähentyneet selvästi - tosin eivät ole loppuneet kokonaan. Voisi olla merkki näiden toimitusten pienentymisestä, mutta on liian aikaista sanoa näin varmuudella.
Hyvin erikoinen tulkinta kaverilla Iranista, Assadista ja Venäjästä. Assad on Iranin edustaja Sunnienemmistöisessä maassa. Oudoksi on mennyt jos tämä on yhtäkkiä keikahtanut niin että Venäjä haluaa Assadin pysyvän vallassa ettei maa vajoa Iranin käsiin. Se oli Syyrian sodan aikana päinvastoin. Oli aika jolloin Venäjä olisi suostunut Assadin syrjäyttämiseen ja lähetti sekä Lavorvin että myös Shoigunin vääntämään tästä Teheraniin. Iran ilmoitti aina itsepäisesti että emme tavoittele vallanvaihtoa Syyriassa.
teknohippi
Ylipäällikkö
No nyt on CEP kohdallaan. Pitää muistaa että THAAD:ille ilmoitettu virallinen CEP on 0m, yleensä länsiaseet on virallista lukemaansa tarkempia mutta ei pätene tässä.
rty19
Greatest Leader
tykistökranaattien hinta moninkertaistunut Ukrainan sodan aikana.
According to Admiral Bauer, the price for one artillery shell has gone up to 8,000 euros ($8,489.60) from 2,000 euros before Russia’s attack on Ukraine.
wtvbam.com
According to Admiral Bauer, the price for one artillery shell has gone up to 8,000 euros ($8,489.60) from 2,000 euros before Russia’s attack on Ukraine.
NATO urges common standards and curbs on protectionism to boost artillery output
By Sabine Siebold BERLIN (Reuters) - NATO is pushing its members to overcome protectionist tendencies and agree on a single standard for artillery amm...
wtvbam.com
Putinxyjlo
Eversti
Kyllä ne sen verran on älynneet, ettei tuo raketti pääsisi ehjänä maahan mitenkään, kun ovat huolissaan ryzzälään putoavasta paskasta.. jos icbm toimisi noin, voisivat ampua ilman re entry vehiclejä ja saisivat vaikka 500 megatonnia tavaraa kyytiin kerralla.. aivan mätäkuun juttu, siellä taitaa kokaainin toimitus vielä pelata moskovan konnille hyvin..
Pps. Tänään tuli vastaan Dennis Rodmanin haastattelu, jossa kehui olleensa putlerin kanssa dokaamassa ja naisia oli joka varpaalle ja joku vosu ilmoitti, että hän on vain putlerin käytössä, kun rodman olisi halunnut hiv piparia siltä, privaattiyökerhot jne. Saattaa olla, että kim jongin ja putlerin anuksen valkaisija rodmanin ei kannatta jatkossa vierailla tuolla enää..